Saara Kalaluka Lusaka, Sambia 1 / 2018 6.6.2018 Postiosoite: P.O. Box 50331, LUSAKA, ZAMBIA Sähköposti: saara.kalaluka@felm.org Riemullinen alkukesän tervehdys Suomeen! Olettekin saaneet nauttia ihanista ilmoista aina pohjoista myöten! Täällä ollaan laskeutumassa taas talveen. Untuvatäkit on kaivettu esiin. Nuoremmilla lapsilla vain ei koskaan tunnu olevan kylmä, vaikka aamulla herätessä ei ole enää 12-14 astetta enempää, sisälläkään. Viimeisimpien vuorokausien yölämpötilat ovat tippuneet alle kymmenen asteen. Se onkin sitten nopea herätys uuteen päivään kun peiton alta on vääntäydyttävä ylös... Alla tervehtii teitä heti kättelyssä koko eteläisen Afrikan Lähetysseuran työntekijäjoukko! Kuva otettiin huhtikuisilla työntekijäpäivillämme Botswanan Maunissa. Sen jälkeen joukko on kasvanut entisestään, kun Veikko on saanut Gaboroneen myös perheensä. Vas.ylhäältä: Sakari Löytty, Päivi ja Ilkka Repo (Namibia), Rauno Rantasuomela (Angola), Veikko Huhta (Botswana), meidän Timuna, Kati Kemppainen (Helsinki), Teija Lievonen (Angola). Vas. edessä: Päivi Löytty (Namibia), Tiina Harju (Botswana), Riikka Halme-Berneking ja Eeva-Liisa Rantasuomela (Angola), minä & Aliisa sekä Aino Luhtasela (vapaaehtoinen, Namibia) ja Marja Alastalo (Botswana). Kuva: Onks/ Island Safari Lodge, Maun.
Hieno joukko mielenkiintoisia persoonia ja osaavia, upeita työkavereita! Minä sain mukaani nuoremmat lapset. Tänä vuonna työntekijäpäivien erityisenä antina saimme nauttia Helsingin vieraan, Lähetysseuran teologisen asiantuntijan Kati Kemppaisen jakamisesta, asiantuntemuksesta ja valloittavasta persoonasta kun Kati puhui suoraan ja elävän elämän makuisesti niin kontekstuaalisesta teologiasta, meditoivista rukoustekniikoista kuin vaikenevasta Jumalastakin. Oli hoitavaa saada olla pääosin saamapuolella! Oman lisänsä päiviin toivat alueellemme saapuneet uudet työntekijät, joita olikin monta. Alkuvuoden suurin ponnistus on ollut viime vuoden raportointi! Tällä kertaa se on ollut tavallista suurempi koitos koska olemme siirtyneet käyttämään uutta nettipohjaista raportointiportaalia. Sen saloihin tutustuminen ja kumppaneilta vaatimusten mukaisen informaation saaminen (!!) onkin ollut mielenkiintoinen (hidas, raskas ja aikaaviepä) prosessi. Mutta saatiin kuin saatiinkin sekin prosessi ainakin täältä alueelta päätökseen Helsingin päässä jatkanevat vielä, ja ainakin taustarahoittajallemme ulkoasianministeriölle, on raportointi vielä edessä. Homma ei kuitenkaan ollut niin paperinmakuinen kuin kuvitella voisi. Prosessissa pääsee yksityiskohtaisesti pureutumaan kunkin hankkeen saavutuksiin, haasteisiin - ja miettimään jatkoa. Etelä-Afrikkaan pääsin käymään helmikuussa. Mukana oli myös ulkoasiainministeriön toimittajien matkaapurahalla matkustanut Ruut Luukkonen, joka tutustui Pietermaritzburgissa työhömme CREATE:n, ja Pretoriassa TLF:n kanssa. Nämä kuvat ovat CREATE:n henkilökunnasta toimiston ulkopuolella. Juttuja tuli ulos ainakin Kotimaassa ja Lähetyssanomissa. Tarinansa jakoi myös toimistossa vaikuttamistyön vanhempana asiantuntijana työskentelevä Bongi Zuma, jolla on lyhytkasvuisena myös omakohtaista kokemusta vammaisuudesta. Näkövammainen Archie Roberts taas on toimistossa ainoa mies, eli pääosin naisenergialla pyöritetään tätä työtä vammaisten parissa ja sitä energiaahan kyllä riittää! Ja huumori kukkii: Archie esimerkiksi osaa nauraa omalle vammaisuudelleen ja valokuvien ottohetkellä se pääsi rehottamaan erityisen mehukkaana kun saimme käyttää kekseliäisyyttämme siinä mihin suuntaan Archien milloinkin pitäisi katsoa. Yläkuvassa vasemmalta: Hloni Khanyile, Hlengiwe Mpila, Bongi Zuma, Archie Roberts. Alakuvassa: Lungi Radebe, Bongiwe Mbona, Kate Sherry.
Muutoin kumppanitapaamiset sujuivat mollivoittoisesti. Uuden ohjelmakauden (2018-2021) tukeen ei mahdu enää yhteistyön jatkaminen Tshwane Leadeship Foundation in (TLF) eikä KwaZulu Natalin kirkkojen neuvoston (KZNCC) kanssa. Teimme siis exitsuunnitelmia eli sovimme viimeisten tukisummien käytöstä. Tavoitteena tällä lähtölaskentatuella on turvata työn tähänastisten tulosten kestävyyttä ja työn jatkuvuutta siellä missä mahdollista. Kirkkojenneuvoston kanssa mietittiin mm. vuokra-asuntojen rakentamista: pieni rivitalotyyppinen kompleksi pieniä asuntoja, noin 5 kappaletta. Niitä voisi sitten oman varainkeruun vahvistamiseksi vuokrata esim. opiskelijoille. Haaveissa siellä olisi myös neuvoston omalle tontille kirkko/ kappeli paitsi omaan käyttöön, myös tarjottavaksi häitä, kasteita tai muita kirkollisia tilaisuuksia varten korvausta vastaan ulkopuolisille. Näihin suunnitelmiin tarvitaan kuitenkin muutakin tukea, kuin mitä Lähetysseuran kautta voidaan välittää, joten paljon on kiviä vielä käännettävänä ennen kuin nämä suunnitelmat konkretisoituu. TLF:ssa vieraillessani saimme kuitenkin myös iloita tyhjentäessäni matkalaukkuni sisältöä kokoushuoneen pöydälle: valloittavia vauvan nuttuja, myssyjä ja peittoja! Tämä lahjoitus tuli Koskelan käsityökahvilan ahkerilta tekijöiltä Oulusta - monta kiloa rukoillen neulottuja pikkuvaatteita, jotka lahjoitetaan edelleen TLF:n turvakodeissa turvaa hakeville nuorille äideille ja heidän pienokaisilleen. Ylemmässä kuvassa TLF:n toiminannjohtaja Wilna de Boer valitsi kasasta suosikkimyssynsä ja esittelee sitä hymyillen. Alemmassa kuvassa toimitusta seuraa myös TLF:n hallinnossa työskentelevä Farai Mauchaza. Wilna on valkoinen eteläafrikkalainen joka on omistanut elämänsä Pretorian kaupungin kaduilla kärsivien tyttöjen mustien ja siirtolaisten pelastamiseksi. Hän on koulutukseltaan sosiaalityöntekijä, mutta on päätynyt johtamaan järjestöä, joka on sittemmin kasvanut vahvaksi toimijaksi ja tavoittaa työllään
vuosittain satoja, jopa tuhansia, tyttöjä ja nuoria naisia. Tänä vuonna TLF juhlii olemassa olonsa 25. vuotta. Näiden kahden kumppanuuden ja hankeyhteistyön lopettamisten perimmäiset syyt juontavat tietenkin ulkoasianministeriön rahoituspäätökseen tälle ohjelmakaudelle vaikka edellisvuoden rahoitustaso säilyi, emme saaneet ihan sitä hienoista kasvua mitä haimme, ja Lähetysseuran oma päätös oli leikata näiltä alueilta. Afrikkapäivää juhlittiin toukokuun lopulla alueen eri maissa. Kumppanimme käyttivät päivän hyväkseen tuomalla esiin yhteiskunnan epäkohtia. KwaZulu Natalin kirkkojen neuvosto (KZNCC) rummutti maahanmuuttajien ja pakolaisten huonosta asemasta ja kohtelusta Etelä-Afrikassa osallistuessaan lääninhallituksen kokoukseen. Botswanassa taas kumppanimme BONELA järjesti yhdessä toisen järjestön kanssa albiinojen kauneuskilpailut. Se oli hyvä tapa nostaa albiinot esille positiivisessa valossa ja kiinnittää huomiota siihen syrjintään mitä he saavat arjessaan kokea. Voittaja hymyilee yllä olevassa kuvassa (kuva vasemmalla: BONELA, grafiikka oikealla: Internet). Botswanassa ollaan Thuson vammaiskeskuksen suhteen taas uuden alun edessä. Yhteistyön kanssa piti ottaa tuumaustauko, kun tavoittavaan työhön tarkoitettuja varoja oli käytetty muulla tavalla Lähetysseuran tietämättä. Thuson keskuksella ja Lähetysseuralla
on pitkä yhteinen historia, ja molemmat olivat lopulta valmiita tekemään korjausliikkeitä niin että edellytykset työn jatkumiselle saatiin luotua. Nyt Thuson keskuksen johto on uusittu, uutta talousjohtajaa rekrytoidaan ja niin henkilöstöhallinnon periaatteita kuin taloushallintoakin uudistetaan hyvien hallintotapojen mukaisiksi. Apuna tässä työssä meillä on Lähetysseuran entinen talouspäällikkö Lauri Haavisto. Itse olen menossa Maunissa käymään ensi viikolla. Zimbabween minun piti matkustaa nyt kesäkuussa. Vaalikampanjointi käy kuitenkin kuumana, ja kumppanimme pelkäsi väkivaltaisuuksia eikä suositellut isoäitien hankealueelle matkustamista. Totta onkin että täällä näissä meidän maissamme suurimmalla todennäköisyydellä levottomuudet puhkeavat vaalien yhteydessä ennen tai jälkeen. Niinpä matkani siirtyy syksyyn. Vaalipäiväksi on sittemmin ilmoitettu 30.7.2018. Nämä ovat ensimmäiset vaalit sitten viime vuoden marraskuussa syrjäytetyn Robert Mugaben. Mugaben jalanjäljissä valtaan nousseen Emmerson Mnangagwan kansansuosio punnitaan nyt vaaleissa. Kuva: Zimbabwen istuva presidentti Emmerson Mnangagwa, joka on valittu puolueensa ZANU-PF:n ehdokkaaksi myös tuleviin vaaleihin. Kuva ja oikeudet: BBC. Ja kotikuulumisia... Teinin loppukoerumba on värittänyt muunkin perheen elämää koko kevään. Pääsiäisestä asti on päätyönä ollut lukeminen, toukokuussa itse tentit. Yhdeksän tentittävää ainetta olivat 11. luokan päätteeksi englannin kieli, englannin kirjallisuus, ranska, biologia, kemia, fysiikka, matematiikka, liiketalousoppi ja informaatioteknologia. Kyllä punnerrus oli kova. Elokuun toisella viikolla saadaan Cambridgessa merkatut tulokset, joiden myötä myös Suomen lukiota vastaava, 2-vuotinen jatko-opintopaikka selviää. Nuoremmilla lapsilla on ollut tasainen kevätlukukausi koulussa: edistymistä ja opintomenestystä vanhempien suureksi tyydytykseksi. Timuna jatkaa kirjojen ahmisista. Joka viikonloppu hänelle saa ostaa uuden kirjan ja keskiviikkoon mennessä se on jo luettu. Suomen kirjastoja on siis ikävä! Aliisan suurin askel lähemmäs isojen ihmisten maailmaa on ollut lukutaidon hieno edistyminen. Hän lukee nyt sujuvasti yksinkertaista tekstiä englanniksi. Ohessa näytepala tämän päivän kotiläksykirjasta.
Mutta salillakäynti-intoni on sittemmin hiipunut. Sen kyllä huomaa hartian seudun, polvien ja nilkkojen jäykkyytenä tai suoranaisena kipeytymisenä. Niin on vain päivät lyhyitä ja aikataulut lasten koulukuljetusten ja uintitreenien kanssa haasteellisia että omat tekemiset rajoittuu tällä hetkellä töistä selviämiseen. Mutta lomalla aion heilua kuokan varressa kasvimaalla ja puutarhassa! Lapsilla on koulua kesäkuun loppuun, sitten alkaa 1,5 kuukauden loma. Itsekin saan lomailla heinäkuussa. Vietämme loman täällä Sambiassa kotosalla. Kerrankin niin. - Aliisa saa kaipaamaansa aikaa naapurin lasten opettamiseen (5-vuotiaat tyttö ja poika) sekä omien koiriemme kanssa pelmuamiseen. Viereisessä kuvassa Aliisa Pongo-koiramme kanssa. Kevääseen ja alkukesään on mahtunut kaksi isoa juhlaa: isän ja äidin 50 v. hääpäivä ja veljeni esikoisen ylioppilaaksi pääsy! Ylioppilaskuvat piti ihailla sähköisesti, mutta vanhempieni kultahääpäivää pääsin juhlistamaan aiemmin keväällä paikan päällä Oulussa, sillä ajoitus sattui sopivasti Lähetysseuran ulkomaantyön neuvottelupäivien - jossa olin mukana - jälkeiseen viikonloppuun. Oli erityistä saada olla mukana luomassa juhlaa tässä kohtaa! Saimme yhteyden isän ja äidin vihkikirkkoon, Ylivieskaan, ja hankittua sittemmin palaneen kirkon raunioista talteen otetuista nauloista tehdyn muistoristin. Ja samalla tuemme kirkon jälleenrakennusta taloudellisesti! Saimme myös kuvia Ylivieskan seurakunnan morsiuskruunusta, jota äiti ensimmäisenä morsiamena aikoinaan kantoi. Siitähän se Aliisankin prinsessainnostus alkoi, ja oman kruunun hankinta tuli ajankohtaiseksi kun mummun kruunua ei voinutkaan saada... Kuvat: Kaksi prinsessaa; ylh. Aliisa, alh. Kaisa-äiti (kuvaajan tai valokuvaamon nimi on painut unholaan). Kiitos kaikesta muistamisesta, mitä olen ja olemme sitten viime kirjeeni erityisesti kannattajaseurakunnastani Tuirasta saaneet! Joulupaketit olivat runsaat ja mieleiset (ja tulivat siis perille!), pääsiäisenkin aikaan lapset saivat uusia Aku Ankkoja ja koko perhe herkkuja nautittavakseen...! Kyllä meitä onkin hellitty. <3
Kun tätä kirjoitan, oli Lähetysseuran työntekijöitten Intranetissä päivän sanana seuraavat Raamatun kohdat: 5. kesäkuuta: 6. kesäkuuta: Kahta minä sinulta pyydän - Usko on suuri rikkauden lähde, kun niin kauan kuin elän, älä niitä kiellä: tyydymme siihen mitä meillä on. pidä minusta kaukana vilppi ja valhe, Emme me ole tuoneet mitään mukanamme älä anna köyhyyttä, älä rikkauttakaan. maailmaan emmekä voi viedä mitään Anna ruokaa sen verran kuin tarvitsen. täältä pois. Kun meillä on ruoka ja vaatteet, saamme olla tyytyväisiä. Snl 30:7-8 1 Tim. 6:6-8 Sopivat rukouksekseni tähän päivään paremmin kuin hyvin. Kohtuullisuuden arvostamiseen oppii näissä ympyröissä täällä eteläisessä Afrikassa. Se riittää ja siinä on kaikki. <3 Kaunista ja kaikin puolin hyvää kesää sinne Suomeen! Toivo. Yhteistyö. Muutos. Kristillinen sanoma toivosta, uskosta ja lähimmäisenrakkaudesta on ollut työmme lähtökohta jo lähes 160 vuotta. Tule mukaan rakentamaan oikeudenmukaista ja inhimillistä maailmaa. Tue työtämme: IBAN: FI38 8000 1400 1611 30 BIC: DABAFIHH, viestiksi työntekijän nimi. lähettinne Saara perheineen Uutiskirjeen tilaus: ulkomaankirje@suomenlahetysseura.fi Kirjeen kuvat ellei muutoin mainita kirjoittajan (Saara Kalaluka) Kuulumiset FaceBookissa: https://www.facebook.com/slsetelaisesafrikas Saara Kalaluka: Suomen Lähetysseuran kehitysyhteistyö-koordinaatio eteläisessä Afrikassa vuodesta 2015 alkaen. Työalueeseen kuuluu hankkeet ja kumppanit Etelä-Afrikassa, Botswanassa ja Zimbabwessa; asemapaikka Sambiassa. Perheeseen kuuluu aviomies Nkuruma sekä Taavi (16), Timuna (12) ja Aliisa (7). Koiria on neljä pientä ja yksi suurempi, kanoja toivottavasti vielä 13. Rukousaiheita: Lasten loma ja Taavin jatko-opiskelupaikka syksyksi * Lähetysseuran kollegoiden työlupakysymykset alueella * Etelä-Afrikan lopetettavat hankkeet: uusia tukijoita heidän hyvään ja tarpeelliseen työhönsä * Uudelleen käynnistyvä yhteistyö Thuson vammaiskeskuksen kanssa * Ensimmäinen yhteistyökausi zimbabwelaisen Jairos Jiri -vammaisjärjestön kanssa * Väkivallattomia vaaleja Zimbabween 30.7. * Oma väliloma joululta ja uusi työkausi *