TUTUSTUMINEN LINUX-KÄYTTÖJÄRJESTELMÄÄN Linux, taikka GNU/Linux, on avoimeen lähdekoodiin perustuva käyttöjärjestelmä. Tässä dokumentissa esitellään Linuxin perusteita ja tutustutaan Ubuntun, yhteen Linuxin jakelupaketeista. Jakelupaketti, eli distribuutio, distro, on jonkun tietyn tahon luoma Linux-paketti. Se sisältää itse käyttöjärjestelmän ja joukon ohjelmia viritettynä juuri tälle kyseiselle paketille. Tunnettuja paketteja ovat muun muassa Fedora, Red Hat (edellisen kaupallinen versio), Debian, Ubuntu, Mandriva sekä SuSE. Lisäksi joillakin distribuutiolla on omia muunnelmiaan, kuten esimerkiksi Ubuntusta on olemassa Kubuntu (KDE-työydällä Gnomen sijaan) sekä edubuntu, joka on eräänlainen kouluille räätälöity Ubuntu. Jakelupaketit eroavat toisistaan todellisuudessa hyvin vähän. Yksi ero on kuitenkin konkreettinen: se, millä tavoin distribuutiot kokoavat ohjelmapakettinsa. Näitä paketointijärjestelmiä on useita, tunnetuimmat ovat Red Hatin kehittämä RPM sekä Debianin DEB. Ubuntu perustuu Debian-distroon, joten siinä käytetään Debianin pakettienhallintajärjestelmää (.deb) Linuxin eroja Windowsiin nähden Tässä keskitytään eroihin työpöytäkäyttöä ajatellen. Palvelinympäristöä ajatellen eroja löytyy lisää. Linuxissa isot ja pienet kirjaimet erotetaan toisistaan. Esimerkiksi tiedostonimet FOO, foo, Foo sekä FoO, ovat kaikki eri tiedostoja. Linuxissa ei ole levyasematunnuksia, vaan levyosiot liitetään johonkin hakemistoon. Tästä seuraa se, että Linuxin tiedostojärjestelmässä kaikki tiedostot sijaitsevat samassa hakemistopuussa, jonka päähakemistoa merkitään /-merkillä. Ja koska hakemistot voivat olla levyosoita, on aivan mahdollista, että esimerkiksi /home-hakemisto on oma levyosionsa ja se voi jopa sijaita jossakin verkkossa olevallla koneella myöskin kaikki ulkoiset muistilaitteet (romput, korput, usb-tikut) liitetään samaan hakemistopuuhun. Nykyään paikka näille on useinmiten /medianiminen hakemisto. Tiedostojen nimet kirjoitettaan yleensä pienillä kirjaimilla. Tälle on erinäisiä historiallisia syitä. Samoin käyttäjätunnuksissa käytetään pääsääntöisesti vain pieniä kirjaimia Linuxin komentotulkit ovat tehokkaita ja monipuolisia työkaluja. Niitä on lisäksi useita: ei siis tarvitse tyytyä yhteen ainoaan. Linuxin käyttäjätunnuksista ja käyttäjätasoista Linux pohjautuu unixiin, joka on aina ollut monen käyttäjän käyttöjärjestelmä. Sen taikia normaalikäyttäjien oikeudet ovat aina olleet hyvin rajalliset. Niin on edelleenkin. Normaalilla käyttäjällä on oikeuksia ainoastaan omaan kotihakemistoonsa ja sen ulkopuolella ei oikeastaan mitään, väliaikaistiedostohakemistoa /tmp lukuunottamatta. Ylläpitoa varten on olemassa käyttäjätunnus, jonka nimi on yleensä root. Tällä tunnuksella on täydet oikeudet järjestelmään, sillä voi siis käytännössä tehdä aivan mitä tahansa järjestelmässä. Sille ei ole mitään esteitä. Siksi se onkin tarvittaessa myös hyvin vaarallinen tunnus: väärässä paikassa tiedostojen poisto saattaa olla hyvinkin 1(6)
Ubuntu ja pääkäyttäjä kohtalokasta. Siksi sitä tuleekin käyttää ainoastaan ylläpitotehtäviin ja jokaiselle koneen käyttäjälle tulee luoda aivan oma tunnuksensa. Käyttäjätunnukset ovat usein varsin lyhyitä, 1-8 kirjainta, toki pidempiäkin voi luoda. Tunnus voi sisältää sekä kirjaimia että numeroita, mutta se on kuitenkin alettava kirjaimella. 1 Linuxin pääkäyttäjä on aina konekohtainen tunnus. Sillä ei voi toteuttaa operaatioita esimerkiksi verkkolevyille. (tai voi, jos joku on tehnyt jaot niin typerästi, että on antanut sille luvan) Syystä taikka toisesta Ubuntussa käytetään ylläpitotoimenpiteisiin ohjelmaa nimeltään sudo. Sillä voi määrittää käyttäjiä, jotka voivat tarvittaessa suorittaa ylläpitotehtäviä, kuten luoda uusia käyttäjiä taikka asentaa uusia ohjelmia. Tällaisen tehtävän yhteydessä ohjelma pyytää käyttäjää antamaan oman salasanansa, kun muissa distroissa tässä kohtaa tulee tietää Hyödyllisiä näppäinkomentoja CTRL ALT F1..F6 ALT F1..F6 ALT - F7 Virtuaalikonsolit. Näiltä pääsee tekstitilaan työpöydältä Virtuaalikonsolilta toiselle Takaisin graafiseen tilaan CTRL ALT BACKSPACE Käynnistää graafisen tilan uudelleen Työpöytä Työpöytä ei oikeastaan paljoa Windowsista poikkea, palkki, josta ohjelmat käynnistetään, sijaitsee ruudun ylälaidassa: Applications-valikosta voit käynnistää ohjelmia, ne ovat siellä ryhmiteltyinä alaryhmiin. Places-valikko taas pitää sisällään joko koneesta taikka verkon takaa löytyviä kansioita. System on taas ylläpitotehtäviä, joko henkilökohtaisia asetuksia taikka yleisiä asetuksia varten. Alalaidassa taas näkyvät ohjelmat, jotka ovat käynnissä: Kuvassa vasemmalla olevasta nappulasta voi pienentää kaikki ohjelmat. Oikeassa laidassa taas näkyy kaksi työtilaa sekä roskiksen kuvake: Työtilojen idea on siinä, että jos pitää useita ohjelmia auki, näitä voi sijoittaa eri työtiloihin, jolloin kenties työpöytä selkeytyy. Ubuntussa näitä on oletuksena kaksi, muissa distribuutioissa voi olla enemmän, esimerkiksi Fedorassa näitä on neljä. Kaikki määritykset voi tosin muuttaa. Palkkien paikkoja voi vaihdella yms. 1 Tähän on osaa distroista rakennettu syystä taikka toisesta poikkeuksia 2(6)
Ohjelmien asentaminen Ohjelmia voi asentaa järjestelmään kahdella erilaisella ohjelmalla ja lisäksi vielä komentoriviltä apt-get-komennolla. Applications-valikossa on Add/Remove Software -valinta, joka näyttää tältä: Koska Ubuntu tulee vain yhdellä rompulla, sillä ei voi olla kovin suurta ohjelmavalikoimaa. Täältä voi etsiä asennettavia ohjelmia. Linux-distrojen ohjelmavalikoimat ovat erittäin suuret. Debiania, johon Ubuntukin perustuu, pidetään valikoimaltaan kaikkein kattavimpana. Lisäksi jos jotakin ohjelmaa ei löydy, se voidaan usein asentaa kääntämällä se suoraan lähdekoodista. Tähän tosin törmää nykyisin aika harvoin ja onkin suositeltavaa käyttää distrojen omia ns. repositoryjä, pakettivarastoja ensisijaisesti ohjelmien asennuksessa. Toinen, monipuolisempi ja enemmän ohjelmia esittävä ohjelma on nimeltään synaptic. 3(6)
Se löytyy yllä olevan polun takaa ja sen esittämä ohjelmavalikoima on huikea: Kyseisessä kuvassa ollaan hakemassa Java-pluginia Firefox-selaimeen. 4(6)
TEHTÄVIÄ Tuntitehtävät Tämän kerran tehtävä on kaksiosainen: alkuosassa toteutetaan tuntitehtävä, joka esitetään opettajalle tunnin lopussa, loppuosa on taas sähköpostilla palautettava tehtävä. Tehtäviä varten mene osoitteeseen http://users.metropolia.fi/~kuivi/unix/coursefiles/ ja kopioi sieltä löytyvä coursefiles.zip-niminen tiedosto itsellesi ja pura se kotihakemistoosi. Purkamisen voi tehdä hiiren oikeanpuoleisella nappulalla valitsemalla extract here taikka pääteikkunassa kirjoittamalla komennon unzip coursefiles.zip Sen jälkeen tutustutte siihen, mitä kaikkea ko. paketista löytyikään. (tiedostoja ja hakemistoja) Kirjoittakaa vastaukset jollakin editorilla. Etsikää ohjelmavalikoista editori. Ei sen löytäminen vaikeaa ole. 1. Tutustukaa molempiin asennustyökaluihin sekä ohjelmatarjontaan. Asentakaa muutama mielenkiintoisena pitämänne ohjelma koneeseen. Huom. Saatatte joutua asentamaan Synapticin erikseen 2. Kuinka monta ohjelmapakettia synaptic ilmoittaa olevan saatavilla? 3. Asentakaa Thunderbird-sähköpostiohjelma ja määrittäkää siihen sähköpostipalvelimet siten, että sillä voi lähettää ja vastaanottaa postia. 4. Etsikää applications-valikosta ohjelma nimeltään terminal. Käynnistäkää se ja suorittakaa sekä selvittäkää, mitä komennot oikein tekevät. Olkaa tarkkoja oikeinkirjoituksen kanssa! ls ls -l (tässä on kirjain l, ei numeroa yksi) cd coursefiles pwd ls * ls -d * man ls ls fi* wc dante cd dir1 file * cp../dante. cd.. cat dante less dante man cat info cp head -n 5 dante tail -n 6 dante cat file1 file2 > file12 5. Tutustu man-komennon avulla cp-komennon ohjeeseen ja selvitä, mitä cp:n seuraavat optiot tekevät: -i -r -u -v 5(6)
Palautettavat tehtävät 6. Oletuksena Ubuntu käyttää Gnome-työpöytää. Toinen usein käytetty työpöytäohjelmisto on KDE. Siihen kuuluu konqueror-tiedosto- ja nettiselain. Asentakaa se koneeseenne. Jouduitteko asentamaan muita paketteja? 7. Tehtävän 4 loppupuolella kokeilitte komentoa info. Se on eräänlainen hypertekstijärjestelmä, tosin erittäin hankala käyttää. Käynnistäkää nyt konquerorselain ja kirjoittakaa sen osoiteriville info:cp. Mitä tapahtui? Jos ei näyttänyt löytyvän mitään, kokeilkaa pelkkä info: [kaksoispiste kuuluu asiaan] ja etsikää auenneesta listasta coreutils ja sieltä sopiva alavalinta, taikka avatkaa pääteikkuna ja kirjoittakaa siihen sudo makewhatis ja kokeilkaa sitten uudelleen. 8. Kirjoittakaa jollakin editorilla (EI OpenOfficen Writerillä!) seuraava teksti. Antakaa sille nimeksi vaikkapa nimet.txt. Hessu 12 jun 1964 Minna 3 may 1977 Liisa 23 oct 1955 Sanna 7 oct 1963 Jarmo 9 jan 1956 Kirsi 27 apr 1977 9. Mitä tekevät seuraavat komennot? (Pääteikkunassa kirjoitettuna) cat nimet.txt wc -l nimet.txt sort nimet.txt sort -k2 nimet.txt sort -k2n nimet.txt grep 'Liisa' nimet.txt grep 'na\>' nimet.txt Seuraavien tehtävien ratkaisut haetaan internetiä apuna käyttäen. Vastaukset Tuubiin. Tehtävät voi toteuttaa ryhmätyönä. Osoitteessa www.distrowatch.com on sivusto, jossa esitellään Linux-distribuutioita ym. Tutustukaa sivustoon ja vastatkaa seuraaviin kysymyksiin. 1. Mitkä ovat seuraavien Distribuutioiden uusimmat versiot: Fedora, Debian, Ubuntu, Mandriva, Gentoo, OpenSuSE? 2. Mitkä ovat tällä hetkellä 10 suosituinta distribuutiota? 3. Onko tällainen lista välttämättä luotettava? Perustele! 4. Mitä hyötyä ja mitä haittaa tuollaisesta suuresta distribuutioiden määrästä voisi olla? 5. Mitä erikoista on Gentoo-distribuutiossa? Seuraaviin kysymyksiin löytää vastauksen esimerkiksi osoitteesta www.linux.fi, joka on suomenkielinen Linux-aiheinen wiki. 6. Mikä on ikkunointiohjelma eli ikkunamanageri? 7. Mikä on xfce ja miten se poikkeaa muista vastaavista ohjelmista? 8. Tutustukaa Linuxin hakemistorakenteeseen. Mitä hakemistoja pitää löytyä juurihakemiston alta? 6(6)