Ikääntyneiden kotihoidon kustannukset ja vaikuttavuus Ismo Linnosmaa, professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, Itä-Suomen yliopisto Terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö, THL Ismo Linnosmaa
Eteneminen 1. Vanhuspalvelut Suomessa Palvelut, järjestäminen, painotus kotihoidossa 2. Miten kotihoitoa arvostetaan? 3. Säästääkö kotihoito? 4. Onko kotihoito kustannusvaikuttavaa? 5. Tulevia julkaisuja 16.5.2018 2
1940 1943 1946 1949 1952 1955 1958 1961 1964 1967 1970 1973 1976 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1997 2000 2003 2006 2009 2012 2015 1 Ikääntyminen ja vanhuspalvelut % 35 30 25 20 15 10 5 0 Väestö ikäluokittain 1940-2017, % 0-14 15-24 25-44 45-64 65- Lähde: Tilastokeskus, www.findikaattori.fi/fi/81 Väestön ikääntymisen odotetaan lisäävän vanhuspalvelujen tarvetta, käyttöä ja kustannuksia tulevina vuosina 16.5.2018 3
1 Vanhuspalvelut Suomessa Avopalvelut Omaishoidon tuki: Palvelut ja hoitajalle maksettava hoitopalkkio Kotihoito: Integroitu kotisairaanhoito ja kotipalvelut Tukipalvelut: esim. ateria- ja kuljetus ja siivouspalvelut Päivätoiminta ja keskukset Tavallinen ja tehostettu palveluasuminen Laitospalvelut Vanhainkodit Pitkäaikaishoito terveyskeskusten vuodeosastoilla Ympärivuorokautinen hoito (Noro ym. 2014) = laitospalvelut ja tehostettu palveluasuminen 16.5.2018 4
1 Vanhuspalvelut Suomessa Epävirallinen hoiva (informal care) Puolisoiden, lasten, sukulaisten ja tuttavien tarjoamaa apua ja hoivaa Epävirallisen hoivan kokonaismäärää ja kustannuksia on vaikea arvioida E. Norton (2000) arvioi, että vanhusten hoivasta 2/3 on epävirallista hoivaa 2013 HYPA väestökysely: 29,7% suomalaista sanoi auttaneensa tai tukeneensa puolisoa, sukulaista tai ystävää, joka ei selviä arkipäivän toimista korkean iän, pitkäaikaisen sairauden tai vamman vuoksi Vuonna 2016 Suomessa 44 152 omaishoitajaa, joista 67% (noin 29 667) hoivasi yli 65-vuotiasta henkilöä 16.5.2018 5
1 Vanhuspalvelujen järjestäminen Ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä vastaavat kunnat, jotka voivat Tuottaa palvelut itse tai yhteistyössä muiden kuntien kanssa Ostaa palveluja muilta kunnilta, valtiolta tai yksityisiltä palveluntuottajilta Myöntää palvelusetelin, jolla asiakas hankkii palvelun valitsemaltaan palveluntuottajalta Rahoituslähteet: Valtionosuudet, kuntien verotulot ja asiakasmaksut Kuntien järjestämien palvelujen saannin edellytyksenä on tarpeen arviointi ja tätä vastaava palvelusuunnitelma 16.5.2018 6
1 Vanhuspalvelujen käyttömenot 2014, milj. euroa, käyvin hinnoin 4 500 4 000 3 500 4 099 Terveydenhuollon käyttömenot 2014: 19 479 milj. euroa 3 000 2 500 2 000 2 033 (vp-menojen osuus 21%) 1 500 1 000 500 660 296 1 110 0 Vanhainkodit Pitkäaikaishoito terveyskeskuksissa Kotihoito Muut palvelut (ml. tehostettu palveluasuminen) Yhteensä Lähde: Terveydenhuollon menot ja rahoitus 2016, THL 16.5.2018 7
1 Vanhuspalvelujen rahoitus 2014, % Valtio Kunnat Asiakasmaksut 18 % 28 % 54 % 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Asiakasmaksut Kunnat Valtio Lähde: Sosiaaliturvan menot ja rahoitus 2014, THL 16.5.2018 8
1 Painotus kotihoidossa Vanhuspalvelulaissa (Laki ikääntyneen väestön 980/2012) kotiin tarjottavia palveluja pidetään ensisijaisena tapana vastata ikääntyneen väestön palvelujen tarpeisiin 14 Pitkäaikaisen hoidon ja huolenpidon toteuttamista ohjaavat periaatteet Kunnan on toteutettava iäkkään henkilön arvokasta elämää tukeva pitkäaikainen hoito ja huolenpito ensisijaisesti hänen kotiinsa annettavilla ja muilla sosiaali- ja terveydenhuollon avopalveluilla. Hoito ja huolenpito voidaan toteuttaa pitkäaikaisena laitoshoitona vain tässä laissa säädetyillä perusteilla. 16.5.2018 9
1 Painotus kotihoidossa Tavoitteena yleensä parantaa ikääntyneiden pitkäaikaishoidon asiakkaiden elämänlaatua pienentää vanhustenhuollon kokonaiskustannuksia Mitä tutkimuksen perusteella tiedetään kotihoidosta? Kotihoito parantaa ikääntyneiden elämänlaatua, mutta Elämänlaadun lisäyksen hinta voi olla korkea tai Kotihoito ei säästä vanhustenhuollon kokonaiskustannuksia 16.5.2018 10
2 Miten kotihoitoa arvostetaan? Arvostuksia/preferenssejä tutkitaan taloustieteen valintakokeissa, joihin osallistuvia koehenkilöitä pyydetään valitsemaan heille tarjotuista vaihtoehdoista paras Esim. Oleta olevasi liikuntarajoitteinen ikääntynyt, jolla kaksi vaihtoehtoa A. Kotihoitoa kolme kertaa päivässä kuukauden ajan hinnalla 40 /käynti B. Asuminen tehostetun palveluasumisen yksikössä kuukausihinnalla 3500 Koeaineistosta mitataan maksuhalukkuus, jonka koehenkilöt ovat valmiita maksamaan tutkituista palveluista tai palvelujen omanaisuuksista 16.5.2018 11
2 Miten kotihoitoa arvostetaan? Pursiainen ja Seppälä (2013) tutkivat 55-70-vuotiaiden suomalaisten maksuhalukkuutta omien hoivapalvelujen järjestämiseksi Palvelujen lisäksi arvioitiin asumismuotoa, jossa vaihtoehtoina Nykyinen asunto Palveluasunto Tulosten mukaan 40% vastaajista ostaisi hoivapalvelut mieluummin kotiin vaikka palveluasumisesta ei perittäisi vuokraa laisinkaan Keskimäärin vastaajat olivat halukkaita maksamaan palveluasumisesta enintään 500 kuukausivuokraa 16.5.2018 12
3 Säästääkö kotihoito? Tarkastelunäkökulmana koko palveluketju avohoidosta laitoshoitoon Taloustieteellisessä tutkimuksessa on tutkittu kotihoidon vaikutuksia laitoshoitoon Vähentääkö kotihoito laitoshoidon käyttöä? Ovatko näin syntyvät säästöt suurempia kuin investoinnit kotihoitoon, eli säästääkö kotihoito? Kotihoidon ja laitoshoidon yhteyksiä on tutkittu (Muramatsu ym. 2007; Kaye ym. 2009), mutta On olemassa vain vähän tutkittua tietoa kotihoidon kausaalivaikutuksista laitoshoidon käyttöön ja kustannuksiin 16.5.2018 13
3 Säästääkö kotihoito? Guo ym. (2015) tutkivat kotihoidon vaikutuksia USA:sta kerätyllä yksitason aineistolla koti- ja laitoshoidon käytöstä ja kustannuksista Kausaalivaikutuksia mitataan instrumenttimuuttujamenetelmällä Instrumettimuuttujana satunnaistettu osallistuminen CCDE (Cash and Counceling Demonstration and Evaluation) ohjelmaan, joka lisäsi kotihoidon käyttöä ja kustannuksia Tulosten mukaan $1 000 lisäys kotihoidon menoihin vähentää laitoshoidon käyttöä 2.75 päivällä laitoshoidon kustannuksia $351.31 Kotihoito siis korvaa laitoshoitoa odotusten mukaisesti mutta ei säästä kotihoidon ja laitoshoidon kokonaiskustannuksia 16.5.2018 14
4 Onko kotihoito kustannusvaikuttavaa? Voimavarojen käytön näkökulmasta on tärkeää tietää Parantaako kotihoito ikääntyneiden elämänlaatua? Millä hinnalla elämänlaatua on mahdollista parantaa? Satunnaistettua koetta pidetään parhaana tutkimusasetelmana palvelujen kustannusvaikuttavuuden arvioinnissa. Ne mahdollistavat interventioiden/palvelujen kausaalivaikutusten harhattoman mittaamisen (+), mutta voivat olla kalliita (-) voi olla vaikeaa perusteella eettisistä syistä (-) Sosiaalipalvelujen taloudellisessa arvioinnissa eettiset perustelut nousevat usein keskeiseen rooliin (tarpeet vs. satunnaistaminen) 16.5.2018 15
4 Onko kotihoito kustannusvaikuttavaa? Forder ym. (2014) tutkivat kotihoidon kustannusvaikuttavuutta Englannista kerätyllä haastatteluaineistolla Kausaalivaikutuksia mitataan instrumenttimuuttujamenetelmällä Instrumenttimuuttujat mittaavat alueellisia eroja palvelujen tarjonnassa/saatavuudessa Tulosten mukaan kotihoito parantaa kotihoidon asiakkaiden elämänlaatua Elämänlaadun (yhden yksikön) lisäyksen hinta on 50 011 (keskimääräinen palvelujen käyttö) 19 501 (1 tunnin palvelujen käyttö) Kotihoito kallista keskimäärin ja hinta ylittää esim. NICE:n suosituksen 30 000/QALY 16.5.2018 16
5 Tulevia julkaisuja EXCELC (Exploring Comparative Effectiveness and Efficiency in Long-term Care) -tutkimushanke, jossa käännetään ja validoidaan ASCOT elämänlaadun mittareita (SCT4 ja INT4 palvelun käyttäjille ja omaishoitajille) saksaksi ja suomeksi Mitataan ASCOT elämänlaadun preferenssipainoja Itävallassa, Suomessa ja Englannissa Tutkitaan ja verrataan kotihoidon asiakkaiden ja heidän hoitajiensa elämänlaatua Englannissa, Itävallassa ja Suomessa Tutkitaan ja vertaillaan kotihoidon vaikuttavuutta ja kustannusvaikuttavuutta Englannissa, Itävallassa ja Suomessa Tutkimusryhmät Englannista (Kentin yliopisto ja LSE), Itävallasta (Wienin kauppakorkeakoulu) ja Suomesta (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) Hanketta johtaa prof. Julien Forder Kentin yliopistosta 16.5.2018 17
Kirjallisuus Blomgren J, Einiö E (2015) Laitoshoidon vähenemisen yhteys ikääntyneiden muihin pitkäaikaishoidon palveluihin ja sairasvakuutuksen korvaamien lääkkeiden kustannuksiin vuosina 2000-2013, Yhteiskuntapolitiikka 80: 334-347 Forder J, Malley J, Towers A-M, Netten A (2014) Using cost-effectiveness estimates from survey data to guide commissioning: An application to home care, Health Economics 23: 979-992 Guo J, Konetzka RT, Manning WG (2015) The causal effects of home care use on institutional long-term care and expenditures. Health Economics 24(Suppl 1): 4-17 Linnosmaa I, Nguyen L (2017) Long-term care expenditures in Finland in Greve B. (ed.) Long-term care for the Elderly in Europe. Development and prospects. Routledge, London. Linnosmaa I, Jokinen S, Vilkko A, Siljander E (2014) Omaishoidon tuki. Selvitys omaishoidon tuen palkkioista ja palveluista kunnissa vuonna 2012, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Raportti 9/2014, Tampere: Juvenes Print. Netten A, Burge P, Malley J, Potoglou D, Towers A-M, Brazier J, Flynn T, Forder J, Wall B (2012) Outcomes of social care for adults: developing a preference-weighted measure. Health Technology Assessment 16(16):1-166 Nieboer A, Koolman X, Stolk EA (2010) Preferences for long-term care services: Willingness to pay estimates derived from a discrete choice experiment, Social Science and Medicine 70: 1317-1325 Norton E (2000) Long-term care in Culyer and Newhouse (eds.) Handbook of Health Economics Noro A, Mäkelä M, Jussmäki T, Finne-Soveri H (2014) Ikäihmisten palvelut murroksessa teoksessa Noro A. ja Alastalo N (toim.) Vanhuspalvelulain 980/2012 toimeenpanon seuranta. Tilanne ennen lain voimaantuloa vuonna 2013, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Raportti 13/2014, Tampere: Juvenes Print Pursiainen H, Seppälä T (2013) Hoivakodissa vai kotihoivassa? Suurten ikäluokkien halukkuus maksaa vanhuspalveluista, VATT Tutkimukset 173, Helsinki 16.5.2018 18
Lisätietoja: ismo.linnosmaa@uef.fi 16.5.2018 19