Vuosiraportti 2016: LIITE 2 Hankekuvaukset ja toteutus. 1. Kenia

Vuosiraportti 2016: LIITE 2 Hankekuvaukset ja toteutus 1. Kenia Kaikki Solidaarisuuden hankkeet Keniassa ennaltaehkäisevät naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja tyttöjen sukuelinten silpomista Nyanzan läänissä Luoteis-Keniassa. Vuosi 2016 oli hankkeiden ensimmäinen varsinainen toimeenpanovuosi. Kumppaneista Manga Heart ja THUMP keskittyvät silpomisen vastaiseen työhön Nyamiran maakunnassa. CECOME:n hanke keskittyy naisiin kohdistuvan väkivallan ennaltaehkäisyyn sekä seksuaali- ja lisääntymisterveydestä ja -oikeuksista tiedottamiseen Kisiin maakunnassa. 1.1. TYTTÖJEN SUKUELINTEN SILPOMISEN EHKÄISY NYANZAN LÄÄNISSÄ Kumppanijärjestöt: Manga Heart Orphan Care ja Tujikatze Humanitarian Program (THUMP) Hankevaihe: toteutusvuosi 1/2 Taloudellinen toteuma 2016 o Manga Heart: 103 257 euroa o THUMP: 97 695 euroa Hyödynsaajat 2016: o Manga Heart: suorat 1879, epäsuorat 9396 o THUMP: suorat 1877, epäsuorat 9778 Manga Heart ja THUMP toteuttavat silpomisen vastaisia hankkeita samankaltaisella lähestymistavalla mutta eri hankealueilla. Molemmilla järjestöillä keskeisenä toimintamuotona on kouluttaa olemassa olevista nuorten ja naisten ryhmistä aktiivisia nais- ja miesvapaaehtoisia, jotka jakavat ryhmien jäsenille tietoa silpomisen terveydellisistä ja sosiaalisista haittavaikutuksista sekä silpomisen kieltävästä laista. Tietoa seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyvistä asioista tarjotaan myös kouluihin perustetuissa keskusteluryhmissä sekä tempausten ja tapahtumien kautta. Myös keskeisiä vastuunkantajia (paikallisviranomaisia, kyläpäälliköitä, terveydenhuollon ammattilaisia ja opettajia) koulutetaan silpomisen haitoista ja kannustetaan jakamaan tietoa. Haasteena on väestön matala koulutustaso, joka ylläpitää syvään juurtuneita uskomuksia silpomisesta välttämättömänä siirtymisriittinä aikuisuuteen. Oheisessa taulukossa Manga Heart:n ja THUMP:n hankkeiden tuloksia kuvaavat seurantatiedot on yhdistetty. TYTTÖJEN SUKUELINTEN SILPOMISEN EHKÄISY NYANZAN LÄÄNISSÄ: SEURANTATIEDOT 2016 PÄÄMÄÄRÄ: Yhteisön jäsenten näkemykset silpomisesta pakollisena siirtymäriittinä ovat alkaneet muuttua arvioidaan hankkeen päättyessä TARKOITUS: Yhteisön jäsenet tietävät silpomisen haittavaikutuksista ja ovat halukkaampia keskustelemaan aiheesta arvioidaan hankkeen päättyessä ODOTETTU TULOS TULOKSEN EDISTYMISTÄ KUVAAVAT SEURANTATIEDOT VUODELTA 2016 TULOS 1: Koulutetut vapaaehtoiset pystyvät ohjaamaan koulutuksia ja kampanjoita silpomisesta ja tyttöjen oikeuksista TULOS 2: Koulutetut vastuunkantajat tietävät silpomisen sosiaalisista, terveydellisistä ja oikeudellisista Vuosiseurannan otantaan kuuluneista vapaaehtoisista 14/15 osaa nimetä väh. viisi silpomisen terveydellistä haittavaikutusta 14/15 osaa nimetä väh. viisi silpomisen sosiaalista haittavaikutusta 14/15 osaa nimetä väh. viisi silpomisen kieltävää lainsäädännöllistä näkökulmaa Vapaaehtoiset järjestivät yht. 125 koulutusta tm. tilaisuutta Vapaaehtoiset ohjasivat yht. 29 henkilöä ao. tukitoimien puoleen Vuosiseurannan otantaan kuuluneista vastuunkantajista 40/48 osaa nimetä väh. viisi silpomisen terveydellistä haittavaikutusta 25/48 osaa nimetä väh. viisi silpomisen sosiaalista haittavaikutusta 25/48 osaa nimetä väh. viisi silpomisen kieltävää lainsäädännöllistä näkökulmaa Vastuunkantajat järjestivät hankealueella yht. noin 350 julkista tilaisuutta jossa puhuttiin silpomisen haitoista ja lainsäädännön näkökulmasta SOLIDAARISUUS VUOSIRAPORTTI 2016: LIITE 2 Sivu 1

näkökulmista ja jakavat tietoa TULOS 3: Koulutetut opettajat ja opiskelijat tietävät silpomisen sosiaalisista, terveydellisistä ja oikeudellisista näkökulmista ja jakavat tietoa TULOS 4: Koulutetut nais-, mies- ja nuorisoryhmien edustajat tietävät silpomisen sosiaalisista, terveydellisistä ja oikeudellisista näkökulmista ja jakavat tietoa Vuosiseurannan otantaan kuuluneista opettajista 22/32 osaa nimetä väh. viisi silpomisen terveydellistä haittavaikutusta 22/32 osaa nimetä väh. viisi silpomisen sosiaalista haittavaikutusta 25/32 osaa nimetä väh. viisi silpomisen kieltävää lainsäädännöllistä näkökulmaa Koulutetut opettajat järjestivät oppilaille ja vanhemmille yht. noin 150 silpomista käsittelevää tilaisuutta Vuosiseurannan otantaan kuuluneista opiskelijoista 42/110 opiskelijaa osaa nimetä väh. viisi silpomisen terveydellistä haittavaikutusta 26/110 osaa nimetä väh. viisi silpomisen sosiaalista haittavaikutusta 42/110 osaa nimetä väh. viisi silpomisen kieltävää lainsäädännöllistä näkökulmaa 73/110 jakoi tietoa silpomisen terveydellisistä haittavaikutuksista Vuosiseurannan otantaan kuuluneista nais-, mies- ja nuorisoryhmien edustajista 43/55 osaa nimetä väh. viisi silpomisen terveydellistä haittavaikutusta 21/55 osaa nimetä väh. viisi silpomisen sosiaalista haittavaikutusta 21/55 osaa nimetä väh. viisi silpomisen kieltävää lainsäädännöllistä näkökulmaa Ryhmien edustajat järjestivät yht. 277 silpomista käsittelevää tilaisuutta 1.2. NAISIIN KOHDISTUVAN VÄKIVALLAN ENNALTAEHKÄISY NYANZAN LÄÄNISSÄ Kumppanijärjestö: Centre for Community Mobilisation and Empowerment (CECOME) Hankevaihe: toteutusvuosi 1/2 Taloudellinen toteuma 2016: 91 111 euroa Hyödynsaajat 2016: suorat 1146, epäsuorat 9660 CECOME:n hanke keskittyy naisiin kohdistuvan väkivallan ennaltaehkäisyyn sekä seksuaali- ja lisääntymisterveydestä ja -oikeuksista tiedottamiseen. Hankkeeseen valittujen yhteistyökoulujen oppilaista, koulunsa päättäneiden tai keskeyttäneiden nuorten ryhmistä sekä naisten ryhmistä valittiin ja koulutettiin joukko vapaaehtoisia. Vapaaehtoiset ovat mm. perustaneet kouluihin kerhoja, joissa lisääntymisterveyttä on käsitelty mm. keskustelujen, runojen, laulujen ja piirustuskilpailujen avulla. Keskusteluyhteyden parantaminen oppilaiden ja vanhempien välillä seksuaali- ja lisääntymisterveysasioissa vaatii jatkossa enemmän huomiota. Nuorten ja naisten ryhmissä vaikuttamistyön haasteena on jäsenten keskittyminen ensisijaisesti päivittäisen toimeentulonsa turvaamiseen. NAISIIN KOHDISTUVAN VÄKIVALLAN ENNALTAEHKÄISY NYANZAN LÄÄNISSÄ: SEURANTATIEDOT 2016 PÄÄMÄÄRÄ: Yhteisön jäsenet puhuvat avoimemmin ja toimivat enemmän naisten ja tyttöjen kohtaamaa väkivaltaa vastaan julkisesti arvioidaan hankkeen päättyessä TARKOITUS: Yhteisön jäsenet tietävät naisten ja tyttöjen oikeuksista arvioidaan hankkeen päättyessä ODOTETTU TULOS TULOKSEN EDISTYMISTÄ KUVAAVAT SEURANTATIEDOT VUODELTA 2016 TULOS 1: Koulutetut vapaaehtoiset pystyvät ohjaamaan koulutuksia ja kampanjoita naisten ja tyttöjen oikeuksista liittyen väkivaltaan ja seksuaali ja lisääntymisterveyteen Vuosiseurannan otantaan kuuluneista vapaaehtoisista 9/14 osaa nimetä väh. neljä tyttöjä ja naisia väkivallalta suojaavaa lakia 14/14 tunnistaa, että tyttöjen ja naisten seksuaali- ja lisääntymisoikeuksiin kuuluu mahdollisuus päättää lasten määrästä, ajoituksesta ja ehkäisyvälineiden käytöstä sekä teiniraskauksien ja lapsiavioliittoja ehkäiseminen 9/9 naista osaa nimetä ns. maallikkotuomareiden ohella muitakin tahoja joista naiset voivat hakea apua kohdattuaan väkivaltaa Koulutetut vapaaehtoiset perustivat viisi ryhmää kouluihin, sekä toimivat neljässä nuorten ryhmässä ja viidessä naisten ryhmässä Koulutetut vapaaehtoiset järjestivät yht. 12 naisten ja tyttöjen oikeuksia sekä seksuaali ja lisääntymisterveyttä koskevaa tilaisuutta SOLIDAARISUUS VUOSIRAPORTTI 2016: LIITE 2 Sivu 2

TULOS 2: Koululaisryhmien jäsenet tietävät naisten ja tyttöjen oikeuksista liittyen väkivaltaan ja seksuaali- ja lisääntymisterveyteen ja jakavat tietoa TULOS 3: Naisryhmien jäsenet tietävät naisten ja tyttöjen oikeuksista liittyen väkivaltaan ja seksuaali- ja lisääntymisterveyteen ja jakavat tietoa TULOS 4: Koulujen ulkopuolisten nuorisoryhmien jäsenet tietävät naisten ja tyttöjen oikeuksista liittyen väkivaltaan ja seksuaali- ja lisääntymisterveyteen ja jakavat tietoa Vuosiseurannan otantaan kuuluneista tytöistä 1/26 (lähtöarvo 0%) osaa nimetä väh. neljä naisia ja tyttöjä väkivallalta suojelevaa lakia 10/26 tyttöä (lähtöarvo 0%) tunnistaa että tyttöjen ja naisten seksuaali- ja lisääntymisoikeuksiin kuuluu mahdollisuus päättää lasten määrästä, ajoituksesta ja ehkäisyvälineiden käytöstä sekä teiniraskauksien ja lapsiavioliittojen ehkäiseminen 26/26 (lähtöarvo 67%) tietää, mistä hakea apua kohdattuaan väkivaltaa 6/26 (lähtöarvo 50%) kertoo ujostelevansa puhua julkisesti naisten ja tyttöjen kohtaamasta väkivallasta Vuosiseurannan otantaan kuuluneista pojista 6/24 (lähtöarvo 0%) osaa nimetä väh. neljä naisia ja tyttöjä väkivallalta suojelevaa lakia 5/24 (lähtöarvo 0%) tunnistaa että tyttöjen ja naisten seksuaali- ja lisääntymisoikeuksiin kuuluu mahdollisuus päättää lasten määrästä, ajoituksesta ja ehkäisyvälineiden käytöstä sekä teiniraskauksien ja lapsiavioliittojen ehkäiseminen 24/24 (lähtöarvo 60%) pojista tietää, mistä väkivaltaa kohdannut tyttö/nainen voi hakea apua 7/24 (lähtöarvo 7%) kertoo ujostelevansa puhua julkisesti naisten ja tyttöjen kohtaamasta väkivallasta Koululaisryhmät järjestivät viidessä koulussa yht. noin 200 naisten ja tyttöjen oikeuksiin, väkivaltaan ja seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyvää keskustelutilaisuutta tai esitystä Vuosiseurannan otantaan kuuluneista naisryhmien jäsenistä 9/25 (lähtöarvo 0%) osaa mainita väh. neljä naisia ja tyttöjä väkivallalta suojelevaa lakia 9/25 (lähtöarvo 0%) tunnistaa, että tyttöjen ja naisten seksuaali- ja lisääntymisoikeuksiin kuuluu mahdollisuus päättää lasten määrästä, ajoituksesta ja ehkäisyvälineiden käytöstä sekä teiniraskauksien ja lapsiavioliittojen ehkäiseminen 24/25 (lähtöarvo 86%) tietää mistä hakea apua kohdattuaan väkivaltaa 6/25 (lähtöarvo 76%) kertoo ujostelevansa puhua julkisesti naisten ja tyttöjen kohtaamasta väkivallasta 17/25 järjesti julkisen keskustelutilaisuuden naisten ja tyttöjen oikeuksista Vuosiseurannan otantaan kuuluneista nuorisoryhmien jäsenistä 3/10 (lähtöarvo 0%) osaa nimetä väh. neljä naisia ja tyttöjä väkivallalta suojelevaa lakia 3/10 (lähtöarvo 0%) tunnistaa, että tyttöjen ja naisten seksuaali- ja lisääntymisoikeuksiin kuuluu mahdollisuus päättää lasten määrästä, ajoituksesta ja ehkäisyvälineiden käytöstä sekä teiniraskauksien ja lapsiavioliittojen ehkäiseminen 10/10 (lähtöarvo tytöistä 67%, pojista 29%) tietää mistä väkivallan uhri voi hakea apua 2/10 (lähtöarvo 50%) kertoo ujostelevansa puhua julkisesti naisten ja tyttöjen kohtaamasta väkivallasta Nuorisoryhmien jäsenet järjestivät yht. 18 naisten ja tyttöjen oikeuksiin ja väkivaltaan liittyvää keskustelutilaisuutta SOLIDAARISUUS VUOSIRAPORTTI 2016: LIITE 2 Sivu 3

2. Nicaragua ARVOKETJU- KOKONAISUUDEN PÄÄMÄÄRÄ Naisten ja miesten elämänlaatu on parantunut paikallisten arvoketjujen vahvistamisen kautta HANKKEIDEN TARKOITUKSET COMCAVEM 1. Pienvilljelijöiden ja -yrittäjien toimeentulo on parantunut 2. Pienyrittäjien kilpailukyky on kasvanut 3. Pienviljelijöiden tuottavuus kasvaa kestävästi uusissa sääolosuhteissa KÄSITYÖHANKKEET Mies- ja naiskäsityöläisten toimeentulo on parantunut kilpailukykyisemmän yritystoiminnan ja tuotekehittelyn seurauksena TIERRA NUEVA Tierra Nuevan myyntituotevalikoima on monipuolistunut edistäen tuotannon ilamstokestävyyttä ja osuuskunnan taloudellista kannattavuutta Solidaarisuuden Nicaraguan hankkeet muodostavat osan arvoketjuhankekokonaisuutta, jossa on kartoitettu arvoketjujen keskeiset toimijat, prosessit ja arvoketjujen toimivuuden heikot kohdat. Hankkeiden tavoitteena on kehittää arvoketjujen toimivuutta hyödynsaajien toimeentuloa parantavalla tavalla. Arvoketjuissa lähes kaikki varsinaiset moottorit ovat yritysmuotoisia toimijoita, joko tuotannollisia, kaupallisia taikka rahoitusalan tai muita erityispalveluita tarjoavia yrityksiä ja/tai yrittäjiä. Toimeentulon parantaminen on yrittäjyyden kehittämistä ja kaikki Solidaarisuuden kumppanit Nicaraguassa ovatkin osuuskuntia. Hankkeella on oma roolinsa osuuskunnan ja sen jäsenten kehitysprosessissa kohti taloudellisesti ja ekologisesti kestävää toimeentuloa, mutta sen lisäksi kehitysprosessiin on kyettävä linkittämään muita siihen kuuluvia tahoja tarpeen mukaan. Hankkeet muodostavat kaksi linjaa: kahden hankkeen kokonaisuus käsityötuotteiden arvoketjujen kehittämiseksi, sekä maatalouden arvoketjujen sopeuttaminen ilmastollisiin haasteisiin. 2.1. HUNAJAN ARVOKETJUN KEHITTÄMISHANKE Kumppanijärjestö: Union de Cooperativas Tierra Nueva Hankevaihe: ulkopuolinen arviointi Vuonna 2016 saksalainen Nicaraguan Leonin yliopistossa työskentelevä mehiläisalan asiantuntija arvioi Solidaarisuuden ja Tierra Nuevan hunajahankkeen (2012-2015). Arviointi osoitti, että hanke on vahvistanut merkittävästi hunajantuotannon arvoketjua tilanteessa, jossa arvaamattomat sää- ja ilmasto-olot ovat horjuttaneet mehiläiselinkeinon kestävyyttä. Arvioinnissa erityisiksi onnistumisiksi mainittiin hunajan tuotannon laadun kehittäminen, nuorten osallistaminen osuuskunnan toimintaan, mehiläisemojen geneettisen materiaalin parantaminen ja emokasvattamon toiminnan aloittaminen osana sopeutumista ilmastonmuutokseen, Tierra Nuevan roolin vahvistuminen hunajan vientiosuuskuntana sekä hunajan arvoketjuun perustettujen palveluyritysten kehittäminen työllisyyden lisäämiseksi sekä arvoketjun toimivuuden kehittämiseksi. Evaluaatio osoitti myös, että Tierra Nuevan hunajantuottajat selvisivät kahden vuoden kuivuudesta paremmin kuin muiden alueiden tuottajat siirtotarhauksen, täydennysruokinnan ja pesien uusintamisen takia. Hunajahankkeen tulokset on esitetty vuoden 2015 vuosiraportissa. Arvioinnin suositusten mukaisesti Solidaarisuus rahoitti vuonna 2016 mehiläisemojen kasvattamon toiminnan tehostamishankkeen ja Tierra Nueva onnistui korvaamaan kuivuuden aikana menetetyt pesät. Kasvattamon tuotantokapasiteettia nostettiin pysyvästi. SOLIDAARISUUS VUOSIRAPORTTI 2016: LIITE 2 Sivu 4

2.2. TÄSÄMÄHANKE TIERRA NUEVA -OSUUSKUNNAN KILPAILUKYVYN KASVATTAMISEKSI Kumppanijärjestö: Union de Cooperativas Tierra Nueva Hankevaihe: toteutusvuosi 1/2 Taloudellinen toteuma 2016: 26 352 euroa Hyödynsaajat 2016: suorat 286, epäsuorat 3200 Vuonna 2016 Solidaarisuus tuki Tierra Nueva -osuuskunnan kilpailukyvyn kehittämistä vahvistamalla osuuskunnan tietoa luomutuotteiden markkinoista kasvavilla Euroopan markkinoilla. Lisäksi hankkeessa kasvatettiin osuuskunnan tuotantojärjestelmien ilmastokestävyyttä lisäämällä mehiläisemojen kasvattamon tuotantokapasiteettia helpottamaan kuivuuskausista toipumista sekä tuomalla uusia kasveja monipuolistamaan kahvin tuottajien tuotantojärjestelmiä. Täsmähankkeeseen osallistui 286 hyödynsaajaa (235 miestä ja 51 naista). Hankkeen toiminnot hyödyttivät kaikkia 640 Tierra Nueva osuuskunnan jäsentä ja heidän perheitään, yhteensä noin 3200 henkilöä. TIERRA NUEVAN TÄSTÄHANKKEEN TULOKSELLISUUDEN ARVIOINTIA 2016 TULOS 1: Tierra Nuevan myyntikapasiteetti on kasvanut ja osuuskunta tuntee paremmin tuotteidensa markkinatendenssit Euroopassa Tierra Nueva osallistui Saksan Biofach messuille, jossa keskusteli 15 yrityksen kanssa markkinoiden tendensseistä, esitteli omia tuotteitaan ja neuvotteli myyyntimahdollisuuksista. 11 näistä yrityksistä oli Tierra Nuevalle uusia liikekumppaneita. Potentiaalisimmaksi ostajaksi valikoitui Naturland tuotemerkki, jonka kanssa neuvotteluja on jatkettu. Lisääntynyt tieto markkinoista hyödyttää Solidaarisuuden muita kumppaniosuuskuntia COMCAVEM:ia ja COPRODEC:ia (Solidaarisuuden kumppani vuoteen 2014 asti). Saatiin tietoa Tierra Nuevan uusien tuotteiden, kurkuman ja inkiväärin, ostajista sekä tuotevaatimuksista. Identifioitiin uusia potentiaalisia myyntituotteita: okra ja eksoottiset hedelmät, sekä puusta valmistetut käsityötuotteet. Tämä tieto on hyödyllinen Solidaarisuuden käsityöhankkeille Nicaraguassa. Ostajat ovat edelleen tyytyväisiä Tierra Nuevan kahvin ja hunajan laatuun. Saatiin tietoa kahvin tulevista makutrendeistä. TULOS 2: Mehiläisemojen kasvattamon kapasiteettia on edelleen kasvatettu TULOS 3: Tierra Nueva osuuskunnan jäsenien kapasiteetti sopeutua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin on parantunut Tuotettiin 4000 uutta kuningataremoa. 3000 emoa korvasi tuottajien vanhat kuningattaret, mikä edisti tuotannon määrää ja laatua sekä auttoi tuottajia elpymään nopeasti kahdesta kuivasta vuodesta. Mehiläisemoja jalostettiin edelleen. Uusien emojen avulla tuottajat aloittivat hunajan tuotannon 111 uudessa pesässä. Osuuskunta analysoi jäsenosuuskuntiensa kanssa ilmastonmuutoksen pahimmat vaikutukset tuotantojärjestelmiin ja laati sopeutumisoppaan, joka sisältää ympäristöä parantavia toimia ja uusia tuotantovaihtoehtoja. Kurkuma ja inkivääri valikoituivat uusiksi tuotantolinjoiksi: koepalstoilla kehitettiin tuotantonormit mm. orgaaniselle lannoitteen käytölle, laadittiin viljelyopas tuottajille ja hankittiin koneellinen maustemylly. Vaniljan ja kardemumman testiviljelijät jakoivat kokemuksiaan, joiden perusteella vanilja valikoitui potentiaaliseksi tuotantokasviksi. Vaniljaa voi viljellä kahviviljelmillä ja sen markkinat ovat hyvät. SOLIDAARISUUS VUOSIRAPORTTI 2016: LIITE 2 Sivu 5

2.3 ILMASTOKESTÄVYYSHANKE Kumppanijärjestö: COMCAVEM Hankevaihe: toteutusvuosi 2/4 Taloudellinen toteuma vuonna 2016: 163 968 euroa Hyödynsaajat 2016: suorat 229, epäsuorat 849 Hankkeen päämääränä on parantaa pienviljelijöiden ja -yrittäjien maatalouden tuottavuutta ja kannattavuutta riskialttiissa ilmasto-olosuhteissa sellaiselle tasolle, että se takaa kohtuullisen toimeentulon sekä kasvattaa naisten mahdollisuuksia osallistua perheiden, tuottajajärjestöjen ja yhteiskunnan päätöksentekoon yhdenvertaisina miesten kanssa. Hankkeen ansiosta muutokset tuotantojärjestelmissä ja veden saatavuuden parantuminen vaikuttavat positiivisesti hyödynsaajien tuotannon ilmastokestävyyteen. Pohjois-Nicaraguaa koetelleesta kahden vuoden kuivuudesta huolimatta sekä kasvi- että eläintuotannon tuotantomäärät kasvoivat ja hankkeen arvoketjujen myynnin arvo kaksinkertaistui vuoden aikana. Lisäksi osuuskunta kehitti onnistuneesti paikallisen rehun tuotantoa. Durran kasvattajien (150 kotitaloutta) tuottavuutta ja kannattavuutta parannettiin. Yhteensä 40 kotitaloutta sai lisätuloja keräämällä akaasiapuun palkoja proteiinirehuksi. Paikallisen rehun tuotannolla varmistetaan rehun saanti kuivalla kaudella, mikä parantaa kaikkien kotitalouksien ilmastokestävyyttä. Vuonna 2016 hankkeesta hyötyi 1078 pienviljelijää (454 naista ja 624 miestä). Lisääntynyt myynti vaikutti positiivisesti paikallistalouteen ja työllisyyteen, mitä on Solidaarisuuden resursseilla vaikea mitata. ILMASTOKESTÄVYYSHANKKEEN TULOKSELLISUUDEN ARVIOINTIA 2016 KEHITYSTAVOITE: Hankkeen hyödynsaajat saavat kestävän toimeentulon maatalouden arvoketjuista ilmastokestävästi ja tasaarvoa edistäen TAVOITE: Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja luonnonvarojen järkevä käyttö vahvistavat miesten ja naisten kestävää toimeentuloa TULOS 1: Veden tasaisempi saatavuus vähentää maa- ja karjatalouden vuosittaisen tuottavuuden vaihtelua ja lisää sen kannattavuutta Hankkeen johdosta perheet toipuivat kahden vuoden kuivuudesta ja perheiden keskitulot ovat nousseet tuotantojärjestelmän ilmastokestävyyttä ja tuottavuutta lisäämällä: alle 100 USD kuukaudessa keskimäärin tienaavien naisten määrä laski 59%:sta nollaan, ja miesten vastaava määrä laski 53 %:sta 8 %:iin. Yli 300 USD keskimäärin kuukaudessa tienaavien naisten määrä nousi 5 %:sta 60 %:iin ja miehillä vastaava luku nousi 9 %:sta 38 %:iin. Tuotantojärjestelmien monipuolistuminen on vähentänyt haavoittuvuutta: Naisten pieneläintuotanto on osoittautunut miesten perinteisiä maatalouselinkeinoja kannattavammaksi, jopa kannattavammaksi kuin kausityöllistyminen. Pohjaveden ja virtaavan veden tason nousua vedenkeruualtaiden lähellä on liian aikaista tarkastella. Hankkeen arvoketjujen myynnin kokonaisarvo kaksinkertaistui vuoden 2015 ja 2016 välillä, ollen 891,740 USD vuonna 2016. Kuivuus kohotti hieman tuotteiden hintoja. Vuosina 2015 ja 2016 naisten ja miesten rooleja sekä perheväkivaltaa käsitteleviin koulutuksiin osallistui 103 miestä ja 105 naista. Hankkeessa naiset osallistuvat kaikkiin aktiviteetteihin. Vesihuoltopalveluiden piiriin saatiin 170 kotitaloutta: Vuosina 2015-2016 parannettiin 13 kylän vedensaantia ja käyttöä rakentamalla sadevedenkeruujärjestelmiä, tippakastelujärjestelmiä ja kaivoja. Huonoista sadekausista huolimatta vuonna 2016 kerättiin 9 kylässä 253 500 barrelia (40 303 m3) vettä sadevedenkeruualtaisiin. Muutoksia kausittaisessa ja vuotuisessa tuotantomäärien vaihteluissa ei voida vielä arvioida tässä vaiheessa hanketta, eikä myöskään tuotannon kannattavuutta. TULOS 2: Kasvintuotannon ja karjatalouden Kasvintuotannon myynnin kokonaisarvo vuonna 2015 oli 282,650 USD ja se lähes kolminkertaistui vuodessa ollen vuonna 2016 jo 653,000 USD. SOLIDAARISUUS VUOSIRAPORTTI 2016: LIITE 2 Sivu 6

tuotantomäärät ovat kasvaneet ja tuotanto on monipuolistunut TULOS 3: Nais- ja miesmaataloustuottajien kyky sopeutua muuttuviin sääolosuhteisiin on parantunut Kotieläintuotannon myynnin kokonaisarvo vuonna 2015 oli 152,715 USD ja se kasvoi huomattavasti vuonna 2016 ollen yhteensä 238,740 USD. Kaikissa arvoketjuissa tuotanto määrät kasvoivat. Tuotanto on monipuolistunut: a) vuohitiloja on muodostettu, mutta ne eivät vielä täytä laatunormeja; b) COMCAVEM:n vuohitila toimii hyvin ja tuottaa kilejä; c) pieneläimet ovat osana pientilojen tuotantojärjestelmiä; d) inkiväärin ja kurkuman tuotanto on aloitettu yhteistyössä Tierra Nueva osuuskunnan kanssa. Uusia tuottajia on saatu sikatalouteen, kanatalouteen sekä vuohitalouteen. Uudet tuottajat noudattavat tuotantoeläinten hygienian ja ruokinnan tuotantonormeja. Vesilähteitä suojeltiin 8 yhteisössä metsityksellä: vuosina 2015-2016 istutettiin 22,800 puuta ja pensaasta. Monet kotitaloudet saavat lisätuloja puun taimien myynnistä. Osuuskunta myi vuoden aikana 60 000 puun tainta (myyntiarvo: 60 000 USD). Lisäksi bambuntuotannolla lisättiin eroosiota vähentävää ja maan toiminallista viljavuutta lisäävää biomassan määrää. COMCAVEM tutkii bambuntuotannon potentiaalia alueella. Kahdesta kuivasta vuodesta huolimatta hyödynsaajien toimeentulo parantui sopeuttamismenetelmien ansiosta: a) Maaperän suojeluun tähtäävinä toimenpiteinä viheraitaus, terassit ja maavallit (valunnan esto, eroosion esto); b) Vesivarojen järkevä käyttö (tippakastelun käyttöönotto 77 maatilalla haihdunnan vähentämiseksi, vesivarojen käytön suunnitelmallisuus, sadevedenkeruu); c) Kasvipeitteisyyden lisääminen maan viljavuuden kasvattamiseksi vihannesten avulla; d) Metsitys erityisesti vesilähteiden ympärillä; e) peltomaan poltosta luopuminen viljelykierron osana; f) vaihtamalla kasvilajikkeita kuivuutta kestävämpiin vaihtoehtoihin ja viljelyaikatauluja muuttamalla. Koulutukset hiilen sitomisesta aloitetaan vuonna 2017. 2.4 MANOS NICAS KÄSITYÖTUOTTEIDEN TUOTEKEHITTELY JA MARKKINOINTIHANKE Kumppanijärjestö: COMCAVEM Hankevaihe: toteutusvuosi 1/4 Taloudellinen toteuma vuonna 2016: 94 581 euroa Hyödynsaajat 2016: suorat 145, epäsuorat 640 Hanke on jatkoa vuoden kestäneelle kauppaverkostojen kehityshankkeelle, jossa kehitettiin Solidaarisuuden tukemien osuuskuntien kauppaverkostoja. Hankkeen aikana luotiin käsityötuotteiden brändi Manos Nicas. Uuden nelivuotisen hankkeen tarkoituksena on edistää käsityöläisyyden arvostusta, lisätä käsityöläisten tuloja sekä parantaa heidän yritystoiminnan kannattavuutta. Hankkeessa parannetaan tuotannon laatua, panostetaan markkinavetoiseen tuotekehittelyyn yhteistyössä kansainvälisten toimijoiden kanssa ja etsitään uusia potentiaalisia markkinoita Manos Nicas tuotteille. Vuonna 2016 hankkeessa panostettiin myynnin kasvattamiseen erilaisten myyntikanavien avulla sekä innovaatioita luovan verkoston ja käytänteiden kehittämiseen. Uudistusten johdosta tuotteiden myynti ei ole yhden myyntilinjan varassa ja innovaatioverkoston avulla on mahdollista uudistaa tuotevalikoimaa markkinoiden vaatimalla tavalla. Manos Nicas verkosto kerää palautetta tuotteista Manos Nicas kauppojen asiakkailta sekä kansainvälisiltä markkinoilta (Aid to Artisanas sekä NOVICA verkkokauppa). Palautteen pohjalta käsityöläiset kehittävät itse tuotteitaan yhteistyössä kansainvälisten ammattilaisten kanssa. Vuoden 2016 merkittävin tulos oli Manos Nicas käsityötuotteiden myynnin lähes kaksinkertaistaminen. Hankkeen myyntiverkosto toimii. Hankkeen tulevien vuosien haasteena ovat tuotevalikoiman laajentaminen ja työmenetelmien kehittäminen. Vuoden 2016 aikana projekti vahvisti suhteita yhdysvaltalaiseen AID TO ARTISANS -järjestöön, jonka verkostossa on kokeneita espanjan kielisiä eri käsityöalojen kouluttajia. ATA:n kautta voidaan tulevaisuudessa toteuttaa täsmäkoulutusohjelmia, jotka parantavat käsityöläisten taitoja, valmiuksia ja tuotteiden laatua. Verkostoa uusien mallien tuottamiseksi on edelleen kehitettävä, jotta SOLIDAARISUUS VUOSIRAPORTTI 2016: LIITE 2 Sivu 7

yritystoiminta saadaan kestävästi kannattavalle tasolle. Meksikolaiset ammattimuotoilijat tukevat tuotekehittelyä Yhdysvaltain markkinoille ja vuoden 2017 aikana alkava yhteistyö Aalto yliopiston kanssa tukee mahdollisia avauksia Eurooppaan. Manos Nicas -hankkeessa oli vuonna 2016 785 hyödynsaajaa. Yhteensä 145 henkilöä osallistui suoraan hankkeen toimintoihin (81 naista ja 64 miestä). Lisäksi hankkeesta hyötyi käsityöläisten perheenjäsenet sekä arvoketjun muut toimijat, yhteensä 640 henkilöä (arviolta 310 miestä ja 330 naista). KÄSITYÖTUOTTEIDEN TUOTEKEHITTELY JA MARKKINOINTIHANKKEEN TULOKSELLISUUDEN ARVIOINTIA 2016 TAVOITE: Käsityöläisten parempi linkittyminen markkinoihin lisää heidän tulojaan ja edistää yritystoiminnan kannattavuutta. TULOS 1: Toimiva yhteistyöverkosto meksikolaisten muotoilijoiden ja Pohjois- Nicaragualaisten käsityöläisten välillä. TULOS 2: Toimiva yhteistyöverkosto yhdysvaltalaisten ja eurooppalaisten ammattilaisten sekä nicaragualaisten käsityöläisten välillä. TULOS 3: Laadukas korumallisto kehitetty ja lanseerattu Nicaraguassa ja Yhdysvalloissa TULOS 4: Tuotekehittelyä tukeva käsityöläisten sisäinen innovaatiojärjestelmä tuottaa aloitteita TULOS 5: Manos Nicas tuotteiden näkyvyys ja tunnettuus on lisääntynyt TULOS 6: Manos Nicas verkosto on käsityöläisten laillinen edustaja TULOS 7: Manos Nicas verkoston toiminta on taloudellisesti kannattava, se tukee käsityöläisten omavaraisuutta ja käsityöläiset ovat sitoutuneet sen toimintaan Miesten ja naisten keskimääräiset kuukausitulot: mitataan vuodesta 2017 eteenpäin verraten lähtötasotietoihin vuodelta 2016. Työpajojen tuottavuuden ja käsityöläisten tuotannon laadun parantaminen: mitataan vuodesta 2017 eteenpäin. Käsityötuotteiden kokonaismyynti kasvoi merkittävästi: 42,254 USD vuonna 2015 ja 71,826 USD vuonna 2016. Muotoilijoilta saatiin 34 koruluonnosta, joista 14 tehtiin prototyyppi. Tuotteet eivät ole vielä myynnissä vaan niiden tuotantolinjoja kehitetään ennen markkinointia. Sopimus Aalto yliopiston muotoilun laitoksen kanssa vuoden 2017 toiminnoista: yliopiston edustajan vierailu Nicaraguassa maaliskuussa 2017 käytännön yhteistyön suunnittelemiseksi ja Manos Nicas edustajien osallistuminen Helsinki Design Week tapahtumaan syyskuussa 2017. Keskustelut yhteishankkeesta ATA:n kanssa aloitettu. Tarkoituksena on laatuketjun kehittäminen ja Yhdysvaltain markkinoille pääsyn edistäminen. Arvioidaan vuodesta 2017 eteenpäin Yhdeksässä tuoteryhmässä kehitettiin uusia tuotteita, jotka soveltuvat paremmin segmentoiduille ostajaryhmille. Tuoteryhmien tulevaisuuden myyntipotentiaalit arvioitiin: saippuakivipatsaiden ja männyneulaskorien kasvupotentiaali on heikko, kun taas eri materiaaliyhdistelmistä valmistettujen korujen ja silkkipainotekniikalla koristeltujen tekstiilien kasvupotentiaali on korkea. Myös maissinlehtitaulujen myynnin kasvulla on hyvät mahdollisuudet. Myynti Manos Nicas kaupoissa kasvoi: 23,673 USD (2015) ja 52,389 USD (2016). Manos Nicas tuotteiden myynti messuilla ja markkinoilla Managuassa kasvoi ollen vuonna 2016 19,437 USD Selvitystyö aloitettiin yritystoimintaan erikoistuneen asianajajan kanssa Haasteena on löytää laillinen yritysmuoto, joka antaa jäsenilleen verkostomaisen joustavuuden. Käsityöläiset eivät ole järjestäytyneet laillisiksi osuuskunniksi vaan ne toimivat vapaaehtoisuuteen perustuvissa tuotantoryhmissä. Tavoitteena on, että verkostolla on vuonna 2019 vähintään 24,000 USD nettotulot. Arvioidaan vuodesta 2017 eteenpäin. Tavoitteena on, että verkostossa toimii aktiivisesti vähintään 150 käsityöläistä vuonna 2019. Vuonna 2016 mukana oli 62 käsityöläistä (39 naista ja 23 miestä). Manos Nicas verkosto aloitti yhteistyön COMCAVEM ja Tierra Nueva osuuskuntien kanssa. Manos Nicas verkostolla on valtuusto, joka koostuu käsityöläisistä. Kahdessa käsityöläishankkeessa panostettiin vertaistukihenkilöiden kouluttamiseen, jotka tukevat käsityöläisten yhteenkuuluvaisuuden tunnetta. SOLIDAARISUUS VUOSIRAPORTTI 2016: LIITE 2 Sivu 8

2.5 SUKUPUOLTEN VÄLISEN TASA-ARVON EDISTÄMINEN KILPAILUKYKYISISSÄ PIENYRITYKSISSÄ Kumppanijärjestö: Pohjois-Nicaraguan osuuskunnat Hankevaihe: toteutusvuosi 1/3 Taloudellinen toteuma 2016: 171 315 euroa Hyödynsaajat 2016: suorat 133, epäsuorat 600 Hankkeen päämääränä on parantaa mies- ja naiskäsityöläisten toimeentuloa ja elämänlaatua. Hankkeen tavoitteena on antaa käsityöläisille kyky ja usko muuttaa oman elämän suunta sekä rakentaa toimiva yritys. Hankkeen erityisenä tavoitteena on naisten voimaannuttaminen perheen sisällä ja yhteisön jäseninä, sekä luoda miesten keskuuteen uusi maskuliinisuuden kulttuuri muuttamalla miesten sukupuoleen perustuvia rooliodotuksia enemmän sukupuolten tasa-arvoa tukeviksi. Hankkeen hyödynsaajat osallistuvat yrittäjien itsetuntoa, yrittäjyyttä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa edistävään pitkäjänteiseen koulutus- ja valmennusohjelmaan. Hankkeessa pyritään rakentamaan yhteisötasolle paikallinen oppimis- ja tiedonsiirtoverkosto, jonka avulla parannetaan tuotannon laatua sekä kehitetään uusia myyvempiä tuotteita. Hyödynsaajien kapasiteetin kasvaessa käsityöverstaiden tuotantotekniikkaa ja -järjestelmiä kehitetään laadukkaammiksi ja tehokkaammiksi. Käsityöarvoketjujen kehittämisessä käsityöläisten yrittäjätaitojen ja inhimillisen voimaantumisen rinnalla toimii Manos Nicas -prosessi (ks. edellinen hanke), joka antaa Manos Nicas -verkostoon toistaiseksi kuulumattomille käsityöläisille tietoa siitä, millaiset tuotteet menevät ja mitkä eivät mene kaupaksi. Nämä kaksi projektia täydentävät toisiaan ja toimivat vuorovaikutuksessa keskenään. Vuoden 2016 tärkein tulos oli hyödynsaajien käsityötuotteista saatujen tulojen nousu. Naiset ovat perinteisesti käyttäneet ajastaan suuren osan ei tuottavaan työhön ja tehneet käsityöitä vapaa ajallaan ilman järjestelmällistä yrityksen kehittämistä. Hankkeen johdosta naiset kokevat mahdolliseksi saada riittävä toimeentulo käsityötuotteiden myynnillä. Naisten tuotantoon on tullut pienyrittäjyyden piirteitä, mikä on tärkeä edistysaskel. Toinen tärkeä saavutus tulosten kestävyyden kannalta oli muutosagenttien koulutus ja käsityöläisten voimaantumiseen tähtäävän valmennusohjelman käynnistäminen. Muutosagentit ovat käsityöläisten oma vertaistukiryhmä, joka vetää kehitysprosesseja ja voi tarvittaessa ohjeistaa uusia tuotantolinjaan haluavia käsityöläisiä. Vuoden aikana luotiin tuotekehittelyä tukeva palautejärjestelmä, joka tuottaa markkinatietoa Meksikosta, Yhdysvalloista ja kansallisilta markkinoilta. Yhteistyötä hanke teki vuoden aikana seuraavien tahojen kanssa: AID TO ARTISANS Yhdysvaltojen ja Meksikon toimistot: laatuketjujen kehittäminen San Juan de Limayn ja Mozonten kunnanvirastot: kunnan antama tuki on hyvä lisä mutta ei korvaa hankkeen antamaa jatkuvaa ja osallistavaa yrittäjyyden kehittämisprosessia. Mozonten yhteisön Casa del Artesano -talo: yhteistyötä koulutuksissa COACHING Inteligencia de Negocios: neuvottelutaitojen neuvontaa Herrera, Urbina y Cia ltda: yrittäjyyteen liittyvää neuvontaa Soluciones Creativas: innovatiivisuuteen liittyvää neuvontaa Vuonna 2016 hankkeeseen osallistui suoraan 133 hyödynsaajaa, joista 88 oli naista ja 45 miestä. Yhteensä hankkeella oli 733 hyödynsaajaa (perheenjäsenet sekä arvoketjun toimijoita), joista 398 oli naisia ja 335 miehiä. Hanke tekee yhteistyötä sellaisten verstaiden kanssa, jotka ovat valmiita sitoutumaan, sekä muuttamaan tuotantojärjestelmäänsä ja -valikoimaansa. SOLIDAARISUUS VUOSIRAPORTTI 2016: LIITE 2 Sivu 9

SUKUPUOLTEN VÄLISEN TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PIENYRITTÄJYYSHANKKEEN ARVIOINTIA 2016 TAVOITE: Mies- ja naiskäsityöläisten kyky ja usko muuttaa oman elämän suunta ja rakentaa toimiva yritys on parantunut TULOS 1: Mies- ja naiskäsityöläisten kyky suunnitella laadukkaita ja myyviä tuotteita on parantunut TULOS 2: Käsityöverstaiden tuotantotekniikka ja järjestelmät ovat kehittyneet laadukkaammiksi ja tehokkaammiksi. TULOS 3: Yrittäjien itsetuntoa, yrittäjyyttä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa edistävä pitkäjänteinen koulutus- ja valmennusohjelma on valmis ja toiminnassa. TULOS 4: Paikallinen oppimis- ja tiedonsiirtoverkosto tukee käsityöläisten toimeentulon kehittymistä yhteisötasolla. TULOS 5: Naiset ovat voimaantuneet perheen sisällä ja yhteisön jäseninä. TULOS 6: Uusi maskuliinisuus miesten asenteet sukupuoleen perustuvia rooliodotuksia kohtaan ovat muuttuneet enemmän sukupuolten välistä tasa-arvoa tukeviksi perheen sisällä ja yhteisöissä Indikaattorit: a) yritysten kilpailukyky on parantunut, b) Käsityöläisten kapasiteetti on kasvanut, c) miesten ja naisten asenteet sukupuolirooleja kohtaan ovat muuttunet Tuloksellisuutta mitataan ensimmäisen kerran vuonna 2017. Käsityöläisten tieto markkinoiden toiveista ja tarpeista lisääntyi vuoden aikana: käsityöläiset (muutosagentit) osallistuivat 12 myyntitapahtumaan (58 naista ja 34 miestä) ja tekivät oppimisvierailuja tuotteita myyviin kauppoihin (16 naista ja 10 miestä). Uusia tuotteita kehitettiin yhteistyössä Manos Nicas tuotekehittelyhankkeen kanssa Käsityöläisten keskimääräiset kuukausitulot kasvoivat: Vuonna 2016 naisista 61 % ansaitsi käsityötuotteiden myynnillä keskimäärin yli 100 USD kuukaudessa, kun vastaava luku vuonna 2015 oli 4 %. Vuonna 2016 miehistä 79 % ansaitsi käsityötuotteiden myynnillä keskimäärin yli 100 USD kuukaudessa, kun vastaava luku vuonna 2015 oli 22 %. Liiketaloussuunnitelmien laatiminen: Vuonna 2016 ei laadittu liiketaloussuunnitelmia. Hankkeessa keskityttiin vuonna 2016 kouluttamaan muutosagentteja ja rakentamaan horisontaalista oppimisverkostoa, sekä kasvattamaan hyödynsaajien kapasiteettia yritystoiminnasta ja markkinoista. Verstaiden teknologiakehitys: Tuotekehittely prosessi on vielä kesken ja uudet tuotteet määrittävät mahdolliset markkinat sekä tarvittavan teknologian. Näiden tietojen pohjalta laaditaan liiketaloussuunnitelmat ja hankitaan tehokkaammat työkalut myöhemmin hankkeen aikana. Vuonna 2016 hankkeessa kehitettiin Nicaraguan kontekstiin soveltuva voimaantumisen määritelmä, jonka pohjalta hankkeeseen laaditaan voimaantumisen seurantakehikko. Se voi palvella Solidaarisuuden ohjelmaa laajemminkin ja pilotoidaan toivottavasti seuraavalla ohjelmakaudella. Valmennusohjelman 26 osasta 15 on valmista. 128 käsityöläistä osallistui valmennusohjelman ensimmäiseen vaiheeseen (85 naista ja 43 miestä). Vuoden 2016 aikana identifioitiin ja koulutettiin yhtensä 28 muutosagenttia (21 naista ja 7 miestä) 85 naista ja 43 miestä osallistui sessioihin, joissa keskusteltiin miesten ja naisten sukupuoleen liittyvistä rooliodotuksista ja niiden muuttamisesta. Miesten ja naisten huomioita muutoksissa sukupulirooleissa arvioidaan vuonna 2017. Uusi maskuliinisuus -dialogeja ei aloitettu vuonna 2016, koska niistä vastaava hanketyöntekijä irtisanoutui ja tilalle ei löydetty tarpeeksi pätevää uutta. Koulutukset aloitetaan vuonna 2017. SOLIDAARISUUS VUOSIRAPORTTI 2016: LIITE 2 Sivu 10

3. Somalimaa Työ ja toimeentulo Naisten ja miesten elämänlaatu on parantunut paikallisten arvoketjujen vahvistamisen kautta ADO 1. ADO:n kapasitetti kasvaa ilmastokestävyydessä 2. Pienviljelijöiden tuottavuus kasvaa kestävästi uusissa sääolosuhteissa 3. Siementuotannon, seesamin, vihannesten ja hedelmien arvoketjujt kasvavat 4. Osuuskunnat toimivat paremmin yrityksinä CLHE 1. Ravintoarvoltaan korkean rehun saatavuus paranee läpi vuoden 2. Kuidultaan laadukkaan sisalin tuotanto kasvaa 3. Hyödynsaajien kapasiteetti yrittäjinä kasvaa 4. Hyödynsaajien tulot sisalista ja rehusta kasvavat SYS 1. Nuoret miehet ja naiset saavat toimeentulon agri-bisneksestä 2. Nuorten yritystoiminnan edelletykset ovat parantuneet 3. SYS:n kapasitetti tukea nuorten start-up yrityttäjyyttä on kasvanut Solidaarisuuden toimeentulotyö Somalimaassa tukee Togdheerin läänin paikallistalouden arvoketjuja. Tilakohtaisen maatalouskapasiteetin vahvistamisen lisäksi hankkeissa kehitetään alueellisesti ja kansallisesti merkittäviä maatalouden sopeuttamistoimia, kuten paikallisiin olosuhteisiin sopeutuvien siemenlajikkeiden testausta, yhteisösiemenpankin perustamista, sisalin viljelyn aloittamista uutena elinkeinona Somalimaassa sekä vesivarojen järkevän käytön testausta ja järjestelmien käyttöönottoa. Somalimaassa maatalouden arvoketjujen ylivoimaisesti suurin ongelma on kuivuus. Ilmastokestävän maatalouden kehittämisessä haasteena on myös paikallisen tutkimustyön puute ratkaisujen kehittämiseksi. Solidaarisuuden ohjelmassa tuetaan paikallisten kumppanien verkostoitumista mm. etiopialaisten tutkijoiden kanssa, mutta Solidaarisuuden ohjelman resurssit eivät riitä kattamaan perustutkimuksen kehittämistä. Tämän vuoksi Solidaarisuus on perustanut Somalimaan hallinnon, Buraon yliopiston, paikallisjärjestöjen ja Suomen luonnonvarakeskuksen kanssa konsortion, joka hakee tutkimuskomponentille rahoitusta. Tuotannon lisäksi arvoketjuissa kehitetään paikallisyrittäjyyttä ADO:n hankkeessa paikallisten osuuskuntien kapasiteettia sekä CLHE:n hankkeessa hyödynsaajien yrittäjätaitoja. Tähän liittyen vuonna 2016 pilotoitiin Buraon kaupungissa nuorten itsetyöllistymishanketta, jonka tarkoituksena on luoda ruokaketjuihin yrittäjyyttä kaupunkiin. Hanke tekee yhteistyötä maataloustuotantohankkeiden kanssa. Edellisellä ohjelmakaudella Solidaarisuus onnistui sisällyttämään kaikkiin toimeentulohankkeisiin selkeästi naisten toimeentuloa edistäviä tuloksia. Kaikkiin hankkeisiin palkattiin naispuolinen gender-työntekijä. Näiden edistysaskelien myötä naisten toimeentulon parantaminen on olennainen osa kaikkia hankkeita. Haasteena on edelleen saada naisten ruumiillisen koskemattomuuden suojaa edistävä tavoite läpileikattua kumppanijärjestöihin sekä hankkeisiin. 3.1. TOIMEENTULORESILIENSSIN EDISTÄMISHANKE TOGDHEERIN ALUEELLA Kumppanijärjestö: Agriculture Development Organization (ADO) Hankevaihe: toteutusvuosi 1/3 Hankkeen toteuma vuodelta 2016: 195 179 euroa Hyödynsaajat 2016: suorat 2800, epäsuorat 8000 Hankkeessa jatkettiin vuoden 2015 lopussa päättyneen ruokaturvan kehittämishankkeen kehitysprosesseja Beerin ja Beeraton yhteisöjen perheiden ruokaturvan ja toimeentulon parantamiseksi ekologisesti kestävällä SOLIDAARISUUS VUOSIRAPORTTI 2016: LIITE 2 Sivu 11

tavalla. Hankkeessa kehitetään paikallisen siementuotannon, seesamin, vihannesten ja hedelmien arvoketjuja osana osuuskuntien kehitysprosessia. Tulosten kestävyyden edistämiseksi ADO tekee yhteistyötä etiopialaisten tutkijoiden kanssa, jotka kehittävät ADO:n kapasiteettia etsiä tutkimuksen avulla kestäviä ratkaisuja tuottavuuden ja tuotantovarmuuden parantamiseksi haastavissa ilmasto-oloissa. Etiopiasta tuotetaan Somalimaahan siemeniä joiden soveltuvuutta paikallisiin kasvuoloihin ADO tutkii ja parhaita lajikkeita monistetaan säilytettäväksi paikallisissa siemenpankeissa. Veden puutteen ohella huonot siemenet ovat suuri syy alhaisiin tuottavuuslukuihin. Kehitysprosessin pitkän tähtäimen tavoitteena on tuotteiden kaupallistaminen ja yrittäjyyden kehittäminen. Naisten asema tuottajina sekä osuuskunnissa on hankkeen erityinen osa-alue myös jatkohankkeessa. Hanke jatkaa ensimmäisen vaiheen tavoin tiedonvaihtoa FAO:n kanssa vesivarojen järkevästä käytöstä sekä seesamin viljelytekniikoista. FAO:n kanssa on myös rakennettu yhteisiä kastelujärjestelmiä. Siemenpankkikomponentti hankkeessa toteutettiin yhteisrahoituksella norjalaisen Development Fund -järjestön kanssa. Tutkimuskomponentissa on tiiviisti mukana Beerin tekninen maatalouskoulu ja Buraon yliopisto, jotka myös hyötyvät etiopialaisten tutkijoiden panoksesta. ADO:n hankkeen osuuskunnat tekevät yhteistyötä SYS:n hankkeen nuorten yrittäjien kanssa. Maatalousministeriön sekä Ympäristö ja Maaseutukehitysministeriön kanssa jaetaan tietoa sekä koordinoidaan toimintoja osana Somalimaan kehityssuunnitelmaa. Hankkeesta hyötyy suoraan 400 kotitaloutta (2800 hyödynsaajaa) kuivuudesta kärsivällä Togdheerin alueella. Lisäksi siementuotannosta hyötyvät alueen muut maanviljelijät, sekä karjankasvattajat lisääntyneiden laidunmaiden käytöstä (arviolta 8000 epäsuoraa hyödynsaajaa). Hanke lisää taloudellista toimintaa alueella, millä on edelleen työllistävä vaikutus, jota on vaikea arvioida Solidaarisuuden ohjelman puitteissa. TOIMEENTULO RESILIENSSIN EDISTÄMISHANKKEEN TULOKSELLISUUDEN ARVIOINTIA 2016 TAVOITE: Hyödynsaajien toimeentulon resilienssi on voimistunut TARKOITUS: Hyödynsaajien tuotantojärjestelmien ilmastokestävyys on parantunut TULOS 1: Maanviljelijät saavat käyttöönsä kuivuutta kestäviä, laadukkaita siemeniä TULOS 2: Vihannesten ja hedelmien tuotanto ovat kehittyneet hankealueella elinvoimaisiksi elinkeinoiksi TULOS 3: Hyödynsaajien kapasiteetti tuottaa, Indikaattorit: a) tuottajien osuus, joilla on ruokaa vuoden kriittisinä kuukausina, b) tuotantojärjestelmien monipuolistuminen. Hanke alkoi kesäkuussa 2016 keskellä kaksi vuotta jatkunutta kuivuutta Togdheerin alueella. Tuloksellisuutta on liian aikaista mitata. Indikaattorit: ymmärrys ilmastonmuutoksen vaikutuksista on lisääntynyt, b) pientuottajien osuus, jotka käyttävät tuotantojärjestelmissään ilmastokestäviä menetelmiä. Tuloksellisuutta on liian aikaista mitata. Koulutukset ja neuvonta aloitettiin vuoden 2016 loppupuolella Siemenet istutetaan alkuvuodesta 2017, kun sateet alkavat. Siemenlajikkeet saatiin Etiopiasta. Yhteistyössä norjalaisen development Fundin kanssa rakennettiin yhteisön siemenpankki Aikaisemmassa hankkeessa rakennetun sadevedenkeruualtaan pelloilla tehtiin maaperän viljavuutta parantavia toimia sekä parannettiin kastelujärjestelmää. Naisten hallinnoima vihannestila ja taimitarha ovat valmiina sateiden tuloa varten Vihannesten koepalsta on valmiina istutuksia varten Kastelukanavat on rakennettu ja tippakastelujärjestelmän osat hankittu Naisten osuuskunnan johtohenkilöitä koulutettiin vihannesfarmin hoidosta Hunajalle ja kananmunille löydettiin uusia ostajia, mikä helpotti perheiden kuivuudesta selviytymistä Jälkiseurantaa: edellisen hankkeen seurauksena hyödynsaajista 64 % on luku- ja kirjoitustaitoisia, sekä osaavat laskea. Hanke alkoi kesäkuussa 2016 ja sen tuloksellisuutta on liian aikaista mitata. SOLIDAARISUUS VUOSIRAPORTTI 2016: LIITE 2 Sivu 12

prosessoida ja markkinoida seesamtuotteita on parantunut TULOS 4: Hankkeen seuranta on kehittynyt ja teknikoiden kapasiteetti kuivien alueiden viljelyssä on parantunut Seesamin tuotantokoulutuksia ja neuvontaa annettiin jo hankkeen ensimmäisessä vaiheessa vuosina 2012-2015. Osuuskuntien rekisteröintikapasiteetti kasvoi: Hyödynsaajia koulutettiin osuuskunnan rekisteröintikäytännöistä ja kirjanpidosta. Toiminto tehtiin yhteistyössä Buraon yliopiston kanssa. Hanketiimin kapasiteetti kasvoi: a) Hankkeen koordinaattori aloitti kahden vuoden koulutuksen Keniassa kuivien alueiden maanviljelyyn ja toimeentuloresilienssin kehitykseen liittyen. b) Hankkeen teknikko teki opintomatkan Etiopian kansalliseen siemenpankkiin. ADO verkostoitui Afrikan muiden toimijoiden kanssa: Hankekoordinaattori osallistui Etiopiassa norjalaisen Dry-land Coordination Group (DCG) -verkoston järjestämään seminaariin. MAANVILJELIJÖIDEN JA PAIMENTOLAISTEN TOIMEENTULON VAHVISTAMINEN Kumppanijärjestö: Candlelight for Health, Education and Environment (CLHE) Hankevaihe: toteutusvuosi 2/3 Hankkeen taloudellinen toteuma vuonna 2016: 145 440 euroa Hyödynsaajat 2016: suorat 130, epäsuorat 1000 Hanke tukee Sheikhin ja Buraon alueella Togdheerin läänissä rehun- ja karjantuotannon sekä sisalin arvoketjuja. Tavoitteina rehun arvoketjussa on lisätä rehuntuotantoamääriä, parantaa rehun ravintoarvoa ja edelleen karjantuotannon kannattavuutta. Hankkeen toisena tavoitteena on tukea naisten omien tuotantoryhmien toimintaa sekä lisätä naisten omia tuloja vahvistamalla sisalin arvoketjua uutena elinkeinona Somalimaassa. Hankkeessa vahvistetaan pienviljelijöiden osuuskuntia. Hankeen lopullisena päämääränä on lisätä toimeentulomahdollisuuksia ja vähentää köyhyyttä. Hankkeen keskeisiä sidosryhmiä ovat Somalimaan maatalousministeriö (sisal uutena tuotantokasvina), FAO (Farmer Field School koulutuksiin osallistuminen) ja OXFAM (DRR ja VSLA koulutusten koordinointi). Maan ulkopuolella hanke tekee yhteistyötä Kenya Sisal Boardin kanssa (jalostetut taimet, naisten punontataidot). Vuonna 2016 hankkeen merkittävimmät tulokset olivat: a) kuivuudesta huolimatta rehun saatavuus parani; b) hyödynsaajien yhteismarkkinoinnin ja myynnin lisääntyminen kasvatti tuloja; c) sisalin arvoketjussa paikallisia nuoria miehiä koulutettiin sisalin kuorimakoneiden ja biokaasuyksiköiden valmistuksessa ja korjauksessa ja d) Sisalista saadut tulot auttoivat perheitä selviämään ankarasta kuivuudesta. Solidaarisuus vaatii, että Somalimaan kaikissa hanketiimeissä on naispuolinen tasa-arvokoordinaattori. Naispuolisella työntekijällä on ollut suuri vaikutus naisten aktiivisuuteen hankkeen toiminnoissa. Hankkeen toimintoihin osallistuu suoraan 130 henkilöä (81 naista ja 49 miestä). Epäsuorasti hankkeesta hyötyy noin 1000 henkilöä (hyödynsaajien perheenjäsenet sekä arvoketjun toimijat). Hanke työllisti vuonna 2016 yhteensä 160 miestä tilapäisiin maanparannustöihin. Rehunviljelijät myyvät rehua alueellisesti. Alueella asuu yli 4000 kotitaloutta. TOIMEENTULON VAHVISTAMISHANKKEEN TULOKSELLISUUDEN ARVIOINTIA 2016 TAVOITE: Kahden vuoden kuivuudesta huolimatta hyödynsaajien tulot kasvoivat: noin puolet Hyödynsaajien hyödynsaajista ansaitsee keskimäärin yli 50 USD kuukaudessa rehun myynnistä, kun kotitalouksien luku vuonna 2014 oli neljännes tästä. Lähes puolet sisal ryhmien naisista ansaitsee yli tulot sisal 50 USD kuukaudessa, kun luku vuonna 2014 oli vain 12 %. Pieni osa naisista saa jo tuotteiden ja kuukaudessa keskimäärin tuloja yli 100 USD. SOLIDAARISUUS VUOSIRAPORTTI 2016: LIITE 2 Sivu 13

rehun myynnistä ovat lisääntyneet TULOS 1: Hyödynsaajien rehun saatavuus ja saavutettavuus ympäri vuoden on parantunut Selviytyminen kuivuudesta on helpottunut: Sisaltuotteiden myynti on ollut tärkeä lisätulonlähde perheille kaksi vuotta kestäneen kuivuuden aikana. Tiedon keruun aikana edellisen ruokaturvahankkeen hyödynsaajanaiset kertoivat, että tärkeä tulonlähde ovat olleet myös kananmunien ja hunajan myynti, joita tuettiin Solidaarisuuden ohjelmasta. Hyödynsaajat ovat suunnitelmallisesti investoineet omaan elinkeinoonsa: Hyödynsaaja naisista 44 % ja miehistä 38 % on tehnyt lisätuloista investointeja omaan elinkeinoonsa. Ravintoarvoiltaan ja sulavuudeltaan hyvän rehun kasvupinta-alaa lisättiin vuonna 2015 ja lisäksi tehtiin maan- ja vesiensuojelutoimia, jotka mahdollistivat vuoden 2016 tuloksellisuuden Vuoden aikana 70 kotitalouden kapasiteettia rehuntuotannossa, käsitellyssä ja eläinten ruokinnassa kehitettiin koulutuksen ja neuvonnan avulla. Rehun saatavuus kriittisinä kuukausina (joulukuu-maaliskuu) on parantunut: naishyödynsaajien kotitalouksilla luku on noussut neljänneksestä 35 %: iin ja miesten kotitalouksissa neljänneksestä 65 %: iin vuodesta 2014. Hankealueella on vallinnut kahden vuoden kuivuus, joten nousua voidaan pitää merkittävänä. Sulavan rehun tuottavuus on noussut yli kominkertaiseksi: Cenchrus ciliaris 2014/9 paalia per ha, 2016/51 paalia per ha; Chrosobogon aucheri 2014/13 paalia per ha, 2016/60 paalia per ha; Spropulus spp 2014/27 paalia per ha, 2016/40 paalia per ha; Chloris myriostachya 2014/7 paalia per ha, 2016/20 paalia per ha Kuivuus vaikutti veden saatavuuteen dramaattisesti: Kahden vuoden kuivuudesta johtuen kerätyt vesivarat ehtyivät ja olemassa olevia kastelukanavia ei voitu käyttää. Hankkeessa laadittiin water baseline survey alueen pohjavesitilanteen kartoittamiseksi. Uusia kotitalouksia ei tullut vesijärjestelmien piiriin. TULOS 2: Sisalryhmien naisten tiedot ja taidot sisalin viljelystä ja käsittelystä ovat kehittyneet TULOS 3: Hyödynsaaja miesten ja naisten kyky toimia yrittäjinä on parantunut TULOS 4: CLHE:n työntekijöiden kapasiteetti suunnitella, toteuttaa ja arvioida toimeentulohankk eita on parantunut Jalostettujen sisallajikkeiden viljely on aloitettu Somalimaassa: sisaltaimien tuonti Keniasta ja Etiopiasta, taimitarhat perustettu ja vuoden 2016 aikana ensimmäiset taimet siirretty naisten omille pelloille Naisten tiedot ja taidot sisalin viljelystä, käsittelyssä ja tuotevalmistuksessa ovat parantuneet: yhteensä 80 naista on osallistunut koulutuksiin ja neuvontaan. Hankkeessa oli alun perin 60 hyödynsaajaa, mutta koulutuksiin on osallistunut enemmän naisia. Sisalin jatkokäsittely on tehostunut: tuotanto on koneellistunut (vuonna 2015 kuorimakone, naruntekokoneet, biokaasuyksiköt). Narujen tuotannon teho on kaksinkertaistunut vuodesta 2014. Työllistyminen arvoketjussa: Kenialainen mekaanikko asensi koneet kyliin ja koulutti 5 kyläläistä koneiden käytössä, korjauksessa ja rakentamisessa. Naisten taito tehdä myytäviä tuotteita sisalkuidusta on kehittynyt: naiset osaavat valmistaa narujen lisäksi koreja, mattoja, pöytäliinoja sekä hattuja. He ovat myyneet kaikkia tuotteita. Osuuskuntakoulutukset jatkuivat hyödynsaajien kanssa. Yrittäjyys- ja markkinointikoulutukset jatkuivat. Markkinoinnin kannalta suuri hyöty on ollut markkinoihin tutustumiskäynneillä. Sekä sisalituotteille että rehulle on löytynyt uusia myyntikontakteja Buraosta, Hargeisasta ja Berberasta, jotka ovat Somalimaan kolme suurinta kaupunkia. Vuoden 2015 vierailu Keniaan poiki hyödyllisiä kontakteja sisalin arvoketjua ajatelleen ja näitä kontakteja on hyödynnetty edelleen tiedon lisäämisessä. Vuoden 2016 aikana Keniasta vieraili hankkeessa sisalin viljelyasiantuntija tukemassa hankkeen hyödynsaajien ja hanketiimin kapasiteetin vahvistusta. SOLIDAARISUUS VUOSIRAPORTTI 2016: LIITE 2 Sivu 14