KALAJOEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

KALAJOEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2018 2021

Kalajoen kaupunki Yt toimikunta 23.4.2018 Kaupunginhallitus Sisällysluettelo Yleistä...1 1. TYÖSUOJELUOHJELMAN TARKOITUS JA VASTUU...1 2. TYÖSUOJELUORGANISAATIO...3 3. TYÖSUOJELUN TOIMINTAVERKOSTO...5 4. TYÖOLOSUHTEIDEN, TYÖTAPOJEN JA TYÖYHTEISÖN TILAN SEURANTA...6 5. TYÖTERVEYSHUOLTO...7 6. TYÖTAPATURMIEN, AMMATTITAUTIEN JA VAARATILANTEIDEN TUTKINTA...7 7. MUUTOS- JA UUDISRAKENTAMINEN, TYÖMENETELMIEN MUUTOKSET...7 8. TOIMINTA TULIPALO- JA MUISSA HÄTÄTILANTEISSA...7 9. TOIMINTAOHJEET...7 9.1. HENKILÖSTÖN TYÖHÖNOPASTUS JA PEREHDYTTÄMINEN...7 9.3. HÄIRINTÄ JA UHKATILANTEET...8 9.5 HOITOONOHJAUSOHJE...9 9.6. TASA-ARVO JA YHDENVERTAISUUS...9 10. RISKIEN ARVIOINTI...9 11. VAARATILANTEET (Läheltä piti tilanteet) ja niiden ehkäisy...9 12. KOULUTUS...10 13. KEHITTÄMISKOHTEET JA TAVOITTEET...10 14. OHJELMAN TOTEUTTAMISEN SEURANTA JA PÄIVITYS...11

Kalajoen kaupunki 1 (11) Yleistä Työsuojelulla tarkoitetaan yhteistoimintaa, jonka tuloksena työtä ja työympäristöä seurataan ja kehitetään jatkuvasti. Työsuojelun yhteistoiminnan tavoitteena on tukea henkilöstön työkykyisyyttä, fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ja poistaa työoloista tai työn tekemisestä johtuvia haittoja. Motivoitunut ja sitoutunut henkilöstö kantaa vastuun työstään ja työympäristönsä kehittämisestä. Toimivan ja turvallisen työn ja työympäristön merkitys työn tuottavuudelle on ratkaiseva. 1. TYÖSUOJELUOHJELMAN TARKOITUS JA VASTUU Työturvallisuuslain 9 :ssä säädetään: Työnantajalla on oltava turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi ja työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi tarpeellista toimintaa varten ohjelma, joka kattaa työpaikan työolojen kehittämistarpeet ja työympäristöön liittyvien tekijöiden vaikutukset (työsuojelun toimintaohjelma). Toimintaohjelmasta johdettavat tavoitteet turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi sekä työkyvyn ylläpitämiseksi on otettava huomioon työpaikan kehittämistoiminnassa ja suunnittelussa ja niitä on käsiteltävä työntekijöiden tai heidän edustajiensa kanssa. Työturvallisuuslaissa on edellytetty työpaikkojen kehittämistoiminnassa ja suunnittelussa otettavaksi huomioon toimintaohjelmasta johdettavat tavoitteet työkyvyn ylläpitämiseksi. Työkykyä ylläpitävä toiminta koostuu kolmesta osatekijästä: - työturvallisuuden, työyhteisön toimivuuden, työn ja työajan järjestelystä sekä esimiestyöstä - työn henkisen ja fyysisen kuormittavuuden vähentämisestä, työympäristön parantamisesta ja osaamisen kehittämisestä - työntekijöiden omasta toiminnasta Työmarkkinajärjestöt ovat sopineet työkykyä ylläpitävän toiminnan sisällyttämisestä työsuojelusopimuksiin ja hyväksyneet suosituksen työkykyä ylläpitävästä toiminnasta työpaikalla. Työsuojelun yhteistoimintavelvoite ja työsuojeluvastuut Työsuojelu on käytännössä työpaikoilla tapahtuvaa henkilöstön ja esimiesten välistä työsuojelun yhteistoimintaa. Työnantajan velvollisuutena on huolehtia siitä, että työntekijät saavat tarpeelliset tiedot työpaikan turvallisuuteen, terveellisyyteen ja muihin työoloihin vaikuttavista asioista sekä niitä koskevista selvityksistä ja suunnitelmista. Työntekijöiden on osaltaan toimittava yhteistyössä työnantajan ja työntekijöiden edustajien kanssa työsuojelun edistämiseksi. Yhteistoimintavelvoite perustuu työturvallisuuslakiin (299/2002). Tavoitteena on, että yhteistoiminta ja tiedottaminen työsuojeluasioissa toteutuvat myös pienillä työpaikoilla. Työsuojelun yhteistoiminnan järjestämisestä ja yhteistoiminnassa käsiteltävistä asioista säädetään laissa työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta (44/2006) sekä kunnallisen alan työsuojelu- ja työympäristösopimuksessa (KT:n yleiskirje 25/2002).

Kalajoen kaupunki 2 (11) Työsuojeluyhteistoiminnassa käsiteltäviä asioita ovat: - työntekijän turvallisuuteen ja terveyteen välittömästi vaikuttavat tekijät ja niitä koskevat muutokset - työpaikan vaarojen ja haittojen selvittämisen periaatteet ja toteuttamistapa - vaarojen arvioinnissa ja työterveyshuollon selvityksissä esille tulleet turvallisuusja terveysasiat - turvallisuutta, terveyttä sekä työkykyä ylläpitävään toiminta - työntekijöiden turvallisuuteen, terveyteen ja työkykyyn vaikuttavat seikat - työntekijöille annettava opetus, ohjaus ja perehdyttäminen - työn turvallisuutta ja terveellisyyttä kuvaavat seurantatiedot - työsuojelun toimintaohjelma - työterveyshuollon järjestäminen ja toimintasuunnitelma Yksittäisen työntekijän turvallisuuteen ja terveyteen vaikuttavat asiat käsitellään asianomaisen esimiehen ja työntekijän kesken työpaikkatasolla. Laajasti ja yleisesti työpaikkoja koskevat yhteistoiminta-asiat käsitellään yhteistyötoimikunta (YT-toimikunta), joka toimii myös työsuojelutoimikuntana. Työsuojeluvastuut Työpaikkojen organisaation ylin johto on viimekädessä vastuussa työsuojelusta. Käytännössä työsuojelun hoitaminen on hajautettu eri tasoille organisaatiota. Ylimmän johdon lisäksi vastuu jakautuu linjaorganisaatiolle, yleensä keskijohdolle ja työnjohdolle, sekä yksittäisille työntekijöille. Hyvässä turvallisuusjohtamisessa näkyy ylimmän johdon sitoutuminen turvallisuusasioihin. Työsuojeluorganisaatio, ensisijaisesti työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutetut, tukevat asiantuntemuksellaan linjaorganisaatiota työsuojelun toteuttamisessa, mutta eivät vastaa tai päätä siitä työpaikoilla. Työsuojeluorganisaatiolla ei ole päätösvaltaa eikä vastuuta työpaikkojen työsuojelun järjestämisessä, vain neuvoa antava rooli. Työnantaja Työnantaja on velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Työnantajan tulee tarkkailla työympäristöä, työyhteisön tilaa ja työtapojen turvallisuutta sekä selvittää vaarat ja arvioida niiden vaikutukset. Fyysisen ja psyykkisen turvallisuuden ja terveyden ohella myös työyhteisön sosiaalista toimivuutta tulee tarkkailla, jotta työn vaarat ja työilmapiiriongelmat havaitaan riittävän ajoissa. Työnantajan on laadittava työpaikan turvallisuuden ja terveellisyyden edistämistä ja työkyvyn ylläpitämistä varten ohjelma, ns. työsuojelun toimintaohjelma. Työnantajan sijainen Oikeudellisesti työsuojelun toimintavelvoitteet kuuluvat työnantajalle ja tämän sijaiselle. Työnantajan sijaisiksi luetaan henkilöt, jotka ovat esimiesasemassa työpaikalla. Tavallisimpia työnantajan sijaisia ovat työnjohtajat, rehtorit, päälliköt ja muut johtajat. Työnantajan on myös huolehdittava siitä, että sijaisilla on riittävä pätevyys ja edellytykset tehtävien hoitamiseen. Työpaikan työturvallisuuden vähimmäistason sekä eri osapuolten velvollisuudet määrittelee työturvallisuuslaki.

Kalajoen kaupunki 3 (11) Vastuu- ja palvelualuejohdon työsuojelutehtävät Vastuu- ja palvelualueiden johto päättää teknisistä ratkaisuista, koneiden ja laitteiden hankinnoista sekä korjauksista sekä huolehtii, että hankitaan ainoastaan turvallisuusmääräykset täyttäviä koneita ja muita työvälineitä. Keskijohdon tulee huolehtia riskien arviointiin perustuvista työsuojeluohjeista sekä henkilönsuojainten tarpeen arvioinnista. He myös huolehtivat siitä, että suojaimien saatavuudesta ja niiden käyttöön perehdyttämisestä. Lähiesimiesten työsuojelutehtävät Työnjohtajan tai muun esimiehen on huolehdittava alaistensa opastamisesta työhön. Tähän kuuluvat turvalliset työtavat sekä tiedot työympäristön vaaroista. Esimiesten on huolehdittava työn ja työympäristön valvonnasta. Heidän on tarkkailtava työn oikeaa suorittamista ja työssä tarvittavien henkilönsuojainten käyttöä sekä annettava opastusta turvallisuusasioista. Työympäristön jatkuvassa seurannassa on tarkkailtava koneiden turvallisuutta ja kuntoa sekä suojauksia. Lisäksi on valvottava rakenteiden kuntoa, kulkuteiden turvallisuutta sekä yleistä järjestystä ja siisteyttä. Kaikkien toimialueiden esimiesten tulee myös seurata työntekijöidensä henkistä ja fyysistä kuormitusta. Lähiesimiesten on tarvittaessa reagoitava haitallisen kuormituksen kasvaessa. Työntekijä Työntekijöiden on saamansa opetuksen ja ohjauksen, ammattitaitonsa sekä työkokemuksensa perusteella huolehdittava työssään omasta turvallisuudestaan sekä myös muiden turvallisuudesta. Jokaisen on noudatettava työpaikan turvallisuusohjeita sekä ilmoitettava työympäristössään havaitsemistaan puutteista esimiehelleen ja työsuojeluorganisaatiolle. Ilmoitus on tehtävä myös siinä tapauksessa, että on jo poistanut havaitsemansa vaaran. Samalla pitää varoittaa muita vaarasta ja tehdä tarvittavat suojelutoimet. Jokaisen on tunnettava omaa työtään koskevat määräykset ja ohjeet sekä työympäristönsä vaarat sekä tiedettävä, miten niiltä suojaudutaan. Jokaisen velvollisuutena on käyttää teknisiin laitteisiin kuuluvia turvajärjestelmiä sekä henkilönsuojaimia. Henkilönsuojainten huolto kuuluu jokaisen työsuojeluvelvollisuuksiin. Työntekijällä on oikeus pidättäytyä työstä, jos siitä aiheutuu vakavaa vaaraa omalle tai muiden hengelle tai terveydelle. Työstä pidättäytymisestä on ilmoitettava työnantajalle tai tämän edustajalle ja työsuojeluorganisaatiolle niin pian kuin mahdollista. Saman työpaikan eri toimijat Yhteisellä työpaikalla kukin työnantaja vastaa ensisijaisesti omien työntekijöidensä turvallisuudesta. Työn johto ja valvonta sekä siihen liittyvät työnantajan velvollisuudet kuuluvat kunkin työntekijän omalle työnantajalle. Pääasiallista määräysvaltaa käyttävän työnantajan vastuulla on, että hänen työpaikallaan työtä teettävä ulkopuolinen työnantaja ja sen työntekijät ovat saaneet tarpeelliset tiedot työhön kohdistuvista työpaikan vaara- ja haittatekijöistä. Ulkopuolisen työnantajan tulee saada tiedot työpaikan palontorjunnasta, ensiavusta ja evakuoinnista sekä näiden tehtävien vastuuhenkilöistä. Myös ulkopuolisten työntekijöiden on tiedotettava oman toimintansa vaaratekijöistä. Riittävä tiedonsaanti tulee varmistaa työnantajien keskinäisellä yhteistoiminnalla.

Kalajoen kaupunki 4 (11) 2. TYÖSUOJELUORGANISAATIO Kalajoen kaupungin yhteistyötoimikunta toimii työsuojelun valvontalain ja asetuksen sekä kunnallisen alan työsuojelu- ja työympäristösopimuksen tarkoittamana työsuojelutoimikuntana. Yhteistyötoimikunnan jäseninä ovat vaaleilla valitut työsuojeluvaltuutetut sekä nimetty työsuojelupäällikkö. Työsuojelupäällikön ja -valtuutettujen tehtävänä on toimia käytännön työsuojelun valmisteluelimenä, joka hoitaa ns. työsuojelutoimintaan kuuluvat juoksevat asiat. Yhteistyötoimikunnan ja työsuojeluvaltuutettujen toimikausi on neljä kalenterivuotta. Kalajoen kaupungissa toimii työnantajan ja henkilöstön yhteistyöelimenä yhteistyötoimikunta, johon kuuluvat työnantajan edustajina: henkilöstöjaoston puheenjohtaja, kaupunginjohtaja, henkilöstöjohtaja ja työsuojelupäällikkö. Työtekijöiden edustajina pääsopijajärjestöjen pääluottamusmiehet, jotka tällä hetkellä ovat JUKO pääluottamusmies, JHL pääluottamusmies, JYTY pääluottamusmies, KTN pääluottamusmies, SUPER pääluottamusmies, TEHY pääluottamusmies, neljä työsuojeluvaltuutettua sekä työterveyshoitaja. Yhteistyötoimikunnan tehtävät työsuojelussa Laatii: Vuosittaisen toimintasuunnitelman ja ottaa suunnitelmissaan huomioon työsuojelun toimintaohjelman. Käsittelee: Työolojen tilaa ja kehitystä sekä tekee kehittämisehdotuksia työnantajalle. Työoloja koskevien tutkimusten tarvetta, toteutumista ja seurantaa. Työpaikan terveellisyyden ja turvallisuuden tarkkailun järjestämistä. Työpaikan sisäisen työsuojelutarkastuksen tarvetta ja tekee sitä koskevia ehdotuksia. Työpaikan työsuojelun toimintaohjelmaa ja muita työoloja koskevia suunnitelmia sekä antaa niistä lausuntoja ja seuraa niiden toteutumista. Työterveyshuollon toimeenpanoa. Työsuojelutiedotuksen järjestämistä työpaikalla. Tekee esityksiä: Työterveyshuollon kehittämisestä Työsuojelukoulutuksen, työnopastuksen ja perehdyttämisen järjestämiseksi. Osallistuu: Työkykyä ylläpitävään toimintaan työpaikalla. Työsuojelupäällikkö Kalajoen kaupungissa on nimetty työnantajan ja työntekijäin yhteistoiminnasta vastaava, työpaikan työsuojelupäälliköksi kaupunginsihteeri Työsuojelupäällikkönä toimii Otso Juvonen ja hänen sijaisenaan Mari Saari-Somero.

Kalajoen kaupunki 5 (11) Otso Juvonen otso.juvonen@kalajoki.fi, 044 4691 893 Mari Saari-Somero mari.saari-somero@kalajoki.fi, 044 4691 201 Työsuojelupäällikkö - Avustaa työnantajaa ja esimiehiätyösuojelun asiantuntemuksen hankinnassa sekä heidän yhteistyössä työntekijöiden ja ts-viranomaisten kanssa. - Toimenpiteet yhteistoiminnan järjestämiseksi, ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi työpaikalla. - Oltava työpaikan ja työn luonne sekä työpaikan laajuus huomioon ottaen riittävän pätevä - Oltava riittävän hyvä perehtyneisyys työsuojelu-äännöksiin ja työpaikan olosuhteisiin sekä muutoinkin asianmukaiset edellytykset 26 :ssä tarkoitettujen asioiden käsittelyyn ja yhteistoiminnan järjestämiseen. - Työsuojeluvastuu rajautuu yhteistoimintatehtäviin Työsuojeluvaltuutetut Työsuojeluvaltuutettu 1. varatyösuojeluvaltuutettu 2. varatyösuojeluvaltuutettu Juho Prittinen Päivi Alho Marko Törmälä Jouni Permi Juha Kauppinen Markus Liimatta Eeva Koivisto Minna Ainali Ritva Hietala Paula Nauha Jaana Ylitalo Suvi Lehto Työsuojeluvaltuutettujen toimikausi on 1.1.2018 31.12.2021. Työsuojeluvaltuutetun tehtävät - edustaa toimialueensa työntekijöitä yhteistoiminnassa työnantajan kanssa TsVL 26:ssä tarkoitetuissa asioissa ja suhteessa työsuojeluviranomaisiin - perehtyy oma-aloitteisesti työympäristöön ja työyhteisön tilaan liittyviin turvallisuuteen ja terveyteen vaikuttaviin seikkoihin sekä alan säännöksiin - osallistuu työsuojelua koskeviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin - osaltaan kiinnittää edustamiensa työntekijöiden huomiota työn turvallisuutta ja terveellisyyttä edistäviin seikkoihin 3. TYÖSUOJELUN TOIMINTAVERKOSTO Työsuojelu on eri toimijoiden kokonaisvaltaista toimintaa. Toimijoina ovat työpaikan linja- ja työsuojeluorganisaatio, työterveyshuolto, työpaikan ulkopuoliset asiantuntijat kuten työsuojeluja muut viranomaiset, vakuutuslaitokset, työsuojelututkimus, -rahoitus, -koulutus ja -tiedotus sekä yksittäiset asiantuntijat. Esimiehen työsuojeluvastuu perustuu hänen päätöksenteko- ja toimivaltuuksiinsa ja pohjautuu työturvallisuuslakiin. Vastuualueita voidaan kuvata yleisesti seuraavasti:

Kalajoen kaupunki 6 (11) Valtuuston, kunnanhallituksen, lautakuntien vastuulla on: * Aineelliset edellytykset kuten tuotantovälineiden ja -tilojen turvallisuus, joista on huolehdittava jo suunnittelu- ja investointipäätösten yhteydessä. * Toiminnalliset edellytykset kuten riittävän pätevien esimiesten valinta ja selkeän tehtäväjaon vahvistaminen ja yleisvalvonta. Palveluvastaavan vastuulla on: Turvallisuusohjeiden laatiminen ja niiden noudattamisen valvonta, Laitehankinnat ja laitteiston kunnon valvonta, Työyhteisön sosiaalisten suhteiden ja henkisen työsuojelun edellytysten valvonta. Tarpeellisten esitysten tekeminen ylemmälle johdolle Työyhteisön esimiehen/ esimiehen vastuulla on: Koneiden ja laitteiden kunnon valvonta Turvallisten työmenetelmien ja henkilösuojainten käytön valvonta Työnopastus Työntekijöiden velvollisuutena on: Ohjeiden ja määräysten noudattaminen Varovaisuuden noudattaminen Omasta ja muiden työntekijöiden turvallisuudesta huolehtiminen Vaaroista ilmoittaminen Suojeluvälineiden puutteista ja vioista ilmoittaminen Suojeluvälineiden käyttö Työsuojelun viranomaistoiminta Työsuojelun viranomaisia ovat sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosasto ja aluehallintovirastot. Työsuojeluviranomaisten toiminta keskittyy työtapaturmien torjuntaan, henkiseen hyvinvointiin sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksien ehkäisyyn. Sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosasto vastaa mm. työsuojelulainsäädännön ja kansallisen työsuojelupolitiikan valmistelusta. Lisäksi se ohjaa aluehallintovirastoja. Se myös valmistaa ja myy työsuojelujulkaisuja. Aluehallintovirastot neuvovat työnantajia miten työpaikalla voidaan hoitaa työsuojeluasioita omatoimisesti ja miten työsuojeluasiat ovat yhdistettävissä työpaikan muihin toimintajärjestelmiin. Toisaalta ne valvovat säännösten noudattamista työsuojelutarkastuksin ja tarvittavin pakkokeinoin. Kalajoen kaupunki kuuluu Pohjois-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen piiriin. 4. TYÖOLOSUHTEIDEN, TYÖTAPOJEN JA TYÖYHTEISÖN TILAN SEURANTA Työolojen seuranta kuuluu kaikille kunnan palveluksessa oleville, mutta erityisesti esimiehille. Työntekijöiden on ilmoitettava havaitsemistaan vioista sekä turvallisuutta ja terveellisyyttä uhkaavista vaaroista vastuussa oleville esimiehille ja työsuojelupäällikölle. Esimiesten on esitettävä kirjallinen vastaus siitä, mihin toimiin ja missä aikataulussa ilmoituksen johdosta ryhdytään. Eri palvelujen tai esimiesten väliset selvitykset ja vastaukset toimitetaan kirjallisena.

Kalajoen kaupunki 7 (11) Kaikkiin kunnan kiinteistöihin nimetään kiinteistöjen vastuuhenkilöt, joiden on huolehdittava, että kosteusvaurioista ja muista työpaikan turvallisuutta vaarantavista asioista tehdään välittömästi kirjalliset ilmoitukset kiinteistön esimiehelle, tekniseen palveluun ja työsuojelupäällikölle. Henkisen työsuojelun tavoitteena on edistää yksittäisten työntekijöiden ja työyhteisön hyvinvointia. Henkistä jaksamista tuetaan mm. varmistamalla työyhteisön sisäisen tiedonkulun toimivuus. 5. TYÖTERVEYSHUOLTO Työterveyslaki (1383/2001) tuli voimaan 1.1.2003. Lain tarkoituksena on työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon yhteistoimin edistää sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä, työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta, terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä työuran erivaiheissa. Työterveyshuollon yksityiskohtainen toimintasuunnitelma vuosittain laaditaan yhteistyössä Terveystalon kanssa. 6. TYÖTAPATURMIEN, AMMATTITAUTIEN JA VAARATILANTEIDEN TUTKINTA Työtapaturmat ja ammattitaudit tutkitaan työterveyshuollossa ja sieltä ohjataan tarvittaessa jatkotutkimuksiin. Lisäksi selvitetään niihin johtaneet syyt. 7. MUUTOS- JA UUDISRAKENTAMINEN, TYÖMENETELMIEN MUUTOKSET Työturvallisuuteen, työterveyteen ja työkykyyn liittyvät tekijät tulee ottaa huomioon työtiloja suunniteltaessa ja uudistettaessa, hankittaessa työvälineitä ja kalusteita sekä muissa työoloihin vaikuttavissa muutostilanteissa. Ensiarvoisen tärkeää on valmistella näitä asioita käyttäjien kanssa. 8. TOIMINTA TULIPALO- JA MUISSA HÄTÄTILANTEISSA Kaupungin eri työskentelypaikkoihin on laadittu kiinteistö- ja toimistokohtaisesti toimintaohjeet ja vastuuhenkilöt vaaratilanteiden ehkäisemiseksi, henkilöiden, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseksi. Pelastussuunnitelmat löytyvät ao. työskentelypaikoista. Pelastussuunnitelmassa on esitetty ne toimenpiteet, joita on varauduttu noudattamaan, on esitetty ne toimenpiteet, joita on varauduttu noudattamaan hätä- ja onnettomuustilanteissa, joita voivat olla tulipalot, pitkäaikaiset sähkökatkokset, ymv. 9. TOIMINTAOHJEET 9.1. HENKILÖSTÖN TYÖHÖNOPASTUS JA PEREHDYTTÄMINEN

Kalajoen kaupunki 8 (11) Uusille työntekijöille on annettava ennen työn aloittamista tiedot työpaikasta ja sen toimintatavoista työsuojelu ja työsuhdeasioissa. Omaan työhön liittyvät vaarat ja haitat sekä niiden välttämiseksi tarvittavat toimet selvitetään niin, että työntekijät pystyvät saamiensa ohjeiden ja tietojen perusteella työskentelemään turvallisesti ja terveellisesti sekä tunnistaa työhön liittyvät riskit. Työhön opastusohjeet ja perehdyttämisopas löytyy intrasta. 9.2. YKSINTYÖSKENTELY Ohje yksityöskentelijän turvallisuuden varmistamiseen löytyy intrasta. 9.3. HÄIRINTÄ JA UHKATILANTEET Työturvallisuuslain (738/2002) 28 :n mukaan Jos työssä esiintyy työntekijään kohdistuvaa hänen terveydelleen haittaa tai vaaraa aiheuttavaa häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua, työnantajan on asiasta tiedon saatuaan käytettävissään olevin keinoin ryhdyttävä toimiin epäkohdan poistamiseksi. Tehokas tapa lopettaa häirintä on kertoa häiritsijälle selkeästi, miltä hänen käyttäytymisensä tuntuu, ja pyytää häntä lopettamaan. Mikäli häiritty ei voi tai ei halua itse ottaa yhteyttä häiritsijään tai jos häirintä jatkuu kielloista huolimatta, tulee asiasta ilmoittaa lähimmälle esimiehelle. Häirintä pyritään ensisijaisesti selvittämään asianomaisessa yksikössä. Tarvittaessa ja jos tunnet epävarmuutta toimia yksin, apuna voi käyttää työterveyshuoltoa, työsuojeluhenkilöstöä tai luottamusmiestä. Ohjeet häirintätilanteiden selvittämiseksi löytyy intrasta. 9.4. TYÖSTRESSI JA TYÖUUPUMUS Työstressi ilmentää ratkaisematonta ristiriitaa työntekijän ja työn välisessä suhteessa. Työstressin taustalta löytyy yleensä työjärjestelyissä vakavia ongelmia, joihin ei ole löydetty toimivia ratkaisuja. Pitkään jatkuessaan työstressi voi johtaa työuupumukseen, joka on vakava, työssä kehittyvä krooninen stressioireyhtymä. Se on häiriö, jolle on ominaista kokonaisvaltainen väsymys, kyyniseksi muuttunut asenne työhön ja heikentynyt ammatillinen itsetunto. Uupumuksen seurauksena suoriutuminen työssä heikkenee, mikä edelleen vahvistaa stressin kokemista. Työssä kuormittumiseen vaikuttavat työntekijän päätöksenteko- ja vaikutusmahdollisuudet, työn vaatimukset, työyhteisön piirteet ja ulkoinen työympäristö. Henkinen kuormittuminen lisääntyy työn vaatimusten kasvaessa ja päätöksentekomahdollisuuksien kaventuessa. Työn henkinen kuormittavuus voi liittyä mm. työtahtiin, kiireeseen, työn henkiseen raskauteen, työn sisältöön (laatu, määrä, vastuu), ammattitaitoon, osaamiseen, oppimismahdollisuuksiin, vaikuttamismahdollisuuksiin, työyhteisön toimintatapoihin, yksilön ja ympäristön vuorovaikutukseen, yksilön ominaisuuksiin, yhteiskunnallisiin tekijöihin. Työturvallisuuslain 25 :n selvittämisvelvoite koskee niin yksilön kuin työyhteisönkin kuormittuneisuutta. kun työntekijä ilmaisee omassa jaksamisessaan ongelmia, tulee työnantajan suhtautua asiaan vakavasti. Kuormittuneisuudesta voi kertoa työntekijöiden ilmaisemat asiat, poissaolot, vaihtuvuus, erilaisten työyhteisön hyvinvointia kuvaavien

Kalajoen kaupunki 9 (11) kyselyiden antamat tulokset (esim. ilmapiirikyselyt). Aloite kuormittuneisuuden selvittämiseen voi tulla yksilön, työyhteisön, työnantajan, työsuojeluhenkilöstön, työterveyshuollon tai työsuojeluviranomaisen taholta. Ensisijaisesti yhteyttä kannattaa ottaa työterveyshuoltoon, joka on asiantuntija työn kuormittavuuden selvittämisessä ja arvioinnissa. Yksilöllisen työkuormituksen arvioinnissa ja selvittämisessä yhteistyö työterveyshuollon kanssa on tärkeää. Työntekijät eivät aina ole valmiita asioista avoimesti keskustelemaan yhdessä, jolloin toimintamahdollisuus tilanteen korjaamiseksi voi hankaloitua. Tämän vuoksi on tärkeää ylläpitää työpaikalla avoimuutta ja luottamuksellisuutta. Esimiestyö ja vaikeiden asioiden puheeksi ottamisen taidot korostuvat tällaisissa tilanteissa entisestään. Selvityksen ja arvioinnin tekemisen jälkeen alkaa kaikkein tärkein vaihe. Tulokset pitää analysoida ja suunnitella tarvittavat toimenpiteet esiin tulleiden asioiden korjaamiseksi. Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajaa korjaamaan työ hyvinvointia uhkaavat tekijät ja myös seuraamaan tehtyjen toimenpiteiden vaikutuksia. Tarvittavia toimenpiteitä voi olla esimerkiksi: Esimiestyön parantaminen, kehityskeskustelujen käyminen Työyhteisön pelisäännöistä sopiminen, tiedon kulun parantaminen Työnohjaus Työmäärään puuttuminen Työtehtävien muuttaminen Työtapoihin vaikuttaminen Töiden priorisointi Työnjaosta sopiminen Säännöllisten työpaikkapalavereiden pitäminen Koulutuksen järjestäminen jne. 9.5 HOITOONOHJAUSOHJE Päihdeohjelma löytyy intrasta. 9.6. TASA-ARVO JA YHDENVERTAISUUS Tasa-arvon edistäminen otetaan huomioon kaikessa jokapäiväisessä toiminnassa. Ikä, sukupuoli tai etniseen ryhmään kuuluminen ei saa aiheuttaa syrjintää avoinna olevaan tehtävään hakeutumisessa ja uralla etenemisessä. Työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista helpotetaan. Työpaikoilla on huolehdittava siitä, että kukaan ei joudu työpaikka- ja sukupuolisen häirinnän kohteeksi. Todettuihin kiusaamis- ja häirintätapauksiin on puututtava välittömästi. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma löytyy intrasta. 10. RISKIEN ARVIOINTI

Kalajoen kaupunki 10 (11) Työturvallisuuslain mukaan työnantajan velvollisuus on selvittää työpaikalla esiintyvät vaarat ja poistaa ne. Jos vaaroja ei voida poistaa, tulee arvioida niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. 11. VAARATILANTEET (Läheltä piti tilanteet) ja niiden ehkäisy Vaaratilanteiden raportoinnin ja käsittelyn työpaikoilla on todettu parantavan merkittävästi työturvallisuutta ja auttavan kohdistamaan työturvallisuus toimenpiteitä oikeisiin toimenpiteisiin. Vakiokäytännöksi otetaan vaaratilanteiden (läheltä piti tilanteiden) raportointi ja käsittely. Menettelyllä ei haeta syyllisiä vaan etsitään syitä ja keinoja tilanteiden ehkäisemiseksi. Raportointi ja käsittely toteutetaan siellä missä työtkin tehdään, eli luonnollisissa työyksiköissä. Kun havaitaan vaaratilanne, raportoidaan siitä esimiehelle ja edelleen työsuojelupäällikölle. 12. KOULUTUS Henkilöstöhallinnon määrärahoissa varaudutaan vuosittain työsuojeluhenkilöstön ja henkilöstön yleiseen työsuojelukoulutukseen. 13. KEHITTÄMISKOHTEET JA TAVOITTEET Työsuojeluorganisaatio jatkaa työtään työhyvinvoinnin kehittämisessä yhteistyössä henkilöstön, esimiesten, henkilöstöpalveluiden ja työterveyshuollon toimijoiden kanssa. Yksilön kokonaishyvinvointi koostuu monesta tekijästä. Näistä yksi on työ. Parhaimmillaan työ on voimavaratekijä ja tällaisena se parantaa henkilöstön kokonaishyvinvointia. - Työtapaturmien vähentäminen Tavoitteena vähentää työtapaturmia jatkuvasti. Erityistä huomiota on kiinnitettävä edelleen työmatkoilla tapahtuviin tapaturmiin sekä kaatumistapaturmiin työtehtävissä. - Sairauspoissaolojen vähentäminen. Tavoitteena vähentää sairauspoissaoloja kuntien keskimääräisen tason alle. Keinoina ovat varhaisen tuen käyttäminen ja henkilöstön työkyvyn kehittäminen. - Työpaikkojen riskienkartoitukset ja -arvioinnit ajan tasalle. Työpaikkojen turvallisuusja terveysriskit tulee tunnistaa. Apuna käytetään ohjelmaa. Riskien perusteella laaditaan suunnitelmat ja toimintaohjeet riskien poistamiseksi tai vähentämiseksi. - Sisäilmaongelmien hallinta. Kaupungilla on oma toimintamalli sisäilmaongelmien selvittämisessä. Tarvittaviin selvitys- ja korjaustoimiin ryhdytään välittömästi. Sisäilma-asioissa tavoitteena on luottamuksen ilmapiiriin luominen. Sitä luovat prosessin hyvä hoito ja hallinta, avoin ja oikea-aikainen viestintä sekä näkyvä sitoutuminen ongelmien hoitamiseen. - Työpaikkojen työilmapiiri, häirintä ja epäasiallinen kohtelu. Työpaikoilla tunnistetaan työilmapiirissä olevat häiriöt ja käynnistetään toimenpiteet ilmapiirin parantamiseksi. Työilmapiiriin vaikuttavat asiat nostetaan avoimesti pöydälle. Työpaikalle kuulumattomaan epäasialliseen käytökseen ja häirintään puututaan välittömästi. - Väkivallan uhan hallinta. Työpaikalla varaudutaan mahdolliseen asiakasväkivallan uhkaan. Riskien arviointien perusteella väkivallalle alttiilla työpaikoilla on olemassa tai

Kalajoen kaupunki 11 (11) sinne laaditaan kirjalliset turvallisuusohjeet. Väkivaltatilanteista tehdään työturvallisuusilmoitus. - työn kuormittavauus, henkilöstön jaksamisen seuranta Työsuojelutoiminnalla on hyvä maine. Ymmärretään, että kyseessä on sekä työnantajan että työntekijän etu. Työsuojelu on kiinteä osa kaikkea johtamista ylin johto, keskijohto, lähiesimiehisyys, jokainen päätös on myös työsuojelupäätös Työsuojelu on osa ammattitaitoa. Työntekijä huomioi työsuojelunäkökulmat omassa työssään. Työsuojelu on arjen työssä mukana koko ajan. 14. OHJELMAN TOTEUTTAMISEN SEURANTA JA PÄIVITYS Toimintaohjelma käsitellään yhteistyötoimikunnassa ja kaupunginhallitus vahvistaa sen noudatettavaksi. Työsuojeluorganisaation yhteistyökumppaneita ovat Työturvallisuuskeskus ja Pohjois-Suomen aluehallintovirasto/ työsuojelun vastuualue, joilta saa ohjeita ja neuvoja tarvittaessa. Yhteistyötoimikunta kokoontuu keskustelemaan ajankohtaisista työsuojeluasioista tarpeen mukaan.