H A L S T A R I LOHJAN ROTARYKLUBI LOJO ROTARYKLUBB SELOSTE N:o 1 2009-2010 ISSN 0781-4151 Rotaryn tulevaisuus on sinun käsissäsi
Seloste 2009-2010 N:o 1 marraskuu 2009 HALSTARI Sisältö Sivu 3 Presidentin palsta 4 Uuden rotaryvuoden teema ja viikko-ohjelma 5 Tutustuminen Karnaisten korpeen 8 Governorin vierailu 10 Marskin maja ja marskin ateria 12 Puolijohteet - liiketoimintaa Suomessa 15 Aktia-pankki 16 Ensisammutus ja tutustuminen pelastajan työhön 18 Tenoripäivät - Tosca 18 Kuntatalouden haasteet 19 Intercity-kokous Tammisaaressa 22 Autokaupan muutokset ja haasteet Painopaikka: Lohjan kopio Halstarin toimituskunta: Veikko Salminen Pentti Kuosmanen (päätoimittaja, taitto, kuvat) 2
ROTARYVUOSI 2009-2010 Uusi Rotaryvuosi alkoi taas 1.7.2009. Uutena Rotary Internationalin presidenttinä aloitti John Kenny. Alkaneen vuoden tunnuslause tai motto kuvaa hyvin jokaisen yksittäisenkin rotaryn merkitystä koko liikkeelle, eli siis Rotaryn tulevaisuus on Sinun käsissäsi. Englanninkielinen alkuperäisversio The Future of Rotary Is in Your Hands kääntyi kuluvana vuonna erittäin hyvin äidinkielellemme ja käännös kuvaa hyvin alkuperäistä ajatusta. Oman klubimme vuosi on alkanut varsin perinteisesti. Heinäkuussa on yhdessä naapuriklubimme kanssa järjestetty kaksi kokousta. Muina kuukausina kokouksia on suunniteltu joka viikolle, jos pyhät eivät sitä estä. Vierailuohjelmassa ja esitelmäaiheissa on viime vuotta Presidentti Raimo Mäkelä enemmän painotettu teollisuutta, omasta taustastani johtuen. Olemme kuitenkin yrittäneet pitää myös kulttuuritarjontaa mukana, kuten aiempinakin vuosina. Klubimme, kuten koko läntisen Rotarymaailman, haasteena on uusien aktiivisten jäsenten löytäminen klubille ja oman vanhan jäsenistömme saaminen entistä suuremmalla määrällä ja voimalla aktiivisesti mukaan projektitoimintaamme ja kokouksiimme. On tietysti ymmärrettävää, että nykyisen työelämän odotukset ja 3
nykyisen aktiivi-ikäisen väen työkeskeinen elämäntyyli sekä nykyaikaisen perhe-elämän vaatima suurempi perhekeskeinen ajankäyttö tuottavat ajankäytöllisiä ongelmia ja vähentävät mahdollisuuksia aktiiviseen osallistumiseen. Sama ongelma koskee vapaaehtoistyötä yleensäkin, joten tämän ongelman kanssa emme ole yksin. Meidän pitäisi vain pystyä keksimään riittävän mielenkiintoista ohjelmaa, esitelmiä ja vierailuita. Avustusohjelmamme pitää olla riittävän haastava ja näkyvä. Klubin status pitää saada korkeaksi ja näkyväksi, oma yhteistoimintamme klubin sisällä läheisemmäksi ja perheet enemmän mukaansa ottavaksi. Myös Suomen Rotaryn ja Piirin 1420 -tasolla on kovana haasteena saada Rotaryn status isona hyväntekeväisyys- ja avustusjärjestönä huomattavasti nykyistä näkyvämmäksi. Unohtaa ei sovi myöskään lähialueyhteistyötä ja kansainvälistä toimintaa, eikä yhteyttä esimerkiksi Itämeriprojektin tiimoilla tulevina vuosina ja sen vaikutusta rotarin julkisuuskuvaan. UUDEN ROTARYVUODEN TEEMA JA VIIKKO-OHJELMA Presidentti Raimo Mäkelä kävi läpi toimintavuoden ohjelman ja kertoi ohjelman taustoista 22.7.2009. Viikko-ohjelman toinen korjattu painoskin oli silloin saatu jakoon. 4
TUTUSTUMINEN KARNAISTEN KOR- PEEN Kokoonnuimme tiistaina 14.7.2009 Kisakallion päärakennuksen eteen yhdessä Lohjannummen klubilaisten kanssa odottamaan opasta. Tarkoituksena oli kiertää viitoitettu noin viiden kilometrin lenkki. Ensin osallistumisprosentti näytti lohduttomalta, mutta lopulta meitä oli parisenkymmentä asiasta kiinnostunutta kulkijaa. Sihteerimme Eero Rantalaiho saapui muista poiketen tapansa mukaan polkupyörällä kokoukseen. Lähdimme vetäjän johdolla kiertämään noin viiden kilometrin opasteilla varustettu reittiä. Meidät jaettiin joukkueiksi, joille annettiin tehtäviä. Sorvalammen kulmalla saimme arvioida matkaa moottoritielle. Arvaukset vaihtelivat viidestäkymmenestä metristä pariin kilometriin. Oppaamme väitti oikeaksi vastaukseksi viittäkymmentä 5
metriä eli sen verran suoraan allamme kulkee moottoritietunneli. Jatkoimme siitä matkaa järven rannalle olevalle laavulle, jossa oli seuraavan kysymyksen vuoro. Paljonko Karnaisten korvessa on eri kasvi ja eläinlajeja? Määrä on suuri, mutta tarkkaa lukua en muista. Laavulta tallustelimme eteenpäin ja saavuimme soratielle. Siellä kysyttiin: Paljonko Lohja-Muurla -moottoritie maksoi? Arviot vaihtelivat paristakymmenestä 50 miljardiin. Lopullisista kustannuksista ei ole tarkkaa tietoa. Kustannusarvio oli kuitenkin 299 miljoonaa euroa. Samassa paikassa kysyttiin myös siltapaikkojen määrää. Niitä tuolla uudella pätkällä on 48 kappaletta. Kaksoistunneleita on puolestaan 7 kappaletta, joista Karnaisissa on Suomen pisin maantietunneli (2,2 km). Saavuimme lopulta korkealle mäelle, josta oli mainio näköala Maikkalan selälle. Uuden laavun kupeessa ratkoimme viimeiset tehtävät. Pitkänkö matkan olimme kulkeneet siihen mennessä? 6
Vastaus oli 4,6 km. Kuinka korkealla olimme merenpinnasta? Siinä käytettiin erilaisia arviointi ja mittausmenetelmiä. Kartasta tarkistettuna se on noin 122 metriä merenpinnasta. Muistaakseni saimme aivan muunlaisia lukuja omissa arvioissamme. Kuvassa oppaamme sekä Timo Saloranta naapuriklubista, Eero Rantalaiho ja Pentti Kuosmanen Lopulta olimme valmiita. Pisteet laskettiin. Joukkueemme selvisi voittajana kisasta ja saimme Kisakallion brodeerauksilla varustetut pyyheliinat mukaamme. Ei sitten siitäkään keikasta aivan hukkareissua tullut. Kaupungin pohjavedenottamot: Myllylampi (vedenotto 1400 m 3 /d), Kaivola (780 m 3 /d), Moisionpelto (150 m 3 /d), Porla (ei vedenottoa), Pappilankorpi (270 m 3 /d), Lempola (565 m 3 /d), Takaharju (800 m 3 /d), Lehmijärvi (1100 m 3 /d), Uusniitty (200 m 3 /d), Tytyrin kaivos (1370 m 3 /d) 7
GOVERNORIN VIERAILU Perinteinen kuvernöörin vierailu klubissamme tapahtui 5.8.2009. Aatos Lahtinen saapui paikalle puolisonsa kanssa. Kuvernööri Aatos Lehtinen ja puolisonsa Sirkka-Liisa klubivierailulla hotelli Lohjan kokoustilassa 5.8.2009 Tavanmukainen hallituksen tapaaminen oli ennen klubikokousta. Aiheetkin olivat tyypilliset: jäsenmäärä, aktiviteetit, julkisuuskuva. Puheessaan klubikokouksessa kuvernööri piirsi kuvaa Rotaryn historiasta tähän päivään. Siitä kun ensimmäinen klubi perustettiin Chicagossa 23.2.1905, on liike levinnyt kaikille mantereille. Nyt meitä on 1,2 miljoonaa 33 000 Rotaryklubissa yli 200 maassa. Kuvernööri arvuutteli klubimäärien kasvua eri ajanjaksoina. Rotarysäätiön kehitys oli toinen hänen käsittelemänsä teema. Rotarysäätiön pohjana oli 1917 tehty ensimmäinen lahjoitus 27,90 US dollaria. Vuonna 1928 rahasto oli kasvanut 5 739,07 taalan. Nykyään säätiö on varallisuudeltaan noin 700 miljoonan dollarin luokkaa (Net Assets $691,722,494, kesäkuu2008). Kuvernööri arvuutti meillä säätiön varojen kertymistahtia kysymäl- 8
lä esimerkiksi: Koska ensimmäinen miljoonan raja meni rikki?. Siitä ei meillä kuulijoilla ollut silloin pienintäkään tietoa. Kokonaisuudessaan puhe oli mielenkiintoinen ja uusia ajatuksia herättävä. 1905 Ensimmäinen Rotaryklubi järjestäytyi Chicagossa Illinoisin osavaltiossa 1908 Perustettiin toinen klubi San Franciscoon Kaliforniaan 1910 Pidettiin ensimmäinen Rotarykonventio Chicagossa 1912 Perustettiin ensimmäinen klubi USA:n ulkopuolelle Winnipegiin Kanadaan. 1917 Perustettiin rotarysäätiön edeltäjänä toiminut lahjoitusrahasto 1933 Chicagolainen rotari Herbert J. Taylor muotoili neljän kysymyksen kokeen 1945 49 rotaria auttoi YK:n peruskirjan muotoilussa San Franciscossa. 1947 Rotariliikkeen perustaja Paul Harris kuolee. Ensimmäinen rotarisäätiön koulutusapuraha myönnettiin. 1962 Ensimmäinen Interact-klubi perustettiin Floridan Melbournessa. 1965 Rotarisäätiö käynnistää Matching Grants- ja Group Study Exchange ohjelmat 1978 Tokiossa pidettiin RI:n laajin konventio, johon osallistui 39 834 henkilöä. 1985 Rotary julkistaa PolioPlus -ohjelman tarkoituksena rokottaa kaikki maailman lapset poliota vastaan. 1989 Rotaryn sääntökomitea avasi liikkeen myös naisille. Unkarissa (Budapest) ja Puolassa (Varsova) perustettiin klubit ensi kertaa lähes viiteenkymmeneen vuoteen. 1990 Moskovan Rotaryklubi hyväksyttiin ensimmäisenä venäläisenä klubina RI:hin 1994 Läntinen pallonpuolisko julistettiin poliovapaaksi. 1999 Rotaryn keskukset kansainvälisen rauhan ja konfliktintutkimukseen perustettiin. 9
MARSKIN MAJA JA MARSKIN ATERIA Syyskesän aurinkoisena iltana 17.08.2009 Lohjan Rotaryklubin jäsenet puolisoineen ja ystävineen, mukaan oli kutsuttu myös Lohjannummen Rotaryklubi, matkasi Amperin bussilla kohti Lopen Puneliajärven rantaa viettääkseen viihtyisän illan maukkaan ruuan parissa historian siipien havinassa. Retkeen osallistui 39 matkalaista. Matkalla seurasimme ajatuksissamme marsalkka Carl Gustav Emil Mannerheimin elämänkaarta alkaen lapsuuden Louhisaaresta. Pysähdyimme niihin kohtiin, joissa Marskin jalanjäljet liikkuivat meille tutuilla seuduilla: Fiskarsissa, Hangossa ja Lohjalla, missä linkkejä löytyy Laakspohjan kartanoon ja tietysti Kirkniemeen, Neljän marsalkan kartanoon, jonka marski omisti vuosina 1945-1951. Mietimme suuren suomalaisen ystäviä, jotka vierailivat kartanossa mm. hänen tyttärensä, Kalkki-Petteri ja Kreivitär Arco. Perillä saimme ensin tutustua Suomen Marsalkka Mannerheimin metsästysmajaan, jonka tarinaa meille avasi paikan isäntä Heik- 10
ki Kujansuu. Alun perin majan rakensivat erämaan ikihongista kenraalimajuri Erkki Raappanan komentaman 14. Divisioonan korpisoturit. He lahjoittivat sen Ylipäällikölleen hänen täyttäessään 75 vuotta 4. kesäkuuta 1942. Kun syksyllä 1944 sodan lopputulos alkoi olla näkyvissä, maja purettiin ja siirrettiin Lopelle tänne Puneliajärven rannalle. Mannerheim kävi majalla kahdeksan kertaa ja nautti vierailuistaan: ympäröivän luonnon kauneudesta ja rauhasta. 1957 muodostettiin Suomen Marsalkka Mannerheimin metsästysmaja ry, jonka omistukseen ja hallintaan maja luovutettiin maa-alueineen ja rakennuksineen. Maja avattiin yleisölle 1959. Majalla ovat sittemmin vierailleet kaikki Suomen presidentit ja monia ulkovaltojen edustajia. Istuuduimme sinivalkoisiin kynttilöin koristeltuihin pöytiin. Heikki Kujansuu tarinoi ruokailun lomassa Marskin ruoka- ja juomatottumuksista. Marskin vorschmack vei meidät herkullisten makujen maailmaan: alkuruoka marskin seljanka (venäläistyyppinen kalakeitto) ja pääruoka vorschmack (silli-lihamuhennos), uuniperuna, suolakurkku, etikkapunajuuri ja smetana, syötiin aidoilta lottalautasilta. Jälkiruuaksi nautimme sacherkakkua kahvin kera vanhoista myrna-astiosta. Juomina oli marskin suosikkijuomia alkaen marskin ryypystä viinien kautta sherryyn. Erinomaiselta ateria maistuikin hyvässä seurassa. Illan hämärtyessä palasimme kotiin mieli täynnä mukavia muistoja. Irja Olkinuora 11
PUOLIJOHTEET, LIIKETOIMINTAA SUO- MESSA Juha Majakulma MAS Oy 12 Juha Majakulma MAS Oy:stä (Micro Analog Systems Oy) vieraili klubissamme 26.8.2009 kertomassa puolijohdevalmistuksesta ja sen haasteista. Yritys on perustettu vuonna 1980 nimellä Micronas. Omistajia olivat tuolloin Nokia, Aspo ja Salora. Vuonna 1999 toimiva johto osti yrityksen ja muutti sen nimeksi Micro Analog Systems Oy. MAS Oy on kehittänyt ja valmistanut kantataajuusprosessoreita sekä jännitteen säätimiä matkapuhelimiin jo 1980-luvun alkupuolella. Monet 80- ja 90-luvun tuotteista olivat ASIC-piirejä (Application specific integrated circuit). Myöhemmin MAS Oy laajensi tuotevalikoimaansa radiovastaanotinpiireihin ja kelloihin tarkoitettuihin mikropiireihin (IC). Viimeaikoina valikoimaan on lisätty sensori- ja oskillaattoripiirejä sekä muita vaativia mikropiirisovelluksia. MAS Oy on täyden palvelun elektroniikkatalo, joka suunnittelee ja valmistaa asiakkaan haluamat komponentit. Yhtiöillä on tällä hetkellä töissä noin 20 henkilöä ja liikevaihto 3,4 miljoonaa euroa. MAS on johtava kellojen aikasignaalivastaanotinpiirien toimittaja maailmassa. Esityksessään Juha Majakulma kuvasi elektroniikkavalmistuksen kehittymistä Suomessa vuosien saatossa. Ensin hän kertoi yksinkertaisimman puolijohteen olevan diodin ja sen olevan tu-
tun yleisölle esimerkiksi valodiodista (LED). Transistori on hieman monimutkaisempi puolijohde. Ne voivat toimia kytkiminä ja muistipiirien osina. Niitä voi olla yhdessä mikropiirissä muutamista kymmenistä lähes miljardiin. Yksi esimerkki mikropiiristä on tietokoneen prosessori. Nykyaikaisen mikropiirin aktiivisen osan koko on muutamasta neliömillimetristä neliösenttimetriin ja siinä on transistoreita kymmenistä aina noin miljardiin. Nykyaikainen mikropiirituotanto on mahdollistanut suuret laskentatehot suhteellisen pienellä sähkön tarpeella. Maailman ensimmäinen yleistietokone ENIAC oli 17 500 radioputkesta koottu (1940-luku) laite. Suurimmissa mikropiireissä on yli 40 000 kertaa enemmän radioputkea vastaavia transistoreja. ENIAC tarvitsi 167 neliön huoneen (500 m 3 ). Mikropiiri voi olla koteloituna sokeripalaa huomattavasti pienempi eli noin 20 miljoonaa kertaa pienempi. ENIAC toimi muutamia tunteja ilman vikaa, kun mikropiiri toimii vastaavasti kymmeniä vuosia virheettömästi. Luotettavuus on ainakin 100 000 kertaa parempi. ENIAC tarvitsi sähkötehoa 160 000 wattia, kun mikropiiri pärjää muutamalla watilla. ENIAC laski 385 kertolaskua sekunnissa, kun taas nykyaikainen mikropiiri pystyy muutamaan miljardiin laskutoimitukseen sekunnissa. (Lähde Wikipedia) Transistorien määrän kasvu on merkinnyt mikropiirien tehostumista. Gordon E. Moore on todennut, että transistorien määrä kasvaa mikropiireissä kaksinkertaiseksi joka toinen vuosi. puhutaan Mooren laista. Yksi edellytys pakkaustiheyden kasvulle on ollut käytetyn viivaleveyden pieneneminen. Massatuotanto tarkoittaa, että yhdelle aihiolle tehdään satoja mikropiirejä kerralla. Se on halkaisijaltaan 15-30 cm ja paksuudeltaan alle 1 mm piikiekko. Suomessa piikiekkoja (halkaisijaltaan 100, 125, 150, 200 mm) valmistaa Okmetic Oy. Mikropiirit valmistetaan kerros- ja monivaiheprosessina, massatuotantona ja hyvin valokuvausta muistuttavasti. Tuotanto on 13
täysin automatisoitu. Kerralla käsitellään 20-25 kiekkoa. Valmistusprosessin tärkeimmät vaiheet ovat: 1) ohutkalvon kasvatus, 2) optinen litografia, jossa tehdään ei-syövytettävien kohtien suojaus, 3) etsaus. Näitä vaiheita toistetaan, kunnes haluttu rakenne on saavutettu. Tyypillisesti kerroksia tehdään 15-30, ja prosessiin kuluva aika on 4-8 viikkoa. Lopuksi valmis piikiekko muutetaan komponenteiksi. Vaiheet ovat: 1) testaus (viallisten mikropiirien merkitseminen), 2) kiekon paloittelu, 3) kotelointi (4-8 viikkoa), 4) lopputestaus tarvittaessa Suomalaisia mikropiirivalmistajia: Vaisala, Planar (elektroluminenssinäytöt), VTI Technologies (kiihtyvyysanturit), DCA Instruments (päällystyslaitteistot). Lisäksi Majakulma puhui MEMSistä (Micro Electro Mechanical Systems). Mikrosysteemien yksittäiset rakenneosat (palkit, sillat, membraanit, peilit, kytkimet, suuttimet) ovat kooltaan mikrometrin kokoluokkaa. Itse siru voi olla muutamista sadoista mikrometreistä aina senttimetreihin asti. Kun mikrosysteemit valmistetaan piikiekolle, jotka ovat 100 mm tai 150 mm halkaisijaltaan, valmistuu kerralla satoja tai jopa tuhansia komponentteja. (Lähde Wikipedia) Kaupallisesti suurimpia sovelluksia ovat kiintolevyjen lukupäiden mekaniikka, mustesuihkukirjoittimien suuttimet, mikropeiliprojektorit, mikrofonit, autojen rengaspaineanturit, sekä erilaiset muut autoteollisuuden anturit: turvatyyny- ja ajovakausanturit. Mikrosysteemien liikevaihto komponenttitasolla on luokkaa 5 10 miljardia, mutta niiden mahdollistamien tuotteiden liikevaihto on huomattavasti suurempi, muun muassa mustesuihkukirjoittimen tai videoprojektorin hinnasta mikrosysteemikomponentin osuus on usein vain kymmenen prosentin luokkaa. (Lähde Wikipedia) 14
AKTIA-PANKKI Aktia-pankki oli tutustumisen kohteena 3.9.2009. Emäntänä toimi konttorinjohtaja Pirjo Sundholm. Hän kehui kovasti pankin ihmisläheisyyttä. Työntekijät ovat valmiita iltatapaamisiin ja kotikäynteihin. Palvelu tapahtuu molemmilla kielillä. Aktia-konserni tarjoaa asiakkailleen laajan valikoiman pankki-, varainhoito-, vakuutus- ja kiinteistönvälityspalveluja ja - tuotteita. Konsernin maantieteelliseen toiminta-alueeseen kuuluvat Suomen rannikko, pääkaupunkiseutu ja sisämaan kasvukeskukset. Aktia Säästöpankki syntyi noin 15 vuotta sitten Helsingin Säästöpankin ja useiden rannikkoalueen säästöpankkien fuusiossa. Aktiasta tuli osakeyhtiö vuonna 1993. Syksyllä 2008 pankin nimeksi tuli Aktia Pankki Oyj ja konsernin emoyhtiön nimeksi Aktia Oyj. Konttoreita Aktialla on 70. Aktian omistavat suomalaiset Aktia- ja säästöpankkisäätiöt, yhteisöt ja yksityishenkilöt. Läsnä oli 15 jäsentä ja yksi vieras. 15
ENSISAMMUSTUS JA TUTUSTUMINEN PELASTAJAN TYÖHÖN Syyskuun yhdeksäntenä (9.9.2009) meille tarjoutui loistava tilaisuus harjoitella käytännössä alkusammutusta. Veli Kalevi oli järjestänyt aluepalolaitoksen kanssa tilaisuuden. Isäntänä toimi aseman päällikkö Pekka Hynynen, joka on samalla vt. aluepalopäällikkö. Sää suosi ulkona olijoita. Parhaimmillaan päivällä oli 23 astetta lämmintä. Virkkalan VPK:n päällikkö Erkki Lehtola esitteli ensin alkusammutuksen periaatteet kahdeksalle osallistujalle. Hän kertoi myös sammuttimien eroista. Normaali kotisammutin pitää tarkistuttaa joka toinen vuosi. Siitä tulee leima sammuttimen kylkeen. Vene ja autokäytössä olevat sammuttimet pitää tarkistuttaa joka vuosi. Meitä varten oli paikalle tuotu vesiallas, jonka pintaa nuoleskeli kaasuliekki. Toimintatapa on ympäristöystävällinen, kun sammuttimen täytteenä käytetään vettä parilla Fairy-tipalla höystettynä. Pääsimme esityksen jälkeen tositoimiin. 1) Käännä sammutin kerran ylösalaisin. 2) Poista sokka. 3) Astu niin lähelle tulta, että se alkaa kuumottaa naamaa. 4) Suuntaa letku liekkiin ja paina kahva pohjaan. 5) Jatka kunnes liekki on sammunut. Jokainen osallistuja pääsi testaamaan taitojaan kahdesti. 16
Seuraavaksi siirryimme harjoittelemaan sammutuspeitteen käyttöä. Tarkoitusta varten oli varattu pönttö, jossa oli männynkäpyjä. Polttoaineena oli spriigeeli. Se tuottaa erittäin kuuman, mutta näkymättömän liekin. Tulta lähestyttäessä pitää suojata itseään peitteellä. Otteen pitää olla sellainen, että kädet jäävät peitteen suojaan. Peite lasketaan pöntön päälle ja kiristetään ilmatiiviiksi sen ympärille. Odotetaan kunnes tuli sammuu. Kotoisissa rasvapaloissa nopein ja paras tapa on kattilan kannen käyttäminen tulen tukehduttamiseen. Artikkelin kirjoittaja sammuttamassa tulta. Taustalla ovat Eero Rantalaiho, Veikko Salminen ja palopäällikkö Hynynen. Ulkoa siirryimme sisätiloihin kalustohalliin. Siellä paloesimies Veli-Matti Laakso esitteli tiiminsä. Lähtöön kuuluvat kuljettaja, paloesimies ja kaksi pelastajaa. He ovat 60 sekunnin lähtövalmiudessa. Lisäksi lähtöön kuuluu tikasauto. Se yltää 34 metrin korkeuteen (7 kerrosta) eli joka paikkaan Lohjalla, jos pelastustiet ovat auki. Avovesikauden ajan paloasemalla on sukeltajavalmius. Sitä varten on vene ja perävaunu sen kuljettamiseen. Hälytyksen tullessa pintapelastaja lähtee apuun ja sukeltaja odottaa. Lisäksi lähtövalmiudessa on kevytperävaunu, jossa on mönkijä. Sillä pääsee liikkumaan talvellakin aina 30 sentin syvyisessä lumessa. 17
Varustukseen kuuluu myös kemikaalien torjuntavaunu. Suomessa kuljetetaan 33 000 kemiallista ainetta. Lohjalla rahdataan tonnikaupalla rikkidioksidia, klooria ja ammoniakkia. Kemikaalihälytykset ovat harvinaisia ja siksi haastavia. Sairaanhoitovälineistö oli paloautossa vaikuttava. Sieltä löytyivät mm. tipat, intubaatioputket, defibrillaattori ja hengityskone. Ihmiset yllättyvät usein, kun on hälytetty ambulanssi ja paikalle saapuukin paloauto. Kaikki palomiehet joutuvat opettelemaan ensiavun ja hankkimaan tippaluvan. Autoa tutkiessamme sieltä löytyivät esim. kemikaalipuvut, hydraulisakset ja -levittäjät, käsityökalut ja liuta moottorisahoja. Kerran viikossa on auton huoltopäivä. Läsnä oli yhdeksän klubilaista. TENORIPÄIVÄT, TOSCA Tenoripäivien konserttiversio Toscasta kuului klubimme ohjelmaan 6.8.2009. Sali oli kuulemani mukaan täynnä ja esitys vallan mahtava. KUNTATALOUDEN HAASTEET Kaupunginjohtaja Simo Juva kävi puhumassa klubien yhteisessä kokouksessa kuntatalouden haasteista Lohjalla 22.9.2009. Kokous pidettiin Punakanelissa. 18
INTERCITY-KOKOUS 17.09.09 Fosfori-sieppari Tammisaaren klubi isännöi Intercity -kokousta, joka aloitettiin tutustumalla Tammisaaren ja Karjaan klubien yhteiseen Itämeri -projektiin, jossa tutkitaan mahdollisuuksia poistaa fosforia pelloilta lähtevistä vuotovesistä. Taustaa: Fosfori- ja typpipäästöt aiheutuvat yhteiskunnan, teollisuuden ja maatalouden päästöistä. Jätevesien puhdistus kotitalouksien yms. ja teollisuuden osalta on alentanut huomattavasti jätekuormitusta ja lisäksi ovat ilmaan pääsevät liikenteen ja teollisuuden saasteet saatu vähenemään. Maatalouden osalta on käynnistetty tutkimuksia, miten ongelmaan voitaisiin saada ratkaisu ja näin osaltamme vaikuttaa Itämeren tilaan, joka viime kädessä on kohdaltamme se allas, johon kaikki vesitiemme Inarinjärveä ja Tenojokea lukuun ottamatta kulkeutuvat. Fosforin osalta todettiin, että aikaisemmin järviin jopa levitettiin fosforia kalakannan kasvattamiseksi. Sanottiinhan Lohjan selluloosatehtaan hajustakin, ettei sillä muuta vaikutusta ole kuin, että kasvaa iso pää ja nyrkit. Projektin toteutus Kohde on Tammisaaren Horsbäckissä sijaitsevan maatilan peltoalueelta vuotovedet keräävä oja, johon kertyy noin 50 hehtaarin alueelta tuleva vesimäärä. Ojaan on rakennettu pato ja padon edestä ohjataan vesi kaivoon. Kaivosta vesi palaa toista tietä ojauomaan. Puhdistus tapahtuu siten, että kaivossa on tähän tarkoitukseen valmistettu säkillinen kalkkia, johon fosfori kiinnittyy. Riippuen vuotomääristä säkki vaihdetaan uuteen 2-4 viikon välein. Kalkki, johon fosfori on kiinnittynyt, levitetään pellolle. Näin fosforin kiertää takaisin tuotantoon ja samalla voidaan lannoitusta tältä osin pellolta vähentää. Tavoitteena on poistaa tällä järjestelmällä valumavesistä 90 % siinä olevasta fosforimäärästä. 19
Järjestelmä tuntuu hyvin yksinkertaiselta ja helpolta toteuttaa. Projektiin osallistuvat rotaryklubien lisäksi oppilaitoksia ja yrityksiä (mm. Nordkalk on lahjoittanut tarvittavat kalkkisäkit) sekä tietysti pellot omistava maanviljelijä ja muita maatalousyrittäjiä. Laitteisto eli pato, kaivo ja juoksutusojat on tehty talkootyönä. Tavoitteet Koska maatalouden osuus päästöistä on merkittävä, pyritään tällä edullisella ja toimivaksi osoitetulla tavalla kannustamaan maatalouden harjoittajia omatoimisesti omalla kalustollaan rakentamaan puhdistusjärjestelmiä. Projektin tuloksilla pyritään saamaan toiminta maatalouden ympäristötukiin oikeuttavaksi. 20
Mukana olleen näkökulmasta Käynti tällä Horsbäckin pellolla oli mielenkiintoinen tapahtuma ja mielikuva siitä, mikä tämä fosfori-sieppari laitteistona on, oli kovin erilainen nähtyyn verrattuna. Ojassa oleva vesivanerilevy, muutaman renkaan kaivo ja siellä kalkkisäkki ja kaivoon tuleva ja sieltä lähtevä oja olivat kovin vaatimattoman näköisiä tähän tärkeään päämäärään nähden. Todisteet puhuivat kuitenkin puolestaan. Voihan asian hoitaa vähäiselläkin panostuksella. On tietysti selvää, että tämä vaatii ns. tuotekehittelyä mahdollisimman hyvän, jopa sen 90 prosenttisesti tapahtuvan fosforinpoiston saavuttamiseksi, mutta siihen pitää olla taloudellisia voimavaroja käytettävissä. Toivotaan, että rotareiden aloitteellisuus asiassa johtaa toimivaan lopputulokseen. Veikko Salminen 21
AUTOKAUPAN MUUTOKSET JA HAAS- TEET Syyskuun viimeisen päivän kokouksen puhujana oli Lohjanportin Auton toimitusjohtaja Matias Stenvall. Matias on koulutukseltaan diplomi-insinööri. Autokauppiaan poikana hän on viettänyt nuoruutensa autojen parissa, joten ala on käytännön kokemuksesta tuttu. Suomen toiseksi vanhin. Toimitusjohtajuuden lisäksi Matias on valittu Länsi-Uudenmaan autoliikkeiden yhdistyksen puheenjohtajaksi. Yhdistys on Lohjanportin Auto aloitti toimintansa 1989 Volvo-liikkeenä. Nyt sen neljän myymälän valikoima kattaa merkit: Volvo, BMW, Skoda, Ford, Renault, Mitsubisi, Hunday, Volvo-kuorma-autot ja Volvo Penta. Yritys on kasvuhakuinen. Sen viime vuoden liikevaihto oli noin 38 miljoonaa euroa, jonka sai aikaiseksi 80 hengen henkilökunta. Nykyinen tilanne autoalalla on globaalin kriisin tulos. Sen syitä ovat: ylituotanto ja raskaat kustannukset, polttoaineiden hinnan nousu, ympäristöystävällisyyden korostaminen sekä talouskriisi ja luottolama. Seurauksena on ollut General Motorsin ja Chryslerin joutuminen Chapter 11 menettelyyn, mikä tarkoittaa suomalaisittain konkurssia. Ford Motor Company on selvitäkseen joutunut myymään tytäryhtiöitään. Parhaillaan spekuloidaan mm. Volvon myyntiä kiinalaisille. Myös autokauppaa rahoittavat Captive-yhtiöt ovat vai- 22
keuksissa. Edellä esitettyjen syiden perusteella koko autoteollisuus ajautuu rakennemuutokseen. Suomessa edellinen lama 90-luvun alussa pudotti vuotuisen automyynnin 55000 kappaleeseen. Nyt laskuvauhti on vielä jyrkempi kuin edellisessä lamassa. Vähittäiskauppaa harjoittavien autoliikkeiden katteet ovat tippuneet rajusti. Silti niiden omavaraisuus aste on ollut 30-35 -prosentin paikkeilla. Maahantuojien ongelmana ovat olleet ylisuuret varastot. Se on puolestaan asettanut paineita jälleenmyyjille, koska heille yritetään työntää mahdollisimman paljon autoja. Toisaalta maahantuojat ovat kuluja leikatakseen vähentäneet henkilökuntaa. Jälleenmyyjien onneksi vaihtoautokauppa on pyörinyt normaalisti. Sillä puolella ei kysyntä putoa yhtä jyrkästi kuin uusien autojen kohdalla. Varastojen supistuminen suorastaan lisää likviditeettiä ja kassavirta paranee paradoksaalista. Lisäksi huolto ja korjaamotoiminta ovat suhteellisen tasaista. Se on tärkeää, koska huolto ja varaosamyynti tuovat suurimman osan katteesta. Autoveromuutos vuonna 2007 päästöperustaiseksi sekoitti toimintaa. Autoveron osuus vaihteli 12,2 prosentista 48,8 prosenttiin. 1.4.2009 alkaen ei autoverosta ole tarvinnut enää maksaa liikevaihtoveroa (veroa verosta). ALV:a korotettiin vastaavasti, jolloin verotusmuutoksella ei ollut vaikutusta myyntihintaan. Ajoneuvo vero muuttuu päästöperustaiseksi (CO 2 ). Se vaihtelee välillä 20-600 euroa vuodessa. Ensimmäiset ympäristöperustaiset veroliput kolahtavat postiluukusta maaliskuussa 2010. Nyt näyttää kaupassa olevan positiivinen vire. Vuonna 2008 myytiin 140 000 autoa. Tänä vuonna arvioidaan myytävän 82 000 autoa. Ensi vuonna uskotaan myyntituloksen olevan huomattavasti korkeampi. Yhteensä 14 rotaria oli mielenkiintoista esitystä kuuntelemassa. 23
24