Lämmityskustannusten SÄÄSTÖOPAS asuntoyhtiöille
Lämpöä sisään, lämpöä ulos Lämmön lähteet Lämpöhäviö 10-15% Aurinkoa 3-7% Asuminen 3-6% Lattiat 15-20% Seinät 25-35% Ilmanvaihto 15-20% Talotekniikka LÄMPÖÄ SISÄÄN 5-10% Lämmin vesi 8-12% Katto LÄMPÖÄ ULOS 60-70% Lämpölaitokset 15-20% Viemärit 15-20% Ikkunat, ovet Käyttämällä maalämpöä säästät jopa 70% lämmityskustannuksissa. Tasaamalla ilman virtausta, sekä hyödyntämällä poistoilman lämmöntalteenottoa ja lämpöpumppua, ostetun energian käyttöä voidaan vähentää jopa 40 %.
Lämmön lähteet 15-20 % saadaan talotekniikasta (valaisimet, jääkaappi, tietokoneet jne.). 15-20 % ilmaista energiaa, joka syntyy asumisesta ja auringon lämmöstä (aurinko 10 15 %, asuminen 3 7 %). 60-70 % on ostettua lämmitysenergiaa (esim. öljy tai kaukolämpö). Lämpöhäviö 35 % lämmöntuotannosta kuluu lämpimään veteen, ja siitä 15 20 % huuhtoutuu viemäreihin. Menolämpötilaa ja veden virtausta lämmönjakoverkossa voidaan optimoida, ja saavuttaa parempi ja tasaisempi lämmitys. Säätämällä virtoja voidaan saavuttaa 5 15 % säästö lämmitysenergiassa. 25-35 % kerrostalon lämmitysenergiasta menetetään, ellei poistoilman lämpöä oteta talteen. Hyödyntämällä poistoilmaa ja käyttämällä lämpöpumppua voidaan säästää 10-30 % ostetusta energiasta.
Maalämpö suuremmille kiinteistöille Maalämpö ja kiinteistöt Maalämpö on ympäristöystävällinen ja kustannustehokas lämmitysmenetelmä, joka sopii sekä pienille että suurille kiinteistöille. Rivi- ja kerrostalojen lämmitys hoituu maalämmöllä erinomaisesti, sillä suuremmissa kiinteistöissä myös säästöt ovat tuntuvampia. Tämä korostuu etenkin kaukolämmön ja fossiilisten polttoaineiden hintojen jatkuvassa nousussa. Käyttämällä maalämpöä rakennuksen lämmityksessä, lämmityskustannukset pysyvät kurissa ja riippumattomana ulkopuolisten toimittajien hinnanvaihteluista. Maalämmön avulla voi säästää jopa 70 % ostetun energian kustannuksista. Näin yhtiövastikkeet voidaan pitää entisellä tasolla, ja samalla jopa säästää rahaa muihin uudistuksiin. Edullisen lämmityksen lisäksi samaa järjestelmää voidaan hyödyntää myös rakennuksen jäähdytyksessä. Maalämmön hybridiratkaisut Kustannustehokas ja oikein toimiva maalämpöjärjestelmä kattaa 70 85 % kokonaisenergiantarpeesta. Näin ollen vuoden kylmimpinä päivinä tarvitaan lisälämmitystä muista energianlähteistä. Lisälämmityksen voi toteuttaa monilla lämmitysmenetelmillä, joista eniten käytetään sähköä. Etenkin vanhempien maalämpöjärjestelmien tuotannon hiipuessa, sähköllä voidaan paikata lisälämmön tarvetta. Hybridijärjestelmissä, joissa käytetään maalämpöä ja kaukolämpöä rinnakkain, kannattaa veden lämmitykseen käyttää ennemmin kaukolämpöä. Kaukolämpöä kannattaa hyödyntää myös vuoden kylmimpinä aikoina, kun energiatarve on suurimmillaan. Näin maalämpöjärjestelmän tehokkuusaste jää hieman pienemmäksi, mutta se maksaa itsensä nopeasti takaisin pienempien kaukolämpö- ja investointikustannusten myötä.
Poistoilman lämmöntalteenotto kerrostalossa Monissa kerrostaloissa käytetään huippuimuri, jolloin 25 35 % lämmöstä johdetaan ulos. Tämä energia voidaan myös säästää ja hyödyntää lämmitykseen, mikä auttaa säästämään lämmityskustannuksissa. Poistoilman lämmön hyödyntämisessä aggregaatti yhdistetään ilmanvaihtokanavaan, josta lämpöä sitova kylmäliuos johdetaan lämpöpumppuun. Sitä kautta lämpö päätyy takaisin rakennukseen. Poistoilman lämpöä hyödyntämällä kaukolämpökustannukset pienenevät 20 40 % ja lämmityskustannukset kokonaisuudessaan 10 30 %. Poistoilmalämpöpumppuja voidaan käyttää sekä lämpimän veden että ilman tuotantoon, mutta yleisempää käyttö lämmityksessä. Veden lämmitys on kytkettävä erikseen, ja se vaatii usein muutosta kaukolämmönvaihtimeen. Poistoilman lämmöntalteenotto ja maalämpö Maalämpöjärjestelmä ja poistoilman lämmöntalteenotto toimivat hyvin yhdessä. Yhdistämällä poistoilman lämmöntalteenoton maalämpöön, energiaa voidaan hyödyntää tehokkaammin. Järjestelmä tallentaa kesäisin porausreikien poistoilmaa ja hyödyntää sitä talvella suurempaan lämmön tarpeeseen. Yhdistetty poistoilma- ja maalämpöjärjestelmä nostaa keruupiirin lämpötilaa, joka puolestaan johtaa maalämpöpumppujen tehokkaampaan energiantuotantoon. Yhdistettynä maalämmön ja poistoilman lämmöntalteenoton järjestelmät hyödyntävät jo valmiiksi tuotettua lämpöenergiaa uusiutuvan, kallioperäisen energian lisäksi.
Lämpöpumppujärjestelmän toiminnot 1. Energianlähde lämmittää kylmäainetta höyrystimessä. 2. Paine ja lämpötila kasvavat kompressorissa. 3. Lämpö siirtyy kylmäaineesta talon lämmitysjärjestelmään. Lämpöpumppujärjestelmään kuuluu kolme osaa: 1. Lämmönkeruuputkisto (kylmäaine) 2. Lämpöpumppu (kompressori ja lämmöntuotantoautomaatio) 3. Lämmönjakoverkko (lämpö ja lämmin vesi) Lämmönkeruuputkistossa oleva kylmäaine kerää energian lämmönlähteistä. Maalämmössä kyseessä on porakaivosta lämpöä keräävä putkisto, ja poistoilmaa hyödynnettäessä lämpöä jakava aggregaatti katossa. Kylmäaineen lämpötila on -8 ja +30 välillä, kun taas maalämmön normaali lämpötila sijoittuu -3 ja +6 välille. Lämmönkeruuputkistosta saapuva lämpö nostaa kylmäaineen lämpötilaa kompressorissa. Tällöin paine kasvaa ja tuottaa enemmän lämpöä, joka siirtyy lämmönjakoverkkoon hyödynnettäväksi. Kompressori Kompressoreita on kahdenlaisia, ON/OFF- ja invertterikompressoreita. ON/OFF-mallissa kompressori käynnistyy, kun lämpöpumpun automaatio ilmoittaa lämmön tai lämpimän veden tarpeesta. ON/ OFF-malli tuottaa käynnistyessään täydellä teholla isomman määrän säiliöön, jolloin käynnistyskertoja tarvitaan vähemmän. Invertterikompressori sen sijaan perustuu nopeuteen, ja tuottaa kerralla tarvitun määrän energiaa. Se toimittaa energian suoraan jakeluverkkoon, ja tarvitsee vähemmän säiliötä. Vuosihuollot Isommat kompressorit vaativat suurempia määriä kylmäainetta, mikä edellyttää säännöllisiä lämpöpumppujärjestelmän vuosihuoltoja. Esimerkiksi 40 kw lämpöpumpulle kahdella 20 kw kompressorilla riittää piirien kylmäaineiden arviointi. Mikäli järjestelmässä on useampia kompressoreita, näiden samanaikainen toiminta on porrastettu Esimerkkinä kaksi 40 kw lämpöpumppua, joissa molemmissa on kaksi 20 kw kompressoria, toimivat tuottamalla energiaa tarpeen mukaisesti 29/ 40/ 60/ 80 kw. Samalla lämpöpumpun automaatio huolehtii, että jokaisen kompressorin toiminta-aika on sama, mikä optimoi järjestelmän käyttöikää. Lämmönjakeluverkko koostuu lämminvesiosasta ja yhdestä tai useammasta lämpöryhmästä. Riippuen halutusta lämmönjaosta talon eri osiin, saatetaan jakeluverkossa tarvita eri lämpötiloja. Lämpötilan kasvaessa lämpöpumpun hyötysuhde pienenee. Hyvin tasapainotetussa lämmönjakeluverkossa halutut lämpötilat tavoitetaan matalammalla lämmöllä, jolloin lämmöntuotannossa säästetään rahaa ja energiaa.
TECHEAT Techeat perustettiin Pietarsaaressa vuonna 2008, ja toimintamme kattaa nykyään koko Suomen. Olemme erikoistuneet vaativiin maalämmön ja poistoilman lämmöntalteenoton ratkaisuihin, joita toteutamme yrityksille, teollisuuskiinteistöihin, asunto-osakeyhtiöille ja rakennusliikkeille. Techeat tekee yhteistyötä useiden alan toimittajien kanssa, kuten käyttää markkinajohtaja Niben lämpöpumppuja, ja energiakaivoihin Rototecin porauspalveluita. Valitsemalla Techeatin toimittajaksenne, mitoitamme ja toteutamme täysin tarpeisiinne sopivan lämmitysjärjestelmän. Meillä on kattava osaaminen ja runsaasti referenssejä: 600 45 40 30 OMAKOTI- TALOA JULKISTA RAKENNUSTA RIVI-JA KERROSTALOA TEOLLISUUS RAKENNUSTA
TECHEAT OY Yrittäjätie 7 68600 Pietarsaari info@techeat.fi +358 (0)50 430 3606 PIETARSAARI HELSINKI WWW.TECHEAT.FI