Ulkomaalaiset ja siirtolaisuus 2003

.ff Tilastokeskus lin n Statistikcentralen *//* Statistics Finland S W Väestö 2004:6 Befolkning Population Ulkomaalaiset ja siirtolaisuus 2003 Foreigners and international migration Suomen kansalaisten maastamuutto ja ulkomaan kansalaisten maahanmuutto 1981-2003 Emigration of Finnish citizens and immigration of foreign citizens 1981-2003 Tuhansia-Thousands 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002

l/l Tilastokeskus ////// Statistikcentralen *//* Statistics Finland SVT Väestö 2004:6 Befolkning Population Ulkomaalaiset ja siirtolaisuus 2003 Foreigners and international migration Helsinki - Helsingfors 2004

Tiedustelut - Förfragningar - Inquiries: Mauri Nieminen (09) 17 341 SVT Suomen virallinen tilasto Finlands officiella Statistik Official Statistics of Finland 2004 Tilastokeskus - Statistikcentralen - Statistics Finland Tietoja lainattaessa lähteenä on mainittava Tilastokeskus. Uppgifterna fär länas med uppgivande av Statistikcentralen som källa. Quoting is encouraged provided Statistics Finland is acknowledged as the source. ISSN 0784-8447 = Väestö ISSN 1239-9663 ISBN 952-467-382-7 Multiprint, Fielsinki 2004

Alkusanat Tilastokeskuksessa laadittiin ensimmäinen Ulkomaalaiset ja siirtolaisuus-julkaisu vuodelta 1994. Tämän jälkeen julkaisu on ilmestynyt vuosittain ja nyt käsillä oleva julkaisu on sisällöltään samanlainen. Ennen vuoden 1994 tilastoa Tilastokeskus on julkaissut kaksi ulkomaalaisia ja siirtolaisuutta käsittelevää tilastojulkaisua. Ensimmäinen julkaistiin vuonna 1993 yhdessä Siirtolaisuusinstituutin kanssa. Tähän julkaisuun oli Pakolais- ja siirtolaisuusasiain neuvottelukunnan toimesta laadittu selvitys siirtolaisuus- ja ulkomaalaistilastojen laatijoista. Samassa selvityksessä esitettiin keskeisimmät siirtolaisuutta ja ulkomaalaisia koskevat demografiset tilastosarjat. Nämä tilastosarjat päättyivät vuoteen 1992. Tämä selvitys on julkaistu Tilastokeskuksen sarjassa Väestö 1993:8. Vuonna 1994 Tilastokeskus julkaisi selvityksen Ulkomaalaiset Suomessa, johon oli kerätty keskeistä demografista tietoa Suomen ulkomaalaisväestöstä vuoteen 1992 saakka. Tämä selvitys on julkaistu Tilastokeskuksen sarjassa Väestö 1994:3. Nyt käsillä olevan Ulkomaalaiset ja siirtolaisuus 2003 -julkaisun lisäksi Tilastokeskus julkaisee vuosittain tilastot kansalaisuuden, syntymämaan ja kielen mukaan Väestörakenne-julkaisussa. Lisäksi väestönmuutoksia (syntyneet, kuolleet, solmitut avioliitot, avioerot, kuntien välinen maassamuutto ja siirtolaisuus) käsittelevästä julkaisusta (Väestönmuutokset) löytyvät keskeisimmät ulkomaalaisia koskevat tilastot. Ulkomaalaisten avio- ja avoliitoista löytyy tarkempaa tietoa julkaisusta Perheet. Kaikki julkaisut kuuluvat Tilastokeskuksen Väestö-sarjaan. Tilastokeskus on tehnyt vuonna 2002 laajan pääkaupunkiseudun maahanmuuttajia koskevan tutkimuksen, jossa käsitellään laajasti maahanmuuttajien elinoloja. Tutkimus sisältää myös maahanmuuttajien demografista rakennetta kuvaavaa tietoa. Tutkimus on julkaistu Tilastokeskuksen Elinolot-sarjassa (2003:1). Tässä julkaisussa esitetään ulkomaalaisväestön ja viime vuosien siirtolaisuuden keskeisimmät demografiset tiedot. Lisäksi on selvitetty Suomen ulkomaalaisväestön työllisyyttä. Julkaisun tilastosarjat ovat pääasiassa vuosilta 1991-2003. Niissä taulukoissa, joissa käsitellään EU-maita, on Suomi, Ruotsi ja Itävalta sisällytetty EU-maiden joukkoon jo vuosina 1990-1994. Aluetason tilastona on julkaisuun liitetty ulkomaalaisten määrä kunnittain vuosilta 1992-2003. Ulkomaan kansalaisten työttömyyttä on tarkasteltu vuosilta 1997-2002 Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston lukujen perusteella. Koska Tilastokeskuksen vuoden 2003 työssäkäyntitilaston ennakkoluvut valmistuvat vasta vuoden 2004 lopulla, on vuoden 2003 työttömyyslukuina käytetty työministeriön laskemia lukuja vuodelta 2003. Julkaisuun on lisäksi sisällytetty vuosina 1991-1994 tulleiden ulkomaan kansalaisten työttömyyden kehitystä kuvaava tarkastelu. Tällä pyritään kuvaamaan ulkomaan kansalaisten kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan, sillä monilla maahanmuuttajilla ei ollut työpaikkaa valmiina maahan muuttaessaan. Monet tulivat Suomeen humanitäärisistä (pakolaiset) syistä tai inkeriläisinä paluumuuttajina (tai heidän perheenjäseninään). Julkaisun on laatinut korkeakouluharjoittelija Janne Härkönen ja kehittämispäällikkö Mauri Nieminen. Helsinki, joulukuussa 2004 Preface This publication presents statistics on foreigners living in Finland and on international migration in 2003. Most series in the publication were compiled from the period 1991-2003. The publication includes the main demographic data and basic employment statistics. The tables and figures are provided with English captions and an English summary is given on page 38. The publication was written by Mr. Janne Härkönen and Mr. Mauri Nieminen. Helsinki, December 2004 Riitta H arala Tilastojohtaja Director, Population Statistics I Tilastokeskus 3

Sisällysluettelo Alkusanat - P reface... 3 1. Ulkomaalaisten määrä kasvanut 107 003:een... 6 2. Venäläiset suurin ulkomaalaisryhmä...8 3. Ulkomaalaisista 77 prosenttia työikäisiä... 10 4. Miesten ja naisten määrissä vain pieni e r o...13 5. Ulkomailla syntyneitä 158 867... 14 6. Venäjänkieli yleisin vieraskieli...15 7. Suomen kansalaisuus yhä useam m alle...17 8. Seka-avioliittoja yli 44 000... 18 9. Seka-avioliittojen eronneisuus suurta...21 10. Ulkomaalaisten työttömyys yhä korkea... 23 11. Ulkomaalaiset keskittyvät Uudellemaalle...26 12. Suomi vastaanottanut yli 20 000 pakolaista... 29 13. Vuosina 1991-1994 tulleiden ulkomaalaisten työttömyys...30 14. Ulkomaalaisten koulutus...33 15. Maahanmuuttajien hedelmällisyys korkea... 34 16. Maahanmuutto jatkuu edelleen vilkkaana... 35 17. English sum m ary...38 Taulukot 1. Ulkomaalaisten määrä ja muutos vuosina 1976-2003... 7 2. Suurimmat kansalaisuusryhmät vuosina 1994-2003...9 3. Koko väestön, Suomen kansalaisten ja ulkomaalaisten ikärakenne vuonna 2003... 10 4. Ulkomailla syntyneiden määrä ja osuus (%) koko väestöstä vuosina 1980-2003... 14 5. Ulkomailla syntynyt väestö vuonna 2003... 14 6. Vieraskielinen väestö vuosina 1990-2003... 15 7. Vieraskielisten lasten määrä vuonna 1994-2003.. 15 8. Suurimmat Suomen kansalaisuuden saaneet ryhmät vuosina 1991-2003... 17 9. Siviilisääty kansalaisuuden mukaan vuonna 2003.. 18 10. Avioliiton ulkomaalaisen kanssa solmineet Suomen kansalaiset vuosina 1992-2003... 18 11. Suomessa syntyneiden miesten ja naisten ulkomailla syntyneet avio- ja avopuolisot vuonna 1994-2003.19 12. Seka-avioliittojen avioerot vuosina 1991-2003... 21 13. Suomessa syntyneiden miesten ja naisten sekaavioliittojen eronneisuus vuosina 1995-2003...22 14. Ulkomaan kansalaisten pääasiallinen toiminta vuosina 1991 ja 2 0 0 2...23 15. Suomen kansalaisten ja 15 suurimman kansalaisuusryhmän pääasiallinen toiminta vuonna 2002... 24 16. Ulkomaalaisten työttömyysaste vuosina 1997-2003... 25 17. Ulkomaalaiset maakunnittain ja suurimpien ulkomaalaisryhmien osuudet (%) vuonna 2003... 26 18. Suurimmat kuntien ulkomaalaisväestöt (N>500) vuonna 2003... 28 19. Kunnat, joissa suurin ulkomaalaisten osuus vuonna 2003 [pl. kunnat, joiden väkiluku on alle 2 000).. 28 20. Vuosina 1991-1994 Suomeen muuttaneiden ulkomaan kansalaisten työttömyysaste vuosina 1995-2002... 31 21. Ulkomaan kansalaisten koulutus vuonna 2002.... 33 22. Kokonaishedelmällisyysluku kansalaisuuksittain ja syntymämaan m ukaan...34 23. Nettosiirtolaisuus eräiden maiden kanssa vuosina 1991-2003... 35 24. Siirtolaisuus sukupuolen mukaan vuosina 1991-2003. 37 Kuviot 1. Ulkomaalaisten määrä vuosina 1976-2003... 6 2. Suurimmat kansalaisuusryhmät vuonna 2003...8 3. Työikäisten (15-64) osuus (%) eri kansalaisuusryhmissä vuonna 2Ö03... 10 4. Lasten (0-14) osuus (%) eri kansalaisuusryhmissä vuonna 2003... 11 5. Vanhusten (yli 65-vuotiaat) osuus (%) eri kansalaisuusryhmissä vuonna 2003... 11 6. Ulkomaalaisten ikärakenne vuonna 2003... 12 7. Miesten osuus (%) eri kansalaisuusryhmissä vuonna 2003... 13 8. Suurimmat vieraskielisten määrät vuonna 2003... 16 9. Suomen kansalaisuuden saaneet vuosina 1971-2003 17 10. Ulkomaalaisten työttömyysaste vuonna 2003, työministeriön arvio... 23 11. Ulkomaalaisten osuus (%) kunnan väkiluvusta vuonna 2003... 27 12. Suomeen saapuneet pakolaiset vuosina 1979-2003. 29 13. Vuosina 1991-1994 Suomeen muuttaneiden ulkomaan kansalaisten työttömyysaste vuosina 1995-2003... 30 14. Vuosina 1991-1994 Suomeen muuttaneiden pakolaisten työttömyysaste vuosina 1995-2002... 31 15. Vuosina 1991-1994 Suomeen muuttaneiden ulkomaan kansalaisten työttömyysaste vuonna 2 002.32 16. Siirtolaisuus vuosina 1945-2003... 35 17. Siirtolaisuus EU-maihin (pl. Ruotsi) vuosina 1990-2003... 36 20. Suomen kansalaisten maastamuutto ja ulkomaalaisten maahanmuutto vuosina 1981-2003... 36 Liitteet I. Väestö kansalaisuuden mukaan vuosina 1991-2003. 42 II. Väestö syntymämaan mukaan vuosina 1991-2003 45 III. Väestö kielen mukaan vuosina 1992-2003... 47 IV. Suomen kansalaisuuden saaneet entisen kansalaisuuden mukaan vuosina 1991-2003... 48 V. Ulkomaan kansalaisten pääasiallinen toiminta vuosina 1991-2002... 49 VI. Ulkomaan kansalaiset maakunnittain ja kunnittain vuosina 1992-2003... 50 VII. Maahan- ja maastamuuttaneet maittain vuosina 1992-2003... 60 VIII. Siirtolaisuus vuosina 1945-2003... 66 4 Iffljl Tilastokeskus

Tables 1. Number of foreigners and trends in 1976-2003.... 7 2. Largest groups of foreigners in 1991-2003... 9 3. Age structure of total population, Finnish citizens and foreigners in 2003... 10 4. Number of population born abroad and percentage of total population in 1980-2003... 14 5. Population by country of birth in 2003... 14 6. Population by foreign language in 1990-2003... 15 7. Number of children by language in 1994-2003... 15 8. Largest groups of naturalized foreigners in 1991-2003... 17 9. Marital status by citizenship in 2 0 0 3...18 10. Marriages of Finnish citizens with foreigners in 1992-2003... 18 11. The foreign-bom spouses and cohabiting partners of men and women bom in Finland in 1994-2003... 19 12. Divorces of mixed marriages in 1992-2003... 21 13. Divorce rate of mixed marriages (divorces per 100 mixed marriages) in 1995-2003... 22 14. Main type of activity of foreigners in 1991 and 2002... 23 15. Type of activity of Finnish citizens and biggest groups of foreign citizens in 2002... 24 16. Unemployment rate among foreigners in 1997-2003... 25 17. Foreigners by region and the percentage of largest groups of foreigners in 2003... 26 18. Largest numbers of foreigners (N>500) by municipality in 2003... 28 19. Municipalities with the largest proportion of foreigners in 2003 (excl. the municipalities with a population of under 2 000 inhabitants)...28 20. The unemployment rate among foreigners 31 (moved to Finland in 1991-1994) in 1995-2002.. 31 21. Education among foreigncitizens in 2002... 33 22. Total fertility rate by citizenship and country of birth...34 23. Net migration between some countries in 1991-2003... 35 24. Migration by sex in 1991-2003...37 Figures 1. Number of foreigners in 1976-2003... 6 2. Largest groups of foreign citizens in 2003... 8 3. Working age population (15-64) in individual national groups (%) in 2003... 10 4. Children (0-14) in individual national groups (%) in 2003... 11 5. Old age (over 65) population in individual national groups (%) in 2003... 11 6. Age structure of foreigners in 2003... 12 7. Proportion of men in individual national groups (%) in 2003... 13 8. Number of population by foreign language in 2003. 16 9. Naturalized foreigners in 1971-2003... 17 10. Unemployment rate among foreigners in 2003, estimate of Ministry of Labour...23 11. Foreigners as a proportion of the population by municipality in 2003... 27 12. Number of refugees to Finland in 1979-2003... 29 13. The unemployment rate among foreigners (moved to Finland in 1991-1994) in 1995-2002...30 14. The unemployment rate of the refugee groups (moved to Finland in 1991-1994) in 1995 2002.. 31 15. The unemployment rate among foreigners (moved to Finland in 1991-1994) in 1995-2002...32 16. Emigration and immigration in 1945-2003... 35 17. Migration to EU-countries (excl. Sweden) in 1990-2003... 36 18. Emigration of Finnish citizens and immigration of foreigners in 1981-2003... 36 Appendices I. Population by citizenship in 1991-2003...42 II. Population by country of birth in 1991-2003... 45 III. Population by language in 1992-2003... 47 IV. Naturalized foreigners by former citizenship in 1991-2003... 48 V. Main type of activity of foreigners in 1992-2002.. 49 VI. Foreigners by province and municipality in 1992-2003... 50 VII. Immigration and emigration by country in 1992-2003... 60 VIII. Immigration and emigration in 1945-2003... 66 I Tilastokeskus 5

7. Ulkomaalaisten määrä kasvanut 107 003:een Suomessa asui vuoden 2003 lopussa 107 003 ulkomaalaista. Viime vuonna ulkomaalaisia tuli lisää 3 321 henkilöä, mikä oli edellisvuotta noin 1700 henkilöä vähemmän. Vuonna 1991 ulkomaalaisten lisäys oli prosentuaalisesti suurin, 43,1 prosenttia. Vuosina 1994-1997 ulkomaalaisten lukumäärän kasvu oh vuosittain noin kymmenen prosenttia. Vuonna 1998 kasvu putosi viiteen prosenttiin ja vuonna 1999 se 011 enää noin kolme prosenttia. Vuonna 2001 ulkomaalaisten lukumäärän kasvu nousi 8,2 prosenttiin, mutta laski vuonna 2003 3,2 prosenttiin. 1990-luvun alkuvuosiin verrattuna ulkomaalaisten määrän kasvu on hidastunut. Ulkomaalaisten määrä pysyi pitkään Suomessa hieman päälle 10 000 henkilön. Kun vuonna 1950 ulkomaalaisia oli 11 000, joka oli 0,3 prosenttia koko väestöstä, niin vuonna 1976 heidän määränsä oli 12 000. Kahdenkymmenen vuoden aikana lisäys oli hyvin pieni. 1980-luvulla ulkomaalaisten määrä alkoi hitaasti kasvaa. Suurimman Suomeen muuttavan ulkomaalaisryhmän muodostivat ruotsalaiset. Heistä lähes kaikki olivat entisiä Suomen kansalaisia tai heidän jälkeläisiään. Varsinainen muuttoaalto, tosin Suomen mittakaavassa, alkoi vuonna 1990, kun inkeriläisille luvattiin paluumuuttajan asema. Tämä lisäsi muuttoa Suomeen ja vaikutti merkittävästi ulkomaalaisväestön kasvuun. Vuonna 1991 ulkomaalaisten määrä lisääntyi eniten, yli 11 000 henkilöllä. Tuolloin inkeriläisten paluumuuttajien ja heidän perheenjäsentensä lisäksi toinen merkittävä, maahan muuttanut ulkomaalaisryhmä olivat somalialaiset, joita saapui turvapaikanhakijoina yli tuhat. Kiristynyt entisen Jugoslavian tilanne sai vuosina 1993 ja 1994 sadat tuhannet jugoslavialaiset lähtemään pakolaisina liikkeelle; Suomeenkin muutti jugoslavialaisia pakolaisina. Tällä hetkellä heitä asuu Suomessa yli 5 000. Muutaman viime vuoden aikana osasyynä ulkomaalaisten määrän kasvun hidastumiseen on ollut Suomen kansalaisuuden saaneiden määrän voimakas kasvu. Kun aiemmin Suomen kansalaisuuden oli saanut noin tuhat henkilöä vuosittain, niin 1990-luvun lopulla kansalaisuuden saaneiden määrä nousi yli 4 000 henkilöllä. Vuonna 2002 Suomen kansalaisuuden sai 3 049 henkilöä ja vuonna 2003 4 502 henkilöä. Lisäys johtuu siitä, että 1990-luvun alussa Kuvio 1. - Figure 1. Ulkomaalaisten määrä vuosina 1976-2003 Number of foreigners in 1976-2003 1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 6 l m Tilastokeskus

tulleet suuret maahanmuuttajaryhmät saivat Suomen kansalaisuuden. Vaikka ulkomaalaisten prosentuaalinen lisäys on ollut 1990-luvulla suurta, on Suomen ulkomaalaisväestö kansainvälisesti verrattuna pieni. Vuosia ulkomaalaisten osuus koko väestöstä oli vain 0,3 prosenttia. Vuonna 2003 ulkomaalaisten osuus oli noussut 2,0 prosenttiin. EU-maista Suomessa on pienin ulkomaalaisten osuus. Vaikka Välimeren maiden virallisissa tilastoissa saattaa olla Suomea pienempiä ulkomaalaisten osuuksia, todellisuudessa niissä asuvien ulkomaalaisten osuus on paljon suurempi. Näissä maissa asuvat laittomat maahanmuuttajat jäävät huomiotta virallisissa luvuissa. Vuoden 2003 lopussa Suomessa asui Ulkomaan kansalaisia 107 003 Ulkomailla syntyneitä 158 867 Vieraskielisiä 124 817 Taulukko 1. - Table 1. Ulkomaan kansalaisten lukumäärä ja muutos vuosina 1976-2003 Number of foreign citizens and trends in 1976-2003 Vuosi Year Ulkomaan kansalaisten lukumäärä Number of foreign citizens Osuus koko väestöstä Percentage of total population Vuosimuutos Change per year Vuosimuutos Change per year % + /- % 1976 12 154 0,3 461 3,9 1977 12120 0,3-3 4-0,3 1978 11 816 0,2-304 -2,5 1979 11 656 0,2-160 -1,4 1980 12 502 0,3 846 7,3 1981 13 342 0,3 840 6,7 1982 13 971 0,3 629 4,7 1983 15 231 0,3 1 260 9,0 1984 16 266 0,3 1 035 6,8 1985 16 478 0,3 212 1,3 1986 16 585 0,3 107 0,6 1987 17 730 0,4 1 145 6,9 1988 18 676 0,4 946 5,3 1989 21 174 0,4 2 498 13,4 1990 26 255 0,5 5 081 24,0 1991 37 579 0,7 11 324 43,1 1992 46 250 0,9 8 671 23,1 1993 55 587 1,1 9 337 20,2 1994 62 012 1,2 6 425 11,6 1995 68 566 1,3 6 554 10,6 1996 73 754 1,4 5188 7,6 1997 80 600 1.6 6 846 9,3 1998 85 060 1,6 4 460 5,5 1999 87 680 1,7 2 620 3,1 2000 91 074 1,8 3 394 3,9 2001 98 577 1,9 7 503 8,2 2002 103 682 2,0 5105 5,2 2003 107 003 2,0 3 321 3,2 l Tilastokeskus 7

2. Venäläiset suurin ulkomaalaisryhmä Vuonna 2003 Suomessa asui yli 160 eri ulkomaan kansalaisuusryhmään kuuluvaa, joista suurimpana ryhmänä olivat venäläiset, 24 998 henkilöä. Todellisuudessa venäläisiä on paljon enemmän, sillä suurin osa entisen Neuvostoliiton alueelta tulleista on kotoisin nykyisen Venäjän alueelta, esimerkiksi inkeriläiset paluumuuttajat ja heidän perheenjäsenensä. Kun entisen Neuvostoliiton kansalaiset otetaan huomioon, nousee nykyisen Venäjän alueelta tulleiden määrä lähes 26 000:een. On kuitenkin muistettava, että pieni osa entisen Neuvostoliiton kansalaisina Suomessa tällä hetkellä asuvista on tullut nykyisen Viron alueelta. Toiseksi suurin kansalaisuusryhmä olivat virolaiset, joita vuoden 2003 lopussa oli 13 397 henkilöä. Ruotsin kansalaisia oli 8 124 henkilöä. Seuraavana kansalaisuustilastossa onkin turvapaikanhakijoina maahan saapuneet somalialaiset, 4 642 henkilöä. Sitten tulevat jugoslavialaiset, joita oli 4 243 ja irakilaiset 3 485. Britannian, Saksan ja Iranin kansalaiset olivat seuraavaksi suurimmat kansalaisuusryhmät. V äestörekisterikeskuksen väestötietoj ärj estelmä sisältää edelleen useita satoja entisen Neuvostoliiton kansalaisia. Vuoden 2003 lopussa heitä oh 612 eli 1399 henkilöä edellisvuotta vähemmän. Suuri osa tästä muutoksesta selittyy Venäjän, Viron tai muun entisen Neuvostoliiton alueella olleen valtion kansalaisuuden korjauksella väestötietojärjestelmään. Suomen kansalaisuuden sai vuonna 2003 133 entisen Neuvostoliiton kansalaista. On otettava huomioon, että edellä olevien kansalaisuusryhmien lukumäärään vaikuttaa Suomen kansalaisuuden saaneiden määrä. Esimerkiksi vuoden 2003 lopulla Suomessa asui 7 777 somalin kieltä puhuvaa (Liite III). Tähän lukuun sisältyvät niin Suomen kansalaisuuden saaneet kuin somalialaisille vanhemmille Suomessa syntyneet lapset. Liitteessä I on esitetty suurimmat kansalaisuusryhmät vuosina 1991-2003. Kuvio 2. - Figure 2. Suurimmat kansalaisuusryhmat vuonna 2003 Largest groups of foreign citizens in 2003 Venäjä - Russia Viro - Estonia Ruotsi - Sweden Somalia Jugoslavian Itv - F.R: of Yugoslavia Irak - Iraq Britannia - United Kingdom Saksa - Germany Iran - Islamic Republic o f Iran Kiina - China Turkki - Turkey ' USA Thaimaa - Thailand Bosnia-Hertsegovina Vietnam - Viet Nam Ukraina - Ukraine Afganistan - Afghanistan Intia - India Ranska - France Italia - Italy Puola - Poland Alankomaat - Netherlands Espanja - Spain Unkari - Hungary Tuhansia - Thousands 8 issi Tilastokeskus

Taulukko 2. - Table 2. Suurimmat kansalaisuusryhmät vuosina 1991-2003 Largest groups of foreign citizens in 1991-2003 Kansalaisuus - Citizenship 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 Venäjä - Russia 0 3 448 5 828 7 785 9 720 11 810 14316 16 861 18 575 20 552 22 724 24 336 24 998 Viro - Estonia 720 3 380 5 893 7 472 8 446 9 038 9 689 10 340 10 652 10 839 11 662 12 428 13 397 Ruotsi - Sweden 6 277 6 456 6 528 6 685 7 014 7 291 7 507 7 756 7 809 7 887 7 999 8 037 8124 Somalia 1 505 1 882 2 883 3 538 4 044 4 555 5 238 5 371 4 410 4190 4 355 4 537 4 642 Jugoslavian Itv-F.R. of Yugoslavia 161 262 2 072 2 255 2 407 2 624 2 755 2 935 3 392 3 575 4 240 4 224 4 243 Ira k - Iraq 184 457 846 1 009 1 341 1 855 2 435 2 670 2 960 3102 3 222 3 420 3 485 Britannia - United Kingdom 1 516 1 600 1 676 1 747 1 865 1 803 1 907 2 058 2170 2 207 2 352 2 535 2 651 Saksa - Germany 1 602 1 588 1 576 1 613 1 748 1 836 1 961 2 072 2162 2 201 2 327 2 461 2 565 Iran - Islamic Republic Of Iran 571 810 919 1 125 1 275 1 397 1 681 1 706 1 868 1 941 2 166 2 363 2 531 Kiina - China 633 838 1 087 1 283 1 412 1 471 1 610 1 650 1 677 1 668 1 929 2 086 2 372 Turkki - Turkey 564 837 995 1 178 1 335 1 479 1 668 1 737 1 737 1 784 1 981 2 146 2 287 USA 1 621 1 740 1 754 1 775 1 844 1 833 1 905 2 001 2 063 2010 2 110 2 146 2149 Thaimaa - Thailand 370 486 592 699 763 864 964 1 084 1 194 1 306 1 540 1 784 2 055 Bosnia - Hertsegovina 0 172 342 491 928 1 342 1 420 1 496 1 581 1 627 1 668 1 701 1 694 Vietnam - Viet Nam 437 1 052 1 403 1 812 2 084 2143 2171 1 965 1 840 1 814 1 778 1 713 1 661 Afganistan - Afghanistan 5 9 9 27 40 55 60 71 138 386 719 1 061 1 312 Intia - India 326 357 385 410 454 485 528 566 647 756 892 1 012 1 169 Ranska - France 351 393 444 462 527 526 632 715 825 859 947 962 1 041 Italia /fa// 425 448 459 486 532 556 613 685 752 774 832 880 943 Puola - Poland 682 687 705 709 716 690 684 698 718 694 743 768 802 Alankomaat - Netherlands 338 338 347 371 423 453 505 538 581 623 677 712 759 Espanja - Spain 304 316 347 365 385 397 448 480 505 533 600 642 700 Ukraina - Ukraine 0 82 175 268 366 536 654 766 849 961 1 133 1 248 678 Unkari - Hungary 373 385 385 403 419 411 454 508 597 654 708 687 678 Kanada - Canada 395 433 452 447 477 498 549 579 593 600 644 665 658 Japani - Japan 261 300 290 306 339 362 418 474 500 507 576 599 643 Norja - Norway 511 527 516 520 539 513 504 507 536 585 606 620 641 Tanska - Denmark 514 474 473 476 482 482 517 528 574 580 597 614 634 Marokko - Morocco 464 525 560 597 618 613 592 542 520 537 586 584 613 Ent. Neuvostoliitto - Former USSR 9716 8 464 7 468 6 804 6163 5187 4 675 3 628 2 966 2 447 2 249 2011 612 Filippiinit - Philippines 279 312 331 355 407 444_ 487 499 505 527 541 586 598 Romania - Romania 177 276 328 354 374 374 397 398 404 489 546 547 557 Kongon Oem. Tasavalta - Congo, The Dem. Rep. 10 20 80 144 194 272 341 392 406 423 459 483 520 Australia 312 331 330 354 365 369 376 406 444 483 515 513 511 Bangladesh 158 233 281 304 341 343 360 380 384 384 425 457 492 Sveitsi - Switzerland 291 286. 286 299 305 309 328 345 357 355 371 363 364 Kreikka - Greece 230 229 231 243 261 274 287 295 299 312 341 336 361 Kroatia - Croatia 0 16 26 28 34 34 42 49 63 260 319 328 337 Bulgaria 240 287 313 307 309 303 320 333 317 297 308 326 330 Kazakstan - Kazakhstan 0 11 36 78 116 160 182 240 284 295 320 328 301 Muut maat - Other countries 3 230 3 899 4 387 4 930 5 373 5 651 6 244 6 726 7 065 7 373 8 343 8 993 10518 Tuntematon - Unknown 1 826 1 604 1 549 1 498 1 781 2116 2176 2 010 1 761 1 677 1 527 1 440 1 377 Yhteensä - Total 37 579 46250 55 587 62012 68566 73 754 80600 85 060 87680 91074 98 577 103 682 107003 Tilastokeskus 9

3. Ulkomaalaisista 77 prosenttia työikäisiä Ulkomaalaiset poikkeavat ikärakenteeltaan selvästi Suomen kansalaisista. Ulkomaalaisista suurin osa on työikäisiä: vuonna 2003 työikäisiä oli 77 prosenttia. Vastaavasti Suomen kansalaisista työikäisiä oli 67 prosenttia. Vanhuksia (yli 65-vuotiaita] ulkomaalaisista oli kuusi prosenttia, kun Suomen kansalaisista vanhuksia oli 16 prosenttia. Sekä ulkomaalaisista että suomalaisista vajaa viidennes on lapsia. Kansalaisuusryhmittäin ikärakenne vaihtelee hyvin paljon. Vuoden 2003 lopussa 94 prosenttia marokkolaisista oh työikäisiä. Seuraavaksi eniten työikäisiä oh espanjalaisista, ranskalaisista, briteistä ja italialaisista, joilla työikäisten osuus oh noin 90 prosenttia. Vuonna 2003 ulkomaalaisväestöstä lähes viidennes oli lapsia. Lasten määrän kasvu alkoi 1990-luvulla, kun Suomi otti vastaan perheelhsiä pakolaisryhmiä. Myöhemmin myös perheenyhdistämisten kautta lasten määrä on kasvanut pakolaisryhmissä, joissa onkin suurin lasten suhteellinen osuus. Somaliasta ja entisen Jugoslavian alueelta tulleilla on suhteellisesti eniten lapsia, 36 prosenttia. Afganistanilaiset tulevat seuraavana (35%) ja irakilaiset (31%). Pakolaisryhmien ulkopuolisista väestöryhmistä ukrainalaisilla, unkarilaisiha, virolaisilla ja venäläisillä on suurimmat lasten osuudet - kuhakin noin viidesosa. Taulukko 3. - Table 3. Koko väestön. Suomen kansalaisten ja ulkomaan kansalaisten ikärakenne vuonna 2003 Age structure of total population, Finnish citizens and foreign citizens in 2003 Ikä Age Koko väestö Total population % Suomen kansalaiset Finnish citizens % Ulkomaan kansalaiset Foreign citizens % Ulkomaan kansalaisten vuosimuutos 2002-2003 Change per year of foreign citizens 2002-2003 0-14 920 097 17,6 901 621 17,6 18 476 17,3-122 15-64 3 486 440 66,8 3 404 632 66,6 81 808 76,5 3 227 65+ 813195 15,6 806 476 15,8 6719 6,3 216 Yhteensä - Total 5 219 732 100.0 5112 729 100,0 107003 100,0 3321 Kuvio 3. - Figure 3. Työikäisten (15-64) osuus (%) eri kansalaisuusryhmissä vuonna 2003 Working age population (15-64) in individual national groups (%) in 2003 Marokko - Morocco Espanja - Spain Ranska - France Britannia - United Kingdom Italia - Italy Puola - Poland Alankomaat - Netherlands Intia - India Kiina - China Saksa - Germany Ent. Neuvostoliitto - Former USSR Thaimaa - Thailand Turkki - Turkey Kanada - Canada USA Norja - Norway Unkari - Hungary Viro - Estonia Venäjä - Russia Ukraina - Ukraine Vietnam - Viet Nam Ruotsi - Sweden Bosnia-Hertsegovina Iran - Islamic Republic of Iran Jugoslavian It v - F.R. of Yugoslavia Somalia Afganistan - Afghanistan Irak - Iraq!...-...... -.. m 1...-... - - -... -... - - 1 3? 1....... - - - - -... -......J 31... ~.........1 sn! - -... -...... 1 90 1 ".'T. -......1 87 ] 87 : r.. ~ ~ ~ ~ V ~...............1 87 86 86 : - -... ' ~ 7 r..... j 84 ^...... :., -...1 83 4 8? 80 -.... 1 79 i 79 1 7 1 76 ;...'... :i 75... 1 71 1 88 -...J 88 1 87..... --------.183-163... -163 ' 1 63 0 20 40 60 80 100 % 10 Ijjll Tilastokeskus

Vanhuksia, yli 65-vuotiaita, oli vuonna 2003 eniten Ruotsin (22%), USA:n (14%) ja Kanadan (13%) kansalaisten joukossa. Näistä maista tulleet ovat suurimmalta osaltaan Suomeen eläkevuosiaan viettämään tulleita paluumuuttajia. Useimmissa kansalaisuusryhmissä vanhusten osuus jää alle kahden prosentin. Kuvio 4. - Figure 4. Lasten (0-14) osuus (%) eri kansalaisuusryhmissä vuonna 2003 Children (0-14) in individual national groups (%) in 2003 Somalia 36 Jugoslavian Itv - F.R. of Yugoslavia 36 Afqanistan - Afghanistan 36 Irak - Iraq......1 05 Iran - Islam ie Republic of Iran 31 Vietnam - Viet Nam "! 1 7fi Bosnia-Hertsegovina ; 1 74 Unkari - Hungary 20 Ukraina - Ukraine 1 9 Turkki - Turkey 1 17 Viro - Estonia 16 Venäjä - Pussia 16 Thaimaa - Thailand 16 Noria - Norway... I 14 Kiina - China I r t Intia - India I 17 Tanska - Denmark 10 Puola - Poland 10 Japani - Japan 10 Ruotsi - Sweden I P Ranska - France 8 Alankomaat - Netherlands 8 Saksa - Germany USA B I 7 Marokko - Morocco j R Italia - Italy I R Espanja - Spam K Britannia - United Kingdom I R Kanada - Canada 1 5 Ent. Neuvostoliitto - Former USSR L2 0 10 20 30 40 % Kuvio 5. - Figure 2. Vanhusten (yli 65-vuotiaat) osuus (%) eri kansalaisuusryhmissä vuonna 2003 Old age (ovet 65) population in individual national groups (%) in 2003 Ruotsi - Sweden USA Kanada - Canada Ent. Neuvostoliitto - Former USSR Venäjä - Russia Tanska - Denmark Viro - Estonia Bosnia-Hertsegovina Norja - Norway Ukraina - Ukraine Saksa - Germany Alankomaat - Netherlands Italia - Italy Britannia - United Kingdom Vietnam - Viet Nam Iran - Islamic Republic of Iran Espanja - Spain Afganistan -Afghanistan Puola - Poland Irak - Iraq Ranska - France Intia - India Japani - Japan Somalia Jugoslavian Itv - FR. of Yugoslavia Unkari - Hungary Kiina - China Marokko - Morocco Turkki - Turkey 0 5 10 15 20 25 % }if Tilastokeskus 11

Ulkomaalaisten ikäpyramidista saa hyvän kuvan siitä, miten Suomessa asuvien ulkomaalaisten enemmistö on keskittynyt työikäiseen väestöön. Erityisen selvästi ikäpyramidissa tulee esiin 25-39-vuotiaiden ikäluokka, joka on muita ikäluokkia suurempi. 100 95 90 85 80 75 70 65 60 55 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Ikä - Age 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 200 400 600 800 1000 1200 1400 Miehet -M a le s Naiset - Females Kuvio 6. - Figure 6. Ulkomaalaisten ikärakenne vuonna 2003 Age structure of foreigners in 2003 12 Ijjjli Tilastokeskus

4. Miesten ja naisten määrissä vain pieni ero Ulkomaalaisista oli miehiä 53 479 ja naisia 53 524 eli vain 45 henkilön ero. Sen sijaan kansalaisuuksittain tarkasteltuna löytyy jo huomattavia eroja. Eniten miehiä oli alankomaalaisista (79%), briteistä (77%), italialaisista (76 %), turkkilaisista (72%) ja espanjalaisista (69%). Thaimaan kansalaisista peräti 83 prosenttia oli naisia. Suurimmista kansalaisuuksista selvä naisenemmistö oli venäläisillä, joista naisia oli 62 prosenttia. Sitten tulivat virolaiset, joista oli naisia hieman vähemmän, 57 prosenttia. Kuvio 7. - Figure 7. Miesten osuus (%) eri kansalaisuusryhmissä vuonna 2003 Proportion ofmen in individual national groups (%) in 2003 Alankomaat - Netherlands Britannia - United Kingdoms Italia - Italy Turkki - Turkey Espanja - Spam Marokko - Morocco Tanska - Denmark Ranska - France Saksa - Germany Intia - India Kanada - Canada USA Ruotsi - Sweden Norja - Norway Iran - Islamic Republic o f Iran Irak /rag Jugoslavian Itv - F.R. o f Yugoslavia Unkari - Hungary Bosnia-Hertsegovina Somalia Afganistan - Afghanistan Vietnam - Viet Nam Kiina - China Japani - Japan Ent. Neuvostoliitto - Former USSR Ukraina - Ukraine Viro - Estonia Venäjä - Russia Thaimaa - Thailand. r 7 3 ^ i //... I /b 1 bs i bb i bb 64 64 1 61 B0 I 59 1 bb 1 bb 1 55 I 54 1 w 1 51 50 50 50 1 49 - - : ; i 4/ I 44 1 44 1 49 = 3 43 1 8 L i d 20 40 60 80 % 1 Tilastokeskus 13

5. Ulkomailla syntyneitä 158 867 Ulkomailla syntyneiden määrä ylitti Suomessa 100 000 rajan vuonna 1994. Vuonna 2003 heitä oli 158 867, joka oli 3,0 prosenttia koko väestöstä. Vuodesta 1985 vuoteen 1994 ulkomailla syntyneiden lukumäärä kaksinkertaistui. 1990-luvun alussa kasvu oli suurimmillaan: vuonna 1992 ulkomailla syntyneitä oli 12 166 henkilöä enemmän kuin vuonna 1991. Ulkomailla syntyneistä entisessä Neuvostoliitossa ja Ruotsissa syntyneet ovat selvästi suurimmat ryhmät. Ruotsissa syntyneiden osuus on kuitenkin pienenemässä; kun vuonna 1992 ulkomailla syntyneistä kolmannes oli syntynyt Ruotsissa, niin vuonna 2003 heidän osuutensa oli noin viidennes. Vuonna 2003 suurin ulkomailla syntyneiden ryhmä oli edelleen entisen Neuvostoliiton alueella syntyneet, 37 283 henkilöä. Ruotsissa syntyneitä oli 28 855 henkilöä. Viro oli kolmanneksi yleisin syntymämaa, mutta kahta edellistä selvästi pienempi (10 299]. Seuraavina tulivat entisen Jugoslavian alueella (5 407) ja Somaliassa syntyneet (4 700). Somalian kansalaisista ja somalia puhuvista osa on syntynyt Suomessa. Liitteessä II on esitetty väestö syntymämaan mukaan vuosina 1991 2003. Taulukko 4. - Table 4. Ulkomailla syntyneiden määrä ja osuus (%) koko väestöstä vuosina 1980-2003 Number ofpopulation born abroad and percentage of total population in 1980-2003 Vuosi Year Lukumäärä Number Osuus koko väestöstä Percentage of total population 1980 39127 0,8 1985 49 740 1,0 1990 64 922 1,3 1991 77 088 1,5 1992 85 580 1,7 1993 94 641 1,9 1994 100415 2,0 1995 106 303 2,1 1996 111 131 2,2 1997 118 070 2,3 1998 125 050 2,4 1999 131 120 2,5 2000 136 203 2,6 2001 145135 2,8 2002 152 057 2,9 2003 158 867 3,0 Taulukko 5. - Table 5. Ulkomailla syntynyt väestö vuonna 2003 Population by country of birth in 2003 Syntymämaa Country of birth Lukumäärä Number Osuus (%) ulkomailla syntyneistä Percentage of population born abroad Ent. Neuvostoliitto - Former USSR 37 283 23,5 Ruotsi - Sweden 28 855 18,2 Viro - Estonia 10 299 6,5 Jugoslavia - Yugoslavia 5 407 3,4 Somalia 4 700 3,0 Saksa - Germany 4 080 2,6 Irak -Ira q 3 998 2,5 Venäjä - Russia 3 891 2,4 Britannia - United Kingdom 3 245 2,0 USA 3108 2,0 Kiina - China 3 096 1,9 Vietnam - Viet Nam 3 046 1,9 Turkki - Turkey 2 852 1,8 Iran - Islamic Republic of Iran 2 754 1,7 Thaimaa - Thailand 2 712 1,7 Intia - India 1 638 1,0 Puola - Poland 1 324 0,8 Ranska - France 1 303 0,8 Kanada - Canada 1 293 0,8 Marokko - Morocco 1 181 0,7 Afganistan 1 130 0,7 Italia - Italy 1 115 0,7 Norja - Norway 1 106 0,7 Espanja - Spain 947 0,6 Filippiinit - Philippines 935 0,6 Unkari - Hungary 907 0,6 Alankomaat - Netherlands 876 0,6 Romania 824 0,5 Etiopia - Ethiopia 805 0.5 Tanska - Denmark 785 0,5 Japani - Japan 782 0,5 Muut - Others 22 590 14,2 Yhteensä - Total 158 867 100,0 14 lillu Tilastokeskus

6. Venäjänkieli yleisin vieraskieli Vuoden 2003 lopussa Suomessa asui lähes 125 000 vieraskielistä. Heidän lukumääränsä on nelinkertaistunut vuoteen 1990 verrattuna. Venäjä on selvästi yleisin vieras kieli. Sitä puhuu äidinkielenään yli 35 000 henkilöä. Seuraavaksi yleisin kieli on viro, jota puhuu äidinkielenään lähes 13 000 henkilöä. Näiden jälkeen tulevat englanti, somali ja arabia, joiden jälkeen albania, kurdi, vietnam ja kiina. Vieraskielisestä väestöstä reilu viidennes on lapsia. Varsinkin pakolaisina Suomeen tulleilla lasten osuus on korkea. Lukumäärällisesti suurin vieraskielinen lapsiryhmä oli venäjänkieliset, joita Suomessa asui 5 832. Somaliaa äidinkielenään puhuvia lapsia oli 3 577 ja viroa 1 993. Taulukko 6. - Table 6. Vieraskielinen väestö vuosina 1990-2003 Population by foreign language 1990-2003 Vuosi Year Vieraskielisten Number of foreign languages Muutos Change + /- 1990 24 783 0,5 1991 35 498 10715 0,7 1992 43 898 8 400 0,9 1993 53 254 9 356 1,0 1994 59 459 6 205 1,2 1995 65 649 6190 1,3 1996 70 941 5 292 1,4 1997 78 366 7 425 1,5 1998 86 085 7719 1,7 1999 93 949 7 864 1,8 2000 99 227 5 278 1,9 2001 109197 9 970 2,1 Osuus koko väestöstä Of total population % 2002 117 013 7 816 2,2 2003 124 817 7 804 2,4 Taulukko 7. - Table 7. Vieraskielisten lasten määrä vuosina 1994-2003 Number of children by language in 1994-2003 Lasten (0-14) lukumäärä - Number of children (0-14j Osuus koko väestöstä Of total population 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2003 Venäjä - Russian 3140 3 601 3 974 4 408 4 899 5178 5 375 5 654 5 826 5 832 17 Somali 1 460 1 733 1 999 2 352 2 696 2 909 3 057 3 275 3 436 3 577 46 Viro - Estonian 2104 2197 2197 2 227 2178 2143 2 084 2101 2 077 1 993 16 Albania - Albanian 814 844 896 962 1 047 1 246 1 364 1 614 1 668 1 700 38 Arabia - Arabian 382 506 640 840 951 1 093 1 201 1 331 1 457 1 568 26 Kurdi - Kurdish 461 560 685 866 1 006 1 148 1 192 1 277 1 361 1 448 33 Englanti - English 739 773 822 837 892 948 941 996 1 044 1 089 13 Vietnam - Vietnamise 938 947 971 997 1 046 1 068 1 078 1 092 1 049 1 070 27 Kiina - Chinese 406 451 493 542 576 614 617 650 656 674 18 Turkki - Turkish 209 221 256 280 304 300 336 365 414 452 15 Thai 129 145 174 204 227 263 273 308 356 406 18 Persia - Persian 184 201 206 214 221 241 253 306 337 345 21 Espanja - Spanish 194 198 212 225 233 244 260 291 317 342 13 Saksa - German 292 289 291 299 292 292 301 311 319 319 9 Serbokroatia - Serbo-Croatian 197 317 419 441 471 495 514 532 510 255 19 Muut - Others 2 038 1 752 1 842 1 982 2197 3100 2 670 3 480 3 483 3 786 20 Yhteensä - Total 13687 14 735 16 077 17 676 19 236 21282 21 516 23583 24 310 25143 20 1 Tilastokeskus 15

Vuonna 2003 Suomessa asuvien kieliryhmien koot ja osuudet koko väestöstä olivat seuraavat: suomenkielisiä 4 803 343 92,0% ruotsinkielisiä 289 868 5,6% saamenkielisiä 1 704 0,03% vieraskielisiä 124 817 2,4% yhteensä 5 219 732 100,0% Liitteessä III on esitetty suurimmat vieraskielisten määrät vuosina 1992 2003. Kuvio 8. - Figure 8. Suurimmat vieraskielisten määrät vuonna 2003 Number of population by foreign language in 2003 Venäjä - Russian. 1 J. '... T Viro- Estonian * ' ' - - -» I Englanti - English I Somali Vc - 1 Arabia - Arabic Albania - Albanian J Kurdi - Kurdish 1 Vietnam - Vietnamese Kiina - Chinese Saksa - German Turkki - Turkish HUHKI Espanja - Spanish ' 1 Thai 1 Ranska - French Persia - Persian 1 Serbokroatia - Serbo-Croatian Puola - Polish Unkari - Hungarian "l Bosnia Italia - Italian Hollanti - Dutch u Romania - Romanian. 1 Bengali 3 Japani - Japanese Tagalog Portugali - Portugese 3 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 24 26 28 30 32 34 36 Tuhansia - Thousands 16 ' I Tilastokeskus

7. Suomen kansalaisuus yhä useammalle Kun 1970-luvulla Suomen kansalaisuus myönnettiin muutamalle sadalle vuodessa, niin 1980-luvulla Suomen kansalaisuuden sai vuosittain noin tuhat henkilöä. 1990-luvulla alimmillaan kansalaisuuksien myöntäminen oli vuosina 1994 ja 1995, jolloin uusia kansalaisuuksia myönnettiin alle 700. Sen jälkeen kansalaisuuden saaneiden määrä nousi ja vuonna 1998 Suomen kansalaisuuksia myönnettiin jo yli 4 000. Vuonna 1999 Suomen kansalaisuuden sai ennätysmäärä yli 4 700 ulkomaalaista ja vuonna 2000 luku putosi 3 000:een. Vuonna 2003 Suomen kansalaisuuden sai 4 526 ulkomaalaista. Kansalaisuuden saannin yleistyminen 1990-luvun lopulla johtui siitä, että 1990-luvun alkupuolella maahan tulleilla täyttyi viiden vuoden vakituinen asuminen Suomessa. Tämä on yksi edellytys Suomen kansalaisuuden saamiselle. 1990-luvulla eniten uusia Suomen kansalaisuuksia on myönnetty entisen Neuvostoliiton alueelta tulleille. 1980-luvulla eniten kansalaisuuksia saaneet ruotsalaiset ovat jääneet neljänneksi, sillä 1990-luvun alkupuolella maahan muuttaneet somalialaiset ja vietnamilaiset ovat saaneet enemmän.suomen kansalaisuuksia. Vuoden 1991 jälkeen Suomen kansalaisuus on myönnetty lähes 27 000 henkilölle, jotka ovat asuneet kansalaisuuden myöntämishetkellä Suomessa. Liitteessä IV on esitetty vuosittain vuosina 1991-2003 Suomen kansalaisuuden saaneet, suurimmat ryhmät. Taulukko 8. - Table 8. Suurimmat Suomen kansalaisuuden saaneet ryhmät vuosina 1991-2003 Largest groups of naturalized foreigners in 1991-2003 Ent. NL:n alue - Region of Former USSR 8 836 S iitä -O f which Ent. NL - Former USSR 1285 Venäjä - Russia 5 433 Viro - Estonia 2118 Somalia 2 676 Vietnam - Viet Nam 1 575 Ruotsi - Sweden 1 405 Irak - Iraq 1 115 Kiina - China 970 Iran - Islamic Rep. Of Iran 722 Turkki - Turkey 703 Ent Jugoslavia - Former Yugoslavia 619 Thaimaa - Thailand 592 Marokko - Morocco 505 Kolumbia - Colombia 351 Intia - India 343 Etiopia - Ethiopia 323 Filippiinit - Philippines 277 Romania 251 Algeria 195 Saksa - Germany 188 Britannia - United Kingdom 187 Bulgaria 177 Puola - Poland 176 Muut - Others 6 540 Yhteensä - Total 28 726 Kuvio 9. - Figure 9. Suomen kansalaisuuden saaneet vuosina 1971-2003 Naturalized foreigners in 1971-2003 fa Tilastokeskus 17

/ 8. Seka-avioliittoja yli 44 000 Vuonna 2003 Suomessa vakituisesti asuvista ulkomaalaisista oli naimisissa 46 prosenttia. Suomen kansalaisten siviilisäätyrakenteeseen verrattuna naimisissa olevien osuus oli korkeampi. Tämä johtuu ulkomaalaisten erilaisesta ikärakenteesta, sillä erityisesti nuoria työikäisiä 20 34-vuotiaita - on ulkomaalaisväestössä huomattavasti enemmän kuin Suomen kansalaisten keskuudessa. Vuosittain Suomessa solmitaan yli 2 000 avioliittoa, joissa Suomessa vakituisesti asuva Suomen kansalainen menee ulkomaalaisen kanssa naimisiin. Suomalaiset miehet solmivat hieman enemmän avioliittoja ulkomaalaisten kanssa. On huomattava, että tilastossa ei ole niitä Suomen kansalaisia, jotka solmivat avioliiton ulkomaalaisen kanssa eivätkä asu vakituisesti Suomessa. Taulukko 9. - Table 9. Siviilisääty kansalaisuuden mukaan vuonna 2003 MaritaI status by citizenship in 2003 Siviilisääty Marital status Kansalaisuus - Citizenship Ulkomaa Foreign citizens Suomi Finnish citizens % % Naimaton - Single 44 729 41,8 2 421 495 47,4 Naimisissa - Married 48 771 45,6 1 927 170 37,7 Lesket - Widowed 2917 2,7 304 782 6,0 Eronneet - Divorced 10 586 9,9 459 282 9,0 Yhteensä - Total 107 003 100,0 5112 729 100,0 Taulukko 10. - Table 10. Avioliiton ulkomaan kansalaisen kanssa solmineet Suomen kansalaiset vuosina 1992-2003 Marriages of Finnish citizens with foreign citizens in 1992-2003 N ainen Suomen kansalainen - Fem ale: Finnish citizens M ies ulkomaan kansalainen - M ale : Foreign citizens Kansalaisuus - Citizenship 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 Avioliitot Marriages 1992-2003 USA 68 111 126 118 155 132 143 130 122 124 97 82 1 408 Turkki - Turkey 110 100 117 84 122 112 125 97 90 102 88 96 1 243 Britannia - United Kingdom 53 92 65 70 67 84 96 89 116 90 114 108 1 044 Ruotsi - Sweden 61 95 74 62 84 77 75 94 91 72 94 80 959 Saksa - Germany 47 50 65 63 81 64 68 94 69 72 56 71 800 Marokko - Marocco 64 96 79 34 34 38 45 53 52 46 30 18 589 Venäjä - Russia - 24 26 31 29 26 37 45 39.44 64 29 394 Italia - Italy 33 48 40 23 22 30 25 33 21 21 15 20 331 Ranska - France 22 36 30 15 33 21 31 28 19 42 33 32 342 Kanada - Canada 14 16 27 23 21 24 20 25 21 19 16 28 254 Sveitsi - Switzerland 9 21 22 21 21 30 20 20 20 23 13 10 230 Viro - Estonia 12 15 13 20 18 22 19 20 26 22 39 17 243 Egypti - Egypt 27 18 27 21 15 22 15 14 12 20 12 8 211 Bangladesh 23 44 20 12 13 11 18 13 9 15 19 10 207 Jugoslavia - Yugoslavia 9 28 30 22 12 6 9 12 10 18 21 19 196 Muut - Others 392 515 438 417 412 441 420 449 470 436 420 429 5 239 Yhteensä - Total 944 1309 1199 1036 1139 1140 1166 1216 1187 1166 1131 1 057 13 690 M ie s Suomen kansalainen - M a le : Finnish citizens Nainen ulkomaan kansalainen - Female: Foreign citizens Kansalaisuus - Citizenship Venäjä - Russia - 292 323 381 445 542 573 635 614 582 467 391 5 245 Viro - Estonia 173 205 189 168 175 178 206 247 208 233 201 125 2 308 Thaimaa - Thailand 75 79 74 74 78 93 107 131 150. 200 164 151 1 376 Ent. NL - Former USSR 427 42 33 18 28 20 15 11 5 5 4 4 612 Ruotsi - Sweden 49 38 39 52 40 33 49 34 54 44 43 37 512 USA 44 37 36 41 38 30 33 42 36 33 29 26 425 Filippiinit- Philippines 19 24 30 30 42 43 29 30 25 32 25 18 347 Muut - Others 296 274 262 277 348 365 424 505 484 466 660 466 4 827 Yhteensä - Total 1083 991 986 1041 1194 1304 1436 1635 1576 1595 1593 1218 15652 1 8 II! Tilastokeskus

Viime vuosien aikana suomalaiset naiset ovat solmineet avioliittoja eniten yhdysvaltalaisten ja turkkilaisten miesten kanssa. Britti- ja ruotsalaismiehet ovat seuraavaksi yleisimpiä suomalaisten naisten aviopuolisoina ja sitten tulevat saksalaiset ja marokkolaiset miehet. Vuonna 2003 suomalainen mies solmi yleisimmin avioliiton venäläisen tai thaimaalaisen naisen kanssa. Suomalaismies - venäläisnainen aviopareja vihittiin yli kaksinkertainen määrä suomalaismies - thaimaalaisnainen aviopareihin verrattuna. Vuosina 1992-2003 solmituissa avioliitoissa virolaisen kanssa solmitut avioliitot ovat toiseksi yleisimpiä, jonka jälkeen tulevat thaimaalaisen kanssa solmitut avioliitot. Neljäntenä ovat avioliitot entisen Neuvostoliiton kansalaisten kanssa. Kansalaisuuksittani tarkasteltaessa seka-avioliittojen määrä on huomattavasti pienempi, kuin jos tarkastelun kohteena on puolison syntymämaa. Tähän vaikuttaa tietenkin se, että monet ulkomaalaiset ovat saaneet Suomen kansalaisuuden. Toisaalta voidaan myös todeta, että syntymämaan mukaan puolisoita tarkasteltaessa mukana on joitakin sellaisia avioliittoja, joissa puolisona on Ruotsissa (tai muuallakin) syntynyt Suomen kansalainen. Taulukko 11. -T a b le 11. Suomessa syntyneiden miesten ja naisten ulkomailla syntyneet avio- ja avopuolisot vuonna 1994-20031 The foreign-born spouses and cohabiting partners of men and women born in Finland in 1994-200311 Vaimon syntymämaa Wife's country of birth Puolisoiden määrä Number of spouses 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 Ruotsi - Sweden 3 762 4 084 4 443 4 828 5185 5 535 5 944 6 321 6 630 6 826 Ent. NL-FormerUSSR 4 060 4 224 4 331 4 682 4 902 5122 5 494 5 900 6 205 6 377 Viro - Estonia 342 428 536 627 702 783 915 1 048 1 189 1 319 Thaimaa - Thailand 457 498 540 605 679 723 813 965 1 138 1 301 Saksa - Germany 364 333 419 373 385 395 432 455 547 566 USA - United States 394 397 394 394 406 404 405 416 434 428 Filippiinit - Philippines 215 240 263 295 323 331 348 369 392 407 Venäjä - Russia 42 57 87 107 137 180 259 326 364 404 Kiina - China 56 73 83 93 124 148 175 207 255 303 Britannia - United Kingdom 237 240 235 248 255 250 254 266 287 301 Puola - Poland 257 264 264 270 269 273 266 275 288 297 Kanada - Canada 215 212 210 222 235 235 226 236 245 249 Muut - Others 1 972 3314 3413 3511 3 651 3711 3 898 4192 4 324 4 561 Yhteensä - Total 12373 14364 15218 16255 17253 18090 19 429 20976 22 298 23 339 Aviopari - Married couple 9 568 10 984 11 545 12211 12 896 13 470 14 389 15 395 16 366 17 205 M iehen syntymämaa Husband's country of birth Ruotsi - Sweden 3 080 3 386 3 772 4122 4 487 4 879 5 254 5 622 5 935 6 340 Britannia - United Kingdom 746 764 795 855 896 944 1 008 1 117 1 220 1 293 Saksa - Germany 799 779 883 855 911 976 1 084 1 081 1 200 1 249 Ent. NL - Former USSR 1 210 1 192 1 118 1 115 1 090 1 099 1 090 1 109 1 145 1 149 554 556 579 636 658 672 684 719 760 793 Turkki - Turkey USA - United States 582 592 604 616 634 628 632 676 687 701 Marokko - Marocco 286 319 343 350 360 384 382 394 406 415 Italia - Italy 500 489 470 450 433 421 420 413 410 404 200 217 253 274 286 306 333 355 364 390 Alankomaat - Netherlands 161 173 216 224 245 262 273 288 316 334 Ranska - France Kanada - Canada 234 236 242 243 250 256 271 282 296 304 Espanja - Spain 216 218 220 229 239 232 235 245 255 283 Kreikka - Greece 212 212 221 225 223 228 234 240 239 245 Muut - Others 4459 5 621 5 544 5 728 5 937 5 955 5 971 6 339 6 456 6 661 Yhteensä - Total 13239 14754 15 260 15922 16 649 17 242 17 871 18 880 19 689 20 561 Aviopari - Married couple 9 969 10 944 11 130 11426 11 692 11 818 12153 12 600 13 071 13 552 11 Ei sisällä rekisteröityjä parisuhteita 11 Excl. registered partnerships. Il Tilastokeskus 19

Vuonna 2003 Suomessa asui lähes 31 000 ulkomailla syntynyttä, jotka olivat naimisissa Suomessa syntyneen kanssa. Kun näihin seka-avioliittoihin lisätään vielä niiden henkilöiden määrä, jotka asuvat avoliitossa, nousee sellaisten liittojen määrä, joissa toinen on ulkomailla syntynyt ja toinen Suomessa syntynyt lähes 44 000:een. On huomattava, että tässä tarkastellaan pelkästään niitä avio- ja avoliittoja, joissa molemmat puolisot asuvat vakituisesti Suomessa. Niistä liitoista, joita ulkomailla vakituisesti asuvilla Suomessa syntyneillä on ulkomaalaisten kanssa, ei ole tietoa. Suomalaisen miehen puoliso oh vuonna 2003 lähes yhtä usein Ruotsissa kuin entisessä Neuvostoliitossa syntynyt. Nämä yhdessä muodostivat yli puolet kaikista seka-avioliitosta. Seuraavaksi tulleet virossa ja thaimaassa syntyneet puolisot jäivät lukumääräisesti reilusti jälkeen. Suomalaisen naisen puolisona oli yleisimmin Ruotsissa syntynyt mies. Seuraavaksi yleisimmät puolisot löytyivät Britanniasta, Saksasta ja entisen Neuvostoliiton alueelta. Kussakin näissä maissa syntyneitä miehiä oh kuitenkin vain noin viidesosa verrattaessa Ruotsissa syntyneisiin miehiin. 20 Imu Tilastokeskus

9. Seka-avioliittojen eronneisuus suurta Vuonna 2003 Suomessa syntyneiden miesten ja ulkomailla syntyneiden naisten avioeroja oli 574, eli määrä pysyi edelliseen vuoteen verrattuna samana. Suomessa syntyneiden naisten ja ulkomailla syntyneiden miesten välisiä eroja oli 492, hieman edellisvuotta vähemmän. Vuoden 2003 aikana suomalaiset miehet erosivat lukumääräisesti eniten ryhmissä, joissa seka-avioliittojen lukumäärätkin olivat korkeimpia. Suomalaiset miehet erosivat eniten entisen Neuvostoliiton alueella syntyneistä naisista. Suomalaiset naiset erosivat lukumääräisesti eniten ruotsalaisista, turkkilaisista ja marokkolaisista miehistä. Taulukossa 13 on esitetty seka-avioliittojen eronneisuusluvut. Nämä on laskettu siten, että tiettynä vuonna eronneiden määrä on suhteutettu edellisen vuoden lopulla olevien seka-avioliittojen määrään. Näin on saatu eronneiden prosentuaalinen osuus kussakin syntymämaaryhmässä. Luvut on laskettu Suomessa syntyneille naisille ja miehille erikseen. Taulukkoon on vertailun vuoksi laskettu samalla menetelmällä Suomessa syntyneiden (molemmat puolisot) eronneisuusluku, joka vuonna 2003 oli 1,3 prosenttia. Tämä on selvästi alempi kuin seka-avioliittojen eronneisuusluku. Suomessa syntyneet naiset eroavat eniten Marokossa ja Turkissa syntyneistä miehistä. Näiden ryhmien eronneisuus on moninkertainen muualta tulleisiin. Vuonna 2003 korkein eronneisuus oli marokkolaisista miehistä eronneilla (11,3 prosenttia). Sekä marokkolaisten että turkkilaisten eronneisuus on ollut korkea koko 1990-luvun. Seuraavina olevien Italiassa ja Yhdysvalloissa syntyneiden eronneisuus oli vuonna 2003 huomattavasti pienempi kuin marokkolaisten ja turkkilaisten kanssa solmittujen avioliittojen eronneisuus. Suomessa syntyneiden miesten seka-avioliittojen eronneisuus on huomattavasti alhaisempaa kuin naisten. Vuonna 2003 miesten eronneisuus thaimaalaisista naisista oh korkein 5,0 prosenttia. Seuraavina olivat Virosta ja entisestä Neuvostoliitosta tulleiden kanssa naimisissa olleet. Taulukko 12. - Table 12. Seka-avioliittojen avioerot vuosina 1992-2003 Divorces of mixed-marriages in 1992-2003 Vaimon syntymämaa Yhteensä Per vuosi Wife's country of birth Total Per year 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 1992-2003 Ent. NL - FormerUSSR 115 156 157 207 211 231 219 238 238 233 239 247 2 491 208 Ruotsi - Sweden 24 31 56 74 48 54 69 68 99 85 90 104 802 67 Thaimaa - Thailand 3 10 13 20 31 38 21 41 36 34 37 48 332 28 Viro - Estonia - 13 8 20 18 27 33 32 46 46 55 43 341 28 Muut - Others 80 79 88 12 91 115 127 131 127 133 151 132 1 266 106 Yhteensä - Total 222 289 322 333 399 465 469 510 546 531 572 574 5232 436 1992-2003 M iehen syntymämaa Husband's country of birth Turkki - Turkey 38 48 61 80 59 57 66 53 69 54 51 55 691 58 Ruotsi - Sweden 30 26 44 41 44 43 58 67 53 76 82 77 641 53 Marokko - Marocco 55 46 61 56 60 55 55 44 33 39 40 38 582 49 Ent. NL - Former USSR 31 24 29 26 28 19 21 33 27 29 28 24 319 27 Muut - Others 228 230 291 333 334 327 325 313 312 342 308 298 3 641 303 Yhteensä - Total 382 374 486 536 525 501 525 510 494 540 509 492 5874 490 h lp Tilastokeskus 21

Taulukko 13. - Table 13. Seka-avioliittojen eronneisuus (%) vuosina 1995-2003 Divorce rate of mixed-marriages (%) in 1995-2003 Vaimon syntymämaa Eronneisuus (%) Seka-avioliitot W ife 's country of birth Divorce rate (%) vuoden 2002 lopulla 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 Mixed-marriages at the end o f2002 Thaimaa - Thailand 4,8 7,0 7,9 4,0 6,7 5,9 4,9 4,5 5,0 961 Viro - Estonia 6,9 4,9 6,0 6,6 5,1 7,4 6,5 7,1 4,8 903 Ent. N L - Former USSR 5,7 5,6 5,9 5,3 5,1 5,3 4,8 4,7 4,6 5 371 Ruotsi - Sweden 3,5 2,1 2,2 2,6 2,2 3,3 2,6 2,6 2,9 3 625 Filippiinit -Philippines 4,4 3,5 3,4 3,0 2,7 2,6 3,7 2,3 343 Yhteensä - Total 4.4 3.6 4.0 3.8 3.8 4,1 3.7 3.7 3.6 16 391 M ie h e n syntymämaa H usband's country o f birth V Marokko - Morocco 13,1 14,6 14,2 15,0 12,7 9,5 11,3 11,6 11,3 336 Turkki - Turkey 18,1 13,2 12,4 13,3 10,5 13,6 10,3 8,9 9,3 593 Italia - Italy 3,1 4,1 3,1 2,6 2,6 2,2 4,4 3,7 3,7 272 USA 1,8 1,6 1,7 2,4 3,4 3,0 2,4 2,9 3,2 565 Ent. NL - Former USSR 2,5 2,8 2,0 2,2 3,7 3,1 3,3 3,2 2,8 852 Ruotsi - Sweden 2,3 2,3 2,1 2,6 2,6 2,1 2,7 2,8 2,4 3163 Saksa - Germany 3,0 1,2 2,0 2,9 1,4 1,2 2,3 2,0 1,3 851 Britannia - United Kingdom 2,9 3,8 3,6 2,6 2,3 3,1 3,4 2,7 1,1 788 Yhteensä - Total 5.4 4.8 4,5 4.6 4,3 4,2 4.4 4.0 3.9 13 071 Kun syntymämaa oli molemmilla puolisoilla Suomi, vuonna 2003 oli eronneisuusluku 1,3% When the country of birth of both spouses was Finland, the divorce rate in 2003 was 1,3% 22 I Tilastokeskus

10. Ulkomaalaisten työttömyys yhä korkea Vuonna 2002 ulkomaalaisista kuului työvoimaan 44 prosenttia, kun lapsia ja ryhmään "muu työvoimaan kuulumaton" kuuluvia oli molempia noin viidesosa ulkomaalaisista. Opiskelijoita oli kymmenen prosenttia ja eläkeläisiä viisi prosenttia. On selvää, että koko väestön pääasialliseen toimintaan verrattuna ulkomaalaiset poikkeavat melko selvästi. Ulkomaalaisista on suhteellisesti vähemmän eläkeläisiä, kun taas ryhmään "muu työvoimaan kuulumaton" kuuluu huomattavasti enemmän väkeä kuin koko maan väestössä. Liitteessä V on esitetty ulkomaalaisten pääasiallinen toiminta vuosina 1991-2002. Vuonna 2002 ulkomaan kansalaisista oli työllisiä 32 979 eli kolmannes. Työllisten osuus eri kansalaisuusryhmissä jakautuu hyvin eri tavalla. Työllisten osuus on pakolaisväestöissä pienin kun taas työttömien ja lasten osuus on suuri. Kuten jo ikärakennetarkastelussa huomattiin, ruotsalaisten eläkeläisten osuus on korkea - yli neljännes. Myös yhdysvaltalaisten eläkeläisten osuus on korkea muihin kansalaisuuksiin verrattuna. Taulukko 14. - Table 14. Ulkomaan kansalaisten ja koko väestön pääasiallinen toiminta vuosina 1991 ja 2002 Main type of activity of total population and foreigners in 1991 and 2002 Pääasiallinen toiminta Ulkomaalaiset - Foreigners Koko väestö - Total population Main type of activity 1991 % 2002 % 2002 % Työvoima - Labour force 16 756 44,6 46 080 44,4 2 544 624 48,9 Työllinen - Employed 12 668 33,7 32 979 31,8 2 242 303 43,1 Työtön - Unemployed 4 088 10,9 13101 12,6 302 321 5,8 0-14-vuotiaat - 0-14-years olds 6 466 17,2 18 598 17,9 927 009 17,8 Opiskelijat- Students 2 887 7,7 11 667 11.3 398 039 7,6 Eläkeläiset - Pensioners 2 273 6,0 5 458 5,3 1 088 841 20,9 Muut - Others 9197 24,5 21 879 21,1 247 782 4,8 Yhteensä - Total 37 579 100,0 103 682 100,0 5 206 295 100,0 Kuvio 10. - Figure 10. Ulkomaalaisten työttömyysaste vuonna 2003, työministeriön arvio Unemployment rate among foreigners in 2003, estimate of Ministry of Labour Irak - Iraq Iran - Islamic R. o f Iran Somalia Jugoslavian Itv - F.R. o f Yugoslavia Vietnam - Viet Nam Venäjä/Ent. NL - Russia/Fr. USSR Bosnla-Hertsegovina Turkki - Turkey Thaimaa - Thailand Kaikki ulkom. kans. - Ali foreign citizens Viro - Estonia Italia - Italy Britannia - United Kingdom Ranska - France Puola - Poland Ruotsi - Sweden USA Saksa - Germany Kiina - China 0 20 40 60 80 % 1 Tilastokeskus 2 3

Taulukko 15. - Table 15. Suonien kansalaisten ja 15 suurimman kansalaisuusryhmän pääasiallinen toiminta vuonna 2002 Type of activity of Finnish citizens and biggest groups of foreign citizens in 2002 Kansalaisuus Citizenship Pääasiallinen toimi - Main type of activity Työlliset % Työttömät % 0-1 4-vuotiaat Employed Unemployed 0-14-years old % Opiskelijat, koululaiset Students % Eläkeläiset Pensioners % Muut Others % Yhteensä Total % Suomi - Finland 2 209 324 43,3 289 220 5,7 908 411 17,8 386 372 7,6 1 083 383 21,2 225 903 4,4 5 102 613 100,0 Venäjä - Russia 6 305 25,9 3 959 16,3 4 198 17,3 4 020 16,5 1 053 4,3 4 801 19,7 24 336 100,0 Viro - Estonia 5188 41,7 1 161 9,3 2 279 18,3 1 118 9,0 504 4,1 2178 17,5 12 428 100,0 Ruotsi - Sweden 3 058 38,0 602 7,5 749 9,3 460 5,7 2105 26,2 1 063 13,2 8 037 100,0 Somalia 457 10,1 675 14,9 1 714 37,8 444 9,8 33 0,7 1 214 26,8 4 537 100,0 Jugoslavian Itv - F.R. of Yugoslavia 645 15,3 806 19,1 1 590 37,6 482 11,4 45 1,1 656 15,5 4 224 100,0 Ira k - Iraq 253 7,4 682 19,9 1 227 35,9 506 14,8 75 2,2 677 19,8 3 420 100,0 Britannia - United Kingdom 1 366 53,9 194 7,7 146 5,8 139 5,5 85 3,4 605 23,9 2 535 100,0 Saksa - Germany 1 272 51,7 159 6,5 189 7,7 146 5,9 138 5,6 557 22,6 2 461 100,0 Iran - Islamic Rep. Of Iran 276 11,7 434 18,4 752 31,8 452 19,1 38 1,6 411 17,4 2 363 100,0 USA 809 37,7 103 4,8 111 5,2 100 4,7 275 12,8 748 34,9 2146 100,0 Turkki - Turkey 820 38,2 368 17,1 349 16,3 139 6,5 12 0,6 458 21,3 2146 100,0 Kiina - China 772 37,0 75 3,6 314 15,1 297 14,2 7 0,3 621 29,8 2 086 100,0 Ent. NL - Former USSR 803 39,9 258 12,8 68 3,4 163 8,1 177 8,8 542 27,0 2 011 100,0 Vietnam - Vietnam 425 24,8 311 18,2 457 26,7 183 10,7 52 3,0 285 16,6 1 713 100,0 Bosnia-Herzegovina Bosnia and Herzegovina 433 25,5 285 16,8 430 25,3 172 10,1 112 6,6 269 15,8 1 701 100,0 Muut maat - Other countries 10 097 36,7 3 029 11,0 4 025 14,6 2 846 10,3 747 2,7 6 794 24,7 27 538 100,0 Ulkom aat yhteensä - A ll foreigners 26674 33,6 9142 11,5 14 400 18,1 7 647 9.6 4 405 5.6 17078 21,5 79346 100,0 Ulkomaalaisten määrän suurin kasvu sattui juuri niihin vuosiin, jolloin lama oli Suomessa syvimmillään. Lisäksi Suomeen tulleet ulkomaalaiset olivat ryhmiä, joita oli vaikea heti työllistää. Lähes kaikki ulkomaalaiset joutuivat heti työmarkkinoille tullessaan työttömiksi, joka osaltaan vaikeutti heidän sopeutumistaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Joka tapauksessa ulkomaalaisen työvoiman osuus Suomen työmarkkinoilla on erittäin pieni - viime vuodet hieman päälle prosentin. Kun vuonna 1991 koko väestön työttömyysaste oli 12,2 prosenttia, niin ulkomaalaisilla se oli kaksinkertainen. Tilanne paheni tästä vuosi vuodelta, sillä paheneva työttömyys koetteli eniten nopeasti kasvavaa ulkomaalaisväestöä. Vuonna 1994 koko työvoimasta oli työttömänä 20 prosenttia kun samalla ulkomaalaisväestön työttömyys oli kivunnut huippulukemiin 53 prosenttiin. Vuonna 2002 ulkomaalaisten työttömyys oli alentunut 28 prosenttiin ja koko väestön työttömyys 12 prosenttiin. Koska vuoden 2003 työssäkäyntitilaston tiedot valmistuvat vasta vuoden 2004 lopulla, niin tässä yhteydessä ulkomaalaisten työttömyyttä vuodelta 2003 tarkastellaan työministeriön tekemien ennakkolaskelmien avulla. Työttömien työnhakijoiden määrä tuossa tilastossa on sama, jota myös Tilastokeskus käyttää työssäkäyntitilaston lukuja laskiessaan. Sen sijaan työvoiman määrä on työministeriön laskelmiin jouduttu arvioimaan käyttämällä edellisen vuoden tietoja ja arvioimalla tapahtuneet muutokset vuoden 2003 aikana. Näin samojen vuosien Tilastokeskuksen ja työministeriön työttömyysluvut eroavat hieman toisistaan. Vuoden 2003 työministeriön lukujen lisäksi on taulukkoon 16 sisällytetty työministeriön vuosien 1998-2003 luvut, jotka on laskettu samalla tavalla arvioimalla. Taulukko 16 sisältää myös Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastosta saadut työttömyysasteet vuosilta 1997-2002. Vuoden 2003 työministeriön lukujen perusteella voidaan todeta, että ulkomaalaisten työttömyys on edelleen laskussa. Vuoden 2003 lopulla ulkomaalaisten työttömyysaste on 29 prosenttia eli pari prosenttiyksikköä alhaisempi kuin edellisenä vuonna. 24 S Tilastokeskus

Ulkomaalaisten vaikea työllisyystilanne korostuu entisestään tarkasteltaessa työttömyyttä kansalaisuuksittain. Taulukossa 16 ovat mukana ne kansalaisuudet, joita Suomessa asuu eniten. Nämä edustavat noin 80 prosenttia Suomessa asuvista ulkomaalaisista. Kuten aikaisempinakin vuosina pahin työttömyys oli niillä väestöryhmillä, jotka olivat tulleet pakolaisina Suomeen. Korkein työttömyys oh irakilaisilla, iranilaisilla, somalialaisilla ja jugoslavialaisilla. Irakilaisten työttömyysaste työministeriön lukujen mukaan oli vuonna 2003 korkein, 72 prosenttia. Pakolaisväestön ulkopuolisista kansalaisuusryhmistä työttömyys vaivasi eniten marokkolaisia (56%) ja entisen NeuvostoliitonA/enäjän kansalaisia (40%) eli niitä kansalaisuusryhmiä, joiden syy Suomeen muuttoon ei ollut alun perin työnsaanti. Neuvostoliiton/Venäjän kansalaiset tulivat Suomeen paluumuuttajina ja marokkolaiset miehet saivat oleskeluluvan Suomeen avioiduttuaan suomalaisen naisen kanssa. Taulukko 16. - Table 16. Ulkomaalaisten työttömyysaste vuosina 1997-2003 Unemployment rate among foreigners in 1997-2003 Kansalaisuus Työttömyysaste työssäkäyntitilaston mukaan Syntymämaa ulkomaa Työministeriön arvio Citizenship Unemployment rate in regional labour statistics Foreingborn Estimate of Ministry of Labour 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2000 2001 2002 1998 1999 2000 2001 2002 2003 Ira k - Iraq 79 81 78 74 75 73 68 68 67 93 88 76 77 74 72 Iran 69 66 69 57 62 61 44 49 49 77 73 63 64 62 59 Somalia 74 64 68 55 58 60 52 54 56 66 74 68 59 58 58 Jugoslavian Ltv Fed. R. of Yugoslavia 74 67 62 53 59 56 51 54 48 64 55 49 55 52 55 Marokko - Morocco 57 58 52 50 50 45 40 40 39 66 60 55 52 48 56 Bosnia-Hertsegovina 80 67 64 50 47 40 - - 36 92 66 50 49 43 40 Vietnam 60 59 54 45 43 42 36 34 34 80 68 60 49 48 47 Ent. NL/Venäjä - Fr. USSR/Russia 56 53 50 44 40 37 - - 32 56 54 47 45 42 40 Venäjä - Russia 64 58 54 46 42 39 50 45 42 Ent. NL -F r. USSR 38 34 31 28 26 24 37 34 32 Turkki - Turkey 42 37 36 33 32 31 30 29 28 40 37 36 33 33 32 Thaimaa - Thailand 43 39 38 31 30 29 29 28 27 42 37 32 31 29 30 Viro - Estonia 40 32 28 24 20 18 23 20 18 38 33 29 23 21 19 Ruotsi - Sweden 25 21 20 17 17 16 15 15 15 12 11 10 11 11 11 Puola - Poland 24 18 16 15 17 15 16 17 15 19 14 15 15 12 12 Italia - Italy 33 19 18 17 16 15 17 14 15 18 19 16 15 14 17 Norja - Norway 23 14 18 13 15 15 15 14 14 12 15 12 12 13 12 Britannia - United Kingdom 17 15 13 11 12 12 9 11 11 15 13 11 12 12 13 Saksa - Germany 17 12 11 10 11 11 11 12 12 12 10 10 9 9 9 Ranska - France 15 15 13 9 10 11 8 9 11 19 13 11 11 10 13 USA - United States 14 11 11 9 9 11 8 9 10 12 10 10 8 10 10 Kiina - China 17 13 11 10 10 9 12 12 10 16 12 13 10 8 9 Kaikki ulkom. - A ll aliens 44 39 37 31 31 28 26 26 24 41 38 34 31 29 29 Koko väestö - Total population 17 15 14 12 12 12 12 12 12 I I Tilastokeskus 25

7 7. Ulkomaalaiset keskittyvät Uudellemaalle Vuonna 2003 koko väestöstä ulkomaalaisia oli 2,0 prosenttia. Koko maan keskiarvoa enemmän ulkomaalaisia asui Ahvenanmaalla (5,3%), Uudellamaalla (3,9%) ja Varsinais-Suomessa (2,5%). Lisäksi Pohjanmaalla asui ulkomaan kansalaisia suhteellisesti yhtä paljon (2,0%) kuin koko maassa. Suhteellisesti vähiten ulkomaan kansalaisia asui Etelä-Pohjanmaalla (0,5%). Suomen ulkomaalaisväestöstä noin puolet asuu Uudellamaalla. Erityisesti 1990-luvulla Suomeen suuntautuneen siirtolaisuuden ensimmäinen kohde on ollut Helsinki, josta ulkomaalaiset ovat myöhemmin hakeutuneet muualle pääkaupunkiseudulle. Pakolaisten kuntiin sijoittaminen on lisännyt maan muiden osien ulkomaalaisväestöä. Tosin viime vuosina osa kuntiin sijoitetuista pakolaisista on muuttanut pääkaupunkiseudulle. Ahvenanmaalla 68,0 prosenttia ulkomaalaisista on ruotsalaisia. Vaasan rannikkoalueen eri maakunnissa ulkomaalaisista on ruotsalaisia ja venäläisiä yhteensä lähes puolet. Lapin ulkomaalaisista ruotsalaisia on kolmannes. Venäläiset ja entisen Neuvostoliiton kansalaiset ovat selvänä enemmistönä maan itäosien maakuntien ulkomaalaisista. Etelä-Karjalassa asuvista ulkomaalaisista 69,1 prosenttia, Pohjois-Karjalassa 64,9 prosenttia ja Kainuussa 53,4 prosenttia on Venäjän tai entisen Neuvostoliiton kansalaisia. Kunnittain tarkasteltuna ulkomaalaisväestö on keskittynyt eteläisen Suomen ja Pohjanmaan kuntiin. Maan keskiarvon yläpuolella ovat kuviossa 11 tummalla värillä esitetyt kunnat. Näitä kuntia on kaikkiaan 52 ja ne sijoittuvat Helsingin, Porvoon ja Tammisaaren ympäristökuntien lisäksi Pohjanmaan ja si- Taulukko 17. - Table 17. Ulkomaan kansalaiset maakunnittain ja suurimpien ulkomaalaisryhmien osuudet (%) vuonna 2003 Foreign citizens by region and the percentage of largest groups of foreign citizens in 2003 Maakunta Region Väestö Total population Ulkomaan kansalaiset Foreign citizens % Ulkomaan kansalaisten osuus (%) kansalaisuuksitta^ Percentage of foreign citizens by citizenship Ruotsi Venäjä ja ent. Viro Somalia Sweden NL - Russia and Estonia former USSR Muut Other Yhteensä Total Uusimaa 1 338 180 52 340 3,9 4,3 18,1 15,4 7,7 54,5 100,0 Itä-Uusimaa 91 689 1 719 1,9 13,6 16,2 17,9 0,3 52,1 100,0 Varsinais-Suomi 452 444 11 192 2,5 7,0 19,7 11,2 3,0 59,1 100,0 Satakunta 234 777 1 847 0,8 10,1 36,3 18,2 0,1 35,2 100,0 Kanta-Hame 166 648 1 753 1,1 6,1 25,8 23,3 0,1 44,7 100,0 Pirkanmaa 457 317 7 400 1,6 5,8 19,4 10,6 0,9 63,3 100,0 Päijät-Häme 198 434 3 643 1,8 4,6 43,3 11,5 0,3 40,2 100,0 Kymenlaakso 185 662 3 068 1,7 3,2 52,6 8,6 0,7 34,9 100,0 Etelä-Karjala 136 301 2 633 1,9 2,2 69,1 5,8 0,3 22,6 100,0 Etelä-Savo 162 296 1666 1,0 5,3 45,1 8,6 0,1 40,9 100,0 Pohjois-Savo 251 356 1 931 0,8 6,6 39,3 9,1 0,8 44,2 100,0 Pohjois-Karjala 169 129 2 037 1,2 5,3 64,9 4,5 0,8 24,5 100,0 Keski-Suomi 266 082 3 344 1,3 8,0 31,8 9,8 0,1 50,3 100,0 Etelä-Pohjanmaa 193 954 972 0,5 20,5 21,2 22,4 0,2 35,7 100,0 Pohjanmaa 173 111 3 534 2,0 24,0 8,8 3,1 1,6 62,5 100,0 Keski-Pohjanmaa 70 584 607 0,9 22,9 22,2 10,0 0,0 44,8 100,0 Pohjois-Pohjanmaa 371 931 3 286 0,9 14,1 21,4 5,1 1,2 58,2 100,0 Kainuu 86 573 773 0,9 5,8 53,4 2,7 0,3 37,8 100,0 Lappi 186 917 1 863 1,0 29,8 22,1 3,5 0,1 44,5 100,0 Ahvenanmaa 26 347 1 395 5,3 68,0 2,2 4,1 0,0 25,7 100,0 Koko m aa - Total population 5 219 732 107 003 2,0 7,6 23,9 12,5 4.3 51,6 100,0 2 6 Tilastokeskus

sämaan suurimpiin kaupunkeihin. Ahvenanmaan kaikissa kunnissa asuu maan keskiarvoa enemmän ui- komaalaisia. Suomen kunnista 293 :ssa ulkomaalaisten osuus koko kunnan väestöstä jää alle prosentin. Kuvio 11. - Figure 11. Ulkomaalaisten osuus (%) kunnan väkiluvusta vuonna 2003 Foreigners as a proportion of the population by municipality in 2003 l Tilastokeskus 27

Liitteessä VI on esitetty ulkomaalaisten määrä kunnittain vuosina 1991-2003 sekä kuviossa 11 on esitetty ulkomaalaisten prosenttiosuudet koko kunnan väkiluvusta. Lähes kolmasosa ulkomaalaisista asuu Helsingissä, joka on ottanut vastaan suuren osan Suomeen tulleista pakolaisista ja inkeriläisistä paluumuuttajista. Vuodesta 1991, jolloin Helsingissä asui lähes 10 000 ulkomaalaista, vuoteen 2003 heidän lukumääränsä on kolminkertaistunut. Taulukossa 18 on esitetty kunnat, joissa asuu yli 500 ulkomaalaista. Lukumääräisesti eniten ulkomaalaisia on usein väkiluvuiltakin suurimmissa kunnissa. Ulkomaalaisten määrä ei nouse täysin väkiluvun mukaisessa järjestyksessä, mutta kaikki väkiluvultaan suuret kunnat ovat kuitenkin mukana taulukossa 18. Suhteellisesti eniten (Taulukko 19] ulkomaan kansalaisia, 6,6 prosenttia kunnan väestöstä, oli Maarianhaminassa. Seuraavana tuleekin sitten Helsinki (5,3%). Tämä tarkastelu on rajattu pelkästään kuntiin, joiden asukasluku oli yli 2000. Taulukko 18. - Table 18. Suurimmat kuntien ulkomaan kansalaisten määrät (N>500) vuonna 2003 Largest number o f foreign citizens (N>500} by municipalities in 2003 Taulukko 19. - Table 19. Kunnat, joissa suurin ulkomaan kansalaisten osuus (pl. Kunnat, joiden väkiluku on alle 2000) vuonna 2003 M unicipalities with the largest proportion of foreign citizens in 2003 (excl. the municipalities with a population of under2000 inhabitants) Kunta Municipality Väkiluku Population Ulkomaan kansalaiset Foreign citizens Ulkomaan kansalaiset (%) Foreign citizens (%) Kunta Municipaiity Väkiluku Population Ulkomaan kansalaiset Ulkomaan kansalaiset {%) Foreign citizens Foreign citizens {%) Helsinki 559 330 29 635 5,3 Espoo 224 231 9 275 4,1 Vantaa 184 039 7815 4,2 Turku 175 059 7 633 4,4 Tampere 200 956 5 455 2,7 Lahti 98 253 2 672 2,7 Jyväskylä 82 409 2 048 2,5 Oulu 125 928 1 989 1,6 Vaasa 56 953 1 757 3,1 Lappeenranta 58 897 1 620 2,8 Kotka 54 618 1 218 2,2 Salo 24 794 1 105 4,5 Porvoo 46 217 1 085 2,3 Kuopio 88 250 1 068 1,2 Joensuu 52 659 1 028 2,0 Pori 76189 843 1,1 Hyvinkää 43169 807 1.9 Kouvola 31 339 798 2,5 Hämeenlinna 46 909 749 1,6 Maarianhamina 10 626 706 6,6 Kirkkonummi 31 695 654 2,1 Kerava 31 170 634 2,0 Mikkeli 46 511 581 1.2 Rovaniemi 35 081 553 1,6 Järvenpää 37 114 526 1,4 Imatra 29 969 525 1,8 Raisio 23 430 525 2,2 Maarianhamina 10 626 706 6,6 Helsinki 559 330 29 635 5,3 Salo 24 794 1 105 4,5 Turku 175 059 7 633 4,4 Vantaa 184 039 7 815 4,2 Espoo 224 231 9 275 4,1 Jomala 3 444 132 3,8 Finström 2 371 84 3,5 Närpiö 9 575 316 3,3 Haukivuori 2 361 77 3,3 Vaasa 56 953 1 757 3,1 Kauniainen 8 622 257 3,0 Lappeenranta 58 897 1 620 2,8 Pohja 5 004 142 2,8 Tampere 200 966 5 455 2,7 Lahti 98 253 2 672 2,7 Jyväskylä 82 409 2 048 2,5 Kouvola 31 339 798 2,5 Maalahti 5 549 136 2,5 Karjaa 8 990 215 2,4 Oravainen 2212 52 2,4 Porvoo 46 217 1 085 2,3 Korsnäs 2219 52 2,3 Kotka 54 618 1 218 2,2 Raisio 23 430 525 2,2 Pietarsaari 19 431 424 2,2 Loviisa 7 371 160 2,2 Ristiina 5111 114 2,2 Virolahti 3 752 83 2,2 Kirkkonummi 31 695 654 2,1 Tammisaari 14 488 307 2,1 Joensuu 52 659 1 028 2,0 Kerava 31 170 634 2,0 28 Him Tilastokeskus

12. Suomi vastaanottanut yli 20 000 pakolaista Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Suomeen 1970-luvun alkupuolella Chilestä. Heitä tuli kaikkiaan noin 200. Seuraavaksi Suomeen tulivat ns. venepakolaiset, jotka olivat alunperin Vietnamista lähteneitä. Heitä tulikin sitten vähäisiä määriä vuosittain, kunnes 1986 Suomi sitoutui ottamaan vuosittain 100 kiintiöpakolaista. Vuonna 1989 kiintiöpakolaisten määrä nostettiin 500 henkilöön vuodessa ja nyt se on 700 henkilöä. 1980-luvun loppupuoli ja 1990-luvun alkupuoli olivat kansainvälisten kriisien aikaa, joka lisäsi Euroopasta turvapaikkaa hakevien määrän moniin satoihin tuhansiin. Tästä määrästä murto-osa tuli myös Suomeen. Vuoden 2003 loppuun mennessä Suomi oli vastaanottanut 23 452 pakolaista (Työministeriö, Tilastoja 3/2003). Tämän lisäksi pakolaisina tulleille kansalaisuusryhmille on Suomessa syntynyt yli 5 000 lasta. Kun Suomessa syntyneet lapset otetaan mukaan, vuoden 2003 pakolaisväestön arvioidaan olevan 25 000. Arviossa on otettu huomioon aiempina vuosina Suomesta pois muuttaneet ja kuolleet pakolaiset, mutta näitä tietoja ei ole saatavilla ennen vuotta 1989 tulleista noin 1200 pakolaisesta. 1990-luvun alkupuolella pakolaisten määrä alkoi kasvaa ja vuonna 1991 Suomeen saapui ensimmäinen suurempi pakolaisryhmä Somaliasta. Vuoden 1991 lopulla Suomessa asui jo 1 500 somalialaista. Vuonna 1993 Suomeen tuli eniten turvapaikanhakijoita - lähes 3 700. Näistä suurin osa tuli entisen Jugoslavian alueelta. Vuonna 1994 turvapaikanhakijoiden määrä putosi 1 400 henkilöön ja samalla määrällä Suomen pakolaisväestö kasvoi vuonna 1995. 1990-luvun lopulla pakolaisten määrä putosi selvästi huippuvuosista. Sen sijaan turvapaikanhakijoiden määrät ovat vuosittain lisääntyneet. Tuhansia - Thousands Kuvio 12. - Figure 12. Suomeen saapuneet pakolaiset vuosina 1979-2003 Number of refugees to Finland in 1979-2003 ilmi Tilastokeskus 2 9

13. Vuosina 1991-1994 tulleiden ulkomaalaisten työttömyys Seuraavassa tarkastellaan vuosina 1991-1994 tulleiden ulkomaan kansalaisten työttömyyden kehitystä vuosittain. Ideana siis on saada selville, miten aikaisemmin tulleet ulkomaalaisryhmät ovat kotoutuneet Suomeen. Esimerkiksi pakolaisryhmien työttömyyttä tarkasteltaessa pelkkien vuosittaisten lukujen perusteella on huomattava, että pakolaiset ovat muuttaneet Suomeen humanitäärisistä syistä, eikä heillä ole ollut valmiina työpaikkaa. Näin vuosittain laskettu työttömyysaste antaa usein liian pessimistisen kuvan heidän työttömyydestään. Luvussahan ovat mukana jo kauan maassa asuneet ja toisaalta ne, jotka juuri ovat Suomeen muuttaneet. Taulukossa 20 ja kuvioissa 13-14 on esitetty vuosina 1991-1994 Suomeen muuttaneiden ulkomaan kansalaisten työttömyyden kehitys. Taulukkoon on otettu mukaan suurimmat kansalaisuusryhmät. Työttömyys on vuosien 1995-2001 aikana pienentynyt tasaisesti lähes kaikissa kansalaisuusryhmissä. Vuonna 1995 yli puolet 1991-1994 muuttaneista ulkomaan kansalaisista oli vielä työttömiä. Vuonna 2002 heistä oli enää kolmannes työttömiä. Eli mitä pitempään ulkomaan kansalaiset ovat asuneet Suomessa, sitä paremmin he ovat työllistyneet. Kansalaisuuksittain työttömyyden tasossa on eroja. Tarkastelun kohteenahan ovat maahanmuuttajat, jotka saapuivat suurin joukoin juuri silloin kun työllisyystilanne oli heikoimmillaan Suomessa vuosikymmeniin. Lisäksi suurin osa muuttajista oli tullut Suomeen joko pakolaisina tai sitten olivat entisen Neuvostoliiton alueilta tulleita Inkerin suomalaisten jälkeläisiä tai heidän perheenjäseniään. Kuvioihin 13 ja 14 on otettu muutamia ryhmiä, joiden työttömyyttä vuosittain on seurattu. Kuvioon 13 on kerätty muutama esimerkki maahanmuuttajaryhmistä, jotka ovat muuttaneet Suomeen eri syistä. Marokkolaiset ja turkkilaiset ovat tulleet lähinnä suomalaisten naisten puolisoiksi. Työttömyys on ollut heti korkea ja alkanut siitä pikku hiljaa laskea. Venäläiset ovat muuttaneet paluumuuttajina Suomeen ja heidän muuton syynsä löytyy inkeriläisestä taustasta. Virolaisten työttömyys on parantunut kaikkein selvimmin. Kuvioon on otettu myös saksalaisten ja yhdysvaltalaisten muutto Suomeen 1990-luvun alussa. Jo alkuvuosien alhaisista Kuvio 13. - Figure 13. Vuosina 1991-1994 Suomeen muuttaneiden ulkomaan kansalaisten työttömyysaste vuosina 1995-2002 The unemployment rate among foreigners (moved to Finland in 1991-1994) in 1995-2002 Prosenttia - Percentage 30 Ilmi Tilastokeskus

Taulukko 20. - Table 20. Vuosina 1991-1994 Suomeen muuttaneiden ulkomaan kansalaisten työttömyysaste vuosina 1995-20027Äe unemployment rate among foreigners (moved to Finland in 1991-1994) in 1995-2002 Kansalaisuus - Citizenship Työttömyysaste - Unemployment rate 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 Työvoima Labour force Bangladesh 33 39 26 30 21 15 21 16 118 Bosnia-Hertsegovlna 86 86 77 67 61 47 45 36 213 Britannia - United Kingdom 19 25 19 18 15 12 14 14 229 Bulgaria 52 42 29 18 23 19 23 22 104 Ent. H l - Former USSR 43 41 36 32 29 25 24 22 3119 Etiopia - Ethiopie 69 52 38 41 38 32 31 29 127 Filippiinit - Philippines 38 32 31 27 21 14 16 12 117 Intia - India 30 20 26 27 23 24 27 24 118 Ira k - Iraq 83 83 76 71 68 61 61 57 340 Iran - Islamic Republic of Iran 78 70 69 58 53 42 46 42 313 Jugoslavian Itv - F.R. of Yugoslavia 82 76 75 66 63 52 53 48 1 012 Kiina - China 15 15 13 14 14 13 12 10 285 Marokko - Morocco 62 58 50 49 43 41 39 43 272 Puola - Poland 22 25 24 18 19 13 20 18 108 Romania 46 43 34 29 22 23 19 18 154 Ruotsi - Sweden 40 37 30 27 26 22 23 20 551 Saksa - Germany 15 21 24 15 16 20 16 18 113 Somalia 82 78 71 58 60 49 51 53 1 083 Thaimaa - Thailand 49 51 38 33 32 26 24 23 266 Turkki - Turkey 46 44 41 36 34 32 29 28 534 Ukraina - Ukraine 69 59 60 47 40 32 33 33 130 Venäjä - Russia 68 65 57 48 43 37 36 31 3 459 Vietnam - Viet Nam 74 68 67 57 50 41 39 39 381 Viro - Estonia 57 47 39 31 28 23 20 19 2 891 USA 20 23 18 13 11 11 12 14 134 Muut maat - Other contries 45 43 38 33 29 26 25 23 2 010 Tuntematon - Unknown 65 66 56 49 48 39 39 35 334 Yhteensä - Total 55 52 46 40 37 31 31 28 18 515 2002 Kuvio 14. - Figure 14. Vuosina 1991-1994 Suomeen muuttaneiden pakolaisten työttömyysaste vuosina 1995-2002 The unemployment rate of the refugee groups (moved to Finland in 1991-1994) in 1995-2002 Tilastokeskus 31

Kuvio 15. - Figure 15. Vuosina 1991-1994 Suomeen muuttaneiden ulkomaan kansalaisten työttömyysaste vuonna 2002 The unemployment rate among foreigners (moved to Finland in 1991-1994} in 2002 Ira k - Iraq ---------------------------- ----------------- -------- ---------- -------- ----------------------------------------------------------1 5 7 S o m a lia 1 0 4 J u g o s la v ia n Itv - F. B. of Yugoslavia ------------------------------------------------------ ------------------! 4 3 Iran - Islamic Bepublic of Iran 1 43 M a r o k k o - Morocco 1 4 3 V ie tn a m - Viet Nam ------------------ ----------------------------------! 39 B o s n ia -H e r ts e g o v in a 1 3 b U krain a - Ukraine 1 33 V en äjä - Bussia : 1 31 E tio p ia - Ethiopia ------------------ ------------ : i 29 Turkki - Turkey 14! Yhteensä - Total! In tia - India j 24 T h a im a a - Thailand 1 Li E n t. N e u v o s to liitto - Former USSB 1 1 R u o ts i - Sweden 2 0 V iro - Estonia 1 19 R o m a n ia 1 13 1 1 i B angladesh M b I H U S A I 14 K iin a - China 1 To 0 10 20 30 40 50 60 su S a k s a - Germany B r ita n n ia - United Kingdom työttömyysluvuista näkee, että he ovat enemmänkin tulleet tänne heti työhön kuin työttömyyskortistoon. Kuviossa 14 on esitetty Suomeen muuttaneiden pakolaisryhmien työttömyyden kehitys. Vaikka maahanmuuttajat ovat asuneet Suomessa pitemmän aikaa, ei yhdenkään ryhmän työttömyysaste ole alentunut kuin hieman alle 40 prosenttiin. 1990-luvun lopulle työttömyys on selvästi alentunut, mutta sen jälkeen työttömyyden aleneminen on pysähtynyt kaikilla muilla ryhmillä paitsi entisen Jugoslavian alueelta tulleilla. Kuviossa 15 on esitetty joidenkin vuosina 1991-1994 tulleiden kansalaisuusryhmien työttömyysaste vuonna 2002. Pakolaisina tulleiden työttömyysaste on edelleen huomattavasti koko ulkomaalaisväestön keskitasoa korkeampaa. 3 2 I Tilastokeskus

14. Ulkomaalaisten koulutus Taulukossa 21 on esitetty ulkomaan kansalaisten koulutusaste vuoden 2002 lopulla. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tutkintorekisterissä olevaan korkeimpaan koulutukseen. Tutkintotiedot eivät kuitenkaan ole täysin kattavat Suomeen muuttaneiden ulkomailla suoritettujen tutkintojen osalta. Näin taulukossa 21 perusasteen koulutus, joka sisältää myös tuntemattomat tutkinnot, tulee melko suureksi. Monilla kansalaisuusryhmillä tuo alin koulutusaste on 60-70 prosenttia. Maahanmuuttajat ovat kuitenkin koulutettua väkeä. Esimerkiksi venäläisistä sekä keskiasteen koulutuksen että korkea-asteen koulutuksen saaneita on lähes kolmannes kumpiakin. Pakolaisina tulleilla nämä molemmat koulutusasteet ovat selvästi alhaisimpia. Taulukko 21. - Table 21. Ulkomaan kansalaisten koulutus vuonna 2002 Education among torein citizens in 2002 Kansalaisuus Citizenship Perusaste/T untematon Lower secondary education/unknown % Keskiaste Uppersecondary education % Korkea-aste Tertiary education % Yhteensä Total % Afganistan 469 72,4 91 14,0 88 13,6 648 100,0 Alankomaat - Netherlands 369 60,0 93 15,1 153 24,9 615 100,0 Bosnia-Hertsegovina 648 59,1 354 32,3 95 8,7 1 097 100,0 Britannia - United Kingdom 1 395 62,6 394 17,7 440 19,7 2 229 100,0 Ent. NL - Former USSR ' 866 52,6 427 26,0 352 21,4 1 645 100,0 Espanja - Spain 375 64,1 101 17,3 109 18,6 585 100,0 Filippiinit -Philippines 367 71,0 73 14,1 77 14,9 517 100,0 Intia - India 720 82,6 63 7,2 89 10,2 872 100,0 Ira k - Iraq 1 552 73,5 327 15,5 233 11,0 2112 100,0 Iran - Islamic Republic Of Iran 1 095 70,8 325 21,0 126 8,2 1 546 100,0 Italia - Italy 461 59,4 161 20,7 154 19,8 776 100,0 Japani - Japan 343 66,9 66 12,9 104 20,3 513 100,0 Jugoslavian Itv - F.R. of Yugoslavia 1 534 59,9 721 28,2 304 11,9 2 559 100,0 Kanada - Canada 288 55,7 102 19,7 127 24,6 517 100,0 Kiina - China 1 174 67,0 79 4,5 498 28,4 1 751 100,0 Marokko - Morocco 324 59,1 163 29,7 61 11,1 548 100,0 Puola - Poland 382 58,6 110 16,9 160 24,5 652 100,0 Ranska - France 547 63,1 119 13,7 201 23,2 867 100,0 Ruotsi - Sweden 2 743 53,7 1 561 30,6 804 15,7 5108 100,0 Saksa - Germany 1 054 52,7 404 20,2 543 27,1 2 001 100,0 Somalia 2 250 81,9 414 15,1 82 3,0 2 746 100,0 Thaimaa - Thailand 1 318 88,3 123 8,2 51 3,4 1 492 100,0 Turkki - Turkey 1 363 76,3 316 17,7 107 6,0 1 786 100,0 Ukraina - Ukraine 390 43,7 209 23,4 294 32,9 893 100,0 Unkari - Hungary 397 73,0 52 9,6 95 17,5 544 100,0 Venäjä - Russia 7 862 44,9 4 779 27,3 4 879 27,8 17 520 100,0 Vietnam - Viet Nam 931 77,7 222 18,5 45 3,8 1 198 100,0 Viro - Estonia 5 096 57,1 2 520 28,3 1 302 14,6 8918 100,0 USA 1 024 61,8 254 15,3 379 22,9 1 657 100,0 Muut maat - Other countries 6 654 59,1 2 364 21,0 2 244 19,9 11 262 100,0 Tuntematon - Unknown 553 55,2 298 29,8 150 15,0 1 001 100,0 Yht. ulkom. kans. - Total foreign c it 44 544 58,5 17285 22,7 14 346 18,8 76175 100.0 Suomi - Finland 905 441 28,9 1363640 43,5 867 450 27,7 3136 531 100,0 Yhteensä - Total 949 985 29,6 1380925 43,0 881 796 27,4 3212 706 100,0 «ÊS Tilastokeskus 33

15. Maahanmuuttajien hedelmällisyys korkea Suomessa syntyy vuosittain noin 2 000 lasta äideille, jotka ovat ulkomaan kansalaisia. Esimerkiksi pakolaisäideille on syntynyt 1990-luvulla yli 4 000 lasta. Taulukkoon 22 on laskettu kokonaishedelmällisyysluvut kansalaisuusryhmittäin vuosilta 1992 1994, 1999-2001ja 2001 2003 sekä syntymämaan mukaan vuosilta 2001-2003. Tämän lisäksi taulukkoon on otettu vertailun vuoksi sen maan uusin kokonaishedelmällisyysluku, josta maahanmuuttajat on kotoisin. Hedelmällisyys on korkea niillä kansalaisuusryhmillä, joilla myös kotimaassaan on korkea hedelmällisyys. Vuosina 2001-2003 korkein hedelmällisyys (5,1) oli somalialaisilla naisilla, mikä oli kuitenkin selvästi alhaisempi kuin heidän kotimaassaan (7,0). Seuraavana tulevat irakilaiset (4,0) ja jugoslavialaiset, joita nostaa Kosovon albaanien hedelmällisyys. Useiden maiden kansalaisten hedelmällisyys oli korkeampi kuin kotimaassaan. Tähän vaikuttavat osaksi maahanmuuttajien ikärakenne sekä sosiaaliset taustat. Edellisiin vuosiin nähden lähes kaikkien kansalaisuuksien hedelmällisyys laski. On kuitenkin otettava huomioon, että monet kansalaisuusryhmät ovat Suomessa pieniä ja näin vuosittaista satunnaisvaihtelua hedelmällisyydessä saattaa tapahtua. Tästä syystä laskentaa varten onkin yhdistetty muutamien vuosien tiedot ja laskettu niille yhteinen kokonaishedelmällisyysluku. Taulukko 2 2.-T a b le 22. Kokonaishedelmallisyysluku kansalaisuuksittain (1992-1994,1999-2001 ja 2001-2003) ja syntymamaan mukaan (2001-2003) Total fertility rate by citizenship (in 1992-1994,1999-2001 and2001-2003) and country of birth (in 2001-2003) Kansalaisuus/syntymämaa Citizenship/country of birth Kansalaisuus Citizenship 1992-1994 1999-2001 2001-2003 Syntymämaa Country of birth 2001-2003 Lähtömaan hedelmällisyys Fertility in country of departure Somalia 6,3 5,8 5,1 4,9 7,0 Irak - Ira q 4,4 4,3 4,0 3,8 4,5 Jugoslavia I t v - FR of Yugoslavia 5,2 5,0 3,7 3,4 1,8 Vietnam - Viet Nam 5,1 3,4 3,0 2,1 2,2 Ukraina -U kraine 2,0 2,7 3,1 1,3 Turkki - Turkey 5,0 3,3 2,5 3,4 2,0 Filippiinit - Philippines 2,7 2,8 2,5 2,1 3,3 Thaimaa - Thailand 4,2 2,3 2,3 2,1 1,9 Bosnia-Hertsegovina - Bosnia and Herzegovina 2,2 2,2 2,5 1,7 Ent. Jugoslavia - Former Yugoslavia 5,2 3,0 2,2 2,4 Iran - Islamia Republic Of Iran 2,2 2,2 2,1 1,7 2,0 Ruotsi - Sweden 2,0 2,0 2,0 1,9 1,5 Venäjä - Russia 1,9 1,9 2,5 1,3 Yhdysvallat - United States 2,1 1,7 1,9 1,8 2,1 Viro - Estonia 2,7 1,7 1,8 1,6 1,3 Kiina - China 1,7 1,9 1,7 1,4 1,7 Britannia - United Kingdom 1,6 1,4 1,6 1,7 1,7 Ranska - France 1,9 1,8 1,5 1,4 1,9 Saksa - Germany 1,6 1,6 1,2 1,2 1,4 Ent. Neuvostoliitto - Former USSR 1,3 1,0 0,9 1,8 Muut maat - Other countries 2,4 2,1 2,1 Ulkomaan kansalaiset - Foreign citizens 2.4 22 2,0 Suomi - Finland 1,7 1,7 1,7 Koko maa yhteensä - Whole country total 1,8 1,7 1,7 1,7 34 lljjll Tilastokeskus

16. Maahanmuutto jatkuu edelleen vilkkaana Suomalaiset ovat koko 1900-luvun olleet ahkeria maastamuuttajia. On arvioitu, että vuosisadan vaihteesta alkaen Suomesta on muuttanut pois noin miljoona ihmistä. Toisen maailmansodan jälkeen lähtijöitä on ollut lähes 700 000, joista tosin osa on palannut takaisin Suomeen. Tällä hetkellä ulkomailla arvioidaan asuvan yli 300 000 Suomessa syntynyttä. Kun 1960-luvun lopulla sodan jälkeen syntyneet suuret ikäluokat tulivat työikään, muutto Ruotsiin kasvoi jopa niin suureksi, että Suomen väkiluku aleni ensimmäistä kertaa rauhan aikana sitten suurten nälkävuosien. 1970-luvulla Suomen ja Ruotsin välinen siirtolaisuus näytti noudattelevan Ruotsin työllisyystilannetta. Lisähoukuttimena olivat Ruotsin korkeammat palkat ja elintaso. 1980-luvulla siirtolaisuuden suunta muuttui: vuodesta 1981 alkaen Suomeen tulijoita oh enemmän kuin täältä lähtijöitä. Osaltaan tähän kehitykseen vaikuttivat työikään tulleet pienet ikäluokat, joille löytyi työtä Suomesta työllisyystilanteen parannuttua. Lisäksi Suomen ja Ruotsin väliset palkka- ja elintasoerot olivat kuroutuneet umpeen. 1990-luvulla siirtolaisuuden luonne muuttui: 1980-luvun lopulla noususuhdanteen aikana maahanmuutto Ruotsista lisääntyi, mutta maastamuutto Ruotsiin selvästi hidastui, varsinkin 1990-luvun alussa. Taulukko 23. - Table 23. Nettosiirtolaisuus eräiden maiden kanssa vuosina 1991-2003 Net migration between some countries in 1991-2003 Lähtö- tai tulomaa From/To 1991-2003 Venäjä - Russia 23 294 Viro - Estonia 13 876 Ent. Neuvostoliitto - Former USSR 5 787 Ruotsi - Sweden 4 268 Jugoslavian Itv F.R. of Yugoslavia 4 027 Turkki - Turkey 3 842 Somalia 2 950 Thaimaa - Thailand 2 291 Kiina - China 2 139 Ira k - Iraq 2125 Etiopia - Ethiopia 1 597 Bosnia-Hertsegovina - Bosnia-Flertz. 1 275 Iran - Islamic Republic Of Iran 1 261 Ukraina - Ukraine 1 228 Vietnam - Viet Nam 1 216 Intia - India 1 176 Alankomaat - Netherlands -300 Ranska - France -311 Tanska - Denmark -344 Luxemburg - Luxembourg -410 Sveitsi - Switzerland -812 Belgia - Belgium -1 155 Saksa - Germany -1 326 Britannia - United Kingdom -1 940 USA - 2 269 Espanja - Spain - 2 924 Norja - Norway - 2 946 Kuvio 16. - Figure 16. Siirtolaisuus vuosina 1945-2003 Emigration and immigration in 1945-2003 I i m i i i i i n i i m n i i i i i ir i T m i titt tt n it i i i i i i i i i i i i i i i m~ 1945 1950 1955 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 I Tilastokeskus 35

Kuvio 17. - Figure 17. Siirtolaisuus EU-maihin (pl. Ruotsi) vuosina 1990-2003 Migration to EU-countries (excl. Sweden) in 1990-2003 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 Suurin muuttovoitto oli vuonna 1991, jolloin Suomeen tulijoita oli 13 017 henkilöä enemmän kuin täältä lähtijöitä. Suurin osa näistä Suomeen muuttajista oli muita kuin Suomen kansalaisia. Vuodesta 1990 alkaen inkeriläiset tulkittiin paluumuuttajiksi. Seuraavina vuosina heitä muutti Suomeen tuhansia. Heidät lasketaan entisen Neuvostoliiton kansalaisten joukkoon, joka oli vuonna 1991 suurin (5 500 henkilöä) maahanmuuttajien ryhmä. Ulkomaalaisten maahanmuuttajien ryhmää lisäsi vielä ky- Kuvio 18. - Figure 18. Suomen kansalaisten maastamuutto ja ulkomaalaisten maahanmuutto vuosina 1981-2003 Emigration of Finnish citizens and immigration of foreigners in 1981-2003 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 3 6 l m Tilastokeskus

seisenä vuotena 1 300 Suomeen saapunutta somalialaista pakolaista. Kun 1980-luvulla tyypillinen Suomeen muuttaja oli Ruotsista tuleva paluumuuttaja, 1990-luvulla enemmistö muuttajista on tullut Venäjältä, Virosta, entisen Neuvostoliiton alueelta ja Ruotsista. Useat entisen Neuvostoliiton alueelta tulleista ovat olleet inkeriläisiä paluumuuttajia ja heidän perheenjäseniään. Näiden maiden jälkeen suurimmat muuttovoitot Suomella ovat Jugoslavian, Turkin, ja Somalian kanssa. Lähes kaikki Somaliasta ja Jugoslaviasta tulleet ovat pakolaisia. Muutto muualle Eurooppaan lisääntyy. Vuosina 1991-2003 suurin muuttotappio Suomella oli Norjan, Espanjan ja USA:n kanssa. Vuodesta 1994 alkaen maastamuutto EU-maihin on kasvanut lukuun ottamatta vuotta 2002, jonka jälkeen maastamuutto pysyi suunnilleen samana. Liitteessä VII on esitetty maasta- ja maahanmuuttoluvut sekä nettomuutto lähtö- ja tulomaiden mukaan vuosina 1992-2003. Liitteessä VIII on esitetty maasta- ja maahanmuuttajien määrät vuosilta 1945-2003. Kuviossa 20 on tarkasteltu Suomen kansalaisten muuttoa ulkomaille ja toisaalta taas ulkomaalaisten muuttoa Suomeen vuosina 1981-2003. Ulkomaalaisten muutto Suomeen kasvoi voimakkaasti vuodesta 1988 alkaen. Se oli korkeimmillaan vuonna 1991, jolloin oli myös suurin muuttovoitto. Sen jälkeen ulkomaalaisten muutto Suomeen aleni jyrkästi vuoteen 1996 saakka, jonka jälkeen siinä on tapahtunut taas lisäystä. Suomen kansalaisten muutto ulkomaille näyttää pysyneen 1980-luvun melko vakaana. Muutosta suurin osa suuntautui Ruotsiin. Noususuhdanne vuosien aikana muuttoliike hidastui. Muutaman lamavuoden jälkeen se alkoi taas kasvaa. Tämä kasvu ei johdu perinteisestä Ruotsiin muuton lisääntymisestä, vaan suurin osa kasvusta on tullut muihin Euroopan Taulukko 24. - Table 24. Siirtolaisuus sukupuolen mukaan vuosina 1991-2003 Migration by sex in 1991-2003 Vuosi Year Maahanmuutto Ulkomaan kansalaiset Immigration Foreign citizens Naisten osuus (%) Percentage of females Maastamuutto Suomen kansalaiset Emigration Finnish citizens Naisten osuus (%) Percentage of females 1991 45,4 52,5 1992 49,0 53,0 1993 49,8 53,4 1994 52,1 52,9 1995 51,4 52,1 1996 52,3 54,0 1997 52,5 52,5 1998 51,8 54,1 1999 50,3-54,4 2000 50,8 53,4 2001 49,7 54,2 2002 50,2 54,4 2003 49,7 54,2 maihin suuntautuneesta muutosta. Erityisesti vuodesta 1994 alkaen suomalaisten muutto ulkomaille on lisääntynyt ja on 1980-luvun alun tasolla. Suomeen muuttavista ulkomaalaisista 1980-luvun lopulla enemmistö oli miehiä, mutta 1990-luvulla muuttajista enemmän oli naisia. Tosin tuo naisenemmistö oli hyvin pieni - vuonna 2000 Suomeen muuttaneista ulkomaan kansalaisista 50,8 prosenttia oli naisia. Vuonna 2003 Suomeen muuttaneiden ulkomaalaisten naisten osuus oli 49,7 prosenttia. Suomesta ulkomaille muuttavista Suomen kansalaisista enemmistö on ollut naisia. Vuonna 2003 heidän osuutensa poismuuttajista oli 54,2 prosenttia. Il n Tilastokeskus 37

16. English summary The number of foreigners living in Finland at the end of 2003 was 107 003, amounting to 2,0% of the resident population and marking an increase of 3 321 in the course of that year (Figure 1 and Table 1). At the same time the number of persons born outside Finland was 158 867 and the number of native speakers of other languages (than Finnish, Swedish and Saami] was 124 817. The number of foreigners had remained fairly constant at something over 10 000 for a long time, so that where the exact figure in 1950 was 11 423 (0.3% of the population], it was still just 12 000 in 1976. A slow increase then began to take place during the 1980 s, and this was followed by a wave of immigration beginning in 1990, when the Finnish-speaking Ingrians from the former Soviet Union were granted the status of "returning emigrants. This led to an immediate increase in immigration and made a significant contribution to the rise in the numbers of foreigners resident in Finland. The steepest annual rise of all was recorded in 1991, over 11 000 persons, the largest groups among whom were the Ingrians and refugees from Som a lia. Russians the largest group of foreigners The foreign population of Finland in 2003 (Table 2 and Figure 2) included citizens of 160 countries, among whom the largest group were Russians citizens, 24 998, and the second largest Estonians, 13 397. In third position came Swedish citizens and then the refugee groups from Somalia and Jugoslavia. The greatest increase in numbers over the year was recorded for Russians followed by Estonians. The total increase of 3 321 was lower than in the previous year. 77% of the foreigners in Finland in 2003 (Table 3 and Figures 3-6] were in working age, i.e. 15-64 years, as against 67% for the population as a whole, and correspondingly the proportion of elderly people was well below the national average, 6% of the foreigners being of pensionable age, as opposed to more than 16% among Finnish citizens. The proportion of children was slightly lower than among the Finns. As many men as women In 2003 the number of men was 53 479 and the number of women 53 524, the difference was 45 persons, but many individual national groups (N>500] were clearly male-dominated (Figure 7]. Practically all the Dutch, British, Italian, Turks and Spanish in Finland were men, (from 69% to 79%]. All the largest refugee groups had a male majority except for the Thai. Women were very clearly in the majority within the groups originating from Russia, Estonia and Ukraine. Native speakers of other languages tripled in the 1990's The figure of 124 817 native speakers of other languages living in Finland by the end of 2003 is more than triple that recorded for 1990 (Table 6]. The most prominent language (Figure 8 and Appendix III] other than the official languages of Finland is Russian, with over 35 000 native speakers, the next most prominent Estonian, with nearly 13 000 speakers, and then English, spoken by roughly 8 200 people as their native language. The population by the end of that year comprised 4,8 million speakers of Finnish as the first language, 290 000 speakers of Swedish (5.6%] and 1 720 speakers of Saami (0.03%]. Over 4 500 gained Finnish citizenship in 2003 Although Finnish citizenship was awarded to only about 100 people a year in the 1970 s, the figure increased during the next decade to almost 1 000 a year. The most common cases were former Swedish citizens, most of whom had some prior ties with Finland (Figure 9, Table 8 and Appendix IV]. Although it seemed in the early 1990 s that the number of foreigners to be granted Finnish citizenship would remain at this level of about 1 000 per year, it has in fact declined markedly in very recent years, and citizenship was granted to only 651 persons in 1994 and to 668 persons in 1995, the lowest figure since the late 1970 s. After 1995 the number of foreigners to be granted Finnish citizenship turned to increase and in 2000 the citizenship was granted to 3 000 persons. The granted citizenship in 2003 was 4 526. 3 8 l Tilastokeskus

2 500 new mixed marriages a year Over 2 500 marriages are contracted every year in which one partner is an foreigner and the other a Finnish citizen permanently resident in Finland (Table 10). Finnish women concluded mixed marriages most often with men from United Kingdom in 2003, the next most frequent categories being from Turkey and United States. In the last decade the Finnish men most frequently married women from Russia and Estonia, whereas the number of brides from the next most significant country Thailand was considerably smaller. In 2003 the situation remained about the same, although the number of marriages to women from Thailand and Estonia was now roughly at the same level. Marriages with Finnish husband and Thai wife were the second most frequent, followed by marriages to Estonian women. Many divorces in mixed marriages Men obtained divorces most often from the wives originating from Thailand and Estonia. The divorce rate was high between Finnish men (Table 13) and women from the former Soviet Union, in spite of the fact that this was the largest category of mixed marriages involving Finnish men (Table 12) By contrast, the marriages between Finnish women and Moroccan or Turkish men very frequently ended in divorce. 29% of the foreign labour force unemployed Since the sharpest increase in foreign population coincided with the years of recession, unemployment would seem to have emerged as one barrier to integration into Finnish society. Given a national unemployment rate of 12.2% in 1991, that among foreigners was double this figure. Moreover, the worsening of the employment situation appears to have hit the foreign population hardest. In 1996 the unemployment rate was 48%, but in 2003 it was lower, 29%. The worst hit by unemployment in 2003 (Table 16) were the refugees from Iraq, Iran, Somalia and Yugoslavia, among whom over 61 percent of those eligible to work were unemployed, i.e. only a minority had found work. Outside the refugee population, the worst affected by unemployment were the Moroccans and Russians, all of whom suffered from rates considerably above the national average. Foreigners living mostly in Southern Finland The only regions of Finland in which the proportion of foreigner residents in 2003 (Figure 11 and Table 17) was higher than the average of 2,0% for the whole country were the Autonomous Territory of the Aland Islands, 5,6%, Uusimaa 4.1% and Varsinais-Suomi 2.5%. In the Aland Islands as many as 68% of the foreigners were citizens of Sweden. Refugee population about 25 000 The late 1980 s and early 1990 s formed a period of repeated international crises, which caused many hundreds of thousands of refugees to seek asylum in Europe. A very small fraction of these came to Finland (Figure 12). At that stage the country already had about 2 000 Vietnamese refugees, and these were joined by the first large group of Somalis in 1991, so that 1 500 persons of the latter nationality were living in Finland by the end of that year. The largest total influx of refugees, almost 3 700, took place in 1993, mostly from the former Yugoslavia, while the figure dropped to 1 400 persons in 1994 and 1995. By the end of 2003 there was a total of about 25 000 persons. Refugees and returning emigrants Emigration has been common among the Finns almost throughout the 20th century, and it is calculated that about a million people have left the country during that time, including about 700 000 who have done so since the Second World War. Although many of these have since returned, it is estimated that there are about 300 000 people living abroad at the moment who were born in Finland. When the post-war baby boom generation reached working age in the 1960 s, emigration to Sweden became so pronounced that the population of Finland decreased for the first time in peace-time since the great years of famine in the last century. The state of migration between Finland and Sweden throughout the 1970 s appeared to be governed by the employment situation in Sweden, the incentive for emigration being the higher wages and standards of living that existed there (Figure 18). lljji1! Tilastokeskus 39