Vesivoimakriteerien nykytila ja kehittämisehdotukset Yhteenveto selvityksen tuloksista

Samankaltaiset tiedostot
EKOenergia verkosto ja merkki

EKOenergia verkosto ja merkki

LIITE: Hakulomake vesivoimalan EKOenergiakelpoisuuden hakijalle

LIITE: Hakulomake vesivoimalan EKOenergiakelpoisuuden hakijalle

Ympäristömerkitty sähkö Petter Nissinen, avainasiakkuuspäällikkö 19. helmikuuta 2016

EKOenergia ja vesivoima

Paimionjoki voimantuotannossa

Kaksi tapaa vähentää sähkönkulutuksen hiilidioksidipäästöjä kunnassa. Miten hankintaan uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä?

Paimionjoki voimantuotannossa

HELPPO ILMASTO- TEKO. EKOenergia-merkityn sähkön ostajan opas yrityksille, järjestöille ja tapahtumille

Freshabit LIFE IP Lounais-Suomen joet. Pinja Kasvio, aluekoordinaattori Varsinais-Suomen ELY-keskus

LISÄÄ VIRTAA VESIVOIMASTA. Voimalaitosten tehonnostoilla puhdasta säätöenergiaa vuosikymmeniksi

Kemijoki Oy tänään Erkki Huttula Ympäristöpäällikkö. Lapin kalastusaluepäivät

Jokirakentamisen puhutuimpia

V A I K U T T A V A SÄHKÖVALINTA Y R I T Y S M A A I L M A N S U U N N A N N Ä Y T T Ä J I L L E

Freshabit LIFE IP Varsinais-Suomen ELY

Uusiutuvan energian hankinta sähkön alkuperätakuiden avulla

Kemijoki Oy esittäytyy

Kehittämisyhteistyötehtävä: Vesivoiman tuottamisen ja vaelluskalakantojen hoidon yhteensovittaminen. Alustajana J.Erkinaro

Kokemuksia vesivoimarakentamisen asemasta uudessa vesioikeudellisessa ympäristössä

EKOenergia Brändikirja

Miten kalatie saadaan aikaiseksi?

Vesilainsäädännön merkitys kalatien rakentamiselle

ENERGIAKOLMIO OY. Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa. Jyväskylän Rotary klubi Energiakolmio Oy / / Marko Lirkki

Vaelluspoikasten alasvaellusongelmat: Potentiaalisia ratkaisuvaihtoehtoja

Hankinnat ja ympäristö

Freshabit LIFE IP Lounais-Suomen joet. Pinja Kasvio Aluekoordinaattori Varsinais-Suomen ELY-keskus

Kalan kulkua, kalakantojen luontaista lisääntymistä ja monimuotoisuuden ylläpitoa edistävät hankkeet

Kotimaista säätövoimaa vedestä

Virtavedet vapaiksi esimerkkejä Euroopasta

Freshabit LIFE. Varsinais-Suomen ELY. Pinja Kasvio. Aluekoordinaattori Varsinais-Suomen ELY-keskus Luonnonsuojelun ajankohtaispäivä

Mediatilaisuus POHJOLAN VOIMA OYJ

SELVIÄVÄTKÖ LOHEN POIKASET MERELLE JA OSATAANKO KALATIET SIJOITTAA OIKEIN?

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY

FRESHABIT LIFE IP - Pohjanmaan joet: Lapväärtin-Isojoki, Ähtävänjoki ja Karvianjoen latva-alueet

Vesisähkön tuotanto, ostaminen ja kalakannat

FRESHABIT Vesien tilaa ja monimuotoisuutta parannetaan yhteistyöllä

Ramsar kosteikkotoimintaohjelma

Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030

Inarijärven vesioikeudellinen lupa ja velvoitteet

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2018 ( )

Vaelluskalakantojen elvyttämiseen tarvitaan ratkaisuja. Saija Koljonen Vesistökunnostusverkoston talviseminaari

SUUNNITELMISSA LISTAUTUMINEN? TEKIR

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkosto; Toimintasuunnitelma vuodelle Päivitetty

Renkajoki ja padot toiveissa esteettömyys

OHJELMA. Keskiviikko Rekisteröityminen 9.00 Tervetuloa tilaisuuteen! Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo

Yhteistyötä vesiperintömme säilyttämiseksi

Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green

Virtavesikunnostuksien ekologinen vaikuttavuus

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

VESIVOIMA JA KOSKILUONTO ON MAHDOLLISTA SOVITTAA YHTEEN- KOSKIENSUOJELULAKI TULISI PÄIVITTÄÄ

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka EK:n kannat

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Metsäenergian hankinnan kestävyys

Sierilä: nykyaikaista ja vastuullista vesivoimaa

Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston toimintasuunnitelma 2017

VOIMAA VEDESTÄ - selvitys vesivoiman lisäämismahdollisuuksista

Yhteistyöllä vaelluskalakantoja elvyttämään

Sähköisten viranomaisaineistojen arkistoinnin ja säilyttämisen palvelukokonaisuus

Energiaa kuin pienestä kylästä Keravan Energia Oy. Johanna Haverinen

Ekologinen kompensaatio kaupungit kompensoimaan luontohaittoja?

Mielipiteitä meistä ja vesivoimasta. Sidosryhmätutkimus 2015

Alasvaellusrakenteen jatkosuunnittelu ja kehittely (Billnäs) Kuva: Piia Nordström, Raaseporin kaupunki

Savon ilmasto-ohjelma

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot

Luontoarvopankkien hyödyt ja haitat sekä soveltuvuus Suomeen. Matleena Kniivilä, Anna-Kaisa Kosenius, Paula Horne.

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset

Lieventävien toimenpiteiden merkitys osana Natura-arviointia

Pielisen säännöstelyselvitykset. Yhteenveto keskeisimmistä tuloksista Neuvottelu

Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet

Luontotyyppien uhanalaisuusarviointi Anne Raunio Suomen ympäristökeskus Säätytalo, Helsinki

Kestävä kehitys Fortumissa

RESTORE Life+ -hanke Jokikunnostuksen edistäminen Euroopassa

Kestävä matkailu suojelualueilla Matti Tapaninen

Pohjois-Karjalan Kalatalouskeskus ry Rekkatie 11 A JOENSUU

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty

Vesienhoito hallinnonuudistuksessa. Hämeen vesienhoidon yhteistyöryhmä Harri Mäkelä Hämeen ELY-keskus

Atte Moilanen Helsingin yliopisto, Biotieteiden laitos

Energiamurros muuttaa tuotantorakenteita ja energian käyttöä

Energiantuotannon raportoinnit. Pirke Suoheimo Suomen ympäristökeskus

Energiavarastot ja älykkäät järjestelmät

Mikä muuttuu hallinnoinnin vastuun siirtyessä Fingridille? Kaija Niskala Alkuperätakuun iltapäivä

PIRSKE Pirkanmaan säännöstelyjen kehittäminen Hankkeen toteuttamisen suunnitelma

Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit, itsearvioinnin kysymyslista OKKA-säätiö

Päivi Joki-Heiskala Toiminnanjohtaja Paimionjoki-yhdistys ry. Pro Saaristomeri-ohjelmakokous

Ympäristö ja laki - kuinka vesiympäristön rakentamisen sääntely on muuttunut

Kemijoki Oy Vesivoimalaitoksien valaistus

FSC-SERTIFIOINTI YHDISTÄÄ KANNATTAVAN JA VASTUULLISEN METSÄNHOIDON

Integrated Product Policy (IPP) kestävän kehityksen näkökulmasta Nokian kokemuksia

Alkuperätakuun asiakaspäivä Kaija Niskala

TSV:n jakamat konferenssiavustukset. Georg Strien

Siuntionjoki 2030 Kunnostustarpeet ja kunnostukset

Uudenlainen vesivoimahanke Iijoella Mahdollisuus vai uhka vaelluskaloille. Vaelluskalafoorumi

Mitä pitäisi tehdä? Tarkastelua Pirkanmaan päästölaskelmien pohjalta

PEFC-merkintä puu- ja paperituotteiden hyvän alkuperän osoittajana

Transkriptio:

Vesivoimakriteerien nykytila ja kehittämisehdotukset Yhteenveto selvityksen tuloksista Virpi Sahi, EKOenergian ympäristöpäällikkö 29.12.2017 EKOenergian sihteeristö c/o Suomen luonnonsuojeluliitto ry Itälahdenkatu 22 b A, 00210 Helsinki www.ekoenergia.fi virpi.sahi@sll.fi +358 50 308 2457 FRESHABIT LIFE IP (LIFE14/IPE/FI/023)

Vesivoimakriteerien taustaselvitys mitä ja miksi EKOenergian ja muiden vesivoimasähkön ympäristösertifikaattien vertailu Asiantuntijahaastattelut: 1-2 tuntia + dokumentointi (9 suomalaista ja 3 ulkolaista asiantuntijaa SLL:n/EKOenergian ulkopuolelta) + analysointi + raportointi englanniksi Taustaselvitys valmis 2017 uusien kriteerien kehittely selvityksen pohjalta alkuvuonna 2018 Tekijät MMM Virpi Sahi (työnjohto ja ohjaus, suomenkieliset haastattelut, aineiston analyysi), PhD Karlina Ozolina (haastattelut englanniksi, aineiston analyysi) Johdanto: 7 valokuvaa havainnollistamaan vesivoimalla tuotetun sähkön ympäristönäkökohtia (seuraavat diat). 2

EI rgiane ty e O t EK erki m Paimionjoki, Askalan voimalaitoksen pato ja voimalaan johtava vedenottoputki. 1936, 1,1 MW. Kuva: Virpi Sahi 2017

EI rgiane t y e O t EK erki m Jämsänjoki, vesittämätön luonnonuoma Patalankosken voimalaitoksen ohessa. 1936, 2,4 MW. Kuva: Virpi Sahi 2017

EI rgiane ty e O kit K r E e m Kiskonjoki, Lähes vesittämätön luonnonuoma, Koskenkosken voimalaitoksen ohessa. 1909, 0,4 MW. Kuva: Virpi Sahi 2017

EI rgiane ty e O t EK erki m Kemijoki, Isohaaran pato ja voimalaitos ja alakanavan puolelta. 1949, 116 MW. Kuva: Virpi Sahi 2017

EI rgiane ty e O t EK erki m Tengeliöjoki, Portimokosken voimalan yläkanava ja patoallas. 1987, 10,5 MW Kuva: Virpi Sahi 2017

EI rgiane t y e O t EK erki m Arjeplog, Ruotsi Sädvejauren säännöstelypato alavirran puolelta. Kuva: Virpi Sahi 2017

EI rgiane ty e O t EK erki m Narvik, Norja. Säännöstelty järvi alaveden aikaan. Kuva: Virpi Sahi 2017

Kolme pointtia EKOnergiamerkitystä vesivoimasta EKOenergiamerkintää ei haeta yhtiölle, vaan sähköä tuottavalle voimalalle, ja sähköä myytäessä sen alkuperä todennetaan alkuperätakuin. Sähkön tuottaja (voimalan omistaja), sähkön myyjä (sähkötuotteen rakentaja ja markkinoija) ovat kolme eri pelaajaa, yleensä. Suomessa on nyt vain kolme pientä EKOenergiamerkittyä vesivoimalaa, joiden teho on yhteensä alle 4 MW (kaikkiaan EKOenergiamerkittyä vesivoimaa n. 1 000 MW). 10

Asiantuntijahaastattelut: Haastatellut henkilöt Jukka Jormola, maisema-arkkitehti, SYKE Vesikeskus Markku Marttinen, toiminnanjohtaja, Suomen Vapaa-ajan Kalastajat ry Saija Koljonen, tutkija, SYKE Vesikeskus Matti Ovaska, suojeluasiantuntija, WWF Pauliina Louhi, FRESHABIT projektipäällikkö, Metsähallitus Luontopalvelut Mikko Koivurinta, johtava kalatalousasiantuntija, Varsinais-Suomen ELY-keskus Kati Takala, asiantuntija, Energiateollisuus Marja Rankila, ympäristökoordinaattori, Vattenfall Marja Savolainen, ympäristöjohtaja, Fortum Stewen Weiss, eläintieteen professori, Grazin yliopisto, Itävalta Ranhard Hassinger, tutkija, Kasselin yliopisto, Saksa Giule Conte, CH2OICE-ympäristömerkki, Italia 11

Yleiskuva tuloksista keskustelujen perusviestit luokiteltuna*, n=12 Toimii hyvin Toimii, mutta parannuksia tarvitaan Toinen strategia tarvitaan Ei kommentteja *Luokittelu tekijöiden jälkeenpäin laatima, ei haastateltavien Ympäristömerkin perusidea (yhteenveto) 0 / 9 / 3 / 0. Lainsäädäntö ja luvat minimilähtökohtana 1 / 10 / 0 / 1. Hakumenettely ja päätöksenteko 1 / 2 / 7 / 2. Sidosryhmien konsultaatio 1 / 3 / 6 / 2. Toimenpidelista 0 / 2 / 6 / 4. Ympäristökriteerit (ml. ekologinen virtaama) 0 / 4 / 8 / 0. Ympäristösuoritteen seuranta 0 / 3 / 4 / 5. Ympäristörahasto 6 / 5 / 1 / 0. Lista tämänhetkisistä ympäristömerkityistä vesivoimalaitoksista 1 / 12 2 / 3 / 6.

EKOenergia-ympäristömerkin perusidea 0 / 9 / 3 / 0. Toimii, mutta parannuksia tarvitaan. + ympäristömerkki kannustaa alaa kohti parempaa ympäristösuoritetta kuluttajavetoisesti + Ympäristörahasto toimii hyvin Varsinaiset kriteerit ja toimenpiteet raamitettava, teemoina jokijatkumo, kalankulku, riittävä virtaama ja säännöstely Seuranta järjestettävä Sähkön myyjän ohella myös sähkön tuottajan (voimalan omistajan) rooli on saatava selkeäksi, sidosryhmätyö ei voi korvata kriteerejä Uusia painotuksia tai pisteytystä merkin rakentamiseen (hakumenettely, toimenpiteet, kriteerit, ekologinen kompensaatio ja seuranta) 13

Lainsäädäntö ja luvat ympäristömerkinnän minimilähtökohtana 1 / 10 / 0 / 1. Toimii, mutta parannuksia tarvitaan. + Kiistämätön ja välttämätön lähtökohta - mutta ei kerro vastuullisuudesta, ei tuo lisäarvoa - Ongelma: esim. Suomessa luvitetut vesivoimalaitokset ovat laaja kirjo tapauksia, joissa erilainen velvoite vedenluovutukseen, kalankulun järjestämiseen, juoksutuksiin, istutuksiin jne. ja näiden käytännön toteutus (tai toteuttamatta jättäminen). Luvan hyvä JA huono puoli on sen pysyvyys. Selvitettävä hakuvaiheessa: lupaehdot ja lupaehtojen noudattaminen, erotuksena siitä mitä muuta on jo tehty/pitäisi tehdä Vaikuttaa a) poissulkevana kriteerinä ja b) hyväksyttävien toimenpiteiden arviointiin lupaehtojen vuoksi vai vapaaehtoisesti 14

Hakumenettely ja päätöksenteko 1 / 2 / 7 / 2. Toinen strategia tarvitaan. Sidosryhmien konsultointi 1 / 3 / 6 / 2. Toinen strategia tarvitaan. - Nyt vesivoimalan omistajalla ei ole määritelty roolia, vaan kuka tahansa voi ehdottaa vesivoimalaa EKOenergian hakumenettelyyn + Sidoryhmien konstultaatio sinänsä positiivista, mutta. - Sidosryhmien konsultaatio näyttää korvaavan kriteereitä - Sidosryhmät luulevat, että mitä tahansa voi sisällyttää sertifikaattiin Vesivoimalan omistaja sertifikaatin hakijaksi! Hakumenettelyyn ennakoitavuutta ja läpinäkyvyyttä Hakijalle ja sidosryhmille selkeä viesti, millainen voimala voisi tulla kyseeseen (hyväksyttävien toimenpiteiden ja kriteerien kuvaus) 15

Toimenpidelista 0 / 2 / 6 / 4. Toinen strategia tarvitaan. - Hyväksyttävä toimenpide ja sertifioinnin tavoite on epäselvä, eikä esimerkkejäkään anneta. + Toisaalta joustavuus/laitoskohtaisuus tulee säilyttää. Toimenpiteet (laatu ja määrä) johdettava tavoiteltavista ympäristöhyödyistä ja annettava esimerkkejä 1) riittävät virtaamat alakanavaan/sivu-uomaan 2) kalatie/ohitusuoma 3) korvaavien habitaattien rakennus Selkeäksi lisäarvo lupaehtoihin nähden Ympäristösuoritteen alkuarviointi ja seuranta 5vuotisjaksolla, rahoitus(osuudet), hyväksytään vain jo toteutettu toimenpide, uusista esisopimus Tasapuolinen kohtelu kaikille vesivoimaloille 16

Ympäristökriteerit 1 0 / 4 / 8 / 0. Toinen strategia tarvitaan. - Varsinaisia ympäristökriteereitä ei ole, paitsi yksi... + Vesivoimala poistetaan listalta, jos se ei takaa vähintään 5% ekologisesta virtausta vuosittaisesta keskivirtamastaan.. Ympäristömerkinnän tavoite / kriteerit määriteltävä vähintään yleisellä tasolla, esim. jokijatkumo ylä- ja alavirtaan, riittävä virtaama, säännöstely. Esimerkkejä tueksi. (Ekologinen virtaama = virtaama, joka tarvitaan ylläpitämään joen ekosysteemejä. Jokikohtainen, vuodenajan ja mm. lajistoryhmän mukaan vaihteleva) 17

Ympäristökriteerit 2: ekologinen virtaama 0 / 4 / 8 / 0. - vähintään 5% ekologinen virtaus vuosittaisesta keskivirtamastaan on monitulkintainen, tarkoittaako 1) virtausta koneiston läpi voimalan alakanavaan 5% on vähän 2) virtausta voimalan ohi ohitusuoman/kalatien/vanhan luonnonuoman kautta 5% on paljon Oleellista virtauksen JATKUVUUS keskeytyksettä Huomioitava eri tilanteet mm. synkronoidut voimalaketjut, ohijuoksutus vs normaali säännöstely, suhde katkokäyttöön, virtaamajakosäännöstely 18

Ympäristösuoritteen seuranta 0 / 3 / 4 / 5. Ei kommentteja? - Ei ole määritetty, miten toimenpiteiden ja kriteerien toteutumista seurataan 5 vuoden aikana, jonka ympäristömerkintä on voimassa - Kolmannen osapuolen tekemä auditointi puuttuu - Riskinä viherpesu Lähtökohdaksi ympäristösuoritteen määritys hakuvaiheessa Hakija (voimalan omistaja) voi tuottaa ympäristötiedon, mutta vaatii aikaa ja resursseja (konsulttityötä) Referenssitaso esim. joen alkuperäinen tila, lupaehdot, joen tavoitetila Valmennusohjelma vesivoimayrityksille voisi toimia 19

EKOenergian ympäristörahasto 6 / 5 / 1 / 0. Toimii hyvin. + Selkein ja parhaiten toimiva osio EKOenergian vesivoimasertifioinnissa + Varat EKOenergiana myydystä vesivoimasähköstä 0,10 /Mwh kohdennetaan virtavesihankkeisiin kustannustehokkaasti (vrt. vesilain jäykät kalatalousvelvoitteet) + Asiantuntijaraati valitsee hankkeet + Ekologisen kompensaatio = tehokkuutta tai ulospääsy mahdottomasta +/- Rahastomaksujen keruu yhtäällä ja käyttö toisaalla (Norja/Suomi, Yhtiö/Muu toimija) Säilyttäkää hyvä toimintatapa! Viestintä- tai tutkimushankkeet mukaan. Voisiko lisämaksu rahastoon olla hyväksyttävä toimenpide? Miten sertifioidun voimalaitoksen omistajan hyötyminen rahastosta20 taataan?

Lista nykyisin ympäristömerkityistä vesivoimalaitoksista 1 / 2 / 3 / 6. Ei kommentteja? - Suomessa vain muutama ympäristömerkin saanut pieni vesivoimalaitos - Myöskään muualla ei valtavia määriä - Kertonee vesivoiman ympäristömerkitsemisen haastavuudesta / tämän merkin ongelmista - Suomessa NIMBY-ilmiö? Vesivoimasähkön tuottajille tarvitaan syy lähteä mukaan 21

EKOenergiaksi ympäristömerkitty* vesivoimasähkö SWOT VAHVUUDET Edullinen (hakijalle) Kansainvälinen Järjestöjen tukema HEIKKOUDET Heikot kriteerit Ohjeet hakuprosessiin puuttuvat Läpinäkyvyyden puute Ympäristörahasto virtavesihankkeille Ilmastorahasto uuden uusiutuvan energiantuotannon tukemiseen MAHDOLLISUUDET Vihreämmän vesivoimasähkön kysyntä kasvaa, kun uusiutuva energia valtavirtaistuu EKOenergian kysyntä kasvaa Kun vanhaa vesivoimaa remontoidaan uusien ympäristövaatimusten mukaan, yhä useampi laitos kelpaa EKOenergialle Valmistelu ja tiedonhankinta sihteeristön harteilla (hidasta ja epäjohdonmukaista) UHAT Uusi tutkimus osoittaa kaiken vesivoiman ympäristökulujen olevan ylitsepääsemättömiä Ilmastonmuutos (lisää uusiutuvan energian kysyntää niin, että monimuotoisuutta ei priorisoida) Paikallinen politiikka (esim. eräissä maissa tuetut voimalat eivät voi myydä EKOenergiaa) *Muut tarkastellut vesivoimasähkön ympäristömerkinnät: Bra Miljöval (Ruotsi), Nature Made Star (Sveitsi), CH2OICE (Italia ei toiminnassa) 22

Kiitos! EKOenergian sihteeristö c/o Suomen luonnonsuojeluliitto ry Itälahdenkatu 22 b A, 00210 Helsinki www.ekoenergia.fi virpi.sahi@sll.fi +358 50 308 2457 FRESHABIT LIFE IP (LIFE14/IPE/FI/023)