UUDISTUVA? UUSIUTUVA! MAASEUTU

Samankaltaiset tiedostot
BIOTALOUS- TARVITAANKO MAASEUTUALUEILLA KAAVOITUSTA?

Metsätalous ja kaavoitus Suomen metsäkeskus

Mitä löytyy faktojen takaa?

Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Biotalouden mahdollisuudet. Jouko Niinimäki & Antti Haapala Oulun yliopisto

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

Teollisen toiminnan mahdollisuudet Varsinais-Suomessa. Elinvoimainen Vakka-Suomi seminaari Jarkko Heinonen

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

Kaavoituksen vaikutukset metsätalouteen - esimerkkejä Etelä-Suomesta

Kapeampi mutta terävämpi EU.

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Maaseutu- ja kaupunkialueiden väestö Pohjois-Karjalassa

Kaavojen vaikutukset maaseutuelinkeinoihin ja maanomistajan oikeusturva , Petäjävesi Leena Penttinen Lakimies

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina?

ELY-keskuksen rooli rakentamisessa

EU:N LIIKENNESTRATEGIA. Suomen valtion toimenpiteet vesiliikenteen osuuden huomiomisessa vv Veikko Hintsanen

Tulevaisuuden liikenne kysyntä ja tarjonta muutoksessa. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy

Liikenteen ja elinkeinoelämän tulevaisuus. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä

Metsänomistuksen rakennemuutos edistämisorganisaatioiden toiminnan kannalta Harri Hänninen

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

TEM:n politiikkojen kosketuksia maaseutuun: mitä ja miksi. Hilkka Vihinen Helsinki

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Vihreä talous kansallisella tasolla Vihta-hankkeen loppuseminaari Toiminnanjohtaja Antti Sahi, MTK

YRITYSPALVELUJA VAKKASUOMALAISILLE MONIALAYRITTÄJYYDEN UUDET TRENDIT MAASEUDULLA GREEN CARE BIOTALOUS LUONNON- JA MAISEMANHOITO HYÖTYHAMPPU SITRA

Toimintaympäristön muutos - mahdollisuudet

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Metsähallituksen rooli ekosysteemipalveluiden tuottajana

ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA


Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta

T K kaupunginjohtaja, MH, emba Eila Valtanen Kuhmon kaupunki

Maaseutualueet kuntakaavoituksessa. Luottamushenkilön näkökulma Juha Kuisma Lempäälä

Monikeskuksinen aluerakenne

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi

Metsänomistusrakenteen muutos

Rakennetaan hyvinvointia navetassa - seminaari Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus

Kansallinen CAP27-valmistelu ja yhteensovitus rakennerahastojen kanssa

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus

Kanta-Hämeen maakuntakaava Simo Takalammi

ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi. Jussi Huttunen

Maa- ja metsätalousministeriön STRATEGIA 2030

Yhteenveto 8.9., ja seminaareista

Ryhmä 5. Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op

Uudenmaan metsäbiotalous

Kestävä ruoantuotanto. Suomenlahden tila ja tulevaisuus Tarja Haaranen, YM

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Alueiden kilpailukyky 2011

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle?

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä

Metsänomistajien kansainvälinen metsäedunvalvonta

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Kumppanuus ja maaseutu

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020

OHJELMA. Keskustelu. Paneeli ja ohjattu keskustelu. Puheenjohtajan yhteenveto Tilaisuuden päätös

Tukiverkostoon yhdessä tulevaisuuspäivä Merja Toijonen, ennakointiasiantuntija

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) ILMASE työpaja

Kyläyleiskaavoituksen koulutuspäivät Vuonislahti Anne Jarva, kaavoituspäällikkö, Hyvinkää

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma

Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät

JOUTSENSUVAN ASEMAKAAVA

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja

Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous

TechnoGrowth Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

Rakennerahastokausi Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari , Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa?

Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen

Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Kommenttipuheenvuoro Selvitys kuntien ja kaupunkien energiavalinnoista. Jussi Laitinen Tampereen Sähkölaitos

Etelä-Karjalan metsäbiotalous

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Maaseutu mahdollistajana katalyyttinä hevonen. Leena Rantamäki-Lahtinen MTT taloustutkimus

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi

Mäntsälän maankäytön visio Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Metsäbiotalouden näkymät Euroopassa

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen

Uudenmaan painotukset EAKR-hakuun

MITEN METSÄTEOLLISUUS PÄRJÄÄ GLOBAALISSA TALOUDESSA? Päättäjien Metsäakatemia Maarit Lindström Metsäteollisuus ry

kannattava elinkeino?

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari Jorma Autio

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus

Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma

RANTA-TAMPELLAN JA TAMPEREEN RANTAVÄYLÄN. rakentamisen ajan työllisyys ja rahavirrat

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila

Katsaus luonnonvarakäsitteisiin

Transkriptio:

TUOMO SIRKIÄ ELÄVÄ KAUPUNKI-SEMINAARI 29.1.2018. SITOWISE UUDISTUVA? UUSIUTUVA! MAASEUTU RAIJA SEPPÄNEN Arkkitehtitoimisto MARS

EU - Suomi EU yli 502 milj as; keskim. 116 as/km2 maaseutua 57% / 24% väestöstä tai 93 % maaseutualueita / 58% väestöstä maaseutualueet tuottavat 45 % EU:n bruttoarvonlisästä, työllistävät 53 % väestöstä SUOMI 5,5 milj as; 15,8 as/km2 EU:n maaseutuvaltaisin maa; maaseutua yli 95% (OECD) Pinta-alaltaan 5:s suurin EU-maa (Euroopan 6:s suurin) Poikkeavuus: vähän asukkaita, hyvin harvaan asuttua Yli 80% asuu taajamissa; 5/6 väestöstä asuu 2,2% maa-pinta-alasta 30% väestöstä Uudellamaalla Lappi EU:n harvimmin asuttu alue (1/3 Suomesta) alle 2 as/km2 metsätalousmaata 76 % (josta 10,6 % lakisäät. suojeltua) peltoa alle 10%, sisävesiä n. 10% rakennettua aluetta alle 5%

Suomalaisten asuttamien alueiden muutoksia Ruotsi- Venäjä- NL- Suomi Suurvaltasodat- verotus-elinkeinorajoitukset Saimaan kanava ja Lahti-Pietari rata- torpparilaki Karjalan alueluovutukset- asutustoiminta- isot infrahankkeetväestömuutot mm. Ruotsiin - elinkeinorakenteen muutokset- EU-kansainvälistyminen

Työn tekemisen muutoksia automaatio, internet, kasautuva ja hajautuva työnteko KV- markkinoiden ja politiikan vaikutukset samanlaisia koko maassa esim. yritystoimintaan, kauppaan, talouteen, energiaan, ilmastoon Jotain töitä /työvaiheita voi tehdä missä vain: Ruka, Rääkkylä, Riviera Ilman kasvokontaktia työtovereihin tehtävä työ voidaan teettää missä vain, ja siirtyy usein edullisen työvoiman maihin Työvoiman liikkuvuus lisääntyy, kausityöläisiä erityisesti kesäisin Ihmistyö vähenee, prosesseja automatisoidaan Tuote valmistetaan lähellä raaka-aineita ja jalostettu tuote kuljetetaan

Ison maan ominaisuuksia - ajureita Pysyvää ovat sijainti, ilmasto, koko, etäisyydet Globaalisti ihmisen elintila on niukka resurssi (ei Suomessa) Vrt. Inarin kunta = miltei 2x Uudenmaan maakunnan kokoinen Rakennetun/rakennettavan Suomen alue pienenee ja tiivistyy Luonnonvara-Suomeen syntyy edelleen työ-, teollisuus- ja vapaa-ajan keskittymiä Asumispaikkaan vaikuttavat työ, palvelusektorin laajuus ja monipuolisuus Kilpailu kukoistavien keskittymien houkuttavuudesta on maailmanlaajuista Luonnonvarojen suunnittelun, hoidon, hyödyntämisen ja kehittämisen haasteina paikkasidonnaisuus, ominaisuus- ja olosuhderiippuvuus, pysyvyys, syklisyys, muutosherkkyys jne 2.2.2018 Raija Seppänen

Rakennetut alueet vrt. luonnonvara-alueet Kaavoittaminen ja rakentaminen - tavoitteena ja tuloksena staattinen tila Rakennettu alue tarvitsee pysyvää käyttöä ja jatkuvaa ylläpitoa Luonnonvara-alueet Uusiutumattomat tai hyvin hitaasti uusiutuvat luonnonvarat kuten maa/kallioperä, humus, maalajit Uusiutuvat luonnonvarat kuten vesi, kasvit, eläimet jatkuva kasvu ja kehitys tuotantoon tarvitaan suunnitelmallista hoitoa esim. metsätaloudessa kuviokohtainen kestävä käyttö ja hoito /sukkessio pellon lohkokohtainen hoito eläinten kasvatus ja hoito

Mitä on tarpeellista suunnitella? Pääosa suunnittelijoiden töistä kohdistuu pinta-alaltaan minimaalisen pieneen osaan Suomesta Rakentamiseen ja ylläpitoon tarvitaan ammattitaitoista suunnittelua Luonnonvarat eivät menesty pikavoitto - suunnittelulla Luonnonvarojen sykli on hidas ja myös virheiden korjaus vie aikaa Käyttö, hoito ja uudistaminen tarvitsevat monen erityisalan ammattitietoa, kokemusta ja ihmistyötä

Kaavoitus ja kaavalla suojelu eivät ole maaseudun kehittämisen keskeisiä välineitä Maaseutukehittäminen tarvitsee harvoin kaavoitusta MRL on rakentamisen ohjauksen väline, eikä sitä voi käyttää maa- ja metsätalousalueiden käsittelyn, hoidon tms ohjaukseen Luonnonsuojelulaki on voimassa kaikkialla ja määrittää suojeltavat lajit Maa- ja metsäalan sektorikohtaisissa säädöksissä määritetään muu suojelu sekä alueiden käyttö- ja hoitovelvoitteet (metsälaki, vesilaki, maataloutta koskevat lukuisat säädökset jne) Esim. Peltoviljelyssä on noudatettava valvotusti EU-säädöksiä Metsälaki sitoo kaikkia toimijoita Metsän käyttö esim. luontomatkailuun edellyttää sopimusta maanomistajan kanssa Jokamiehenoikeus on väistyvä oikeus eikä sitä voi kaavoittaa tai kaavalla määritellä virkistysoikeuksia

TULEVAISUUS JA SUOMI Suomi, sen maaseutu ja sen luonnonvarat ovat ainutkertainen potentiaali ja tulevaisuuden voimavara Eloton luonto pysyy ilman ihmistäkin Elollinen luonto uusiutuu ilman ihmistäkin Ei tekohengitystä tai turhia kieltoja vaan uusia avauksia Uudistamiseen tarvitaan ihmisiä ja ideoita Tulevaisuuden elinkeinoja ei ole vielä keksitty! 2.2.2018 Raija Seppänen

I did not love only that which jumps, rises, stays alive, breathes. It is not thrue: many objects told me everything. They did not just brush against me or I against them, They accompanied my very existence in such a way that they existed with me, and they were part of me and die half a death along with me. (Pablo Neruda) 2.2.2018 Raija Seppänen