Fundeerataan vesiyhteistyötä

Samankaltaiset tiedostot
Fundeerataan vesiä toimintamalli alueellisen vesienhoidon koordinointityön käynnistämiseksi. Esimerkki: Loimijoen valuma-alueen vesiyhteistyö

Loimijoen vesienhoidon edistäminen

Vesienhoidon alueellinen koordinointi

Paimionjoen kunnostus Päivi Joki-Heiskala Paimionjoki-yhdistys ry

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Uutena toimintatapana Ikaalisten reitin vesienhoidon neuvottelukunta. Anne Mäkynen

Ajatuksia Vanajavesihankkeesta

Neuvottelukunnan toiminta ja yhteistyösopimuksen esittely

Esitys Loimijoen vesienhoitotyön koordinoinnin rahoituksesta

Vesistökunnostusten nykytilanne ja toimenpidetarpeet

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry LUVY Vesienhoitoa vuodesta 1975

Sisävesi LIFE IP -diat

Vesistöt kuntoon. Kiertotalouden kärkihankkeilla 2017!

Ryhmätyöt. Vesienhoidon toimenpiteiden edistäminen ja vesienhoidon suunnittelu

Vesienhoidon, merenhoidon ja tulvasuojelun ajankohtaiset

Vauhtia vesienhoitoon -hanke

Päivi Joki-Heiskala Toiminnanjohtaja Paimionjoki-yhdistys ry. Pro Saaristomeri-ohjelmakokous

Vesivisio. Kokemäenjoen vesistöalue. Pirkanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmä Anne Mäkynen ja Ämer Bilaletdin

Rahoitus ja verkostot. Katariina Pylsy

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere

Vesistöjen kunnostusstrategian esittely

Jokineuvottelukunnat ja rahastot vesienhoidon edistäjänä. Toiminnanjohtaja Eeva-Kaarina Aaltonen Vaasa

Vesienhoitohankkeita Kalajoen vesistöalueella. Kalajoki Laura Liuska

Raki2-ohjelma: tavoitteet, rahoitusmahdollisuudet, hanke-esimerkkejä. Vesistöt kuntoon kiertotalouden kärkihankkeilla Anni Karhunen YM

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan. Riina Rahkila, VYYHTI II -hanke

Teuvanjoen pohjapatojen rakentaminen

ELY-keskus vesienhoidon toimijana ennen ja nyt

Vesiensuojelun tehostamisohjelma suunnitelmista toimintaan

Loimijoen alueen veden laatu

VYYHTI II -hanke. Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset

Hämeen järviltä Satakunnan suistoon Kokemäenjoen vesistöalueen vesivisio 2050

Vesienhoidon toimenpiteiden edistäminen Vantaanjoen vesistössä

Vesienhoito hallinnonuudistuksessa. Hämeen vesienhoidon yhteistyöryhmä Harri Mäkelä Hämeen ELY-keskus

VYYHTI II hanke

Vesienhoito ja maatalous

KOTOMA. Maaseudun vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. Parkkila Pekka

Vaikuta Lähivesiin Pori

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry

Vesienhoitokysely. Pirkanmaan ELY-keskus

TALOUDELLINEN TOIMINTA TUTKIMUS LUONTO YMPÄRISTÖKASVATUS KULTTUURIARVOT

Yhteistyömalleja vesien tilan parantamiseen

VYYHTI II hanke

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

Veden vuoro Vesiensuojelun tehostamisohjelma Tarja Haaranen, ohjelmapäällikkö, YM Vaikuta vesiin päivät

Nosta rahat pintaan. Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden tukeminen Jenni Jäänheimo, YM,

Järvikunnostushankkeen läpivienti

Lausunnon antajat: ( ) Tulvariskien hallintasuunnitelman kuuleminen. Remiss om planen för hantering av översvämningsrisker 2.9.

Vesiensuojelu 4K. Valuma-aluekohtaiset monipuoliset vesienhoitotoimet

VELHO. Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla. Elina Joensuu

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI ( )

Vesi- ja luonnonvaratalouden tehtävät Pohjois-Pohjanmaan maakunnan suunnittelu/tr4. Timo Yrjänä

Vesienhoidon keskeiset kysymykset työohjelma ja aikataulu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue

Kalajoen vesienhoitoryhmän kuulumiset. Pohjois-Pohjanmaan vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä, Oulu, Laura Liuska

KOTOMA. Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari Pekka Parkkila ja Mikko Jaakkola

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen

Miten happamat sulfaattimaat näkyvät Sirppujoen veden laadussa

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA)

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

MAAKUNTAUUDISTUS Katsaus valmisteluun. Ympäristönsuojelun ajankohtaispäivä Kaisa Äijö

Kellon ja Jäälin alueen asukkaiden halukkuus osallistua vesistöjen kunnostukseen

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Vesistöjen kunnostushankkeiden rahoitus

Merialuesuunnittelun edistäminen

Vesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua

Kuulemispalaute vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä

Ajankohtaista VELHO-hankkeessa ja Satavesi-ohjelmassa

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI

HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VESIENHOIDON VERKOSTOITUMISEEN

VYYHTI II pähkinänkuoressa

Ajankohtaisia asioita vesienhoidon toimeenpanossa

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNE- RAHASTO-OHJELMA. Luovaa osaamista. VALTAKUNNALLINEN ESR- HAKU Haku

Lisääntymisalueiden huollot Vantaanjoella ja jokitalkkaritoimintamalli

Alueiden käyttö, luonnonvarat ja liikenne Valmisteluryhmä 4

KOTOMA. Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. Parkkila Pekka

PAIKALLISTEN TOIMENPITEIDEN MERKITYS IIJOEN KEHITTÄMISESSÄ

Loppuuko Loimijoesta vesi. HAMK Tammelan Pyhäjärven Kuivajärven Suojeluyhdistys ry Matti Salo

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.

Kulttuuriympäristö. jokaisen oma ja kaikkien yhteinen

PAKKA-hankkeiden perusteet Vanajavesikeskus Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä

Vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä Lappeenranta. Taina Ihaksi

Valuma alueen kunnostussuunnittelu

VYYHTI II -hanke. Maarit Satomaa ja Riina Rahkila ProAgria Oulu/ Oulun maa- ja kotitalousnaiset

Vesistökunnostusverkoston merkitys Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari

VYYHTI verkosto 1 (5) KUMPPANUUSASIAKIRJA VYYHTI VERKOSTON TOIMINNASTA ( )

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen

Leaderistä rahoitusta. Karkkila Lohja Salo Vihti

Järvien hoidon ja kunnostuksen pysyvän toimintamallin kehittäminen. Järvityöryhmän II kokous Nuorisokeskus Oivanki

Vesiensuojeluun kohdistuvat odotukset. Sari Janhunen Ympäristöpäällikkö Vihdin kunta

Vesienhoito Keski-Pohjanmaalla

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

LIITE 1. Vesien- ja merenhoidon tilannekatsaus

Satavesi-ohjelma ja Eurajoki-Lapinjoki - vesistöalueryhmän toiminta Alustus keskustelulle

Maakuntauudistus ELY-keskuksen kannalta. Pohjois-Karjalan ELY-keskus Neuvottelukunta

Itämerihaaste simpukankuoressa

Vesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön

VELHOn vesienhoito ja Halikonlahti. Sanna Tikander

Transkriptio:

Fundeerataan vesiyhteistyötä Ohjaus- ja kehittämishanke, Varsinais-Suomen ELY-keskus 10.01.2017

OHKE- hanke (9/2017 5/2018) Ympäristöministeriön rahoittama hanke Tavoitteena kehittää konkreettisia yhteistyö- ja toimintamalleja vesienhoidon toimenpiteiden toteuttamiseksi Loimijoen valuma-alueella Toimintamallia voidaan soveltaa muillakin vesistöalueilla Millainen toiminta parhaiten edistäisi vesienhoitoa valuma-aluelaajuisesti ja mitkä ovat askeleet tämän saavuttamiseksi? Keskeistä tiivis yhteistyö paikallisten toimijoiden kanssa Kehitetään myös ELY-keskusten välisiä yhteistyötapoja yhteisellä vesistöalueella 2

Loimijoen valuma-alue Kokemäenjoen suurin sivujoki - 114 km, valumaalue 3 138 km² Alue ulottuu 4 maakunnan ja 4 ELYkeskuksen alueelle Vesistöjen ekologinen tila on pääosin tyydyttävä tai välttävä 3

4

Loimijoen valuma-alue Keskeisiä haasteita maataloudesta peräisin oleva hajakuormitus maan eroosioherkkyys tulvariskien hallinta vieraslajit Paikallinen arvostus jokea kohtaan kärsinyt Merkittävä vaikutus Kokemäenjoen veden laatuun 5

6 Tämän hetken tilanne Alueella vaikuttaa monta vesienhoidon toimijaa, mutta koko alueen vesienhoidon koordinoija puuttuu Loimijokiryhmässä pohdittu hankkeen kysymyksiä tunnistettu vahva tarve toimijalle, joka edistäisi vesienhoitoa valuma-aluelaajuisesti Ehdotettu yhdistystä, olemassa olevien toimijoiden yhteistyötä tai säätiötä Palaveri kuntien ympäristösihteerien kanssa Kunnilla heikot resurssit vesienhoitotyölle Tarve monipuoliselle ja ammattimaiselle, hyvin koordinoidulle vesienhoitotoiminnalle Esim. Loimijokikeskus tai parin eri toimijan yhteistyö Kustannukset ja perustelut?

Vesienhoidon toimijoiden näkökulmia Minkälaista vesienhoitoon liittyvää toimintaa Loimijoen alueella tarvitaan nykyisen lisäksi? Millainen toimintamuoto (esim. yhdistys, säätiö tai muu yhteistyömalli) voisi alueella toimia ja miten asiaa kannattaisi edistää? Voisiko edustamallasi taholla tai jollain muulla vesienhoitotaholla olla mahdollisuuksia laajentaa toimintaansa Loimijoen alueella? Perustelut; mitä hyötyjä vesistöaluelaajuisesta vesienhoitotoiminnasta on? Miksi se olisi tärkeää juuri Loimijoen vesistöalueella? 7

Minkälaista vesienhoitoon liittyvää toimintaa Loimijoen alueella tarvitaan nykyisen lisäksi? Säännöstelyn kehittäminen Isosorsimon torjunta Ruohonjuuritason toimijat mukaan, pienemmistä vesialueista liikkeelle. Loimijoki koetaan ehkä liian isona palana. Paljon konkretiaa, ympäristökasvatusta ja viestintää Kunnat on saatava mukaan vesiyhteistyöhön Tiedon jalkauttaminen viljelijöille ja rakentava yhteistyö viljelijöiden kanssa Metsätalouden merkitys on myös huomioitava Ihmiset eivät nykyisin arvosta jokea paljoakaan Virkistyskäytön parantaminen, asukkaiden osallistaminen ja Loimijoen nostaminen esiin yhdistävänä tekijänä 8

Minkälaista vesienhoitoon liittyvää toimintaa Loimijoen alueella tarvitaan nykyisen lisäksi? Matkailumahdollisuuksien lisääminen Joki mukaan kaupunkiympäristöön Tutkimuksen ja yritysten yhteistyö Esim. WWF ja Kesko kuteminen kuuluu kaikille vaelluskalaprojekti Työllistymisvaikutus Luke ja HAMK mukaan yhteistyöhön Esim. infotauluja melontareitin varrella Toiminnan olisi hyvä kytkeytyä kulttuuriin, ei pelkästään vesienhoitoasiaa 9

10 Millainen toimintamuoto (esim. yhdistys, säätiö tai muu yhteistyömalli) voisi alueella toimia ja miten asiaa kannattaisi edistää? Yhdistys tai säätiö, toimintamuodolla ei suurta merkitystä Itse toiminta ratkaisee! (ja rahoitus) Säätiön sääntöjä vaikeampi myöhemmin muuttaa Yhdistyksen sääntöjä helpompi kehittää Ensin sisällön rakentaminen, sitten pohditaan toimintamuoto Tarvitaan toimija, joka koordinoi alueen vesienhoitoa Esim. VVK alkoi Hämeen liiton hankkeena Loimijoellakin hankkeella liikkeelle? Löytyykö rahoitusta uudelle toimijalle? Monet kunnat maksavat jo muille toimijoille. Ehkä olisi helpompi maksaa ns. Loimijoki-lisää tutulle toimijalle?

Millainen toimintamuoto (esim. yhdistys, säätiö tai muu yhteistyömalli) voisi alueella toimia ja miten asiaa kannattaisi edistää? Yritysrahoituksen saaminen on vaikeaa Nykyisen toimijan laajentaminen valmiina vesienhoitotaito ja muu byrokratia Olisiko mahdollista tiivistää nykyisten toimijoiden yhteistyötä KVVY isännäksi? 11

Voisiko edustamallasi taholla tai jollain muulla vesienhoitotaholla olla mahdollisuuksia laajentaa toimintaansa Loimijoen alueella? Pyhäjärvi-instituutti; kiinnostusta yhteistyöhön on, mutta Loimijoki ei kuuluu toiminta-alueeseen. Tarvittaisiin oma raha Loimijokityötä varten Valonia; toiminta-alueena Varsinais-Suomi, hanketyötä tehdään Loimaan alueella Säätiön toimialueen laajentaminen voi olla hankalaa, mutta periaatteessa mahdollista. Asiasta sovittava mm. rahoittajien kanssa. VVK; ei resursseja koordinaattoriksi tällä hetkellä. HAMK:n ja VVK:n yhteinen Blue ways-vesistömatkailuhanke toimii Loimijoen alueella. Satafood; Satakunnan alueella toimii (ei rajattu), kiinnostusta yhteistyöhön on. 12

Voisiko edustamallasi taholla tai jollain muulla vesienhoitotaholla olla mahdollisuuksia laajentaa toimintaansa Loimijoen alueella? Koordinaattorin on tärkeä olla fyysisesti alueella. Uuden toimijan etuna olisi uutuus Loimijokirahasto Identifioituisi helpommin paikalliseen toimintaan Hyödynnetään Loimijoen erikoisuus: toutain Motivaatio tärkeää Keulahahmo on myös merkityksellinen Esim. Vanajavedellä maakuntajohtaja Loimijoen alueella asuu monia kansanedustajia (myös maanviljelijöitä) MTK mukaan Toimija vaikuttaa sekä ruohonjuuri- että päättäjätasoilla 13

Perustelut; mitä hyötyjä vesistöaluelaajuisesta vesienhoitotoiminnasta on? Miksi se olisi tärkeää juuri Loimijoen vesistöalueella? Vetovoimaisuuden kasvaminen Pienemmätkin uomat paremmin esillä Asukasviihtyvyys, kuntalaisten tyytyväisyys ja määrän kasvaminen Matkailun lisääminen Itämerikytkös; Loimijoen vaikutus Itämereen Hankkeiden koordinointi ja vaikuttavuus paranee Isosorsimo hyvä esimerkki Seudun asukkaat osallistuvat paremmin, seutuylpeys Tarve paikallisten ihmisten sitoutumiselle oman alueen kehittämiseen kasvaa tulevaisuudessa Tavoitteet realistiset 14

Perustelut; mitä hyötyjä vesistöaluelaajuisesta vesienhoitotoiminnasta on? Miksi se olisi tärkeää juuri Loimijoen vesistöalueella? Yhteistyön ja oppimisen edut Aktiivisuus näkyy muuallakin kuin vesiasioissa Saadaan parempi näkemys kokonaisuuteen Kartoitetaan yhteen ongelmat ja puutteet sekä mahdollisuudet niiden ratkaisemiseksi; kaiken kattava himmeli Isosorsimon torjuminen vähentää siltojen ylläpitokustannuksia Toimija vaikuttaa kuntalaisten asenteisiin; ei ruikuteta vaan ryhdytään toimeen Esim. Huittinen tärkeä vakuuttaa siitä, miksi joen yläosan toiminta tärkeää. Mitä jos ei tehdä mitään? Mihin johtaa? 15

Toimintamalli vesienhoidon edistämiseksi - Keskeiset askeleet 2. Yhteistyöverkoston kokoaminen 3. Tavoitteet ja perustelut 4. Sopiva toimintamuoto 1. Tarve Vesistöaluelaajuisen vesienhoidon edistäminen 5. Rahoitusmahdollisuudet 16

Toimintamallin esitysmuoto, ideoita Palapeli, jossa kaikki vaiheet mukana, mutta ei tietyssä järjestyksessä Ensinäkymässä jo hiukan yksityiskohtaisemmin vaiheen sisältö 17

1. Tarve 2. Yhteistyöverkoston kokoaminen 3. Tavoitteet ja perustelut Vesistön huono tila Vesienhoitotyön vähyys/hajanaisuus Joen arvostus ja virkistyskäyttö vähäistä 18 Kartoitetaan alueen vesienhoidon parissa työskentelevät ja vesistöä käyttävät tahot ELY-keskukset, kunnat, tutkimuslaitokset, etujärjestöt, vesiensuojeluyhdistyk set, osakaskunnat, perkausyhtiöt Myös muut, kuin vesienhoitotahot Tavoitteiden määrittäminen yhteistyöverkoston kanssa Vesienhoitotyön toimintalinjat Perustelut; miksi juuri kyseisen vesistöalueen vesienhoitoa pitäisi parantaa, hyödyt/kustannukset?

4. Sopiva toimintamuoto 5. Rahoitusmahdollisuudet Hankkeella eteenpäin? Eri toimintamallien edut ja haasteet Valmiin tahon toiminnan vahvistaminen Rahoitusesimerkkejä esim. hankkeelle, yhdistykselle, säätiölle tai yhteistyökuviolle 19

Jatkotoimet Ideahaku vireille, KVVY laatii hakemuksen Rahoittaja voi nähdä hyvänä, että hakemuksen taustalla enemmän tahoja, joilla jo olemassa olevaa yhteistä visiota Hankkeeseen opiskelijaprojekteja? 20