Kohti sähköistä ylioppilastutkintoa Opiskelijoiden kokemuksia testikokeen perusteella Haasteita ja mahdollisuuksia lukioille ja tutkinnolle Syksyn sävel 2014 ylioppilastutkinto.fi digabi.fi
Lähtökohdat Hartaasti suunniteltu uudistus Nopea tekninen kehitys Tiedonvälityksen murros Opiskelijoilla on arkikäytössä mahdollista käyttää nykyaikaisia työvälineitä tiedonkäsittelyn ja jäsentämisen tukena 2
Filosofian johdantokurssin sähköinen koe 3
Ressun opiskelijoiden ajatuksia sähköisen testikokeen jälkeen Paperinen on parempi tällä hetkellä, koska matematiikassa on nopeampaa kirjoittaa käsin erikoismerkkien vuoksi tietokoneella on totuttu tekemään jotain muuta että kokeeseen keskittyminen, tunnelmaan pääseminen oli melko hankalaa tekniikka ei vielä toiminut tarpeeksi hyvin tällä hetkellä tekeminen tuottaa paljon sekoilua ja ongelmia, jatkojohdoista oli pulaa, jotkut unohtivat koneensa, tikkujen kanssa säätämiseen kului puoli tuntia yliaikaa tietotekniikan käytön osaaminen on todella eritasoista ja se aiheuttaa epätasaarvoisen aseman saan koneen ääressä istuessani päänsärkyä, ja olen muutenkin sähköisiä ylioppilaskirjoituksia vastaan 4
Ressun opiskelijoiden ajatuksia sähköisen testikokeen jälkeen Sähköinen kurssikoe on parempi, koska teksti on helpommin muokattavissa kuin käsin kirjoittaessa kirjoitan koneella nopeammin koneella käsi ei väsy paperiakin säästyy 5
Hieman yli 70 % (5/2) Ressun kokeeseen osallistuneista opiskelijoista piti sähköistä koetta parempana kuin paperista Kurssin opettajana toimineen lehtori Savolaisen kommentteja: suurimmat ongelmat liittyivät opiskelijoiden omien koneiden käyttämiseen, käynnistäminen oli vaikeaa sähköiset koevastaukset olivat helpommin luettavissa ja nopeammin arvioitavissa 6
Mahdollisuudet Sähköinen koe mahdollistaa opiskelijoille modernien työvälineiden käytön tietämyksensä käsittelyyn ja esittelemiseen Arviointiin automatiikkaa Voitaisiinko jossain vaiheessa mitata yhteistyötaitoja? 7
Uutta rakennettaessa on perusta tehtävä vahvaksi Ensimmäisissä kokeissa tuskin suuria muutoksia, vain muutamia kysymystyyppejä Jatkuva jalostaminen synnyttää epävarmuutta Keskeneräisyyttä on opittava sietämään, kuuluu osaksi valmistumisprosessia 8
Mahdollisuuksia kokeiden rakenteisiin Paperisidonnaisuuden poistuessa: Aineistoa monipuolisemmin käytettävissä Audiovisuaalisen materiaalin kasvu Staattisten karttojen sijaan karttapalvelin Jaettavan mittausdatan määrää voidaan kasvattaa Adaptiivisuus jossain vaiheessa 9
Pohdintoja ensimmäisten kokeiden rakenteista (päätös syksyn kuluessa) Tehtäväobjekti Teksti Audiovisuaalinen aineisto Upotettavat aineistot/esim. nettisivustot Ladattavan aineiston jakaminen Erilaiset vastausobjektit Esim. tekstikentät ja monivalinnat Rajataanko sanamääriä? 10
Jos tarpeen kokeen kulkuun erilaisia mahdollisuuksia kirjautuminen Kokeen 1. osa (esim. aikarajoitteinen) Kokeen 2. osa (ei enää pääsyä 1. osaan) 11
Ennallaan säilyvät Kokeiden kesto edelleen 6h Sisältö lukion opetussuunnitelmien perusteista (2003) Kurssi- ja oppiainerajat ylittävät tehtävät mahdollisia Vastauksia saa luonnostella paperille Yhdenaikaisuus ym. reunaehdot Tietoteknisiä taitoja ei erikseen mitata, mutta työkalujen hallinta tukee kokeen suorittamista! 12
Uhkia sähköisen ylioppilastutkinnon kehittämisessä Käytetään mittaamiseen vääränlaisia välineitä Laitteisto menee vanhaksi Kaikilla opiskelijoilla ei ole mahdollisuutta hankkia opiskelussa tarvittavia välineitä Unohdetaan se ympäristö, jossa kokelaat toimivat. Tekninen kehitys luo uusia toimintatapoja Esim. Googlen Universal translator Erityisryhmien tasapuolinen kohtelu kärsii 13
Uhat lukioiden näkökulmasta Opiskelijat ovat tottuneet käyttämään tietokoneita viihdekäyttöön, onnistuuko asennemuutos koneiden käyttämisestä hyötykäyttöön ja opiskeluun. Tarvitaanko opetusryhmiin tietokoneidenkäyttöön sääntöjä. Mielekkäät opetusmenetelmät, järkevää tekemistä omalla päätelaitteella Mistä koneita opiskelijoille? Mitkä ovat oivallisia oppimateriaalivalintoja murroskaudelle? Erilaisten alustojen ja sovellusten tulva opetustarkoituksiin, opettajien koulutus Ohjelmien opettelu ja käyttöönotto opetuksessa Mitä opettajan tulee tietää ohjelmien käyttöoikeuksista, kuka omistaa esim. Pretziin tai Vimeoon ladatun sisällön? 14
Kuluvan syksyn ja alkutalven uutuudet Käyttöjärjestelmälle (U)EFI-tuki Arviointityökalun luurankomalli Boottausraportointi, Digabin sivuille Buildbox Suppea kokeiden laadintaympäristö laadintaympäristö suoritusympäristö arviointiympäristö 15
Valmistelevat vaiheet 2014-2016 2014 2015 2016 02- : Lisää tietoa kokeista (luonnehdinnat, esimerkkikysymykset) 06-12: Voiko koetilan verkon tehdä langattomasti? 09-12: Kysymys-vastausohjelmiston demo verkossa 01-02: 1. versio koululla testattavasta koetilan palvelimesta Koejärjestelmän ja arvostelujärjestelmän kiivasta testikäyttöä 02-04: Isoja yhdenaikaisia testejä (esim. kevään prelit) 09: Ensimmäiset sähköiset kokeet 16
Kiitos! YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA DIGABI Toni Pohjanoksa Suunnittelija Planerare puh. 0295 338 233 toni.pohjanoksa@ylioppilastutkinto.fi 17