LINUXIN ASENTAMINEN WINDOWSIN RINNALLE

Transkriptio

1 LINUXIN ASENTAMINEN WINDOWSIN RINNALLE Ubuntu-linux Gparted-ohjelma Tämän kerran aiheena on Linuxin asentaminen koneeseen. Koska laitteessa on jo Windows-käyttöjärjestelmä asennetuna siten, että se käyttää ja varaa koko levyn, joudumme tekemään aluksi operaation, joka pienentää levyosiota ja vapauttaa levyä Linuxia varten. Asentamamme Ubuntu-linuxin asennusohjelma osaisi tehdä tämän tempun itsekin, mutta gparted-ohjelman käytön halllinta on monessa muussakin paikassa tarpeellinen taito. Ubuntu ( on yksi monista Linux-jakelupaketeista. Se on räätälöity työpöytäkäyttöä varten ja lisäksi sen cd on kaksitoiminen: sitä voi ajaa ns. live-linuxina suoraan cd:ltä ja tämän lisäksi sen voi myös asentaa normaaliksi käyttöjärjestelmäksi koneelle. Tässä tehtävässä aloitamme live-linuxina, jolla pienennämme Windows-osiota, jonka jälkeen asennamme Ubuntun luomaamme levyosioon. Gparted on ilmainen ohjelma, jolla pystyy muokkaamaan levyosoiden kokoa. VAROITUS: OTA AINA VARMUUSKOPIO TÄRKEISTÄ TIEDOSTOISTA ENNENKUIN KÄYTÄT GPARTED-OHJELMAA! Ubuntussa tämä ohjelma tulee mukana, joten käynnistämme ohjelman seuraavasti: Valitaan System Administration Partition Editor: Tämä käynnistää gparted-ohjelman: 1(10)

2 Vihreällä rajattu osa kertoo, että levyllä on NTFS-tiedostojärjestelmä, jonka koko näkyy kuvassa. Keltainen alue levyn alussa on käytetty osa, eli yli puolet levystä on tyhjää. Seuraavaksi Resize/Move-valinnalla laitamme levyn suurinpiirtein puoliksi ja vapautamme näin tilaa Linuxia varten. Kuvassa on annettu levyosion uudeksi kooksi 20 gigatavua ( MiB), loppuun jätetään levyn tyhjä tila, eli jätämme vanhan osion levyn alkuun. Tämä jo siksikin, ettei Windowsin käynnistämisessä tulisi eteen ongelmia, Windows kun on tarkempi käynnistysosionsa sijoittumisesta kuin Linux, joka käynnistyy käytännössä mistä tahansa biosin näkemästä paikasta. Huom. Saatatte joutua vaihtamaan levyn alkuun hetkeksi yhden megatavun ennenkuin pääsette muuttamaan kokoa. Tempun jälkeen tilanne näyttää tältä: 2(10)

3 Tässä vaiheessa ei ole vielä tapahtunut mitään, vaan tilanne meni jonoon (pending). Tässä kohtaa voi siis tarvittaessa perua tapahtuman, jolloin mitään ei tehdä. Mutta koska olemme toteuttamassa levyn muokkausta, niin toimimme sen mukaisesti Edit-valinnasta löydämme ratkaisun: Valitaan Apply All Operations -valinta ja toteutetaan toimenpide. Tämä kestää jonkin aikaa, useampia minuutteja. Ennen aloittamista varoitetaan vielä, että oletko aivan varma, että haluat tehdä tämän: Varmistuksen ottaminen on suositeltavaa. Kun levyosioita muokataan, on aina olemassa vaara, että tulee jotakin ongemia. Nyt tilan vapauttaminen on tehty ja voimme aloittaa Ubuntun asentamisen. Alkutoimet ennenkuin aloitetaan asennus Kirjoittakaa verkkoasetukset talteen vaikkapa paperilapulle, sillä tarvitsette niitä että saatte Ubuntun verkkoasetukset paikoilleen heti. 3(10)

4 Ubuntu-linuxin asentaminen Asennetaan Ubuntun versio 8.04 LTS. LTS tarkoittaa pitkän tuen versiota. Työpöytäversiolle luvataan kolmen vuoden ja palvelimelle viiden vuoden tuki. Eli ohjelmapäivityksiä tulee vähintään noin pitkään. Asennus aloitetaan helpoiten työpöydältä löytyvästä kuvakkeesta. Kaksoisnapautetaan sitä ja aloitetaan asennus, jossa on seitsemän vaihetta: Ensimmäiseksi valitaan kieli. Kielivalikoima on laaja, suomi on myös edustettuna. Asennusryhmä voi valita kielen vapaasti, kuitenkin luonnollisesti joku sellainen kieli, jota kaikki hallitsevat riittävästi. ;-) Kielen jälkeen valitaan paikka, missä olemme. Tällöin kello näyttää oikeaa aikaa: 4(10)

5 Näppäimistö on tärkeää asettaa oikein. Tämän valinnan jälkeen näppiksessä toimivat merkit oikein. Pelkkä Finland -valinta riittää. Allaolevassa ruudussa kannattaa kokeilla, että ääkköset ja muut erikoismerkit toimivat. Neljäntenä pitää valita asennustapa: Valintoja on neljä: 1. Ohjattu valinta, jossa otetaan ensimmäinen osio ja otetaan sieltä vapaa tila Ubuntun käyttöön. Huomatkaa, että jos emme olisi gpartedilla tehneet pienennöstoimenpidettä, se pitäisi tehdä nyt. 5(10)

6 Linuxin levyosiot 2. Ohjattu käytä koko levy. Tämä valinta hävittää koko levyn datan ja jyrää muut käyttöjärjestelmät. Koska haluamme säilyttää Windowsin, tämä valinta on poissa kuvioista. 3. Ohjattu käytä suurin jatkuva vapaa tila. Tällä valinnalla saamme tyhjän tilan käyttöön, mutta koska haluamme toteuttaa itse osioinnin, valitsemme lopulta viimeisen valinnan, eli 4. Manual. Täällä pääsee itse valitsemaan luotavat osiot ja määrittämään niiden koon. Tämä toteutetaan nyt! Linuxin levyosiointi poikkeaa merkittävästi Windowsin vastaavasta. Windowsissa kaikki eri levyosiot näkyvät omina kirjaintunnuksinaan C:stä alkaen. Linuxissa kaikki osiot liitetään hakemistoihin ja nämä hakemistot sijaitsevat kaikki samassa hakemistopuussa. Hakemistorakenne on käytännössä samanlainen kuin Windowsissa, on olemassa juurihakemisto, merkitään kauttaviivalla ( / ), jonka alle kaikki muut hakemistot tulevat. Hakemistopuussa voi olla useita eri osioita, jopa verkkolevyjä. Ulospäin tämä ei näy mitenkään. Esimerkiksi seuraavassa kuvassa erään koneen osioinnit: Ensimmäisenä on juurihakemisto. Tämä on ainoa pakollinen osio, joka tulee tehdä. Yksinkertaisimmillaan osioita ei siis ole tämän enempää. Toisena /home-hakemisto, jonne tehdään käyttäjien kotihakemistot. Tämä on järkevää pitää omana osionaan, sillä päivitettäessä (taikka uudelleenasennettaessa) voidaan helposti säästää data, kun ei formatoida osiota erikseen. Kolmas osio on nimeltään /boot. Se on pieni osio, tässäkin vain 100-megainen. Se sisältää käynnistyksessä tarvittavat tiedostot, kuten kernelin. Tätä ei ole välttämätöntä tehdä, tosin tietyissä tilanteissa se saattaa auttaa koneen käynnistymisessä. /dev/shm sisältää tilapäisen tiedostojärjestelmän ja on olemassa vain konetta käytettäessä Kaksi viimeistä /media/disk ja /media/lacie ovat ulkoisen USB-levyn kaksi osiota. Eli kaikki ulkoiset levyt, kuten USB-kovalevyt ja -tikut sekä romput pitää myös liittää hakemistopuuhun. Yksi osio puuttuu listasta, swap, eli Linuxin virtuaalimuisti. Linuxin virtuaalimuisti on oma osionsa, jolla on myös oma tiedostojärjestelmä. Nyrkkisääntönä pidetään, että virtuiaalimuistiosion koko on noin kaksi kertaa keskusmuistin koko. Gigan keskusmuistilla pitäisi siis tehdä kaksigigainen virtuaalimuistiosio. 6(10)

7 Ubuntun osiointi Luodaan kaksi osiota Ubuntun osiointityökalulla. Kuvassa näkyy aiemmin luomamme vapaa tila, n. 19 gigatavua. Tämän käytämme kahden osion luomiseen. Aloitamme luomalla virtuaalimuistiosion ja sen jälkeen käytämme lopun levystä juuriosiolle. Koska levy on varsin pieni, ei oikeastaan kannata lähteä tekemään mitään tuon tarkempaa osiointia, korkeintaan n. 10-gigainen /home-osio voisi olla järkevä toteuttaa. Saatte itse valita, miten toimitte. Kuvassa näkyy myös levy /dev/sdb1. Se on usb-tikku, jonka avulla nämä live-linuxista otetut ruutukaapauskuvat on saatu talteen. New Partition -valinnalla luodaan ensiksi virtuaalimuistiosio: Koneissa on 512 megaa muistia, joten n. gigainen virtuaaliosio on järkevä toteuttaa. Huomatkaa Use as -valinta ja hakekaa sieltä tyypiksi swap area. Sillä ei ole väliä, tehdäänkö primääriosio taikka looginen (ns. jatko-osio) 7(10)

8 Virtuaalimuistin jälkeen käytetään loppulevy juurihakemistolle. Aloitetaan taas New Partition -valinnalla ja tämän jälkeen ollaan taas samassa paikassa: Osion kooksi tarjotaan automaattisesti suurinta mahdollista osiokokoa, mikä on mahdollista toteuttaa. Mount point -kohdasta valitaan juurihakemisto ja tiedostojärjestelmänä ext3 on hyvä perusvalinta. Nyt olemme osioineet levyn ja asennus pääsee jatkumaan. Ensiksi kysellään käyttäjätietoja, että saadaan yksi käyttäjä järjestelmään: Muita käyttäjiä voidaan luoda myöhemmin järjestelmän työkalujen avulla. 8(10)

9 Tämän jälkeen asennusohjelma tunnistaa, että järjestelmän Windowsissa on käyttäjiä ja ehdottaa näiltä tiettyjen tietojen tuomista Linuxin puolelle. Jos ette halua tuoda mitään, sekin on täysin mahdollista. Tämän jälkeen alkaa varsinainen asennusosa, eli rompulta kopioidaan Tämä vaihe onkin odottelua, sillä kopiointi kestää jonkin aikaa. Onneksi Ubuntun perusasennus on todellakin vain yhden rompun verran tavaraa. Loput ohjelmat voikin sitten hakea netistä. 9(10)

10 Asennuksen viimeistely Kun asennus on valmis, poistetaan romppu koneesta ja käynnistetään Ubuntu kovalevyltä. Sen jälkeen ensimmäinen toimenpide onkin mennä laittamaan verkkoaseutukset kuntoon, jotta päästäisiin hakemaan järjestelmän päivitykset ja asentamaan mahdollisia uusia ohjelmia. Asetuksiin päästään näin: Network-valinnan takaa saatte ikkunan, johon kirjoitatte puuttuvat verkkoasetukset: Ensimmäinen valinta Wired connection sisältää ominaisuuksissaan (Properties) paikat, jonne voitte kirjoittaa verkkoasetukset. Kirjoittakaa Windowsista kopioimanne verkkoasetukset tänne ja käyttöjärjestelmä pääsee nettiin. Tämän jälkeen Ubuntu todennäköisesti ilmoittaa päivityksistä. Imuroikaa ja asentakaa nekin koneelle. Lopuksi voitte luoda omat käyttäjätunnukset jokaiselle ryhmänne jäsenelle. 10(10)