KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 KANSALAISET http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia
Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi esitetään Kainuun näkemys kansallisen ilmasto- ja energiastrategian toimeenpanosta määritellään tarvittavat toimenpiteet asetettujen ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi Kainuussa toteutetaan aikavälillä 1.6.2010-30.9.2011
Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti Kohderyhmänä ovat kaikki Kainuun asukkaat, julkinen sektori (ml. kunnat) sekä yritykset ja muut organisaatiot Valmistelutyöhön mukaan laaja maakunnallinen toimijajoukko Sitoutuminen ilmastotalkoisiin eri aloilla kaikilla hallinnon tasoilla ruohonjuuritasolla
Projektin kolme osiota 1. Ilmaston ja sen muutoksen kuvaus 2. Maakunnallinen ilmastostrategia 2020 3. Toimialojen ilmastotavoitteet ja -toimenpiteet
1. Ilmaston ja sen muutoksen kuvaus Laaditaan kuvaus Kainuun ilmasto-olosuhteista ja arvioidaan sen pitkän aikavälin ennustettavissa olevia muutoksia. Hyödynnetään Pohjois-Pohjanmaan liiton teettämää Ilmatieteen laitoksen Pohjois- Pohjanmaalle laatimaa Ilmaston muutosennusteet -raporttia. Teetetään Kainuun kasvihuonekaasutase KASVENER-laskentamallin pohjalta
2. Maakunnallinen ilmastostrategia 2020 Muodostetaan yhteisesti hyväksytty pitkän aikavälin ilmastostrategia, joka määrittelee Kainuun maakunnan toimijoiden tahtotilan suhteessa ilmastonmuutokseen
3. Toimialojen ilmastotavoitteet ja -toimenpiteet Laaditaan ilmastomuutosta koskevat tavoitteet ja toimenpiteet kuudelle teemaryhmälle ICT ja elektroniikka Matkailu Luonnonvarat Energia Kunnat Kansalaiset Ympäristökasvatus Työpajat syksyllä 2010
Ilmastoperheet Valittu kolme ilmastoperhettä Lasketaan alussa hiilijalanjäljet Annetaan neuvoja, kuinka he voisivat vähentää arkensa ilmastopäästöjä Teemoina ovat asuminen, liikkuminen, ruokailu, kuluttaminen ja jätteet Tavoitteena on löytää ratkaisuja, miten kainuulaiset voisivat pienin muutoksin muuttaa elintapojaan ilmastoystävällisemmiksi
Ilmastohuoli Mielipidetiedustelut osoittavat, että suomalaisten selvä enemmistö on huolissaan ilmastonmuutoksesta ja valmis toimimaan itse päästöjen vähentämiseksi Huoli ja valmius ovat suuria kaikissa väestöryhmissä, joskin sukupuolen, iän, asuinpaikan ja sosioekonomisen aseman perusteella on jonkin verran eroja Mutta ihmiset toimivat todellisuudessa vähemmän kuin yleinen muutosvalmius antaisi ymmärtää!
Ilmastotoiminnan esteitä Tiedon puute: mikä ratkaisu on ilmaston kannalta todella paras? Arjen hankaluus: säästääkö ilmastoa vai valitako helpoin ja halvin ratkaisu? Vapaamatkustajuus: kannattaako vähentää päästöjä, jos naapuri jatkaa entiseen tapaan?
Arjen päästölähteet: Liikenne Liikenne tuottaa Suomen päästöistä vajaan viidenneksen, ja vuosina 1997 2007 päästöt kasvoivat runsaat 15 prosenttia Reilu puolet liikenteen päästöistä tulee henkilöautoilusta Vähäpäästöiseen liikennejärjestelmään siirtyminen edellyttää ennen kaikkea ajoneuvoteknologian kehittämistä ja energiatehokkuuden parantamista Tarvitaan liikennetarpeen vähentämistä, joukko- ja kevyen liikenteen houkuttelevuuden lisäämistä sekä vaiheittaista luopumista fossiilisten polttoaineiden käytöstä
Arjen päästölähteet: Asuminen Asuin- ja palvelurakennukset kuluttavat Suomessa yhteensä noin 40 prosenttia energiasta ja tuottavat lähes 30 prosenttia ilmastopäästöistä Lämmitysenergian ja kotitaloussähkön käyttöä tehostamalla sekä vähäpäästöisiin ja päästöttömiin energianlähteisiin siirtymällä voidaan asumisen kuormitusta leikata merkittävästi Uusiutuvien rakennusmateriaalien käytöllä voidaan leikata rakennusten ilmastokuormitusta 1. Puurakentaminen korvaa paljon päästöjä aiheuttavaa teräs- ja betonirakentamista 2. Puurakenteet ja -materiaalit toimivat hiilivarastoina 3. Sivuvirrat ja lopulta itse rakennuksetkin voi kierrättää bioenergiaksi
Arjen päästölähteet: Ruoka Ruoan osuus arjen ilmastokuormituksesta on lähes neljännes suomalaisten yksityisestä kulutuksesta Suurin kuormitus tulee eläinperäisistä tuotteista Ruokailusta syntyviä päästöjä voi vähentää olennaisesti monilla erilaisilla valinnoilla ja eri ruokavalioissa ILMASTONMUUTOKSESTA huolestuneen kuluttajan kannattaa kiinnittää huomiota omiin ostosmatkoihinsa. Niiden ilmastonmuutosvaikutus on kuljetuksista suurin. Sillä, kulkeeko autolla, bussilla vai kävellen ja ostaako kerralla ison kassillisen vai pari tuotetta, on ratkaiseva merkitys. Eniten "hiilireppua" kasvattaa, jos käy autolla hakemassa vain yhden tuotteen.
Arjen päästölähteet: Kuluttaminen Suomalaiset kuluttavat luonnonvaroja vuodessa noin 100 tonnia/asukas. Se on kaksi kertaa enemmän kuin Euroopan maissa keskimäärin ja moninkertaisesti maapallon keskiarvoon verrattuna. Luonnonvarojen käyttö on lisääntynyt 1980-luvun alusta 1,4-kertaiseksi. Kestävä kuluttaminen: kuluttaa vähän raaka-aineita ja energiaa perustuu uusiutuviin energialähteisiin aiheuttaa mahdollisimman vähän päästöjä synnyttää vähän jätteitä ja ne voidaan kierrättää on turvallista niin tuottajien, kuluttajien kuin ympäristön kannalta ottaa huomioon kehitysmaiden ja tulevien polvien tarpeet
Arjen päästölähteet: Jätteet Jätteiden ympäristövaikutusten vähentämisessä ensisijainen tavoite on ehkäistä jätteen syntyä. Vasta sen jälkeen tulevat kierrätys, hyötykäyttö ja jätteen käyttö polttoenergiaksi. Jätteet voivat aiheuttaa maaperän, veden ja ilman pilaantumista sekä terveyshaittoja. Etenkin biojäte tuottaa kaatopaikalla kasvihuonepäästöjä Jätteiden kuljetus ja käsittely lisäävät liikenteen aiheuttamia päästöjä
Mitä me voimme tehdä? Yksittäisten kansalaisten ilmastoratkaisut Yhteisöjen ilmastotoiminta
Liikenne Liikennetarpeen rajoittaminen Liikkuminen julkisilla kulkuneuvoilla tai lihasvoimalla Etätyö ja asiointi, videoneuvottelu Vähäpäästöisen auton hankinta Taloudellinen ajotapa Kimppakyydit Arjen vinkkejä http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia_liikkuminen
Asuminen Energiatehokkuuden parantaminen ja energiansäästö tärkein ja edullisin tapa vähentää päästöjä Energiatehokkaiden laitteiden hankinta Kannettavat tietokoneet, A+ ja A++ -luokkien hankinta, vähäpäästöiset ajoneuvot Laitteiden käytön optimointi Tietokoneiden virransäästöasetukset ja laitteiden sammuttaminen yöksi Uusiutuvan energian käyttäminen Vedenkulutuksen vähentäminen Puurakentaminen Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen Eristäminen, lämmön talteenotto, ikkunoiden uusiminen, ilmanvaihdon säätäminen Arjen vinkkejä http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia_energiankulutus
Ruoka Kasvisruoan suosiminen esim. kasviruokapäivä 1-2 krt/vko Luomu Sesongin mukainen ruoka Lähiruoka Hävikin leikkaaminen Biojätteiden lajittelu Kauppamatkat lihasvoimalla Ruoanlaiton energiansäästäminen Arjen vinkkejä: http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia_kuluttaminen
Kuluttaminen Kuluttamisen vähentäminen: aina ei tarvitse ostaa omaa tai voi ostaa palvelun Ympäristömerkityt tuotteet Kolmen K:n Kuluttaminen: Kestävää, Korjattavaa ja Kierrätettävää Uusiutuvista luonnonvaroista tuotetut, ekotehokkaat tuotteet Veden ja paperin kulutuksen vähentäminen Arjen vinkkejä: http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia_kuluttaminen
Jätteet Jätteen synnyn ehkäisy välttämällä ylipakattuja sekä kertakäyttöisiä tuotteita Asianmukainen jätteiden lajittelu Lajiteltujen jätteiden vieminen ekopisteeseen esim. kauppareissun yhteydessä Arjen vinkkejä http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia_jatehuolto
Tarvitaan tietoa Kuntalaisten omat ilmastoratkaisut Energiansäästö, uusiutuvien edistäminen Jätteiden synnyn vähentäminen, lajittelu Uudis- ja korjausrakentamisen neuvonta Kestävä kuluttaminen Tiedon pitäisi olla helposti saatavilla, yhdenluukun periaate Millaista tietoa tarvitaan ja mistä tietoa pitäisi saada?
Ympäristökasvatus Ympäristökasvatuksen tavoitteena kasvattaa niin lapsista, nuorista kuin aikuisistakin luontoa rakastavia ja elintavoiltaan ympäristövastuullisia ihmisiä YK:n ympäristökonferenssissa Tbilisissä vuonna 1977 hyväksytyt ympäristökasvatuksen tavoitteet ovat yhä ajankohtaiset. Tavoitteena on: 1. Kasvattaa selvään tietoisuuteen ja huoleen taloudellisten, sosiaalisten, poliittisten ja ekologisten tekijöiden riippuvuudesta toisistaan kaupunki- ja maalaisympäristössä. 2. Mahdollistaa jokaiselle ihmiselle sellaisten tietojen, arvojen, asenteiden, sitoutumisen ja taitojen saaminen, joita tarvitaan ympäristön suojeluun ja parantamiseen. 3. Luoda yksilöille, ryhmille ja koko yhteiskunnalle uusia ympäristöön liittyviä toimintamalleja.
Ympäristökasvatuksen keinoja Tiedottaminen Kampanjat Kurssit, tapahtumat Vihreän lipun oppilaitokset ja päiväkodit Oppilaitosten kestävän kehityksen ohjelmat Luonto- tai ympäristökoulu Muuta, mitä?
Kainuulaisten ilmastotavoitteet ja -toimenpiteet -Visio? -Mitä, missä, miten? - Konkreettiset tavoitteet ja toimenpiteet? -Kansalaisjärjestöjen rooli? - Mittarit?