Biotalous arvoa maalla ja kaupungissa

Samankaltaiset tiedostot
Miten digitalisaatio muuttaa ruokaketjua?

Maatalouden muutos ja ilmastonmuutos miten kohti kestävää ruokajärjestelmää?

Kestävää kasvua biotaloudesta I Pääministeri Juha Sipilä

Metsään-jatkokurssi Biotalous. Mikko Tilvis , Tampere

Digitalisaatio muuttaa ruokaketjua: hyppää mukaan, kehity ja uudistu

Ekotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju

Mitä ovat kiertotalouden katalyytit? Hanna Lehtimäki, konsortion varajohtaja Professori, Itä-Suomen yliopisto

Maa- ja metsätalousministeriön STRATEGIA 2030

Satakunta Koordinaattori Sari Uoti

Biotalousstrategiabiotaloudella. kehittymään

Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Biotaloudesta elinvoimaa Itä- ja Pohjois-Suomeen

Voisiko ekologinen pakkaus olla kilpailuvaltti?

Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma

Suomen Itämeren alueen strategia

SATAKUNNAN BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA. Koordinaattori Sari Uoti

Kestävä matkailu Suomen arktisen strategian prioriteettina

Pirkanmaan uuden ympäristöohjelman toteutus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Loppi

Kestävä ravinto globaalin, kansallisen ja lähiruokajärjestelmän mahdollisuutena

Kiertotaloutta, hyviä käytäntöjä ja yhteistyötä rakentamisessa ja muissa teemoissa CIRCWASTE-hankkeen esittely

Kestävä talous & hyvinvointi: tulevaisuuden näkymiä

Puutuoteteollisuuden rooli biotaloudessa

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik,

Sosiaalisen paikkatiedon keruu hyvinvointimatkailun kehittämisessä ja matkailijoiden kiinnostus luonnontuotteisiin liittyviin palveluihin

MMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa

Bio- ja ympäristökysymykset

Biotalous-strategian julkistus Bryssel. Sari Tasa Hankepäällikkö (BCK) TEM/ Innovaatiot ja yritysrahoitus-osasto

Vihreä talous kansallisella tasolla Vihta-hankkeen loppuseminaari Toiminnanjohtaja Antti Sahi, MTK

Pirkanmaa ja biotalous

Kierrätystä, uusia tuotteita ja yhteistyötä kiertotalouden esimerkkejä CIRCWASTE-hankkeesta

Luken ja yritysten yhteistyö uudet välineet yhteistyön tiivistämiseksi

Älykkäät pitäjät Lähellä maaseutu/lähellä kaupunki Tapani Pöykkö

Lyhyt kertaus avauspajasta Suomen meriklusteri on merellisten elinkeinojen muodostama kokonaisuus, jossa toimii noin yritystä.

Jätehuollosta kiertotaloushuoltoon Satu Hassi Kansanedustaja, eduskunnan ympäristövaliokunnan puheenjohtaja

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö

HEVOSEN HIILIKAVIONJÄLKI - herättelyä elinkaariajatteluun

Puurakentaminen ja elinkaariajattelu

Korkean jalostusarvon materiaalit suljetussa raaka-ainekierrossa

- Potentiaalia innovaatioiksi

HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA. Liisa Saarenmaa MMM TUTKAS

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM

Kumppanuus ja maaseutu

TEM Toimialapalvelu Luonnontuoteala nyt

BIOTALOUS INNOSTAA INNOVAATIOIHIN Lahti Inkeri Huttu Tekes

ja sen mahdollisuudet Suomelle

Sinisen Biotalouden mahdollisuudet

Mitä teollinen biotekniikka oikein on?

Kiertotalouden innovatiiviset mahdollisuudet. Olli Koski Johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia

Kainuun kehittämisen näkymiä Pentti Malinen Kainuun liitto

Agroekologinen symbioosi - mikä, miksi?

Elinkaariajattelu ja kiertotalous

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

TEKNISEN KONSULTOINNIN TOIMIALARAPORTTI. Timo Metsä-Tokila

Kestävän viennin haasteet ja mahdollisuudet

Uusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015

RIESASTA RAHAKSI Loue

Ihmislähtöisiä innovaatioita

BIOTALOUS- TARVITAANKO MAASEUTUALUEILLA KAAVOITUSTA?

Näkökulmia biotalouteen maaseudun kehittämisessä

Biotaloudesta uutta osaamista ja yrittäjyyttä maaseudulle

Hävikistä ja jätteestä raaka-aineeksi biomassan kaskadikäyttö

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa

LUONNONTUOTEALA. Luonnontuotealan aamukahvitilaisuus Toimialapäällikkö Anne Ristioja Rovaniemi

Ruokaketjun kiertotalous - vaikutus maatiloihin. KTT, HM Ville Tuomi

Pohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely

Maaseutu mahdollistajana katalyyttinä hevonen. Leena Rantamäki-Lahtinen MTT taloustutkimus

Vähähiilinen yhteiskunta globaalina tavoitteena Päättäjien metsäakatemia 15.IX 2010

Ulkoilijoiden harrastajaprofiileja

Biotalouden mahdollisuudet. Jouko Niinimäki & Antti Haapala Oulun yliopisto

Luken KINO Pauli Saarenketo

Suomen kemianteollisuus biotaloudessa 2013 toteutetun selvityksen tulokset

Tulossuunnittelu Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tekesin innovaatiorahoitus ja Green Growth ohjelma

Arktinen Älykäs Maaseutuklusteri

Luonnonvarojen älykäs hyödyntäminen - Hallituksen kärkihankkeet, tutkimus ja vaikuttavuus

Suunnittelun lähtökohtia tulevaisuuden kaupunkiin

Agroekologinen symbioosi

Rikasta Pohjoista 2019 Uudistuva teollisuus Teollisten innovaatioiden tulevaisuus

Tulevaisuus tulee kylään: metsällisiä kiertotalousajatuksia. Eeva Hellström Lapin metsätalouspäivät

BIO & CIRCULAR FINLAND. Business Finland kannustaa kehittämään kiertotalouden ratkaisuja

KIERTOTALOUS käytäntöön

Kuntavaalit Paikallisin eväin kohti menestyvää kuntaa

Kuntavaalit Paikallisin eväin kohti menestyvää kuntaa

Aluekehityksen tilannekuvan ja valtion ja maakuntien aluekehittämiskeskustelujen 2018 valmistelu. Alueiden uudistumisen neuvottelukunta

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa

Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston toimintasuunnitelma 2017

Elinvoimaa monialaisista maakunnista

Maapallon rajat ovat tulossa vastaan

Saint-Gobain Kierrätyksestä kiertotalouteen

ja sen mahdollisuudet Suomelle

Kansallisen metsästrategian 2025 päivitys; Kansainväliset linjaukset

Metsäbiomassa, biotalous ja metsät

Transkriptio:

Biotalous arvoa maalla ja kaupungissa Sirpa Kurppa, tutkimusprofessori, Luke Biotalous arvoa maalla ja kaupungissa Sirpa Kurppa, tutkimusprofessori, Luke

Biotalous Globalisaatio >< alueellistuminen/seutukun nallistuminen Painotus uusiutumattomien luonnon varojen käytöstä uusiutuvien luonnonvarojen käyttöön = biotalous Kasvava ympäristötietoisuus ja ymmärrys luonnonvarojen rajallisuudesta ylläpitää ihmisten kaipuuta luontoon ja halua asua ekologisesti kestävästä ympäristössä, myös kaupungeissa. 2 Sirpa Kurppa

ymmärrys luonnonvarojen rajallisuudesta Stockholm Resilience Institute 3 Sirpa Kurppa

Biotalous Euroopassa Koko Euroopassa metsä on tärkein bioinfrastruktuuri Peittävyys 40 % EU maapinta-alasta ja lievästi kasvava 4 Sirpa Kurppa

14000 12000 10000 Biotalous Kasvun rajat 8000 6000 4000 2000 0 Vuotuinen kasvu 2009-2013 Vuotuinen poistuma 2010 Vuotuinen poistuma 2011 Vuotuinen poistuma 2012 Vuotuinen poistuma 2013 Vuotuinen poistuma 2014 5 Sirpa Kurppa

Biotalous Kasviöljypohjaisia sideaineita sisältävät maalit Edistyneet biopolttoaine et Biopohjaiset materiaalit pakkauksissa ja lääketieteess ä Selluloosapohjaiset jugurttien sakeuttamisaineet, entsyymit pesuaineissa ja mäntyöljyjalosteet liimoissa Tuotteet Marjojen ainesosia sisältävä kosmetiikka Luonnonkumi a ja -öljyjä sisältävät autonrenkaat 6

Luonnossa oleskelulla on monia terveyttä edistäviä vaikutuksia, joiden saanti halutaan turvata kansalaisille. Urbanisoituvalla ympäristöllä myös terveyttä uhkaavia tekijöitä, jota vihreä kasvusto liennyttää http://web.tuat.ac.jp/~aerosol/en/index.html 7 Sirpa Kurppa

Lähiruuan arvostus kasvaa, ihmiset haluavat tietää mistä ruoka on peräisin ja miten se on tuotettu. Yhä useampi haluaa liittää nämä osaksi kaupunkielinympäristöään mm. kaupunkiviljelyn muodossa. Lähiruoka voi olla kaikkea omaehtoisesta puuhastelusta intensiiviseen entistä suljettujenpien kiertojen tuotantoon 8 Sirpa Kurppa

Kaupungistuminen muuttaa vääjäämättä yhteiskuntaa ja asumiskulttuuria. Voiko maaseutu lunastaa paikkansa tässä kehityksessä osa kaupungistumista ja auttaa kaupunkeja kehittymään ekologisemmiksi ja sitä kautta kestävän kehityksen mukaiseksi ja uuden tyyppisiksi resilienteiksi elinympäristöiksi jossa on myös ihmisten tarvitsemia luonto- ja elämyspalveluita? Biotalouden high-tech Kaikilta tasoilta voi oikeaan kontekstiin sijoitettunsa syntyä korkean lisäarvon tuotteita Luonnon alkuperäisarvoa Säilyttävät tuotteet Luontopalvelut 9 Sirpa Kurppa

Syntyykö tulevaisuuden kestävä yhteiskunta maaseudun ja kaupungin vuorovaikutuksen tuloksena kestävänä kehityksen ja rajallisten luonnonvarojen ristipaineessa? 10 Sirpa Kurppa

Syntyykö tulevaisuuden kestävä yhteiskunta maaseudun ja kaupungin vuorovaikutuksen tuloksena kestävänä kehityksen ja rajallisten luonnonvarojen ristipaineessa? Walter Stahel The Product-Life Institute 11 Sirpa Kurppa

Kiertotalous resurssien säästö - kestävyysajattelu Resurssien käytön vähentäminen -Reduce Resurssien uudelleen käyttö - Reuse Resurssien uusintaminen - Revive Resurssien kierrätys - Recycle Resurssien uudelleen määrittely - Redefine Resurssien uudelleen suunnittelu - Re-imagine Resurssien uudelleen muotoilu - Redesign Resurssien korvaaminen - Replace Resurssien korjaaminen - Rebuild Resurssien elvytys - Regenerate Resurssien uusrakentaminen - Reform Resurssien uudelleen organisointi - Reorganize Muuntojoustavuus: soveltuvuus, muotoiltavuus, kestävyys, käyttövalmius (Resilient: adaptability, transformability, persistence, preparedness) 12 Sirpa Kurppa

Producing Performance Circular economy: reduce, reuse, remanufacture, recycle new metric of the value-per-weight ratio ( -per-kg) to measure wealth creation in relation to resource consumption resource efficiency (rebound impact managed) strategies how to significantly boost this ratio up to million a Euro per kg resource ratio through, for instance, science and knowledge workers Sirpa Kurppa Natural Resources Institute Finland

14 Sirpa Kurppa Natural Resources Institute Finland

C. S. Holling. Understanding the Complexity of Economic, Ecological, and Social Systems. Ecosystems (2001) 4: 390 405 DOI: 10.1007/s10021-001-0101-5 15 Sirpa Kurppa Natural Resources Institute Finland

http://www.theburningplatform.com/2013/09/ 16 Sirpa Kurppa Natural Resources Institute Finland

Voiko digitaalisuus tarjota myös tässä uusia toimintamalleja? 17 Sirpa Kurppa

Luonnonvarayrittäjyyden digitalisaation kehityspolkuja ja mitä niiden toteutumiseksi tarvitaan Kehityspolku I Tarkennettu tuotanto - visio Tietojen tallennus ja siirto kehittyy Työn luonne muuttuu enemmän toimintojen tarkkailuun ja tuotannon seurantaan Robotisaatio ja automaation määrä tiloilla kasvaa Kehityspolku I Tarkennettu tuotanto -mahdollistajat Uudenlaisia järjestelmämalleja tarkennettuun tuotantoon Polkuriippuvuudesta irtaantumista Automatisaatio / robotiikka ensisijaiseksi 18 8.1.2018 Natural Resources Institute Finland

Kehityspolku II Erikoistuva tuotanto visio Erikoistuotteita myyvät yritykset tarvitsevat uudenlaisia digitaalisia myyntija markkinapaikkoja ja yhteistyöverkostoja Kehityspolku II Erikoistuva tuotanto - mahdollistajat Digitaaliset myyntipaikat Uudet liiketoimintaverkostot Kuluttajien ostotapojen ja tottumusten muutos http://sponsoroitu.lapinkansa.fi/lapin-liitto/klusterissa-alykkyys-tiivistyy 19 8.1.2018 Natural Resources Institute Finland

Kehityspolku III Teollinen tuotanto - visio Syntyy uudenlaista yrittäjyyttä: Suljettukiertoinen, teollinen tuotanto, joka ei ole riippuvainen luonnonolojen vaihtelusta Biotuotteiden designaaminen on rajatonta 20 8.1.2018 Kehityspolku III - Teollistuva tuotanto Uudet tuotantoteknologiat Uudet liiketoimintamallit Uudet verkostot Uudet yrittäjät Natural Resources Institute Finland

Biomimicry alkuperäinen luonto biomimicryn ja innovaatioiden korvaamaton lähde 21 8.1.2018 Natural Resources Institute Finland

KIITOS! sirpa.kurppa@luke.fi Natural Resources Institute Finland

23 Teppo Tutkija