Toimituksessa ei ollut tarpeen suorittaa tilusjärjestelyjä.

Toimitusnumero 2015-518579 1(13) Voimansiirtoalueen lunastus Kohde: Hähkäsuo - Kuumola 110 kv Aika: 19.12.2016 kello 09.30 Paikka: Hyvinkään kaupunki, Tekniikka ja ympäristö, Anturasali, 1. krs (osoite; Suutarinkatu 2 D, 05900 Hyvinkää) Toimitusinsinööri: Uskotut miehet: Lasse Ojala Jouko Jokinen, Jussi Tilus Läsnäolijat: Läsnäololista, liite 3. 1. Kokouksen laillisuus Kokouksesta on tiedotettu 02.12.2016 maanmittauslaitoksen diaarista ilmeneville asianosaisille lähetetyillä kutsukirjeillä. Lisäksi toimituskokouksesta on tiedotettu lehtikuulutuksella Aamuposti Sanomalehdessä 30.11.2016. Asianosaiset eivät kysyttäessä esittäneet huomautuksia toimituksen tiedottamisesta. Kukaan asianosaisista ei kysyttäessä esittänyt esteellisyysmuistutusta lunastustoimikunnan jäseniä vastaan eikä estettä toimitusta vastaan. Toimituksesta on tiedotettu laillisesti, lunastustoimikunta on esteetön ja kokous on laillinen. 2. Lunastusluvan lainvoimaisuus Päätös Valtioneuvosto on myöntänyt Caruna Oyj:lle lunastusluvan 22.10.2015. Lunastusluvasta ei ole valitettu säädetyssä ajassa, joten se on lainvoimainen. Lunastustoimituksen loppukokouksen pitämiselle ei ole estettä. 3. Lunastuksen kohteen vahvistaminen Päätös Lunastustoimikunta vahvisti lunastuksen kohdealueet ja -kiinteistöt toimituskartan osoittamalla tavalla. 4. Rajankäynnit Päätös 5. Tilusjärjestelyt Päätös 6. Korvaukset Korvausvaatimukset Vastine Maastokatselmus Kohteen kuvaus Toimitusmiesten tietoon ei ole tullut, että rakennustyön johdosta olisi kadonnut rajapyykkejä ja alueella ei sen vuoksi ole tarpeen suorittaa rajankäyntejä. Toimituksessa ei ollut tarpeen suorittaa tilusjärjestelyjä. Toimituksessa ei ollut tarpeen suorittaa tilusjärjestelyjä. Toimitukseen ei ole jätetty erillisiä korvausvaatimuksia, muiden kuin edunvalvontakulujen osalta. Caruna Oyj on jättänyt tehdyt korvausvaatimukset lunastustoimikunnan harkittavaksi. Omaisuus on tarvittavilta osin inventoitu lunastajan toimesta. Yleiskuvaus

Toimitusnumero 2015-518579 2(13) Toimituksen kohteena on Hähkäsuo - Kuumola 110 kv voimansiirtolinja. Voimansiirtolinja alkaa Hyvinkään kaupungissa sijaitsevalta kiinteistöltä 106-401-4-79 Jussila ja päättyy Hyvinkään kaupungissa olevan kiinteistön 106-403-19-143 Kuumola alueelle. Kaavoitustilanne Hyvinkään kaupungin puoleisella osalla on linja-alueella voimassa Keskustaajaman osayleiskaava 2030 Voimajohdon kohdalla on yleiskaavamerkintä Sähkölinja z. Voimajohdon kohdalla on osin myös VU urheilu- ja virkistyspalveluiden alue, TP työpaikka-alue, V virkistyspalvelualue, MA maisemallisesti arvokas pelto-alue, VU-1 hevosurheilu-alue, RP siirtolapuutarha- tai palstaviljelmä-alue sekä MT maatalous-alue. Kohdekohtainen kuvaus Voimajohto kulkee pääsääntöisesti maa- ja metsätalouskäytössä olevalla alueella. Alueella voimassa oleva yleiskaava osoittaa kuitenkin edellä mainittujen kaavamerkintöjen mukaisesti alueiden tulevaisuuden käyttöä. Linja-alue kulkee nykyisellään vain muutaman rakennetun kiinteistön kautta. Perustelut ja päätökset Selvitys Kiinteistöille määrättävät yksityiskohtaiset kohteen- haitan ja vahingonkorvaukset ovat näkyvissä toimituskirjassa. Korvaukset on määrätty ennakkohaltuunottopäivän 19.01.2016 mukaisina. Yleisperustelut Lunastettavan omaisuuden omistajalla on oikeus saada täysi korvaus (lunastuskorvaus) lunastuksen vuoksi aiheutuvista taloudellisista menetyksistä. Täysi korvaus tarkoittaa käyvän hinnan mukaista korvausta. Lunastuskorvaus muodostuu kohteen- ja haitan korvauksesta sekä vahingonkorvauksesta. (LunL 29 ja 30 ). Korvausta koskevat kysymykset on tutkittava ja ratkaistava viran puolesta (LunL 41 ). Korvattava omaisuus arvioidaan sellaisena, kuin se oli voimansiirtolinja-alueen ennakkohaltuunottohetkellä 19.01.2016 (LunL 44.1 ). Korvausta määrättäessä otetaan huomioon alueen tosiasiallisen maankäytön mukainen arvo haltuunoton ajankohtana (nykykäytön mukainen arvo) sekä sen tulevaan käyttömahdollisuuteen perustuva korkeampi arvo (odotusarvo), jos sen todetaan vaikuttaneen korottavasti alueen arvoon haltuunottohetkellä. Korvaus määrätään siis sen arvon perusteella, joka omaisuudella oli johtoalueen ennakkohaltuunottohetkellä 19.01.2016, ottaen kuitenkin huomioon haltuunoton jälkeen tapahtunut yleinen hintatason kohoaminen (LunL 30.3 ). Yleinen hintatason kohoaminen arvioidaan pääsääntöisesti elinkustannusindeksin perusteella. Lunastuslain 35 :n nojalla korvataan sille, jonka omaisuudesta lunastetaan osa, jäljelle jäävän omaisuuden käyttämiselle lunastuksesta (hankkeesta) aiheutuva pysyväisluontoinen haitta. Lain 38 :n nojalla voidaan korvausta vaadittaessa määrätä henkilölle, jolta ei lunasteta omaisuutta, jos hän kärsii lunastuksen (hankkeen) vuoksi merkittävää haittaa tai vahinkoa, josta olisi määrättävä korvaus samoilla perusteilla kuin, jos häneltä olisi lunastettu. Korvaamista on olosuhteisiin katsoen pidettävä kohtuullisena. Kun lunastuksesta aiheutuu tappiota, kustannuksia tai muuta vahinkoa lunastettavan omaisuuden omistajalle, määrätään menetyksestä vahingonkorvaus (LunL 37.1 ). Korvauksen

Toimitusnumero 2015-518579 3(13) on oltava kertakaikkinen rahakorvaus. (LunL 37 ). Korvaus on, jollei esitetystä selvityksestä muuta johdu, määrättävä suoritettavaksi sille, jolle lunastettava omaisuus lunastustoimituksen alkaessa kuuluu. (LunL 48 ). Jos lunastuksen toimeenpanosta aiheutuu tilusten pirstoutumisen vuoksi tai muusta sellaisesta syystä kiinteistön tai sen osan käyttämiselle erittäin huomattavaa haittaa, eikä sitä voida poistaa tai olennaisesti vähentää toimittamalla tilusjärjestely, omistajalla on oikeus vaatia jäljelle jäävän omaisuuden tai sen osan lunastamista (LunL 23.1 ja 24.1 ). Jos jotakin haittaa tai vahinkoa, jonka aiheutumista on pidettävä todennäköisenä, ei voida ennakolta riittävän tarkasti arvioida, korvausta on määrättävä sen verran, mihin korvauksen on katsottava vähintään nousevan. (LunL 45 ). Lunastuslain säännöksiä ei sovelleta haittoihin tai vahinkoihin, joita ei päätöksentekohetkellä voida pitää todennäköisinä. (LunL 39 ). Aiemman linjan vaikutus korvauksiin Lunastustoimikunta totesi, että aiemmat linjat ja niistä määrätyt korvaukset vaikuttavat nyt määritettäviin korvauksiin, koska lunastuslain tarkoituksena ei ole määrittää samasta alueesta korvausta kahteen kertaan. Lunastustoimikunta päätti käyttää seuraavia periaatteita: 1. Johtoaukea entisellä johtoaukealla (ent. johtoaukea johtoaukeaksi) Korvausta ei määrätä, koska kiinteistön omistaja on saanut alueesta aiemmin täyden korvauksen eikä uudesta lunastuksesta aiheudu tältä osin kiinteistön omistajalle lunastuslain tarkoittamaa taloudellista vahinkoa. 2. Johtoaukea entisellä reunavyöhykkeellä (ent. reunavyöhyke johtoaukeaksi) Korvaus maankäyttöluokan mukaisesti. Korvauksesta vähennetään maapohjan osalta 50 % aikaisempaan korvaukseen perustuen. Mahdollisesta kasvillisuuden odotusarvon menetyksestä ei tehdä vähennystä, vaan se korvataan täysimääräisenä. 3. Reunavyöhyke entisellä reunavyöhykkeellä (ent. reunavyöhyke reunavyöhykkeeksi) Korvausta ei määrätä, koska kiinteistön omistaja on saanut alueesta aiemmin täyden korvauksen eikä uudesta lunastuksesta aiheudu tältä osin kiinteistön omistajalle lunastuslain tarkoittamaa taloudellista vahinkoa. 4. Palautuva reunavyöhyke Korvausta ei määrätä, sillä aiemmin voimajohtolinjan reunavyöhykkeenä ollut alue palautuu takaisin nykyisen kiinteistön omistajalle. Kohteenkorvaus Odotusarvomaa ja raakamaa Odotusarvo on maa- ja metsätalousmaan arvon ylittävä arvo taloudellisesti tuottavamman käytön vuoksi. Tässä tapauksessa yksityiskohtaisen kaavoituksen läheisyydestä johtuva, mahdollinen todennäköisyys maan muuttumisesta rakennusmaaksi. Odotusarvo on kuitenkin huomattavasti rakennusmaan arvoa alempi, koska kunta on käytännössä tällaisen ns. raakamaa-alueen ainoa ostaja, yksityinen omistaja ei yleensä saa maataan kaavoitettua rakennusmaaksi, ja koska detaljikaavassa raakamaasta voidaan muodostaa varsinaista rakennusmaata yleensä n. 25-50 %, loppuosa jää kokonaan kaavoittamatta tai kaavoitetaan tie- ja viheralueiksi. Lisäksi kaavan laatimisesta ym. alueen toteuttamisesta aiheutuu kustannuksia, jotka alentavat raakamaan arvoa valmiiseen rakennuspaikkaan verrattuna. Odotusarvoa alentaa vielä se seikka, että rakentaminen tapahtuu vasta tulevaisuudessa ja arvo on laskettava diskonttaamalla odotettavissa oleva maan hinta nykyhetkeen.

Toimitusnumero 2015-518579 4(13) Raakamaalla tarkoitetaan kaupunkimaata, joka hankitaan tai on käytettävissä asema- tai rakennuskaavan mukaiseen rakentamiseen. Raakamaalle on odotettavissa nykyistä, tavallisesti maa- ja metsätalouskäyttöä taloudellisesti tuottavampaa käyttöä. Se on ns. odotusarvomaata. Raakamaa-alueet rajoittuvat usein kehämäisesti jo olevan asutuksen ympärille. (Kiinteistöjen Arviointikäsikirja 1991, s. 178). Raakamaata on alue, jolla on mm: - odotusarvoa, joka perustuu käyttötarkoituksen muutokseen - asemakaava puuttuu - asemakaavan laatiminen todennäköistä lähitulevaisuudessa Lisäksi mm. seuraava odotusarvomaa-alue jää raakamaa-käsitteen ulkopuolelle; -haja-asutusalueet, joilla on odotusarvoa, mutta ei kaavoitussuunnitelmia. (Raakamaan arviointiohje, Maanmittauslaitos 2002, Raaka-projektin loppuraportti). Maanmittauslaitoksen ylläpitämän kauppahintarekisterin mukaan Riihimäellä on tehty raakamaakauppoja vuosina 10/2011-10/2016 yhteensä 6 kpl. Vertailukauppojen tunnusluvut ovat: Kokonaismaapinta-alojen keskiarvo (m2): 60 682 e/m2 e Hintojen keskiarvo: 1,83 Hintojen mediaani: 1,85 Hintojen minimi: 1,42 Hintojen maksimi : 2,03 Hintojen keskihajonta: 0,21 Maanmittauslaitoksen ylläpitämän kauppahintarekisterin mukaan Hyvinkäällä on tehty raakamaakauppoja vuosina 10/2011-10/2016 yhteensä 7 kpl Kokonaismaapinta-alojen keskiarvo (m2): 166 275 e/m2 e Hintojen keskiarvo: 1,43 Hintojen mediaani: 1,22 Hintojen minimi: 1,03 Hintojen maksimi: 2,04 Hintojen keskihajonta: 0,40 Maanmittauslaitoksen ylläpitämän kauppahintarekisterin mukaan Hausjärvellä on tehty raakamaakauppoja vuosina 10/2011-10/2016 yhteensä 6 kpl Kokonaismaapinta-alojen keskiarvo (m2): 45 940 e/m2 e Hintojen keskiarvo: 1,35 Hintojen mediaani: 1,50 Hintojen minimi: 1,00 Hintojen maksimi: 1,50 Hintojen keskihajonta: 0,23 Peltomaa

Toimitusnumero 2015-518579 5(13) Peltomaata ei erikseen korvata, ellei sitä ole kaavoituksessa osoitettu muuhun, kuin maatalouskäyttöön. Kyse on jo entuudestaan olemassa olevasta voimajohtolinjasta, joka ei rajoita alueiden viljelykäyttöä. Metsämaa Metsämailla kohteenkorvaus muodostuu johtoaukean ja reunavyöhykkeen maapohjan ja taimiston korvauksista sikäli kun oikeutta ei ole jo aikaisemmin perustettu. Varsinaista uutta lunastusta tapahtuu, kun entistä reunavyöhykettä muuttuu johto-aukeaksi 14 metrin leveydeltä. Koska puiden kasvattaminen johtoaukealla on kielletty, johtoaukean käytönrajoitus rinnastetaan metsätalousmaalla omistusoikeuden lunastamiseen. Joten johtoaukean ja reunavyöhykkeiden osalta metsämaapohja korvataan omistusoikeudella lunastettavan alueen tapaan täydellä korvauksella. Metsämaapohjan osalta puhtaita maapohjakauppoja ei alueella ilmeisesti ole tehty. Tältä osin lunastus- ja korvaustoimituksissa on yleisesti käytetty ja hyväksytty, että hinnoittelu perustuu tuottoarvomenetelmän käyttöön. Puhtaan metsämaapohjan arvo on mm. Tapion taulukoiden ja maanmittauslaitoksen Arviointi ja Korvaukset - kansion mukaan alle 1000 / ha (< 0,10 /m2). Lisäksi maanmittauslaitoksessa tehdyn tutkimuksen "Virkistyskäytönarviointi 2003" hintaselvityksessä on todettu, että metsäkiinteistöjen kauppahintoihin sisältyy useimmiten myös virkistysarvoa, joka kuuluu maapohjaan metsätalousarvon lisäksi. Määrättyihin metsämaan kohteenkorvauksiin reunavyöhykkeen osalta sisältyy korvaus metsämaan tuottoarvon alenemisesta, johon kuuluu mm. metsänhoitotöiden vaikeutuminen, hukkapuu sekä sähkölinjan aiheuttama tavanomainen tuulivahinko- ja kuivumisalttius reunapuuston osalta. Tavanomaista vaikeammat kohteet tarvittaessa korvataan kuitenkin tapauskohtaisesti haitan- tai vahingonkorvauksena. Taimikot Taimikot ja odotusarvoa sisältävät (ei päätehakkuiset metsät) korvataan kustannusarvon mukaan Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion taulukoiden mukaan. Rakennusmaa Rakennetun maan tai kaavassa osoitetun rakennusmaan ylitse kulkeva voimansiirtolinja rajoittaa jossakin määrin tontin käyttöä, käyttö ei ole kuitenkaan kokonaan estetty reunavyöhykkeellä tai johtoaukeallakaan. Korkeimman oikeuden 14.10.1985 antamaa päätöstä tulkiten ja yleisesti hyväksyttyä käytäntöä noudattaen korvausta määrätään entisen reunavyöhykkeen muuttuessa johtoaukeaksi 50 % kohteena olevan rakennuspaikan yksikköhinnasta. Korvausprosenttien perusteluina mainitaan mm. se, että johtoaukeaa ja reunavyöhykettä voi vielä käyttää esim. muutoin rakennuspaikan osana. Maanmittauslaitoksen ylläpitämän kauppahintarekisterin mukaan Riihimäellä on tehty haja-asutusalueen kiinteistökauppoja vuosina 10/2011-10/2016 yhteensä 8 kpl. Vertailukauppojen tunnusluvut ovat Kokonaismaapinta-alojen keskiarvo (m2): 6 569 e/m2 e Hintojen keskiarvo: 5,73 Hintojen mediaani: 4,29 Hintojen minimi: 2,01 Hintojen maksimi: 9,89 Hintojen keskihajonta: 3,19

Toimitusnumero 2015-518579 6(13) Maanmittauslaitoksen ylläpitämän kauppahintarekisterin mukaan Hyvinkäällä on tehty haja-asutusalueen kiinteistökauppoja vuosina 10/2011-10/2016 yhteensä 15 kpl. Vertailukauppojen tunnusluvut ovat Kokonaismaapinta-alojen keskiarvo (m2): 16 641 e/m2 e Hintojen keskiarvo: 4,64 Hintojen mediaani: 2,76 Hintojen minimi: 0,96 Hintojen maksimi: 22,96 Hintojen keskihajonta: 5,72 Maanmittauslaitoksen ylläpitämän kauppahintarekisterin mukaan Hausjärvellä on tehty haja-asutusalueen kiinteistökauppoja vuosina 10/2011-10/2016 yhteensä 12 kpl. Vertailukauppojen tunnusluvut ovat Kokonaismaapinta-alojen keskiarvo (m2): 6 426 e/m2 e Hintojen keskiarvo: 4,23 Hintojen mediaani: 2,00 Hintojen minimi: 0,45 Hintojen maksimi: 12,31 Hintojen keskihajonta: 4,21 Haitan ja vahingonkorvausten arviointi Lunastuslain 35 :n nojalla korvataan sille, jonka omaisuudesta lunastetaan osa, jäljelle jäävän omaisuuden käyttämiselle lunastuksesta (hankkeesta) aiheutuva pysyväisluontoinen haitta. Lain 38 :n nojalla voidaan korvausta vaadittaessa määrätä henkilölle, jolta ei lunasteta omaisuutta, jos hän kärsii lunastuksen (hankkeen) vuoksi merkittävää haittaa tai vahinkoa, josta olisi määrättävä korvaus samoilla perusteilla kuin, jos häneltä olisi lunastettu. Korvaamista on olosuhteisiin katsoen pidettävä kohtuullisena. Lunastuslain 35 :n mukaan on lunastuksen jälkeen jäljelle jäävälle omaisuudelle aiheutuvat haitta korvattava. Voimajohtolinjalunastuksissa yleisimmät haitankorvauslajit ovat reunavyöhykkeen käytönrajoitushaitta metsämailla, sekä pylväshaitta ja kulkuhaitta viljellyillä mailla. Koska kyseessä on vanha voimajohtolinja ei toimituksessa tule käsiteltäväksi pylväshaitta ja kulkuhaitta viljellyillä pelloilla. Haitankorvauksen alaisuuteen tulee ainoastaan reunavyöhykkeellä oleva käytönrajoitushaitta metsämailla sekä myös johto-aukealla tapahtuva puuston ennen aikainen hakkuu. Puuston ennenaikainen hakkuu Puuston ennenaikainen hakkuu johtokadun osalta korvataan Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisemien taulukoiden (summa-arvomenetelmän odotusarvolisien) mukaan. Reunavyöhykkeen käytönrajoitushaitta

Toimitusnumero 2015-518579 7(13) Puuston kasvatusrajoituksista johtuen reunavyöhykkeellä metsikön kiertoajan lyheneminen tiettyä valtapituutta vastaavaan ikään pienentää metsän tuottoa sekä tulevina kiertoaikoina että meneillään olevana kiertoaikana. Ennenaikaisesta hakkuusta aiheutuvaa menetystä arvioitaessa puuston oletetaan saavan vapaasti kasvaa keskimäärin 10-12 metrin valtapituuteen. Tässä toimituksessa lunastustoimikunta totesi, että puuston valtapituus on yli 12 m, jolloin puuston ennenaikainen hakkuu korvataan Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisemien taulukoiden (summa-arvomenetelmän odotusarvolisien) mukaan. Hukkaan menneet metsänparannustyöt ym. haitat Hukkaan menneitä metsänparannustöitä ovat esim. ojitus sekä lannoitus. Kun johtoaukea ja reunavyöhykkeet korvataan täyden metsämaan hinnalla, korvaus metsänparannustöistä kuuluu edellä mainittuun korvaukseen. Tapion ja maanmittauslaitoksen ohjeiden mukaan, jos käytönrajoitusalueella on korvattu taimikon menetys, metsän muokkauksesta ei makseta kustannuksenkorvausta, koska taimikon kustannuksenkorvaukseen sisältyy muokkauskustannus. Voimajohto-alueella olevasta rakentamisrajoitusalueesta ei katsota aiheutuvan korvattavaa haittaa olemassa oleville kiinteistöille. Muita korvattavia haittoja ei tästä toimituksesta katsota aiheutuvan. Kohteenkorvaukset Päätetyt lunastuskorvaukset Toimituksen kohde Hähkäsuo - Kuumola voimajohtolinja sijaitsee Hyvinkään kaupungin alueella. Voimassa oleviin kaavoihin sekä olemassa olevaan tilanteeseen perustuen on kohteet arvotettu pelloiksi, metsämaaksi, rakennusmaaksi ja raakamaaksi. Koska kyseessä on voimassa oleva vanha voimajohtolinja on vanhalla linjalla vaikutusta korvauksiin. Metsämaalla korvataan uudella johtoalueella 50 % maapohjasta sekä mahdollinen puuston odotusarvon menetys täysimääräisenä. Odotusarvomaalla korvataan uudella johtoalueella 50 % maapohjasta sekä mahdollinen puuston odotusarvon menetys täysimääräisenä. Raakamaa-alueella ja rakennuspaikoiksi merkityillä alueilla korvataan uudella johtoalueella 50 % maapohjasta, mutta ei mahdollista puuston odotusarvon menetystä. Raakamaakauppojen mediaanihinta on ollut Riihimäen ja Hyvinkään kaupungeissa sekä Hausjärven kunnassa viime vuosina 1,20 /m2-1,80 /m2. Raakamaan neliöhintana lunastustoimikunta on päättänyt käyttää Hyvinkään kaupungin alueilla olevissa kohteissa 1,50 /m2. Haja-asutusrakennuspaikkojen keskiarvohinta on ollut Hyvinkään kaupungin alueella viime vuosina 4,6 /m2. Rakennuspaikkojen neliöhintana lunastustoimikunta on päättänyt käyttää Hyvinkään kaupungin alueella olevissa kohteissa 5,00 /m2. Metsämaan yksikköhinta metsämaalla on: - lehto (L) ja lehtomainen kangas (Lmk): 1 500 /ha - tuore kangas (Tuok): 1 300 /ha - kuivahko kangas (Khk): 1 000 /ha - kitumaa (Km) ja joutomaa (Jm) 160 /ha Yllä oleviin määrättyihin metsämaan kohteenkorvauksiin johtoaukean ja reunavyöhykkeen osalta sisältyy korvaus metsämaan tuottoarvon alenemisesta, johon kuuluu mm. metsänhoitotöiden vaikeutuminen, hukkapuu sekä sähkölinjan aiheuttama tavanomainen tuulivahinko- ja kuivumisalttius reunapuuston osalta. Metsämaan arvoja määrättäessä on otettu huomioon mm. metsäkiinteistöjen sijainti, metsien virkistysarvot ja turvattu maanomistajille ns. täysi korvaus.

Toimitusnumero 2015-518579 8(13) Korvaukset yhteensä 7. Korvausten saajat 8. Jälkikorvaus Selvitys Määrätyt korvaukset ilmenevät yksityiskohtaisesti toimituspöytäkirjaan liitettävästä Korvaukset -asiakirjasta. Lunastuslain 48 :n mukaan toimituksessa määrättävä korvaus on maksettava sille, joka omistaa lunastettavan omaisuuden lunastuksen alkaessa. Asianosaisilla on kuitenkin mahdollisuus esittää selvitys, jonka perusteella korvaus voidaan määrätä maksettavaksi toisinkin. Lunastuslain 71 :n mukaan maanomistajilla on oikeus hakea lisäkorvausta kymmenen vuoden kuluessa lunastuspäätöksen julistamisesta. Jollei lisäkorvauksesta sovita, korvaus on määrättävä vaatimuksen esittäjän hakemuksesta pidettävässä toimituksessa. Määräyksen toimituksen suorittamiseen antaa maanmittaustoimisto. 9. Kompensaatio Lunastuslain 36.1 :n mukaista kompensaatiota ei sovelleta mihinkään tilaan. 10. Oikeudenvalvontakulut Toimitusinsinööri selosti lunastuslain 82 :n säännökset oikeudenvalvontakulujen korvaamisesta. Lunastajan edustaja on ilmoittanut, että lunastaja on valmis maksamaan oikeudenvalvontakuluna ilman eri vaatimusta tai erillistä selvitystä 50 euroa / tilaisuus / tilakokonaisuus. Suuremmat kulut olisi vaadittava ja perusteltava lunastustoimikunnalle. Lunastustoimikunta päätti, että lunastajan on maksettava asianosaisille korvausta näille aiheutuneista oikeudenvalvontakustannuksista 50 euroa / tilaisuus / tilakokonaisuus. Tila 4-71 Heikkilä on kirjallisesti vaatinut erillisiä edunvalvontakuluja korvattavaksi alku- ja jatkokokouksesta, joissa ollut läsnä kuten loppukokouksessa. 106-401-4-71 Heikkilä (Salo Jaakko oik.omistajat) Vaatimus Vaadittu; Alkukokous 19.01.2016 1) tilakohtainen kokouspalkkio 50 e 2) Päivärahavaatimus 19 e 3) Kilometrikorvaus 454 km * 0,43 e/km = 195,22 e Jatkokokous 14.10.2016 1) tilakohtainen kokouspalkkio 50 e 2) Päivärahavaatimus 19 e 3) Kilometrikorvaus 454 km * 0,43 e/km = 195,22 e Vaatimuksen tehneen tilan osalta hyväksytään alku- ja jatkokokouksesta kohdat 1) ja 3). Kohta 2) hylätään aiheettomana. Päätös Määrätyt edunvalvontakulut;

Toimitusnumero 2015-518579 9(13) 106-401-4-71 Heikkilä alkukokous 245,22 e jatkokokous 245,22 e sekä loppukokouksesta 245,22 (ei erillistä kirjallista vaatimusta) yhteensä 735,66 e 106-403-19-125 Veijola yhteensä 100 e 106-401-5-0 Vaiveron metsätila jatkokokous 50 e yhteensä 150 e 106-401-4-17 Voitto jatkokokous 50 e yhteensä 150 e 106-401-4-79 Jussila yhteensä 50 e Harri Turpeinen (siirtolapuutarha/vuokraoikeus) yhteensä 50 e Pertti Uusipaavalniemi (siirtolapuutarha/vuokraoikeus) yhteensä 50 e Valima Raimo ja Vuokko (siirtolapuutarha/vuokraoikeus) yhteensä 100 e Varpu Lampinen (siirtolapuutarha/vuokraoikeus) jatkokokous 50 e yhteensä 50 e Reijo Tuominen (siirtolapuutarha/vuokraoikeus) yhteensä 50 e Piia Welsby (siirtolapuutarha/vuokraoikeus) yhteensä 50 Olavi Lindroos (Hyvinkään Urheiluratsastajat ry) yhteensä 50 e

Toimitusnumero 2015-518579 10(13) 11. Korvausten maksaminen Toimituksen hakijan Caruna Oyj:n on maksettava tässä toimituksessa määrätyt korvaukset korvausten saajille kolmen kuukauden kuluessa tästä päivästä lukien eli viimeistään 19.03.2017. Korvausta ei tarvitse suorittaa, jos samalle asianosaiselle maksettavaksi määrätty korvaus ei ylitä 20 euroa. Jos hakija hakee muutosta lunastuspäätökseen, riidanalainen osa korvauksesta saadaan tallettaa aluehallintovirastoon. Lunastajan on viipymättä ilmoitettava korvauksen suorittamisesta Maanmittauslaitokselle ja samalla esitettävä siitä selvitys. Korko ja indeksi Kaikille korvauksille lukuun ottamatta edunvalvontakorvauksia on maksettava kuuden (6) prosentin korko alkaen haltuunottopäivästä 19.01.2016 maksupäivään. Korvauksen maksamisen viivästyessä sille on maksettava viivästyskorko korkolain mukaan. Lunastuslain 30.3 :n tarkoittama yleisen hintatason muutos haltuunottohetkestä maksupäivään on lainkohdan mukaan otettava huomioon sovittamalla korvaus hintatason nousua vastaavasti. Elinkustannusindeksin (1951:10=100) pisteluku oli haltuunottoajankohtana Tammikuu 2016 1898. Viimeisin julkaistu pisteluku lokakuu 2016 on 1920. Indeksikorotusta määrätä tehtäväksi kertoimella 1,01. Oikeudenvalvontakustannusten korvaukselle ei määrätä maksettavaksi korkoa eikä indeksikorotusta. Korvausten tallettaminen Korvausta ei ole talletettava aluehallintovirastoon mahdollisen kiinnityksen haltijan saamisen vakuudeksi minkään tilan osalta. 12. Toimituskustannukset Lunastustoimikunta määräsi toimituskustannukset hakijan maksettaviksi. 13. Lunastuspäätös Lunastustoimikunta antoi lunastuslain 50.1 :n mukaisen lunastuspäätöksen, joka käsittää toimituspöytäkirjan ja kartan sekä korvaukset -asiakirjan. Lunastuspäätös sisältää lunastuslupaan kirjatut rajoitukset ja oikeudet: Kiinteistöjen omistajien oikeuksia rajoitetaan seuraavasti: 1) Johtopylväiden rakenteiden väliin ja kolmea (3) metriä lähemmäksi niiden ulkopuolelle ei saa pystyttää minkäänlaisia rakenteita tai laitteita, tavallisia aitoja ja rautatien käytölle tarpeellisia laitteita lukuun ottamatta. 2) Aitoja ei saa kiinnittää pylväisiin eikä tukirakenteisiin. 3) Ojia tai muita kaivauksia ei saa tehdä eikä tieoikeutta perustaa kolmea (3) metriä lähemmäksi pylväiden rakenteita, etäisyys luettuna ojan tai kaivauksen luhistumattomasta reunasta.

Toimitusnumero 2015-518579 11(13) 4) Johtoaukealla kokonaisuudessaan, jonka leveys on 26 metriä, ei saa ilman erityistä lupaa kasvattaa puita eikä rautatiealuetta lukuun ottamatta pitää rakennuksia tai kahta metriä korkeampia muitakaan rakenteita tai laitteita, tavallisia aitoja lukuun ottamatta. Rakennuksia ei saa rautatiealuetta lukuun ottamatta rakentaa 23 metriä lähemmäksi johtoaukean keskiviivaa. 5) Johtoaukean molemmin puolin erotettavilla 10 metrin levyisillä ns. reunavyöhykkeillä kasvava puu saa johtoaukean reunassa olla enintään 10 metriä korkea ja muulla osalla reunavyöhykettä niin paljon sanottua mittaa korkeampi kuin puun etäisyys on johtoaukean reunasta. 6) Johtoaukealla tai sen läheisyydessä ei saa harjoittaa sellaista toimintaa, josta saattaa koitua vaaraa johdon käytölle ja kunnossa pysymiselle. Johdon omistajalla on seuraavat johdon rakentamisen, käytön, kunnossapidon ja uusimisen vuoksi tarpeelliset oikeudet kiinteistön käyttöön, kuitenkin niin, että rautatieliikennettä ei tarpeettomasti häiritä: 1) Oikeus pystyttää ja pitää johtoaukealla voimansiirtojohto pylväineen, johtimineen sekä voiman- ja tiedonsiirtoon liittyvine laitteineen. 2) Oikeus suorittaa tarpeellisia mittauksia johtoaukealla sekä suorittaa maadoituksia, joista aiheutuvat työnaikaiset vahingot korvataan erikseen maanomistajille. 3) Oikeus pitää johtoaukea vapaana puista, vesoista ja rautatiealuetta lukuun ottamatta muista esineistä, jotka saattavat vaikuttaa häiritsevästi johdon käyttöön ja kunnossapitoon. 4) Oikeus poistaa johtoaukealta rautatiealuetta lukuun ottamatta rakennukset ja muut rakenteet, joiden paikoillaan pysyttämisestä tai sinne pystyttämisestä ei ole erikseen sovittu. 5) Oikeus sopivalla tavalla merkitä johtoaukean rajat, niin että ne ovat helposti havaittavissa. 6) Oikeus merkitä ne reunavyöhykkeillä sekä erityisestä syystä myös johtoalueen ulkopuolella kasvavat puut, jotka mittansa vuoksi voivat olla vaarallisia johdon säilymiselle sekä kaataa tällaiset puut, ellei metsänomistaja itse huolehdi niiden kaatamisesta. Johtoalueen ulkopuolella tapahtuvasta puiden kaatamisesta aiheutuva vahinko korvataan erikseen maanomistajille. 7) Oikeus johdon omistajan lukuun työskenteleville henkilöille jalan tai ajoneuvolla liikkua johtoaukeaa pitkin pylväältä toiselle sekä sitä varten tehdä sinne rautatiealuetta lukuun ottamatta väliaikaisia ajoteitä ja rumpuja, tehdä ja kunnossapitää johtoaukealla olevissa aidoissa tarpeellisia veräjiä ynnä käyttää hyväkseen johtoaukealle johtavia kiinteistölle kuuluvia teitä ja polkuja sekä tarvittaessa muitakin alueita kulkemiseen jalan tai moottorikäyttöisillä taikka muilla työkoneilla ja ajoneuvoilla. 14. Asiakirjojen lähettäminen Toimituspöytäkirja ja toimituskartta laitetaan nähtäville lunastustoimituksen nettisivuille; http://www.maanmittauslaitos.fi/toimitukset/2015-518579 otteet Korvaukset -asiakirjasta lähetetään asianosaisille 2 viikon kuluessa kokouspäivästä lukien.

Toimitusnumero 2015-518579 12(13) Lisäksi toimitusasiakirjat lähetetään kokonaisuudessaan niille kiinteistöille, jotka ovat niitä erikseen toimitusinsinööriltä pyytäneet. 15. Toimituksen lopettaminen Kun muuta asiaan kuuluvaa ei enää ilmennyt, toimitusinsinööri julisti toimituksen päättyneeksi, ja ilmoitti muutoksenhakuoikeudesta ja muutoksenhaussa noudatettavasta menettelystä.

Toimitusnumero 2015-518579 13(13) Valitusosoitus Tämä valitusosoitus koskee toimitusta 2015-518579, lopettamispäivä 19.12.2016 Voimansiirtoalueen lunastus Hähkäsuo - Kuumola 110 kv Toimitukseen tai siinä annettuun ratkaisuun saa hakea muutosta kirjallisella valituksella maaoikeudelta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää siitä päivästä, jona toimitus lopetettiin tai päätös annettiin. Muutoksenhakuasiakirjat on toimitettava puhevallan menettämisen uhalla maaoikeuteen viimeistään keskiviikkona 18.1.2017 viraston aukioloaikana. Tässä asiassa toimivaltainen maaoikeus toimii Vantaan käräjäoikeudessa, joka on avoinna virka-aikana klo 8-16:15. käyntiosoite: Kielotie 21, Vantaa postiosoite: PL 194, 01301 Vantaa sähköpostiosoite: vantaa.ko(at)oikeus.fi Muutoksenhakuasiakirjat voi toimittaa henkilökohtaisesti tai asiamiehen välityksellä taikka lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköpostina maaoikeuteen. Muutoksenhakuasiakirjat lähetetään lähettäjän vastuulla. Muutoksenhakukirjelmässä on mainittava kaikki seuraavat asiat: toimitus tai muu päätös, jota muutoksenhakemus koskee miltä kohdin toimitukseen tai siinä tehtyyn ratkaisuun haetaan muutosta muutokset, jotka vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan todisteet, jotka aiotaan esittää ja asiat, jotka todisteilla aiotaan näyttää toteen vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta, jos valittaja pitää sitä aiheellisena mahdollinen pyyntö perusteluineen asian ratkaisemisesta ilman suullista pääkäsittelyä Muutoksenhakukirjelmässä on ilmoitettava muutoksenhakijan nimi ja hänen laillisen edustajansa, asiamiehensä tai avustajansa yhteystiedot sekä postiosoite, johon kutsut, kehotukset ja ilmoitukset voidaan lähettää. Myös todistajan tai muun kuultavan yhteystiedot on ilmoitettava. Jos postiosoite muuttuu, uusi osoite on ilmoitettava maaoikeudelle. Valittajan tai kirjelmän laatijan (jollei valittaja ole laatinut sitä itse) on allekirjoitettava muutoksenhakukirjelmä. Muutoksenhakukirjelmään on liitettävä tämä valitusosoitus tai sen jäljennös ja lisäksi asiakirjat, joihin muutoksenhakukirjelmässä vedotaan ja jotka eivät sisälly muutoksenhaun alaisen toimituksen tai ratkaisun käsittelyn asiakirjoihin. Jos asianosainen laillisen esteen vuoksi tai muusta hyväksyttävästä syystä ei voi määräajassa hakea muutosta, maaoikeus voi asettaa hakemuksesta uuden määräajan muutoksenhaun tekemistä varten. Uutta määräaikaa on pyydettävä kirjallisella hakemuksella, joka on osoitettava maaoikeudelle ja toimitettava ennen muutoksenhakuajan päättymistä maaoikeuteen. Hakemukseen on liitettävä selvitys hakemuksen perusteesta. Tällöin on noudatettava muutoksenhakukirjelmän laatimisohjeita. Maaoikeus voi kehottaa toimituksen asianosaista antamaan vastauksen muutoksenhakemukseen, jos hakemus koskee asianosaisen oikeutta. Vastaus ja siihen liitetyt asiakirjat annetaan tiedoksi muutoksenhakijalle. Maaoikeus voi kehottaa toimitusinsinööriä antamaan kirjallisen lausuntonsa. Lausunto annetaan tiedoksi pääkäsittelyyn kutsuttavalle asianosaiselle. Jollei asiaa ratkaista ilman pääkäsittelyä, maaoikeuden istunnosta ilmoitetaan kirjeellä, joka annetaan postin kuljetettavaksi tai muulla tavoin toimitetaan asianosaiselle vähintään 14 päivää ennen istuntoa. Jos muutoksenhakija jää pois istunnosta, muutoksenhakemus jätetään sillensä. Muun asianosaisen poissaolo ei estä asian ratkaisemista. Maaoikeus voi suorittaa paikalla katselmuksen. Valitusasian käsittelystä maaoikeudessa peritään yleensä 500 euron oikeudenkäyntimaksu. Asianosaisten oikeudenkäyntikuluihin maaoikeudessa sovelletaan riita-asioiden oikeudenkäyntikuluja koskevia oikeudenkäymiskaaren 21 luvun säännöksiä. Toimitusinsinööri: Lasse Ojala