TASEKIRJA TILIKAUDELTA 2003 Osuuspankin nimi Turun Seudun Osuuspankki Tasekirjan sisällysluettelo sivu 1-16 Toimintakertomus 17-19 Osuuspankin tuloslaskelma ja tase 20-65 Osuuspankin tuloslaskelman ja taseen liitteenä annettavat tiedot 66-73 Luettelo kirjanpitokirjoista, tositteiden lajeista sekä selvitys niiden säilytystavoista 74 Hallituksen allekirjoitus 74 Hallintoneuvoston lausunto 74 Tilintarkastajien merkintä suoritetusta tilintarkastuksesta
TURUN SEUDUN OSUUSPANKKI TOIMINTAKERTOMUS 1(16) HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS OP-ryhmä Vuosi 2003 oli Turun Seudun Osuuspankille kohtuullinen. Pankin liikevoitto oli 2,7 miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevoitto oli 8,1 miljoonaa euroa eli lähes sama kuin edellisenä vuonna, jolloin liikevoitto oli 8,3 miljoonaa euroa. Kohtuullinen tulos mahdollisti 5,4 miljoonaa euroa alkuperäistä suuremman vastuunkattamismaksun suorittamisen Osuuspankkien Vakuusrahastolle, jolloin OVR:n vastuuosuus tuli kokonaan maksetuksi. Talletusten määrä kasvoi 5,3 prosenttia. Luottokanta kasvoi 9,8 prosenttia. Jäsenten määrän kasvu jatkui edelleen. Vuoden lopussa pankin jäseniä oli 61.620. Vakavaraisuus oli vuoden lopussa 12,0 prosenttia. Turun Seudun Osuuspankki kuuluu OP-ryhmään, jonka muodostivat tilikauden päättyessä 242 itsenäistä paikallista jäsenosuuspankkia sekä Osuuspankkikeskus tytäryhtiöineen. OP-ryhmän keskusyhteisö on Osuuspankkikeskus Osk, jonka tehtävänä on toimia ryhmän osaamis- ja palvelukeskuksena. OP-ryhmän toimintatapa perustuu itsenäisyyteen ja paikalliseen päätöksentekoon ryhmän kaikissa pankeissa. Yhteistoiminta tehostaa ryhmän voimavarojen hyödyntämistä sekä paikallisessa että valtakunnallisessa pankkitoiminnassa. Jokaisella jäsenosuuspankilla on koko OPryhmän antama yhteisturva, sillä jäsenluottolaitokset antavat toisilleen suojaa vastaamalla viime kädessä toistensa veloista ja sitoumuksista laissa osuuspankeissa ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista ja osuuspankin säännöissä määritellyllä tavalla. Taloudellinen toimintaympäristö Kansainvälisen kysynnän heikkous piti Suomen talouskasvun hitaana jo kolmatta vuotta peräkkäin. Kokonaistuotannon lisäys vuonna 2003 jäi noin 1,5 prosenttiin. Viennin määrä nousi vain hieman, ja suomalaisyritysten näkökulmasta tilannetta vaikeutti vielä vientihintojen aleneminen. Maamme talouskehitys oli edelleen kovin kaksijakoista. Sitä osoitti kulutusmenojen kasvun nopeutuminen edellisvuodesta. Kotitalouksien tulojen nousun myötä yksityisten kulutusmenojen lisäys oli noin 4 %. Investoinnit vähenivät edellisen vuoden tapaan. Hidas talouskasvu näkyi työmarkkinoilla sekä työllisten että työvoiman vähenemisenä lähes 10 000 hengellä. Työpaikkoja hävisi erityisesti teollisuudessa. Sen sijaan yksityisissä ja julkisissa palveluissa työllisyys koheni edelleen. Kokonaisuudessaan työn tarjonta väheni, mikä piti työttömien määrän ja työttömyysasteen edellisvuoden tasolla. Vuoden 2003 keskimääräinen työttömyysaste oli 9 %, mutta alueelliset erot työttömyydessä olivat varsin suuret. Uusia työpaikkoja oli Varsinais-Suomessa joulukuun lopussa avoinna 14 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten. Teollisuuden työpaikat vähenivät prosentuaalisesti eniten. Varsinais-Suomen työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi joulukuussa vuoden takaisesta 3,5 prosentilla. Uusien työpaikkojen määrän odotetaan kuitenkin kasvavan alkaneena vuonna.
TURUN SEUDUN OSUUSPANKKI TOIMINTAKERTOMUS 2(16) Turun Seudun Osuuspankin toimialueen asukasmäärä kasvoi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 1.384 henkilöllä, mistä Turun kaupungin osuus on 692 henkilöä ja kasvu 0,4 prosenttia. Toiseksi eniten väkeä veti Naantali, jonka asukasmäärä kasvoi 268 henkilöllä eli 2,0 prosentilla ja kolmanneksi eniten Kaarina, jonka asukasmäärä lisääntyi 213 henkilöllä eli 1,0 prosentilla. Pankin toimialueen väkiluku oli vuoden vaihteessa 253.523, mikä oli 0,5 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Muuttovoittoisia olivat muutkin toimialueen kunnat lukuun ottamatta Vehmaata, jossa väkiluku väheni 0,8 prosenttia. Inflaatio hidastui entisestään korkojen laskun ja euron vahvistumisen myötä. Kuluttajahintojen keskimääräinen vuosimuutos painui alle yhden prosentin. Sen sijaan asuntojen hinnat nousivat koko maassa noin 5 %, muutamissa kaupungeissa jopa 10 %. Pankin toimialueella asuntojen hinnat nousivat koko maan keskiarvon mukaisesti noin 5 %. Alhainen korkotaso piti yllä vilkasta asuntokauppaa vuoden aikana. Turussa kerrostalohuoneistojen keskimääräinen neliöhinta oli vuodenvaihteessa 1.390 euroa, kun se vuoden 2002 lopussa oli 1.263 euroa. Euroalueen jähmeän talouskasvun ja hidastuvan inflaation takia Euroopan keskuspankki pudotti ohjauskorkonsa kesäkuussa 2 prosenttiin. Euriborkorkojen laskun ja alentuneiden korko-odotusten takia OP-ryhmän viitekorkoa Op-Primea alennettiin alkuvuonna kolme kertaa. Kesäkuun lopulta lähtien Op-Prime oli 2,5 %. 12 kuukauden euribor kävi kesäkuussa jopa 2 prosentin alapuolella. Kesän kuluessa tilanne rahamarkkinoilla muuttui ja euriborit kääntyivät loivaan nousuun. Selvin muutos tapahtui pitkissä markkinakoroissa, jotka vuoden jälkipuolella nousivat lähes prosenttiyksikön verran. Vuosi 2003 oli kuitenkin erittäin matalien korkojen aikaa, mikä ylläpiti varsinkin asuntoluottojen kysyntää. Samalla pankkien luotto- ja talletuskannan välinen korkomarginaali kapeni alle 3 % -yksikköön. Pankkien asuntoluottokanta kasvoi lähes 15 %. Sitä vastoin talletuskasvu oli hidasta kohtuullisesta tulokehityksestä huolimatta. Talletuskanta pankeissa oli vuoden päättyessä vain noin 2 % suurempi kuin vuoden 2002 lopussa. Talletusten sijaan varoja kanavoitiin aiempaa enemmän sijoitusrahastoihin sekä vakuutussäästöihin. Osakkeiden hinnat Helsingin pörssissä kääntyivät keväällä vahvaan nousuun, kun Irakin kriisin luoma epävarmuus kansainvälisiltä osakemarkkinoilta haihtui. Heikon alkuvuoden takia HEX-portfolioindeksin nousu jäi koko vuodelta 15 % tuntumaan. Yritysomistusten muutokset Maaliskuussa osuuspankki myi kokonaan omistamansa Kiinteistö Oy Turun Hämeenkatu 2 osakekannan. Yhtiön kotipaikka on Turku. Yhtiön viimeksi vahvistetun tilikauden voitto oli 6 euroa ja taseen loppusumma 3,7 miljoonaa euroa. Samoin maaliskuussa pankki myi kokonaan omistamansa Kiinteistö Oy Kyrksundetin osakekannan. Yhtiön kotipaikka on Parainen. Yhtiön viimeksi vahvistetun tilikauden
TURUN SEUDUN OSUUSPANKKI TOIMINTAKERTOMUS 3(16) Pankin konserni Kannattavuus tappio oli 63.008 euroa ja taseen loppusumma 2,5 miljoonaa euroa. Lokakuussa pankki myi kokonaan omistamansa Kiinteistö Oy Iso-Heikkilän Yrittäjätalon osakekannan. Yhtiön kotipaikka on Turku. Yhtiön viimeksi vahvistetun tilikauden voitto oli 13.497 euroa ja taseen loppusumma 2,5 miljoonaa euroa. Yhtiöiden myyntien vaikutus pankin vapaaseen omaan pääomaan on vähäinen Pankki ja sen tytäryhtiöt eivät muodosta sellaista taloudellista kokonaisuutta, jonka Rahoitustarkastuksen antamien tilinpäätösohjeiden mukaan pitäisi laatia konsernitilinpäätös, koska pankin omistamien tytäryhtiöiden taseiden loppusumma on alle 5 prosenttia emopankin taseen loppusummasta ja koska jokainen tytäryhtiö on taseeltaan alle yksi prosenttia emopankin taseen loppusummasta ja alle 10 miljoonaa euroa. Pankin kokonaan omistamien tytäryhtiöiden yhteenlaskettu tulos oli 0,8 miljoonan euron poistojen jälkeen 0,04 miljoonaa euroa tappiollinen ja oman pääoman kokonaismäärä 9,6 miljoonaa euroa. Näiden yhtiöiden osakkeiden kirjanpitoarvo pankin taseessa on 23,1 miljoonaa euroa. Jos pankki olisi laatinut konsernitilinpäätöksen hankintamenomenetelmällä, olisi konserniaktiivaksi muodostunut 13,5 miljoonaa euroa. Kiinteistöistä johtuva konserniaktiivan poisto olisi ollut noin 0,3 miljoonaa euroa. Konsernin tulos ja oma pääoma olisi ollut vastaavasti pienempi. Summa ei ole merkittävä, koska se on 0,4 prosenttia emopankin liikevaihdosta ja 0,4 prosenttia taseen omasta pääomasta. Osuuspankin liikevoitto oli 2,7 miljoonaa euroa. Liikevoittoa pienensi ylimääräinen OVR:n vastuunkattamismaksu 5,4 miljoonaa euroa, joten vertailukelpoinen liikevoitto oli 8,1 miljoonaa euroa. Edellisenä vuonna liikevoitto oli 8,3 miljoonaa euroa. Keskeiset tuloslaskelman erät ovat kehittyneet edelliseen vuoteen verrattuna seuraavasti: Milj. euroa 1-12/2003 1-12/2002 Muutos-% Rahoituskate 21,1 23,3-9,1 Muut tuotot 28,5 27,4 3,9 Tuotot yhteensä 49,6 50,6-2,0 Henkilöstökulut 12,7 11,9 6,5 Muut kulut (pl. OVR-maksu) 23,0 23,6-2,5 OVR-maksu 10,8 5,4 100,0 Kulut yhteensä 46,5 40,9 13,6 Kate ennen luotto- ja takaustappioita 3,1 9,8-67,7 Luotto- ja takaustappiot 0,4 1,5-70,3 Liikevoitto 2,7 8,3-67,3 Tuottojen suhde kuluihin 1,1 1,2-0,1
TURUN SEUDUN OSUUSPANKKI TOIMINTAKERTOMUS 4(16) Rahoituskate oli 21,1 miljoonaa euroa, eli 2,1 miljoonaa euroa pienempi kuin edellisenä vuonna. Rahoituskatteen supistumiseen vaikutti alentunut markkinakorkotaso. Supistuneen korkoeron vaikutusta rahoituskatteeseen kompensoi osittain luotto- ja talletuskannan kasvu. Lakisääteinen talletussuojarahaston kannatusmaksu 0,7 miljoonaa euroa kirjattiin rahoituskatteen vähennykseksi. Muut tuotot, joiden kokonaismäärä oli 28,5 miljoonaa euroa, kasvoivat edellisvuodesta 3,9 prosenttia. Näihin tuottoihin sisältyvät palkkiotuotot kasvoivat 13,1 prosenttia 13,4 miljoonaan euroon. Palkkiotuotoista kasvoivat erityisesti maksuliikkeestä saadut palkkiot ja vakuutusmyyntipalkkiot. Antolainauksen palkkiot vähenivät kiristyneen kilpailun takia. Niiden määrä oli 2,1 miljoonaa euroa. Palkkiot arvopaperien välityksestä olivat edellisen vuoden tasolla eli 1,5 miljoonaa euroa. Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot vähenivät lievästi ja olivat 3,6 miljoonaa euroa. Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista eli osingot ja osuuksien korot olivat edellisen vuoden tasolla eli 1,1 miljoonaa euroa. Liiketoiminnan muut tuotot vähenivät 2,3 prosenttia 10,3 miljoonaan euroon. Näistä tuotoista muodostavat vuokratuotot 9,3 miljoonaa euroa sekä kiinteistöistä ja kiinteistöosakkeista saadut luovutusvoitot 0,8 miljoonaa euroa. Henkilöstökulut muodostuvat palkkakuluista sekä eläke- ja sosiaalikuluista. Niiden kokonaismäärä 12,7 miljoonaa euroa oli 6,5 prosenttia suurempi kuin edellisenä vuonna. Osuuspankin palveluksessa oli vuoden lopussa 344 henkilöä. Henkilömäärä kasvoi vuoden aikana 3 henkilöllä. Muut kulut, joiden kokonaismäärä oli 33,8 miljoonaa euroa, kasvoivat edellisvuodesta 16,6 prosenttia. Näihin kuluihin sisältyy ylimääräinen Osuuspankkien Vakuusrahaston (OVR) vastuunkattamismaksu. Vertailukelpoinen muiden kulujen kokonaismäärä oli 28,4 miljoonaa euroa, joten kulujen kokonaismäärä väheni 2,1 prosenttia. Näihin kuluihin sisältyvät palkkiokulut vähenivät 4,8 prosenttia 1,9 miljoonaan euroon. Hallintokulut ilman henkilöstökuluja kasvoivat 2,2 prosenttia 9,1 miljoonaan euroon. Erityisesti kasvoivat toimistokulut. Suunnitelman mukaisten poistojen määrä 2,3 miljoonaa euroa oli 0,2 miljoonaa euroa suurempi kuin edellisenä vuonna. Arvonalentumispoistoja kiinteistöyhteisöjen osakkeista kirjattiin 0,3 miljoonaa euroa. Edellisen vuoden tilinpäätökseen arvonalentumispoistoja sisältyi 0,1 miljoonaa euroa. Liiketoiminnan muut kulut kasvoivat 27,1 prosenttia 20,2 miljoonaan euroon. Nämä kulut muodostuvat lähinnä vuokrakuluista, kiinteistöjen ja kiinteistöyhteisöjen kuluista, vakuutusmaksuista ja jäsen- ja valvontamaksuista. Tähän kuluryhmään sisältyi myös tilivuonna maksettu 10,8 miljoonan euron suoritus Osuuspankkien Vakuusrahaston vastuuosuudesta. Suoritus oli 5,4 miljoonaa euroa alkuperäisen maksusuunnitelman edellyttämää määrää suurempi. Luotto- ja takaustappiot olivat bruttomäärältään 2,3 miljoonaa euroa. Tähän erään sisältyy saamisen vakuutena olleen omaisuuden myyntitappioita ja arvonalennuksia 0,7 miljoonaa euroa. Saamisen vakuutena olleen omaisuuden myyntivoitot olivat 0,2 miljoonaa euroa. Vakuutuskorvauksilla ja perityksi saaduilla, aikaisemmin luotto- ja takaustappioihin kirjatuilla erillä oikaistu nettomäärä oli 0,4 miljoonaa euroa. Määrä oli 70,3 prosenttia pienempi kuin edellisenä vuonna. Liikevoitto oli 2,7 miljoonaa euroa eli 5,6 miljoonaa euroa pienempi kuin edellisenä vuonna.
TURUN SEUDUN OSUUSPANKKI TOIMINTAKERTOMUS 5(16) Vähittäisvarainhankinnan kehitys Yleisön talletukset olivat vuoden lopussa 928 miljoonaa euroa. Ne kasvoivat vuoden aikana 47 miljoonaa euroa eli 5,3 prosenttia. Talletuskasvu kiihtyi loppuvuoden aikana. OP-Henkivakuutus Oy:n vakuutuskanta lisääntyi vuoden aikana 33,2 prosenttia eli 31 miljoonaa euroa ja oli vuoden lopussa 126 miljoonaa euroa. Op-rahastojen markkinahintainen pääoma kasvoi 58,1 prosenttia ja oli vuoden vaihteessa 73 miljoonaa euroa. Koko vähittäispankkitoiminnan varainhankinta kasvoi 10,3 prosenttia 1.127 miljoonaan euroon. Muut velat yleisölle ja julkisyhteisöille, jotka muodostuvat markkinarahaveloista ja valtion varoista välitetyistä lainoista, vähenivät 87 miljoonaan euroon eli 17,1 prosenttia. Muun vieraan pääoman ja sitoumusten kehitys Antolainauksen kehitys Velat luottolaitoksille, jotka muodostuvat lähes kokonaan veloista OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oyj:lle, olivat 125 miljoonaa euroa eli 65 miljoonaa euroa suuremmat kuin vuotta aikaisemmin. Pankin liikkeeseen laskemien joukkovelkakirjalainojen määrä oli 54 miljoonaa euroa eli 2 miljoonaa euroa pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Näillä osuuspankin omilla lainoilla on pyritty vastaamaan lisääntyneeseen arvopapereitten kysyntään. Sijoitustodistusvelat vähenivät 30 miljoonaa euroa 7 miljoonaan euroon. Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla, eli pankin liikkeeseen laskemat debentuurilainat kasvoivat 1 miljoonaa euroa. Niiden määrä oli vuoden lopussa 47 miljoonaa euroa. Pankki osallistui vuoden aikana 7,6 miljoonalla eurolla OP-ryhmän yhteisesti liikkeeseen laskemiin debentuurilainoihin. Muut vieraan pääoman erät muodostuvat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä. Pankin tase oli 1.350 miljoonaa euroa. Se kasvoi edellisestä vuodesta 68 miljoonaa euroa eli 5,3 prosenttia. Pankkitakausten ja muiden taseen ulkopuolisten sitoumusten määrä oli 99 miljoonaa euroa eli 5 miljoonaa euroa suurempi kuin edellisen vuoden lopussa. Saamiset yleisöltä eli annetut luotot olivat vuoden lopussa 1.070 miljoonaa euroa. Ne kasvoivat vuoden aikana 95 miljoonaa euroa eli 9,8 prosenttia. Uusia luottoja annettiin vuoden aikana 410 miljoonaa euroa eli 68 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Kasvua edistivät hyvä kotimarkkinoiden kysyntätilanne, korkojen
TURUN SEUDUN OSUUSPANKKI TOIMINTAKERTOMUS 6(16) Kiinteistöliiketoiminta lasku ja asuntokaupan jatkuminen vilkkaana. Osuuspankki tarjoaa asiakkaille myös OP-ryhmän kiinnitysluottopankin, OP-Asuntoluottopankki Oyj:n myöntämiä asuntoluottoja. Järjestämättömät saamiset olivat vuoden lopussa 9,3 miljoonaa euroa eli 1,0 miljoonaa euroa pienemmät kuin vuotta aikaisemmin. Lisäksi pankilla oli nollakorkoisia saamisia 0,03 miljoonaa euroa. Vuotta aikaisemmin niitä oli 0,13 miljoonaa euroa. Järjestämättömien ja nollakorkoisten saamisten yhteismäärä oli 0,8 prosenttia koko luotonannon ja taseen ulkopuolisten sitoumusten yhteismäärästä, mikä oli 0,2 prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisen vuoden lopussa. Kiinteistöomaisuudella on edelleen merkitystä pankin kannattavuudelle ja vakavaraisuudelle. Omistuksiin sisältyvä riski on pienentynyt kiinteistömarkkinoiden myönteisen kehityksen, alhaisen korkotason ja onnistuneiden toimenpiteiden myötä. Pankin kiinteistöomistukset luokitellaan oman käytön kohteisiin, sijoituskohteisiin, kehitettäviin kohteisiin sekä myytäviin kohteisiin. Pankin kiinteistöomaisuus taseessa oli tilikauden päättyessä 93 miljoonaa euroa. Omistuksiin liittyi yhtiölainaosuuksia 13 miljoonaa euroa, joten pankin kiinteistöomaisuuteen sitoutunut pääoma yhteensä oli vuoden lopussa yhteensä 106 miljoonaa euroa. Kiinteistöihin sitoutunut pääoma oli tilikauden päättyessä 7,8 prosenttia taseen loppusummasta. Vuotta aikaisemmin osuus taseesta oli 8,9 prosenttia. Omassa käytössä oleviin kiinteistöihin sitoutunut pääoma oli tilikauden päättyessä 25 miljoonaa euroa. Se vastasi 1,8 prosenttia taseen loppusummasta, mikä oli saman verran kuin edellisen tilikauden lopussa. Arvonkorotuksia oli tilikauden lopussa 2,3 miljoonaa euroa. Omassa käytössä olevien kiinteistöjen ja kiinteistöyhteisöjen osakkeiden tasearvoa määritettäessä on otettu lähtökohdaksi hyödykkeen arvo suhteessa liiketoiminnan tulonodotuksiin. Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu kiinteistöt, jotka ovat pankin omassa käytössä konttori-, varasto- tai muina sellaisina tiloina taikka henkilökunnan virkistys- tai muussa sellaisessa käytössä, sekä kiinteistöyhteisöjen osakkeet, jotka oikeuttavat tällaisten tilojen hallintaan. Muussa kuin omassa käytössä oleviin kiinteistöihin sitoutunut pääoma oli tilikauden päättyessä 81 miljoonaa euroa. Se oli 9 miljoonaa euroa pienempi kuin vuosi sitten vastaten 6,0 prosenttia taseen loppusummasta. Vuotta aikaisemmin osuus taseesta oli 7,0 prosenttia. Muussa kuin omassa käytössä olevia liike-, toimisto- ja teollisuuskiinteistöjä arvostettaessa kiinteistökohtaisena laskennallisena vähimmäistuottovaatimuksena on käytetty 5,5 prosenttia. Muussa kuin omassa käytössä olevien kiinteistöjen tasearvoon sisältyi tilikauden päättyessä arvonkorotuksia 1,8 miljoonaa euroa.
TURUN SEUDUN OSUUSPANKKI TOIMINTAKERTOMUS 7(16) Arvonalentumispoistoja kiinteistöyhtiöiden osakkeista kirjattiin 0,3 miljoonaa euroa. Saamisen vakuutena olleesta kiinteistöomaisuudesta tehtiin arvonalentumiskirjauksia luotto- ja takaustappioihin 0,7 miljoonaa euroa. Yhteensä kiinteistöomistuksen arvonalennuksia kirjattiin 1,0 miljoonaa euroa. Pankin kiinteistöomaisuutta myytiin tilikauden aikana yhteensä 19,2 miljoonalla eurolla sidotun pääoman mukaan. Suurimpana yksittäisenä kauppana oli Kiinteistöosakeyhtiö Turun Hämeenkatu 2:n myynti. Tilikauden aikana tehtiin yhteensä 80 kauppaa, ja myynneistä kirjattiin yhteensä 1,1 miljoonaa euroa myyntivoittoja sekä 0,1 miljoonaa euroa myyntitappioita. Arvonkorotuksia purettiin myyntien johdosta tilikauden aikana 0,2 miljoonaa euroa. Muussa kuin omassa käytössä olevia kiinteistöomaisuushankintoja toteutettiin vuoden aikana 11,7 miljoonalla eurolla sitoutuneen pääoman mukaan. Pankin omistamien kiinteistöjen ja huoneistojen vuokrausaste pysyi tilikauden ajan hyvällä tasolla ja oli vuoden lopussa 94 prosenttia. Kiinteistöjen vuokratuotot olivat tilikauden aikana 9,3 miljoonaa euroa ja kiinteistökulut, sisältäen rahoitusvastikkeet sekä oman käytön kiinteistökulut, 7,5 miljoonaa euroa. Muussa kuin omassa käytössä olevan kiinteistöomaisuuden nettotuotto sitoutuneelle pääomalle oli 7,1 prosenttia. Edellisen vuoden lopussa nettotuotto oli 6,7 prosenttia. Nettotuoton paranemiseen vaikuttivat pääosin keskeisten vuokrasopimusten uusimiset/jatkamiset käyvälle tasolle. Muussa kuin omassa käytössä oleviin kiinteistöihin sisältyy erikseen yksilöityjä kehittämiskohteita, joihin sitoutunut pääoma oli tilikauden päättyessä 16 miljoonaa euroa. Pankin kiinteistöliiketoiminnan pääpaino on edelleen ollut aktiivisessa myynti- ja vuokraustoiminnassa, pitkäaikaisten vuokrasopimusten uusimisessa sekä kustannustehokkuuden parantamisessa. Muun sijoitustoiminnan kehitys Pankin omistamien joukkovelkakirjojen ja muiden saamistodistusten määrä kasvoi vuoden aikana 2 miljoonaa euroa ja oli vuoden lopussa 7 miljoonaa euroa. Saamiset luottolaitoksilta, joista valtaosan muodostavat saamiset OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oyj:ltä, olivat 135 miljoonaa euroa. Määrä oli 21 miljoonaa euroa pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Osakkeiden ja osuuksien määrä kasvoi 2 miljoonaa euroa ja oli vuoden lopussa 28 miljoonaa euroa. Muiden aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden kuin kiinteistöjen ja kiinteistöosakkeiden kirjanpitoarvo oli 5 miljoonaa euroa eli sama kuin vuotta aiemmin.
TURUN SEUDUN OSUUSPANKKI TOIMINTAKERTOMUS 8(16) Turun Seudun OP-Kiinteistökeskus Oy Vuosi 2003 oli Turun Seudun Osuuspankin kokonaan omistaman Turun Seudun OP- Kiinteistökeskus Oy:n neljäs kokonainen toimintavuosi. OP-Kiinteistökeskuksen palvelut ovat osa pankin asuntopalvelua. Yhtiö on toteuttanut perustehtäväänsä toimimalla asuntokauppojen, vuokra-asuntojen ja liiketeollisten kohteiden välittäjänä sekä arviointipalvelujen tuottajana. OP-Kiinteistökeskuksen palveluverkko muodostuu Turun Keskustan, Kultatalon, Länsikeskuksen, Kaarinan, Naantalin ja Raision toimipisteistä sekä Nousiaisten Osuuspankin yhteydessä sijaitsevasta Rannikkoseudun OP-Kiinteistökeskuksen toimipisteestä. Turun Seudun OP-Kiinteistökeskus tekee kiinteätä yhteistyötä myös Auranmaan OP-Kiinteistökeskuksen kanssa, jossa se on osakkaana seitsemän Auranmaan osuuspankin kanssa. Internet-sivujen merkitys kasvoi toimintavuoden aikana merkittävästi erityisesti vuokra-asuntojen välityksessä. OP-Kiinteistökeskuksen markkinaosuus toimialueella kasvoi edelleen jo neljättä vuotta peräkkäin. Yhtiön palveluksessa oli vuoden lopussa 30 henkilöä. Oman pääoman ja varausten muutokset Vakavaraisuus Pankin osuuspääoma väheni vuoden aikana 0,3 miljoonalla eurolla 2,4 miljoonaan euroon. Vähennys johtui lisäosuuspääoman vähenemisestä. Aikaisemmin tehtyjä arvonkorotuksia purettiin myyntien johdosta 0,2 miljoonaa euroa. Pääomalainat olivat 89 miljoonaa euroa. Omien pääomien kokonaismäärä oli vuoden lopussa 67 miljoonaa euroa. Osuuspankin vakavaraisuussuhde oli vuodenvaihteessa 12,0 prosenttia, kun se edellisessä vuodenvaihteessa oli 12,4 prosenttia. Vakavaraisuuteen vaikuttavat erät ja vakavaraisuusprosentit ovat muuttuneet vuoden aikana seuraavasti: Milj. euroa 31.12.2003 31.12.2002 Omat varat Ensisijaiset, joista 65,6 63,6 Pääomalainat 89,1 89,1 Toissijaiset 42,1 42,4 Vähennykset Yhteensä 107,7 106,0 Riskipainotetut saamiset, 894 853 sijoitukset ja sitoumukset Vakavaraisuussuhde, % 12,0 12,4 Ensisijaisten omien varojen suhde riskipainotettuihin saamisiin, sijoituksiin ja sitoumuksiin, % 7,3 7,5
TURUN SEUDUN OSUUSPANKKI TOIMINTAKERTOMUS 9(16) Osuuspääoman määrä ensisijaisissa omissa pääomissa väheni 0,3 miljoonaa euroa. Muut ensisijaisiin omiin varoihin luettavat erät kasvoivat 2,5 miljoonaa euroa. Toissijaisten omien varojen määrä väheni 0,3 miljoonaa euroa vastuudebentuurilainakannan vähenemisen johdosta. Riskipainotettujen saamisten, sijoitusten ja sitoumusten määrä kasvoi edellisestä vuodesta 4,8 prosentilla 894 miljoonaan euroon. Kasvu johtui suurelta osin luottokannan kasvusta. Vakavaraisuuden kehitys viiden vuoden aikana Vuosi Osuuspankin vakavaraisuus, % 1999 10,5 12,4 2000 10,9 13,7 2001 12,1 15,1 2002 12,4 15,2 2003 12,0 15,3*) *) Syyskuun 2003 luku Osuuspankkien yhteenliittymän vakavaraisuus, % Yhteisvastuu ja yhteisturva Osuuspankki on Osuuspankkikeskus Osk:n jäsen. OP-ryhmän voimavarat turvaavat kaikkien jäsenpankkien toiminnan, sillä lain osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista 2 luvun 3 pykälän mukaisesti OPK ja sen 243 jäsenpankkia vastaavat viime kädessä toistensa veloista ja sitoumuksista ja antavat siten ryhmän yhteisturvan jokaiselle jäsenpankille. Talletus- ja sijoitussuoja Riskien hallinta OP-ryhmä on lakisääteisen talletussuojarahaston ja sijoittajien korvausrahaston jäsen. Talletussuojarahaston varoista korvataan tallettajan samassa pankissa olevat saamiset, kuitenkin enintään 25.000 euron määrään saakka. Talletussuojarahastoa koskevan lainsäädännön mukaan OP-ryhmään kuuluvia talletuspankkeja pidetään talletussuojan osalta yhtenä pankkina. OP-ryhmä maksoi vuonna 2003 rahastolle kannatusmaksuja 14,1 miljoonaa euroa. Sijoittajien korvausrahastosta voidaan sijoittajalle maksaa korvaus, jonka enimmäismäärä on 90 prosenttia saamisen määrästä, kuitenkin enintään 20.000 euroa. Riskienhallinta perustuu liiketoimintapäätöksiä tekevien henkilöiden ammattitaitoon ja varovaisuuteen sekä systemaattiseen riskien mittaamiseen, arviointiin ja rajoittamiseen. Riskienhallinnan tärkein tavoite on estää sellaiset hallitsemattomat riskit, jotka voisivat vaarantaa pankin vakavaraisuuden. Riskienhallinta on järjestetty Osuuspankkikeskus Osk:n jäsenpankeilleen antamien yleisten ohjeiden mukaisesti.
TURUN SEUDUN OSUUSPANKKI TOIMINTAKERTOMUS 10(16) Pankin hallintoneuvosto on vahvistanut riskienhallintaa koskevat periaatteet. Pankin hallitus vastaa riskienhallintajärjestelmien riittävyydestä ja on vahvistanut luotto-, kiinteistö-, tase- ja toimintariskejä koskevat riskienhallintajärjestelmät sekä asettanut riskirajat keskeisimmille riskimittareille. Hallitus valvoo riskienhallintaa ja seuraa säännöllisesti pankin riskinkantokykyä ja riskitilannetta. Osuuspankin johto vastaa riskienhallinnan toteutuksesta hallituksen vahvistamien riskienhallintajärjestelmien ja muiden toimintaohjeiden mukaisesti sekä raportoi hallitukselle, hallintoneuvostolle ja Osuuspankkikeskukselle säännöllisesti pankin riskien tilanteesta. Sisäinen valvontajärjestelmä toimii siten, että hallitus pystyy sen avulla valvomaan vahvistettujen periaatteiden noudattamista. Luottoriskien hallinnan tarkoituksena on vähentää luottotappioiden todennäköisyyttä jo ennen luottopäätöstä sekä toisaalta rajoittaa ja estää jo tehtyihin luottopäätöksiin liittyvien riskien toteutuminen. Luottoriskillä tarkoitetaan sitä, että asiakas ei mahdollisesti täytä luottosuhteesta syntyviä velvoitteita eikä asetettu vakuus ole riittävä kattamaan pankin saamista. Luottopäätökset perustuvat vahvistettuun luottopolitiikkaan, päätöksenteko-ohjeisiin, asiakkaan velanhoitokykyyn ja vakuuksiin, joiden tulee yleensä olla turvaavat. Seurannassa kiinnitetään huomiota myös luotonannon toimialakohtaisiin keskittymiin. Vakuudeton luotonanto on mahdollista vain poikkeustapauksissa riskienhallintaa koskevien ohjeiden määrittelemällä tavalla. Pankin luottokannasta 2/3 on henkilöasiakkaiden luottoja ja 1/3 yritysten ja yhteisöjen luottoja. Pankilla ei ole asiakaskokonaisuuksia, joiden vastuut ylittäisivät luottolaitoslain asettaman 25 prosentin rajan pankin omista varoista. Viiden suurimman asiakkaan vastuut olivat alle 33 prosenttia omista varoista. Minkään asiakaskokonaisuuden vastuut eivät ylittäneet 10 prosenttia pankin varoista. Pankin säännöllisesti tekemän tulevien luottotappioriskien kartoituksen perusteella suurimpien asiakkaiden taholta ei ole odotettavissa olennaisia tappioita. Luotto- ja takaustappioiden bruttomäärä oli kuluneena vuonna 0,2 prosenttia luotonannon ja taseen ulkopuolisten sitoumusten yhteismäärästä. Suhdeluvun odotetaan kuluvana vuotena nousevan jonkin verran viime vuosina vilkastuneen luottojen kysynnän takia. Luottokannan vakuuttaminen tapahtuu Osuuspankkien Keskinäisessä Vakuutusyhtiössä. Markkinariskeihin sisällytetään rahoitus-, korko-, valuuttakurssi- ja osakeriskit. Pankin käyttämät markkinainstrumentit, valuuttamääräisen liiketoiminnan laajuus, varainhankinnan ja sijoitustoiminnan periaatteet sekä käytettävät riskien seurantamenetelmät on määritelty hallituksen vahvistamassa tasehallintajärjestelmässä. Rahoitusriskin hallinnan tarkoituksena on turvata pankin kyky suoriutua maksuvelvoitteistaan. Korkoriskillä tarkoitetaan markkinakorkojen muutosten vaikutusta pankin tulokseen ja vakavaraisuuteen. Rahoituksen riittävyyttä ja korkoriskiä mitataan Osuuspankkikeskuksen määrittelemillä tase-erien erääntymisrakennetta sekä maksuvalmiusreservien määrää ja rakennetta kuvaavilla menetelmillä.
TURUN SEUDUN OSUUSPANKKI TOIMINTAKERTOMUS 11(16) Osuus OVR:n vastuista Palveluverkko Pankin omaan kaupankäyntisalkkuun ei sisälly merkittäviä valuutta- eikä osakekurssiriskejä. Kiinteistöriskillä tarkoitetaan osuuspankin ja sen konserniyhtiöiden omistuksessa oleviin kiinteistöihin tai kiinteistöyhteisöjen osakkeisiin ja osuuksiin kohdistuvaa arvonalenemis-, tuotto- ja vahingoittumisriskiä, joilla on toteutuessaan vaikutus osuuspankin kannattavuuteen ja vakavaraisuuteen. Pankin kiinteistöt on vakuutettu pääosin täysarvovakuutuksilla. Pankin hallitus käsittelee pankin kiinteistöomistukset säännöllisesti riskien ja taloudellisen kehityksen tarkastelun yhteydessä. Mittavat investoinnit käsitellään pankin hallituksessa. Seurannassa kiinnitetään huomiota muun muassa kiinteistöihin sitoutuneen pääoman määrään suhteessa pankin taseeseen ja muussa kuin omassa käytössä oleviin kiinteistöihin sitoutuneelle pääomalle saatavaan nettotuottoon. Osuuspankilla on hallintoneuvoston vahvistamat kiinteistöriskien hallintaa koskevat yleiset periaatteet ja hallituksen vahvistama kiinteistöstrategia vuoteen 2005. Tavoitteena on, että kiinteistöihin sitoutuneen pääoman määrä on korkeintaan 7,0 prosenttia taseesta vuoden 2005 loppuun mennessä. Vuoden 2003 lopussa kiinteistöihin oli sitoutunut 7,8 prosenttia taseen loppusummasta. Vuokrattavissa olevista tiloista 94 prosenttia oli vuokrattuna. Muussa kuin omassa käytössä oleviin kiinteistöomistuksiin sitoutuneen pääoman tuotto oli 0,4 prosenttiyksikköä korkeampi kuin edellisenä vuonna eli 7,1 prosenttia. Toimintariskien hallinnan tarkoituksena on tunnistaa ja analysoida pankin toimintaan liittyvät riskit sekä vähentää niistä aiheutuvien vahinkojen todennäköisyyttä. Toimintariskeillä tarkoitetaan muista kuin luotto-, kiinteistö- tai markkinariskeistä aiheutuvia riskejä, jotka toteutuessaan voivat aiheuttaa tappioita, tulojen menetyksiä tai muuta haittaa pankin liiketoiminnalle. Toimintariskeihin sisällytetään liiketoiminta-, henkilö-, prosessi- ja turvallisuusriskit. Toimintariskien hallinta perustuu liiketoiminnan kaikilla osa-alueilla noudatettavaan suunnitelmallisuuteen, huolellisuuteen ja jatkuvuuteen. Toimintariskien tunnistamisessa ja seurannassa käytetään riskeihin liittyviä mittareita, laadullisia arvioita, pankin sisäisen tarkastuksen havaintoja ja raportteja sekä Osuuspankkitarkastuksen tarkastuskertomuksia. Pankki pienensi tilivuoden aikana vastuuosuuttaan Osuuspankkien Vakuusrahastolle 10,8 miljoonaa euroa. Suoritus kirjattiin liiketoiminnan muihin kuluihin. Suoritus oli 5,4 miljoonaa euroa alkuperäisen maksusuunnitelman edellyttämää määrää suurempi. Vastuuosuus on kokonaan maksettu Osuuspankkien Vakuusrahastolle. Osuuspankin palveluverkko muodostuu konttoreista, palvelupisteistä ja automaateista sekä puhelinpalvelusta ja verkkopalveluista. Palveluverkko muodostaa kiinteän kokonaisuuden, jonka osat tukevat toisiaan asiakaspalvelun eri vaiheissa. Vuoden lopussa pankilla oli kuusitoista konttoria, yksi konttori Kaarinassa, Naantalissa, Paraisilla, Raisiossa, Ruskolla, Vahdolla, ja Vehmaalla sekä
TURUN SEUDUN OSUUSPANKKI TOIMINTAKERTOMUS 12(16) Maariankadun, Humaliston, Hämeenkadun, Kasken, Kultatalon, Paalupaikan, Pansion, Varissuon ja Vähä-Heikkilän konttorit Turussa. Pankilla on lisäksi kolme palvelupistettä, joissa asiakkaalle on tarjolla luottopalvelut sekä pitkäaikaissäästämiseen ja päivittäisasiointiin liittyvät palvelut. Asiakkaiden käytettävissä ovat myös monipuoliset itsepalvelut. Palvelupisteet sijaitsevat CM- Länsikeskuksessa, Kauppakeskus Myllyssä ja CM-Kupittaalla. Kupittaan Citymarketin palvelupiste avattiin joulukuun alussa tavaratalon laajennuksen yhteydessä. Palvelupiste Itäharjun Prismassa muutettiin vuoden alussa kauppakeskuksen muutostöiden yhteydessä itsepalvelupisteeksi. Lisäksi pankilla on palvelupiste Littoisten Apteekissa. Palveluverkkoa kehitetään jatkuvasti asiakaspalvelun tarpeita vastaavaksi. Sähköisten pankkipalveluiden käyttö kasvoi edelleen vuoden 2003 aikana. Vuoden lopussa jo lähes 93 prosenttia asiakkaiden peruspalvelutapahtumista tehtiin sähköisinä itsepalveluina. Internet-palveluiden käyttö lisääntyi nopeimmin. Myös pankkikorttiostosten määrä kasvoi huomattavasti edellisvuodesta. Henkilöstö Pankin vakituisten henkilöiden määrä vuoden lopussa oli 300 henkilöä, joista osaaikaisia oli 22. Vakituisten työsuhteiden määrä lisääntyi kolmella verrattuna vuoden 2002 lopun tilanteeseen. Henkilöstön kokonaismäärä määräaikaisessa työsuhteessa työskentelevät toimihenkilöt mukaan lukien oli vuoden päättyessä 344. Kokonaishenkilömäärä on vuoden aikana lisääntynyt 3 hengellä. Henkilömäärän nousuun on vaikuttanut erityisesti CM-Kupittaan palvelupisteen avaaminen joulukuun alussa. Keskimäärin vuoden aikana pankin palveluksessa oli 347 henkilöä. Tähän lukuun sisältyvät kesäkuukausien 32 vuosilomasijaista. Osaamisen laajentaminen ja kehittäminen vastaamaan tulevia tarpeita on edelleen vahvan panostuksen kohde. Osaamisen kehittämisen painopistealueet vuonna 2003 olivat asiakassuhteen hoitoon liittyvä osaaminen, varallisuudenhoito, asuntopalveluosaaminen, yrityspalveluosaaminen, atk- ja verkko-osaaminen ja henkilöjohtaminen. Vuonna 2003 jatkettiin vuoteen 2005 asti jatkuvaa kehittämisprosessia, jonka painopistealueet ovat asiakassuhteen hoito-osaamisen lisääminen ja henkilöjohtamisen parantaminen. Pankkiammatillisen osaamisen kehittäminen järjestettiin pääosin pankin sisäisenä koulutuksena sekä vakiintuneiden yhteistyötahojen kanssa. Keskimäärin jokainen pankkilainen osallistui kurssimuotoiseen koulutukseen 3,7 päivää vuoden aikana. Edellisenä vuonna vastaava luku oli 6,3 päivää. Osaamisen kehittämisessä painotetaan työssäoppimisen osuutta, josta syystä mm. koulutuspäivien määrä toimihenkilöä kohti on alentunut. Lisäksi vuonna 2003 ei ollut koko henkilöstöä koskevia koulutustilaisuuksia, joita vuonna 2002 oli. Muutokset peruskoulutustasossa vuoden aikana näkyvät seuraavasta taulukosta. Myönteiseen muutokseen vaikuttivat työn ohessa suoritetut tutkinnot ja rekrytointi:
TURUN SEUDUN OSUUSPANKKI TOIMINTAKERTOMUS 13(16) Jäsenistö Tutkinto 1999 2000 2001 2002 2003 Ylempi korkeakoulututkinto 28 31 30 32 38 Alempi korkeakoulututkinto 6 6 6 6 6 Ammattikorkeakoulututkinto 1 3 4 9 18 Opistotutkinto 185 207 204 220 210 Ylioppilas 47 38 48 40 39 Peruskoulu 46 35 32 34 33 Yhteensä 313 320 324 341 344 Toteutetut kehittämispanostukset näyttävät henkilöstötutkimuksen tulosten perusteella tuottaneen toivottua tulosta. Myönteistä kehitystä voidaan katsoa tapahtuneet lähes kaikilla arvioitavilla osa-alueilla. Erityisen myönteisesti kehittyivät arviot esimiestyöstä, pankin johtamisesta sekä toimintatavan laadusta. Vuoden 2003 aikana jatkettiin pankin johdon, luottamusmiesten sekä henkilöstön kehittäminen-osaston yhteistyönä työkyvyn ylläpitämiseen tähtäävää työhyvinvointiohjelmaa. Ohjelma sisältää oman työn tekemiseen liittyvät asiat, yhteistyöhön liittyvät asiat, työn sisältöön liittyvät asiat, työympäristöön liittyvät asiat, johtamiseen ja esimiestyöhön liittyvät asiat ja vapaa-ajan asiat. Yt-neuvottelukunnan ja työsuojelutoimikunnan aloitteesta pankkiin muodostettu erillinen työhyvinvointiryhmä kokoontui vuoden 2003 aikana kuusi kertaa. Yhteistoiminta pankin työterveyshuollosta vastaavan yhteistyökumppanin kanssa jatkui vuoden aikana. Yhteistyössä korostui erityisesti ennaltaehkäisevä, hyvään työkykyyn tähtäävä työterveyshuolto. Toimintaansa jatkoi ergonomiaryhmä, jossa edustajina on ollut henkilöstön edustajia, työterveyden asiantuntijoita ja rakennuspuolen ja suunnittelun asiantuntijoita. Säännölliset terveystarkastukset jatkuivat edelleen. Työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaisesti kutsuttiin vuoden aikana noin 60 henkilöä ns. ikäryhmätarkastukseen. Työnohjausta, sekä yksilö- että työryhmäohjausta, järjestettiin tarpeen mukaan. Yhteistoimintalain mukaiseen neuvottelukuntaan ja työsuojelutoimikuntaan kuului jäseninä vuoden 2003 päättyessä toimihenkilöiden edustajina Anja Anttila, Pirjo Anttila, Soile Lepistö, Helena Reinikainen ja Annikka Rinne. Varajäseninä olivat Tuula Eckerman ja Maija-Kaisa Laine. Esimiesten ja asiantuntijoiden edustajana oli Juha Penttilä. Työnantajaa edustivat Risto Korpela ja Miikka Uurto. Kokouksissa toimi sihteerinä kehittämispäällikkö Merja Pekkanen. Pääluottamusmies Helena Reinikainen osallistui johtoryhmätyöskentelyyn henkilöstön edustajana. Hallintoneuvostossa henkilöstöä edustivat Jouko Kaskinen ja Soile Lepistö. Pankin jäsenmäärä kasvoi vuoden aikana 990 jäsenellä ja oli vuoden lopussa 61.620. Jäsenmäärän lisäys johtui toteutetusta ja edelleen jatkuvasta aktiivisesta jäsenhankinnasta, jota tukee Platina-bonusjärjestelmä.
TURUN SEUDUN OSUUSPANKKI TOIMINTAKERTOMUS 14(16) Hallinto Edustajiston jäsenet 1.7.2002-30.6.2004 Maariankatu 4:n jäsenalue Jäsenet: maanviljelijä Sakari Itähaarla, hammaslääkäri Aatos Kiminki, ravintoloitsija Marita Lehtinen, opistoupseeri Jouni Marjakangas, toimitusjohtaja Petri Moberg, lehtori Saara Nikander, projektipäällikkö Matti Poutanen, apulaisliikuntatoimenjohtaja Jussi Rintamäki, maanviljelijä Juha Salko, KHT-tilintarkastaja Pekka Sipilä, alueesimies Olavi Suomi, asianajaja Jari Suominen, vastaava työterveyshoitaja Anneli Taskila, maanviljelijä Arto Uusikylä, avainasiakaspäällikkö Kari Wigelius ja toimitusjohtaja Veikko Virtanen. Varajäsenet: maanviljelijä Heikki Muurinen ja myynninedistäjä Irja Arponen. Turku-Läntinen -jäsenalue Jäsenet: rakennusmestari Matti Danielsson, dosentti Jorma Forsström, metsänhoitaja Kaimo Hakanen, lääket. ja kir. tri Reijo Johansson, aluepäällikkö Seppo Jortikka, myyjä Juha Knuutila, myyjä Mauri Knuutila, komisario Kalervo Kuusela, liikkeenharjoittaja Sirkka Laine, henkilöstöpäällikkö Helena Okslahti, sotilasammattihenkilö Leena Risteli, varatuomari Kirsti Rämö, toimitusjohtaja Lars Salmio, arkkitehti Risto Tilus ja asessori Pentti Turjas. Varajäsenet: ev.ltn Tuukka Alhonen, opettaja Lars Wirén, varatuomari Eeva Perho ja liikkeenharjoittaja Toive Tuomola. Turku-Itäinen -jäsenalue Jäsenet: dosentti Martti Julkunen, ylivahtimestari Esko Järvimäki, toimitusjohtaja Jouko Jätinvuori, kirjanpitäjä Maija-Liisa Kanerva, fil.tri Olavi Koivukangas, toimitusjohtaja Eero Kunnas, rehtori Turjo Lempinen, ekonomi Esko Rimpi, toimistosihteeri Marja Salminen, laboratoriohoitaja Sirpa Salonen, johtaja Timo Tammelin, sairaanhoidonopettaja Riitta Valkonen ja autoilija Seppo Voutilainen. Varajäsenet: autoilija Arto Soininen ja autoilija Matti Vuori. Raision jäsenalue Jäsenet: sosiaalipäällikkö Veli Jalonen, sähköasentaja Esko Lampiola, talousjohtaja Markku Liukonsuo, suunnittelija Veijo Mikola, valt.kand. Kalle Myllymäki ja erityisopettaja Seija Sorsavirta. Varajäsenet: ohjelmistosuunnittelija Jukka Lampiola, ammatinopettaja Tuula Kaukinen ja henkilöstösihteeri Hely Lehtokari. Rusko-Vahdon jäsenalue Jäsenet: autonkuljettaja Jorma Anttila, kirjanpitäjä Terttu Penttilä ja autoilija Seppo Virta. Varajäsen: maanviljelijä Risto Ahtinen Kaarina-Littoisten jäsenalue
TURUN SEUDUN OSUUSPANKKI TOIMINTAKERTOMUS 15(16) Jäsenet: yrittäjä Kaarina Kairisto, majuri Heikki Kiviranta, rakennusmestari Erkki Linkinen, liikkeenharjoittaja Raija Virtanen ja sähköteknikko Pekka Vuoristo. Varajäsenet: analyytikko Kari Friman, apuhoitaja Marketta Vuoristo ja tekstiili-insinööri Merja Salminen. Paraisten jäsenalue Jäsenet: maanviljelijä Kurt Karlberg, maanviljelijä Herbert Karlsson ja kaupunginarkkitehti Marjatta Laineenkare. Varajäsenet: yritysekonomi Staffan Sundström ja maanviljelijä Pentti Heino Vehmaan jäsenalue Jäsenet: lehtori Rauli Aaltonen, emäntä Elina Heino ja maanviljelijä Timo Santanen. Varajäsenet: emäntä Kirsti Ahala Naantalin jäsenalue Jäsenet: ekonomi Ritva Hopia, kotitalousopettaja Tuula Jakala, maanviljelijä Eero Tammento ja johtava farmaseutti Marja-Leena Varke. Varajäsenet: liikenteenharjoittaja Pentti Kytölä ja rouva Raili Laine. Edustajisto kokoontui 2 kertaa, 25.2. ja 19.11.2003. Hallintoneuvosto 27.11.2002-18.11.2003 Puheenjohtaja: professori Pentti Yli-Jokipii Varapuheenjohtaja: toimitusjohtaja Esko Murto Jäsenet: aluejohtaja Seppo Ansamaa, toimitusjohtaja Lena Backman, yrittäjä Anneli Bjennes, osastopäällikkö Alf Friman, toimitusjohtaja Olavi Förbom, maanviljelijä Erkki Haavisto, teollisuusasiamies Jorma Hanhiala, metsänhoitopäällikkö Hannu Heikkilä, tuomiorovasti Rauno Heikola, insinööri Marja Helenius, toimitusjohtaja Matti Hihnala, maanviljelijä Timo Hollmén, toimitusjohtaja Tommi Kainu, talous- ja suunnittelujohtaja Aapo Kaisti, kaupunginjohtaja Kari Karjalainen, pankinjohtaja Jouko Kaskinen, henkilöstöpäällikkö Tuula Lehtinen, logistiikkakoordinaattori Kalle Leinonen, toimitusjohtaja Liisa Leiva, pankkitoimihenkilö Soile Lepistö, maanviljelijä Sauli Lähteenmäki, maanviljelijä Harri Mahkonen, kiinteistötalousjohtaja Markku Monnonen, yrittäjä Ari Nevalainen, opetusneuvos Seppo Okko, poliisipäällikkö Juhani Salonen, toimitusjohtaja Matti Salonen, maakuntajohtaja Juho Savo, rovasti Jyrki Savo, toimitusjohtaja Mikko Sedig, koneistaja Jouko Sumia, ekonomi Hannu Suominen, osastopäällikkö Asko Vairio ja maanviljelijä Tapani Vuorisalmi. Hallintoneuvosto kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa: 11.2. ja 4.11.2003. Hallintoneuvoston sihteerinä toimi varatoimitusjohtaja Olli-Pekka Saario. Edustajiston kokous valitsi hallintoneuvoston uusiksi jäseniksi 19.11.2003 alkaen eroamisiän saavuttaneen opetusneuvos Seppo Okon tilalle rehtori Veli-Matti Hakasen. Lisäksi edustajisto valitsi erovuorossa olleen toimitusjohtaja Tommi Kainun tilalle komisario Timo Malisen.
TURUN SEUDUN OSUUSPANKKI TOIMINTAKERTOMUS 16(16) Hallitus Tarkastustoiminta Puheenjohtaja: asianajaja Leo Laaksonen Varapuheenjohtaja: hallintoylihoitaja Seija Paatero Jäsenet: professori Satu Lähteenmäki, johtaja Christer Mangs, maanviljelijä Juhani Virusmäki, toimitusjohtaja Risto Korpela, varatoimitusjohtaja Olli-Pekka Saario. Hallitus kokoontui vuoden aikana 25 kertaa. Tilintarkastajat Edustajiston kokouksen valitsemina vuoden 2003 tilintarkastajina ovat toimineet KTM Kauko Lehtonen KHT ja KTM Mika Kaarisalo KHT. Varatilintarkastajina ovat toimineet KTM Jukka Mynttinen KHT ja KTM Petri Palmroth KHT. Vuoden 2004 tilintarkastajiksi valitsi edustajisto kokouksessaan 19.11.2003 seuraavat henkilöt: KTM Kauko Lehtonen KHT sekä KTM Mika Kaarisalo KHT ja varatilintarkastajiksi KTM Jukka Mynttinen KHT sekä KTM Petri Palmroth KHT Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunnan jäseninä ovat toimineet insinööri Marja Helenius, opetusneuvos Seppo Okko, toimitusjohtaja Mikko Sedig ja ekonomi Hannu Suominen. Muu tarkastustoiminta Osuuspankkikeskus Osk:hon kuuluvan osuuspankkitarkastuksen tarkastajat Timo Salminen, Matti Kuortti, Erkki Parikka, Kimmo Rantala ja Mikko Suutari suorittivat osuuspankin tarkastuksen 30.4. - 15.5.2003 Lisäksi Erkki Parikka ja Timo Salminen suorittivat vuoden 2002 tilinpäätöksen tarkastuksen 31.1. ja 5.2.2003. Tulevaisuuden näkymät Osuuspankin sisäinen tarkastaja on Aira Sundqvist. Pankin vertailukelpoinen tulos oli samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Pankin kannattavuuden arvioidaan paranevan kuluvana vuonna, mikäli kansantalouden tilanne ja pankkitoimintaan vaikuttavat tekijät säilyvät vakaina. Hallituksen ehdotus voiton käyttämisestä Turun Seudun Osuuspankilla ei ollut 31.12.2003 jakokelpoista omaa pääomaa. Esitämme, että Turun Seudun Osuuspankin tilikauden voitto 2.704.363,62 euroa kirjataan oman pääoman erään "Edellisten tilikausien tappio".
TULOSLASKELMA 1.1. - 31.12.2003 1.1. - 31.12.2002 Korkotuotot 44 230 659,64 50 791 761,46 Leasingtoiminnan nettotuotot 0,00 0,00 Korkokulut 23 087 066,84 27 536 927,90 Rahoituskate 21 143 592,80 23 254 833,56 Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista 1 127 786,23 1 235 517,28 Samaan konserniin kuuluvista yrityksistä 0,00 0,00 Omistusyhteysyrityksistä 0,00 0,00 Muista yrityksistä 1 127 786,23 1 235 517,28 Palkkiotuotot 13 403 875,07 11 846 905,78 Palkkiokulut 1 943 783,50 2 040 917,67 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot 3 620 249,20 3 743 614,29 Arvopaperikaupan nettotuotot 3 610 456,67 3 716 782,29 Valuuttatoiminnan nettotuotot 9 792,53 26 832,00 Liiketoiminnan muut tuotot 10 311 616,31 10 557 963,31 Hallintokulut 21 802 723,77 20 831 584,95 Henkilöstökulut 12 664 193,63 11 892 876,39 Palkat ja palkkiot 10 169 886,77 9 672 594,05 Henkilösivukulut 2 494 306,86 2 220 282,34 Eläkekulut 1 908 348,90 1 620 086,99 Muut henkilösivukulut 585 957,96 600 195,35 Muut hallintokulut 9 138 530,14 8 938 708,56 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 2 523 579,33 2 122 774,57 Liiketoiminnan muut kulut 20 191 000,07 15 890 322,55 Luotto- ja takaustappiot 441 669,32 1 488 021,63 Pysyviin vastaaviin kuuluvien arvopapereiden arvonalentumiset 0,00 0,00 LIIKEVOITTO (-TAPPIO) 2 704 363,62 8 265 212,85 Satunnaiset erät 0,00 0,00 Satunnaiset tuotot 0,00 0,00 Satunnaiset kulut 0,00 0,00 Satunnaisista eristä johtuvat verot 0,00 0,00 VOITTO (TAPPIO) ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA 2 704 363,62 8 265 212,85 Tilinpäätössiirrot 0,00 0,00 Tuloverot 0,00 9 411,33 Muut välittömät verot 0,00 0,00 TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) 2 704 363,62 8 255 801,52
TASE 31.12.2003 31.12.2002 VASTAAVAA 1 349 660 597,75 1 281 489 750,61 Käteiset varat 5 533 088,52 5 096 495,44 Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset 0,00 0,00 Saamiset luottolaitoksilta 135 402 706,10 156 003 864,62 Vaadittaessa maksettavat 19 826 223,43 30 106 442,95 Muut 115 576 482,67 125 897 421,67 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 1 069 995 245,15 974 719 582,46 Leasingkohteet 0,00 0,00 Saamistodistukset 6 688 344,35 5 015 193,07 Julkisyhteisöiltä 0,00 0,00 Muilta 6 688 344,35 5 015 193,07 Osakkeet ja osuudet 27 513 331,92 25 138 057,16 Osakkeet ja osuudet omistusyhteysyrityksissä 37 539,55 37 539,55 Osakkeet ja osuudet samaan konserniin kuuluvissa yrityksissä 782 933,99 3 269 859,20 Aineettomat hyödykkeet 870 021,00 792 592,00 Aineelliset hyödykkeet 96 834 497,01 103 716 131,45 Kiinteistöt sekä kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet 92 626 365,96 99 807 504,40 Muut aineelliset hyödykkeet 4 208 131,05 3 908 627,05 Osakeantisaamiset/Sijoitusosuusantisaamiset/Kantarahastoantisaamiset 0,00 0,00 Omat osakkeet ja osuudet 0,00 0,00 Muut varat 2 654 511,56 2 267 962,65 Siirtosaamiset ja maksetut ennakot 3 348 378,60 5 432 473,01 VASTATTAVAA 1 349 660 597,75 1 281 489 750,61 VIERAS PÄÄOMA 1 283 112 071,53 1 217 084 567,07 Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille 125 436 193,46 60 048 402,05 Keskuspankeille 0,00 0,00 Luottolaitoksille 125 436 193,46 60 048 402,05 Vaadittaessa maksettavat 434 371,23 48 398,55 Muut 125 001 822,23 60 000 003,50 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 1 015 220 282,30 986 446 645,51 Talletukset 928 192 651,97 881 408 673,76 Vaadittaessa maksettavat 773 752 459,33 443 989 307,14 Muut 154 440 192,64 437 419 366,62 Muut velat 87 027 630,33 105 037 971,75 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 60 565 796,06 92 196 381,83 Joukkovelkakirjalainat 53 519 030,68 55 538 043,91 Muut 7 046 765,38 36 658 337,92 Muut velat 3 431 869,40 4 029 929,04 Siirtovelat ja saadut ennakot 12 844 800,36 9 717 851,61 Pakolliset varaukset 197 284,44 197 284,44 Eläkevaraukset 0,00 0,00 Verovaraukset 0,00 0,00 Muut pakolliset varaukset 197 284,44 197 284,44 Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla 65 415 845,51 64 448 072,59
TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ 0,00 0,00 Poistoero 0,00 0,00 Vapaaehtoiset varaukset 0,00 0,00 OMA PÄÄOMA 66 548 526,22 64 405 183,54 Osakepääoma/Osuuspääoma/Peruspääoma 2 359 452,81 2 686 692,53 Sijoitusosuuspääoma/Kantarahasto/Lisäpääoma 0,00 0,00 Ylikurssirahasto 0,00 0,00 Arvonkorotusrahasto 0,00 0,00 Muut sidotut rahastot 0,17 0,17 Vararahasto 0,17 0,17 Yhtiöjärjestyksen/sääntöjen mukaiset rahastot 0,00 0,00 Muut rahastot 0,00 0,00 Pääomalainat 89 139 601,03 89 139 601,03 Vapaat rahastot 0,00 0,00 Omien osakkeiden tai osuuksien rahasto 0,00 0,00 Muut rahastot 0,00 0,00 Edellisten tilikausien voitto (tappio) -27 654 891,41-35 676 911,71 Tilikauden voitto (tappio) 2 704 363,62 8 255 801,52 TASEEN ULKOPUOLISET SITOUMUKSET Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset 24 547 961,91 23 484 874,96 Takaukset ja pantit 24 547 961,91 23 484 874,96 Muut 0,00 0,00 Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset 74 143 881,41 69 968 587,03 Arvopapereiden takaisinostositoumukset 0,00 0,00 Muut 74 143 881,41 69 968 587,03