Ympäristöministeriön asetus

Samankaltaiset tiedostot
Ympäristöministeriön asetus

RTS 19:10. RAKENNUKSEN KÄYTTÖTURVALLISUUS Asetuksen 1007/2017 tuomat muutokset SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. UUDISTUKSEN PÄÄPIIRTEET

YmA rakennuksen käyttöturvallisuudesta (voimaan )

Käyttöturvallisuus portaat

Portaat sisätilassa 3. ASKELMA 1. YLEISTÄ 2. PORTAIDEN LEVEYS 4. VAROITUSALUEET

Poimintoja uusista asetuksista rakennuksen käyttöturvallisuuteen ja esteettömyyteen / Kari Pasanen

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus

YMPÄRISTÖMINISTERIÖN ASETUS RAKENNUKSEN KÄYTTÖTURVALLISUU- DESTA

117 d 03 B. TOPTEN rakennusvalvonnat Yhtenäiset käytännöt. Vahvistuspvm Sivu 1(5)

SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA

YMPÄRISTÖMINISTERIÖN ASETUS RAKENNUKSEN KÄYTTÖTURVALLISUUDES- TA

Ympäristöministeriön asetus rakennuksen käyttöturvallisuudesta. 11 Lasirakenteet

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (7) Helsingin kaupunki lausuu otsikkoasiasta seuraavaa:

S U O M E N R A K E N T A M I S M Ä Ä R ÄY S K O K O E L M A. Käyttöturvallisuus. Rakennuksen käytön ja huollon turvallisuus

Pientaloteollisuus PTT ry:n lausunto

Asuin- majoitus ja työtilojen suunnittelu. Ilkka Korhonen, Kuopion AL. rakennusvalvonta

TURVA- JA SUOJALASIT SUOMEN TASOLASIYHDISTYS RY. Copyright SUOMEN TASOLASIYHDISTYS RY

Valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä

Lausunto luonnoksesta ympäristöministeriön asetukseksi rakennuksen käyttöturvallisuudesta ja luonnoksesta ohjeeksi rakennuksen käyttöturvallisuudesta

Uloskäytävät ja lukitukset

RAKENNUSVALVONNAN NÄKÖKULMA JÄLKIASENNUSHISSIEN RAKENTAMISEEN. Lahden seudun rakennusvalvonta

Yhtenäiset Topten-käytännöt

G1 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA. Ympäristöministeriön asetus. asuntosuunnittelusta

7 ULOSKÄYTÄVIEN PALOTEKNINEN SUUNNITTELU 7.1 ULOSKÄYTÄVÄT Porrashuone Avoin luhtikäytävä Varatienä toimiva parveke

K a t t o t u r v a o pa s

Rakennusten paloturvallisuus. Ilpo Leino, turvallisuuspäällikkö

Helsingin / TOP TEN alustavat esteettömyysohjeet

Tilannekatsaus esteettömyyslainsäädäntöön. Erja Väyrynen Yliarkkitehti Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto

RakMK :n muutokset alkaen

Rakennetun ympäristön esteettömyys. Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, Vapaan sivistystyön esteettömyys

Ympäristöministeriön asetus rakennuksen käyttöturvallisuudesta

Pyörätuolihissit. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen

Esteettömyys korjausrakentamisessa kotona asumisen mahdollisuudet TURVALLINEN KOTI. Rakennusvalvonta. AnuMontin

Fritidsboendeforum i Pargas Mökkiläisfoorumi Paraisilla Får man flytta till sitt fritidshus? Voinko muuttaa vapaa-ajanasunnolleni?

Esteettömyysasetus ja ajankohtaisia ohjeita. Yliarkkitehti Niina Kilpelä Ympäristöministeriö Esteettömyysseminaari Oulu

Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta. Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni

Pelastuslaitos ja paloturvallisuus Räddningsverket och brandsäkerhet

Mitä vammaisneuvostojen toimijoiden tulisi tietää uudesta esteettömyysasetuksesta?

Hyvän rakentamistavan mukainen ohjeistus asuinhuoneistojen sisäisistä puuportaista

RT RakMK KH RakMK LVI RakMK-00253

Ympäristöministeriön asetus rakennuksen käyttöturvallisuudesta

Ympäristöministeriön asetus

MARJATILA TYÖNANTAJANA. Majoitustilat ja niille asetettavat vaatimukset. Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen

Yleisötilaisuuden turvallisuus

Uudistuva esteettömyysasetus. Yliarkkitehti Niina Kilpelä Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Haukisaarentie 2

ESTEETTÖMYYS RAKENNUSVALVONNAN PROSESSEISSA. Jaana Solasvuo esteettömyyskoordinaattori

Uusi asetus esteettömästä rakennuksesta. Yliarkkitehti Niina Kilpelä Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto

Edistävätkö viranomaismääräykset esteettömyyttä korjausrakentamisessa?

ESTEETTÖMYYSSELVITYS

RAKENNUSVALVONTA OULU

HE 85/2017 vp MRL:n muuttamisesta Asuntosuunnittelu. YmV ja LiV Kirsi Martinkauppi Lainsäädäntöneuvos

Luiskat. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Opistotie 2

Puu pintamateriaalina_halli

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy Microkatu 1, Technopolis Oyj

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue.

Esteettömyys asuntorakentamisessa

Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta

Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen:

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Opiskelijankatu 3

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Kuopion Musiikkikeskus, Kuopionlahdenkatu 23 C

Porrastietoa suunnittelijoille

Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta. Jorma Jantunen Puupäivät 2017, Helsinki

Sipusaaren seurakuntakoti

1: m m m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN

D2 työpaja: Asuinrakennusten ilmanvaihdon mitoitus

ft}[lfi.t TTKKAAT. 25.L.20A2 c) TEHDASSTAhIDARDI TTS l.l Portaita koskevat turvallisuusvaatimukset

Kuokkakuja MULTIMÄKI MULTIMÄKI 19 AO-33 AO-33 AO-33 AO-33 AO-33 AKR AKR AKR. Kaukoniitynpuisto

Järvenpää-talo. Kaaren Kytömaa Emma Heikkinen Marina Muñoz Thien Nguyen.

Portaat, käsijohteet. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen

117 d xx Sisäportaiden mitoitus (julkaistava)

Kiinteistö 2021/10, Pratikankuja 12, Nurmijärvi

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue.

RAKENNUKSEN KÄYTTÖTURVALLISUUS SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA (RakMk) F2 Määräykset ja ohjeet 2001


0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Yleisten rakennusten korttelialue.

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET

Rakentamisen uudet asetukset. kosteudenhallinta, meluntorjunta, käyttöturvallisuus, esteettömyys. Asiamies Jani Kemppainen Rakennusteollisuus RT ry

SELVITYS Esteetön Espoo -tunnus yrityksille ja palveluille

Uudistuva rakentamisen lainsäädäntö tilannekatsaus

Länsikatu. rp23. Sepänkatu. rp24. rp26 LOUHELANKATU. rp25 LÄNSIKATU. Louhelankatu III le p. rp28. rp27 68 IV SEPÄNKATU III.

Esteettömyys sisäliikuntatiloissa. Niina Kilpelä arkkitehti SAFA Kynnys ry

EUROOPAN PARLAMENTTI

11/19 Ympäristöministeriön asetus

ESTEETTÖMYYSOPAS MESSUVIERAILLE

Pituuskaftevuus - 12 o/o

Hulkkionkaaren asemakaavan II-alueen rakentamistapaohjeet, korttelit ja 6625

Teleskooppikatsomo. Suunnittelu

KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET

UTRA. Lasitehtaantie. (vain myynti)

m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

Tommi Juntunen OMAKOTITALON MUUTTAMINEN ESTEETTÖMÄKSI

ESTEETTÖMYYSOPAS MESSUVIERAILLE

FINN-suorat portaat Rakenne Sivupalkit Askelmat Poistumistasot/lepotasot Kaiteet Teräslaadut Pintakäsittely 7.

1(3) A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE.

VÄINÖLÄNNIEMI AL-39 III VI IV III III III. saa-2. p sr sr dB p saa-2. 35dB. ap (1-35-1) 35dB. sr-30. saa-2 saa-2.

Esteettömyysopas Keskuskirkko

Transkriptio:

Ympäristöministeriön asetus rakennuksen käyttöturvallisuudesta Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti säädetään maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 117 d :n 2 momentin ja 117 k :n 3 momentin nojalla sellaisena kuin niistä on 117 d :n 2 momentti laissa 958/2012 ja 117 k :n 3 momentti laissa 812/2017: 1 Luku Yleistä 1 Soveltamisala Tämä asetus koskee uutta rakennusta, rakennuksen laajennusta ja rakennuksen kerrosalaa lisäävää tilaa sekä rakennuspaikan välitöntä ympäristöä. Rakennuksen korjaus- ja muutostyössä tätä asetusta on sovellettava, jos alkuperäinen ratkaisu on turvallisuuden tai terveydellisyyden kannalta ilmeisen haitallinen. Rakennuksen korjaus- ja muutostyöt voidaan muutoin tehdä alkuperäistä ratkaisua noudattaen. Muutokset eivät saa heikentää käyttöturvallisuutta. Tätä asetusta on sovellettava rakennuksen käyttötarkoituksen muutokseen, jos rakennuksen tai sen osan käyttötarkoitus muuttuu riskillisemmäksi. 2 Rakennuksen käyttöturvallisuus Pääsuunnittelijan, rakennussuunnittelijan ja erityissuunnittelijan on tehtävänsä mukaisesti huolehdittava rakennuksen suunnittelusta siten, että rakennus käyttötarkoituksensa mukaisesti täyttää käyttöturvallisuudelle asetetut olennaiset tekniset vaatimukset. 2 Luku Putoamisen ja harhaan astumisen estäminen 3 Porras Portaan on oltava turvallinen ja tarkoitukseensa soveltuva. Portaan pinta ei saa olla liukas. Poistumisalueen sisäisen portaan vähimmäisleveys on 0,85 metriä. Tämän mitan sisäpuolelle voivat kuitenkin ulottua käsijohteet ja jalkalistat. Jokaiselta poistumisalueelta on oltava mahdollista kuljettaa uloskäytävän kautta liikkumiskyvytön henkilö paareilla. Jos poistumisalueen sisäinen kulkureitti uloskäytävään Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2015/1535/EU (32015L1535); EUVL L 241, 17.9.2015, s. 1

muissa kuin asuinrakennuksissa kulkee alueen sisäisen portaan kautta, on portaan oltava niin väljä, että liikkumiskyvyttömän henkilön kuljettaminen paareilla on mahdollista. Kerrostasojen välisen portaan on oltava katettu. Asuinkerrostalossa, jossa ei ole hissiä, kerrostasojen välisen portaan on lisäksi saatava luonnonvaloa ja siinä on oltava vähintään yksi välitasanne. 4 Sisäportaiden mitoitus Portaan askelman nousun ja etenemän suhteen on oltava portaan käyttötarkoitukseen nähden helppokulkuinen. Hallinto-, palvelu- ja liiketiloja sisältävien rakennusten auloissa ja muissa sisätiloissa sekä kokoontumistiloissa porrasaskelman nousu voi olla enintään 160 millimetriä ja etenemän on oltava vähintään 300 millimetriä. Asuinhuoneiston ja majoitustilan sisäisen portaan nousu voi olla enintään 190 millimetriä ja etenemän on oltava vähintään 250 millimetriä. Muiden varsinaisten käyttötilojen sisäportaiden nousu voi olla enintään 180 millimetriä ja etenemän on oltava vähintään 270 millimetriä. Yksinomaan varatienä käytettävän ja asunnossa tai majoitustilassa muihin kuin asumista palveleviin välttämättömiin tiloihin johtavan portaan nousu voi olla enintään 220 millimetriä ja etenemän on oltava vähintään 220 millimetriä. Uloskäytävässä portaan askelman nousu voi olla enintään 180 millimetriä. Etenemän on oltava vähintään 270 millimetriä. Uloskäytävässä, jota ei samalla käytetä rakennuksen tavanomaiseen sisäiseen liikenteeseen, portaan nousu voi olla enintään 200 millimetriä. 5 Ulkoportaiden mitoitus Katettujen tai lämmitettyjen ulkoportaiden etenemän on oltava vähintään 300 millimetriä, ja nousu voi olla enintään 160 millimetriä. Kattamattomien ja lämmittämättömien ulkoportaiden etenemän on oltava vähintään 390 millimetriä, ja nousu voi olla enintään 130 millimetriä. 6 Tasanne Rakennuksen ja sen ulkotilojen tasanteen on oltava turvallinen, riittävän väljä ja tarkoitukseensa soveltuva. Portaan ja tasanteen sivureunat on varustettava korotuksella, joka estää luistamisen reunan yli, jos tason ja kaiteen tai seinän välisestä raosta mahtuu leveydeltään yli 50 millimetrin kokoinen kuutio. Portaan tasanteelle aukeavan oven etäisyyden luiskan tai porrassyöksyn yläreunasta on syöksyn sivuseinällä oltava vähintään 400 millimetriä ja päätyseinällä vähintään 1 500 millimetriä. Uloskäytävän kulkureitillä olevan oven eteen ja taakse on varattava vähintään 800 millimetrin pituinen tasanne. Oleskeluun ja kulkuun tarkoitetuilla rakennuksen tasanteilla sijaitsevien ikkunoiden, luukkujen ja muiden vastaavien aukkoja peittävien rakenteiden on kestettävä henkilökuorma, jos putoamisvaara on olemassa. 2

7 Kaide Rakennuksessa tai sen lähiympäristössä on oltava kaide, kun putoamiskorkeus ylittää puoli metriä ja putoamisen tai harhaan astumisen vaara on olemassa, eikä toiminnan luonne edellytä kaiteettomuutta. Kaiteen on oltava turvallinen ja kestettävä siihen kohdistuvat kuormat. Kaide voi olla suojakaide tai avokaide. Suojakaidetta on käytettävä yli 0,7 metrin tasoeroissa kohteissa, joihin lapsilla on pääsy. Kaiteen suojaavan osan on ulotuttava vähintään 0,7 metrin korkeudelle tasanteen tai askelman pinnasta. Siinä ei saa olla vaakasuoria rakenteita tai kuvioita, jotka tekevät kiipeilyn mahdolliseksi. Avokaidetta voidaan käyttää kohteissa, joihin lapsilla ei ole pääsyä tai joissa ei ole putoamisvaaraa. Kaiteen sijasta voidaan käyttää muuta järjestelyä, jolla putoaminen voidaan estää tai saavuttaa muuten vaadittava turvallisuustaso, kun korkeusero on enintään yhden metrin. Kaiteen kokonaiskorkeuden on oltava yksi metri, kun putoamiskorkeus on enintään kuusi metriä. Tätä korkeammalla kaiteen kokonaiskorkeuden on oltava 1,2 metriä. Enintään yhtä asuntoa palvelevalla parvekkeella riittää yhden metrin korkuinen kaide riippumatta putoamiskorkeudesta. Asunnon sisätiloissa kaiteen korkeus voi kuitenkin olla vähintään 0,9 metriä, kun putoamiskorkeus on alle kolme metriä. 8 Kaiteen ja portaan rakenne Kaiteen ja portaan on kestettävä tilan käyttötarkoituksen mukaiset kuormat koko rakenteen käyttöiän ajan. Jos kaiteen suojaavassa osassa on ainoastaan pystyrakenteita, sen aukoista saa mahtua läpi särmältään enintään 100 millimetrin mittainen kuutio. Muunlaisen suojaavan osan aukoista saa mahtua läpi särmältään enintään 30 millimetrin mittainen kuutio. Kuitenkaan suojaavan osan vaakasuora rako ei saa olla kymmentä millimetriä korkeampi. Kaiteen yläreunan ja suojaavan osan välistä saa mahtua läpi särmältään enintään 200 millimetrin mittainen kuutio. Kaiteen suojaavan osan alareunan ja tasanteen tai askelman yläpinnan tai reunan välistä saa mahtua läpi särmältään enintään 50 millimetrin mittainen kuutio. Porrasaskelmien välistä saa mahtua enintään 100 millimetrin mittainen kuutio. 9 Käsijohde Portaassa ja luiskassa on oltava käsijohde koko pituudella ja molemmilla puolilla syöksyä. Tarvittaessa on oltava kaksi käsijohdetta päällekkäin lasten ja pyörätuolilla liikkuvien huomioon ottamiseksi. Käsijohteesta on saatava tukeva ote. Käsijohteen ja sen päätteen on oltava turvallinen ja sen on jatkuttava syöksyn alkamis- ja loppumiskohdan ohi. Johteen on jatkuttava yhtenäisenä välitasanteella. Julkisissa ulko- ja sisätiloissa sekä liike- ja palvelutiloissa käsijohteen on jatkuttava vähintään 300 millimetriä syöksyn alkamis- ja loppumiskohdan ohi ja kokoontumistilojen yli 2,4 metrin levyisissä portaissa tai luiskissa käsijohteen on sijoituttava myös jakamaan väylä enintään mainitun mitan levyisiin osiin. 3

3 Luku Rakennusosien ja varusteiden turvallisuus 10 Valoisuus ja valaistus Rakennuksen ja sen ympäristön on oltava käytön ja huollon turvallisuuden mahdollistavalla tavalla valaistu. Valaistus ei saa aiheuttaa turvallisuutta vaarantavaa häikäisyä. Rakennuksen pintojen ja valaistuksen on oltava sellaiset, että havaitsemisen kannalta tarvittavat valoisuuserot saavutetaan. Kulkureitillä olevat luiskat, askelmat, kynnykset ja tasoerot on osoitettava selvästi valaistuksen ja pintojen tummuuserojen tai huomiomerkintöjen avulla. 11 Lasirakenteet Rakennuksen lasirakenteen ja muun valoa läpäisevän rakenteen rikkoutuminen ei saa aiheuttaa putoamisvaaraa eikä sirpaleiden putoaminen alle jäävän haavoittumisvaaraa. Lasirakenteen ja muun valoa läpäisevän rakenteen on kiinnikkeineen kestettävä siihen tavanomaisesti kohdistuva kuormitus, jollei rakennetta ole suojattu kiinteällä törmäysesteellä. Ikkunat, lasiseinät ja lasiovet, joihin on vaara törmätä, on merkittävä siten, että ne havaitaan helposti. Niiden lasitukset on tehtävä turvalasista. 12 Lattiapinnat Lattiapinnan on oltava tasainen ja valmistettu tilan käyttötarkoitus huomioiden soveltuvasta materiaalista siten, että kompastumis- ja liukastumisriski on pieni. 13 Ovet ja portit Rakennuksen oven ja portin on oltava helposti avattavissa myös olosuhteiden muuttuessa. Oven, portin ja puomin on toimittava turvallisesti siten, etteivät ne aiheuta tapaturman vaaraa. Ne on varustettava tarkoituksenmukaisin turvavarustein. Oven muihin ominaisuuksiin sovelletaan valtioneuvoston asetusta rakennuksen esteettömyydestä (241/2017) ja ympäristöministeriön asetusta rakennusten paloturvallisuudesta (848/2017). 14 Kulkukorkeus Huonetilan kulkuväylän vähimmäiskorkeus on 2 100 millimetriä Oviaukon kohdalla korkeus voi olla välttämättömien karmien ja kynnysten verran pienempi. Muun kuin uloskäytävässä olevan ja siihen johtavan portaan, sekä asunnon sisäisen portaan kulkukorkeus voi olla 1 950 millimetriä. 4

15 Turvavarusteet Rakennus on varustettava sen käyttöön soveltuvilla tarkoituksenmukaisilla ja kestävillä turvaratkaisuilla ja -varusteilla. Asunnoissa ja muissa lasten käyttämissä tiloissa ikkunoihin ja muihin aukkoihin, joissa voi olla putoamisen vaara, on oltava rajoittimet, jotka sallivat enintään 100 millimetrin helppokäyttöisen avautuman. Varatienä käytettävän ikkunan rajoittimen on kuitenkin oltava aikuisen helposti vapautettavissa. Varateiden ja huoltoreittien tikkaiden sekä muiden rakenneosien on oltava myös hätätilanteessa käyttökelpoisia. Varatien pystysuuntaisen luukun tai ikkunan vapaan aukon on oltava korkeudeltaan vähintään 600 millimetriä ja leveydeltään 500 millimetriä, kuitenkin näiden summan on oltava vähintään 1 500 millimetriä. Vaakasuuntaisen luukun aukon on oltava vähintään 600 x 600 millimetriä. 4 Luku Ulkotilojen turvallisuus 16 Ajoväylä ja pysäköintialue Tontin ja rakennuspaikan ajoväylä ja pysäköintialue on erotettava jalankulku-, leikki-, ja oleskelualueesta. Ajoväylä ei saa kulkea ristiin leikkialueelle johtavan kulkutien kanssa. Jos risteämistä ei voida välttää, risteyspaikat on merkittävä rakenteellisin ratkaisuin. Ajoneuvoliikenteelle tarkoitetut reitit on sijoitettava niin, ettei oven ja portin avautumisen vaatimaa tilaa tai jalankulun reittiä rajoiteta. 17 Leikki- ja oleskelualue Piha-alueiden jyrkät, yli 0,7 -metrin tasoerot ja jyrkänteet muiden kuin enintään kaksiasuntoisten asuinrakennusten yhteisten leikki- ja oleskelualueiden läheisyydessä on osoitettava tarkoituksenmukaisin kaitein tai sopivin istutuksin tai varustettava putoamista vaimentavalla alustalla. Pihan kulkuteiden portaineen ja luiskineen on oltava turvallisia sekä varustettu tarkoituksenmukaisin kaitein ja käsijohtein. Leikkivälineiden on oltava turvallisia ja niiden alustan rakenteen tarkoitukseen sopiva ja iskua vaimentava. 18 Kulkutien ja oleskelualueen suojaaminen Sisäänkäynnin ja kulkuväylän kohdan ja talvella käytettävän leikki- ja oleskelualueen sekä rakennusta ympäröivän katualueen ja muun yleisen alueen on oltava suojattu rakennuksen katolta putoavalta lumelta ja jäältä lumiestein katemateriaali ja katon kallistus huomioon ottaen. Sisäänkäynnin on lisäksi oltava suojattu kinostumiselta katoksella. 5

19 Ulkonevien rakennusosien korkeusasema Rakennuksesta ulkonevan rakennusosan, laitteen tai varusteen kuten parvekkeen, erkkerin, katoksen, opasteen, valaisinlaitteen ja markiisin alareunan vapaa korkeus maasta tai ajo- ja kulkuväylän pinnasta on oltava vähintään 2,2 metriä, jollei kohta ole suojattu törmäysvaaran estämiseksi. 5 Luku Kokoontumistilan turvallisuus 20 Kokoontumistila Kokoontumistilan on oltava sen käyttötapa huomioonottaen tarkoituksenmukaisesti suunniteltu ja rakennettu. 21 Kokoontumistilan henkilömäärä Kokoontumistilassa samanaikaisesti oleskelevien henkilöiden aiottu enimmäismäärä muodostuu kokoontumishuoneiden yhteenlasketusta henkilömäärästä. Tilan ominaisuuksille rakennusluvassa asetettavat vaatimukset määräytyvät aiotun henkilömäärän mukaan. Kokoontumistilan enimmäishenkilömäärä on laskettava tilan eri huonetilojen ominaisuuksien mukaan siten, että kiintein istuimin varustetun huonetilan henkilömäärä määräytyy istuinpaikkojen lukumäärän perusteella. Myös huonetilan, jossa ei ole kiinteitä istuimia, mutta tilan kalustus on esitetty hyväksyttävissä suunnitelmissa, enimmäismäärä määräytyy istuinpaikkojen määrän mukaisesti. Huonetilojen, joissa ei ole kiinteitä istuimia eikä ole esitetty kalustusta, henkilömääräksi on laskettava kaksi henkilöä neliömetriä kohden. Laskettaessa henkilömäärää huonealan neliömetriä kohti ei mukaan lueta näyttämö-, puhujakoroke- tai muuta sellaista tilaa eikä vaatesäilytys-, keittiö-, peseytymis-, wc- ja varastotilaa. 22 Kokoontumistilan istuimet Istuinten on oltava alustaan kiinnitettyjä, jos istuinalueen lattia on kalteva tai istuinrivien lattioiden välillä on tasoeroja. Vaakasuoralla lattialla istuimet voivat olla irrallisia. Jos tilassa on yli 60 tuolia, ne on kytkettävä toisiinsa vähintään neljän ryhmissä, jollei tuoleja ole sijoitettu pöytien ympärille. Kiinteät ja toisiinsa kytketyt istuimet on järjestettävä istuinriveinä istuinalueiksi, joiden sivulla on kulkureitti. 6

23 Katsomo Yli puolen metrin tasoerojen kohdalla on oltava tarkoitukseen soveltuva suoja- tai avokaide tai käsijohde. Nousevan katsomoparven alimman penkkirivin edessä oleva kaide voi olla 0,7 metriä korkea suojakaide ja putoamiselta suojaava levitys, kun penkkirivin ja kaiteen välistä on kulku vain kyseiselle penkkiriville. Seisomakatsomon on oltava porrastettu siten, että rivillä liikkuminen on turvallista. Katsomon seisomarivin syvyyden on oltava vähintään puoli metriä. Koneellisesti liikuteltavien katsomon osien hallintalaitteille pääsyn on oltava estetty asiattomilta. 24 Kulkureitti Istuinalueen tai seisomakatsomon kulkureitille on oltava pääsy suoraan kunkin rivin päästä. Enintään 60 henkilön kokoontumistilan kulkureitin leveyden on oltava vähintään 900 millimetriä. Yli 60 henkilölle tarkoitetussa tilassa kulkureitin leveyden on oltava vähintään 1 200 millimetriä. Istuinrivien kulkuvälin vapaan leveyden on oltava taulukon 1 mukaisessa suhteessa kulkuväliä käyttävien henkilöiden määrään ja istuimien laatuun sekä siihen, onko kulkureitti kulkuvälin molemmissa vai vain toisessa päässä. Taulukko 1 Istuinrivin kulkuvälin vapaa leveys suhteessa paikkalukuun Kiinteät istuimet, Kulkuvälin vapaa vähimmäisleveys 400 mm 500 mm 600 mm 900 mm paikkaluku rivillä Kulkureitit molemmissa päissä Kulkureitti vain toisessa päässä < 40 < 10 < 50 < 10 < 60 < 15 > 60 < 30 Kytketyt istuimet, Kulkureitit molemmissa päissä Kulkureitti vain toisessa päässä < 16 < 8 < 28 < 8 < 40 < 12 > 40 < 24 Lattiapinnan kaltevuus istuinalueella ja kulkureitillä voi olla enintään 8 prosenttia (l:12,5). Esteettömille katsomopaikoille johtavan kulkuväylän mitoitukseen sovelletaan rakennuksen esteettömyydestä annetun valtioneuvoston asetuksen (241/2017) 5 :ää. 7

6 Luku Huollon turvallisuus 25 Huoltomahdollisuudet Kaikkiin rakennuksen osiin, joissa on säännöllisesti siivottavia, nuohottavia, huollettavia tai tarkastettavia rakennusosia, varusteita taikka laitteita, on oltava pääsy ja työskentelymahdollisuus vaarantamatta työntekijöiden ja sivullisten turvallisuutta. Katolla sijaitseville savupiipuille, ilmanvaihtolaitteille sekä muille säännöllistä käyntiä edellyttäville rakennusosille ja laitteille on oltava turvallinen ja helppokulkuinen katkeamaton kulkutie. Yli 1:8 kaltevalla katolla on käytettävä kattosiltaa, lapetikasta, kattoporrasta, askeltasoja tai jalkatukia. Yli 9 metriä ja enintään 28 metriä korkeissa rakennuksissa ullakolle ja katolle on päästävä sekä sisä- että ulkokautta ja yli 28 metriä korkeissa rakennuksissa sisäkautta. Rakennuksessa, jonka korkeus ylittää 9 metriä, on oltava kiinnitysrakenteet turvaköysiä varten.. Rakennuksessa on oltava myös riipputelineiden kiinnitysrakenteet ja -varusteet, jos julkisivun huoltoon ei ole suunniteltu muuta toimivaa ratkaisua. 7 Luku Ajoneuvo- ja tavaraliikenteen turvallisuus 26 Tavarankuljetus ja huoltoliikenne rakennuspaikalla Rakennuksen ja sen pihan ajoneuvoliikennealueen on oltava turvallinen. Muiden kuin pientalojen pihamaan ajoneuvo- ja tavaraliikenteen reittien, ovien ja porttien yhteyteen on varattava jalankulkijaa varten turvallinen ja merkitty kulkutie, jos jalankulku näiden kautta on tarpeen. Rakennuksen tavarahuollon rakenteiden ja järjestelyjen on oltava turvallisia. Kuormauslaiturin ja -luiskan on oltava suhteessa kuormien kokoon ja tavaraliikenteen määrään. Kuormauspaikan on oltava turvallinen. Kuormauslaitureiden kaiteet eivät saa haitata kuormausta ja purkua. 8

8 luku Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset 27 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2018. Tämän asetuksen voimaan tullessa vireillä olevaan hankkeeseen sovelletaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2017 Asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen Yliarkkitehti Pekka Lukkarinen 9