TOIMINTALOMAKKEIDEN TÄYTTÖOHJEET Yleistä Kirkkohallituksen uudistetuilla toimintatilastolomakkeilla tilastointi tapahtuu aikaisemmista vuosista poiketen päivittäisen/tapahtumakohtaisen tilastoinnin periaatteella. Uudistettuun tilastojärjestelmään tapahtuma/tilaisuus tilastoidaan lomakkeelle A1/1-5 Tilaisuus ja tapahtumakohtainen jatkuva tiedonkeruu sen jälkeen, kun tilaisuus on pidetty tai yksilön kohtaaminen on päättynyt. Lomakkeille A2-A4 (ryhmätoiminta, sidosryhmäyhteistyö ja muut tiedot) tiedot tallennetaan vuoden lopussa. Kiinteän/avoimen ryhmätoiminnan osalta tiedot tallennetaan lomakkeelle sen jälkeen, kun ryhmän toimintakausi on päättynyt. Jos esim. ryhmän kokoontumiskausi on kevät, niin tiedot tallennetaan lomakkeelle kuluvan kevään aikana. Uuden tilastointitavan tavoitteena ja tarkoituksena on saada aiempaa monipuolisempaa ja paremmin kirkon toimintaa kuvaavaa tietoa. Huomioon otettava on myös, että seuraavan vuoden tammikuussa seurakunnan ei enää tarvitse koota tilastoja edelliseltä vuodelta. Seurakuntayhtymien lomakkeille tilastoidaan toiminta, jonka järjestämisestä vastaa seurakuntayhtymä. Paikallisseurakunnat tilastoivat toiminnan, jota paikallisseuraseurakunta ylläpitää. Useamman seurakunnan yhdessä järjestämien tilaisuuksien, leirien, retkien, ryhmien ym. osalta tilaisuus / retki / leiri / ryhmä kirjataan siihen seurakuntaan, jonka tiloissa tai alueella tapahtuma on järjestetty. Uusien toimintalomakkeiden sisällöt ovat: 1. Jumalanpalvelukset, ehtoollinen ja kirkolliset toimitukset 2. Tilaisuudet 3. Retket ja leirit 4. Yksilöiden kohtaaminen 5. Taloudellinen avustaminen Tilastovuoden lopussa ja toimintakauden päättyessä täytettävät lomakkeet ovat: 6. Ryhmätoiminta 7. Sidosryhmäyhteistyö 8. Muut tiedot Tilaisuustyyppi/tapahtuma/ryhmämuoto Tilastomerkinnän tekeminen aloitetaan valitsemalla tilaisuustyyppi/tapahtuma/ryhmämuoto. Lomakkeella liikutaan painikkeilla Jatka ja Takaisin. Kirjattujen tietojen tarkistamisen ja tallentamisen jälkeen voi aloittaa toisen tilastomerkinnän tallentamisen. Yhdestä tilaisuustyypistä/tapahtumasta/ryhmämuodosta täytetään vain yksi lomake. Mikäli tilaisuuden toteuttajina toimii useampi henkilö seurakunnassa on sovittava, kuka kirjaa tiedot tilastojärjestelmään. 1
Pääasiallinen kohderyhmä (lomakkeet A2, A3, A6 ja A8) Tilaisuus, ryhmä, retki ja leiri kirjataan sille kohderyhmälle, jolle kyseinen toiminta on pääasiallisesti järjestetty. Usein tervetulleita ovat myös muut mainitut tahot, mutta tilastointia varten kirjataan se ryhmä, jota on erityisesti pyritty tavoittamaan. Kaikille kohderyhmille avoin toiminta, kirjataan kohtaan Ei kohdennettu. Kohderyhmät on täyttöohjeissa esitetty ko. lomakkeen täyttöohjekohdassa. Tilaisuuden toteuttajat Kirjataan jumalanpalveluksen / tilaisuuden / retken tai leirin / ryhmätoiminnan toteuttajatahot, seurakunnan työntekijät ja vapaaehtoiset seurakuntalaiset. Lomakkeelle on merkitty työntekijäryhmät ja työalat. Jos työntekijä työskentelee useammalla työalalla, hänen osaltaan valitaan tilaisuuden kannalta parhaiten sopiva työala. Erityistyömuodoissa työskentelevät kirjataan kohtaan Erityistyömuodot. Pappi: kirkkoherra, kappalainen, seurakuntapastori Suntio: suntion osuus toiminnan toteuttajista kirjataan erikseen vain osioon jumalanpalvelukset, ehtoollinen ja kirkolliset toimitukset Kirkkomuusikko: kanttori, kirkkomuusikko Varhaiskasvatus: lastenohjaajat, lapsityönohjaajat, lapsityön johtaja, iltapäiväkerhon ohjaaja Varhaisnuoriso- ja nuorisotyö: varhaisnuorisotyön ohjaaja, nuorisonohjaaja, nuorisotyönohjaaja, erityisnuorisotyön ohjaaja Diakonia: diakonian viranhaltija, diakoni, diakonissa, johtava diakonian viranhaltija Erityistyömuoto: sairaalasielunhoito, Palveleva puhelin, peruskoulun ja lukion jälkeinen koulu- ja oppilaitostyö, yhteiskunnallinen työ Erityistyömuodoilla tarkoitetaan yleensä yhteisöissä tehtävää työtä, johon on hankittu erityisosaamista ja joka usein tapahtuu muualla kuin seurakunnan tiloissa. Lähetys: lähetyssihteeri, muut lähetyksen työntekijät Kiinteistö- ja kirkonpalvelustyöntekijä: suntio, seurakuntamestari, vahtimestari, talonmies, kiinteistönhoitaja, siivooja, keittäjä, keittiöapulainen Seurakuntalainen: vapaaehtoisena tai palkkiotoimisena toimiva seurakuntalainen tai alueella asuva tai muutoin toiminnassa mukana oleva, joka toimii tehtävässään yhteistyössä seurakunnan kanssa sovitussa roolissa. Tilastoihin kirjataan kaikki sellainen toiminta, jossa seurakunta on mukana organisoimassa, koordinoimassa tai mahdollistamassa Muut: esim. yhdistykset, jotka toteuttavat toimintaa yhdessä seurakunnan kanssa. Toteuttajana Henkilöiden lukumäärät, jotka ovat olleet mukana tapahtuman/tilaisuuden/retken/leirin ja ryhmätoimintaan toteuttajina. Kirjataan jumalanpalveluksen / tilaisuuden / retken tai leirin / ryhmätoiminnan toteuttajien lukumäärä. Seurakunnan työntekijät / seurakuntalaiset. 2
Tilastolomake A1 Jumalanpalvelukset, ehtoollisenvietot ja kirkolliset toimitukset 1. Jumalanpalvelukset Jumalanpalveluksiin tilastoidaan paikasta riippumatta kaikki seurakunnassa järjestetyt jumalanpalvelukset ja rukoushetket, jotka vietetään joko kirkkojärjestyksen päiväjumalanpalvelus (KJ 2:2) kaavan mukaan tai joiden pohjana käytetään Jumalanpalvelusten kirjan jonkun rukoushetken kaavaa tai Kirkollisten toimitusten kirjan 2. osan rukous-hetkien rakennetta. 1.1 Tilaisuustyyppi 1.1.1 Messu Messuihin tilastoidaan sunnuntaina tai pyhäpäivänä vietettävät ehtoollisjumalanpalvelukset, jouluyön messu, tuhkakeskiviikon messu, kiirastorstaiillan messu ja pääsiäisyön messu sekä messuina vietettävät konfirmaatiomessut ja perhemessut. 1.1.2 Viikkomessu Viikkomessuihin tilastoidaan arkipäivinä tai vietettävät ehtoollisjumalanpalvelukset ja muut sellaiset messut, joita ei tilastoida kohdissa 1.1.1 tai 1.1.3. 1.1.3 Sanajumalanpalvelus Sanajumalanpalveluksen kaavalla toteutetut jumalanpalvelukset, joissa ei vietetä ehtoollista. Sanajumalanpalveluksiin tilastoidaan esimerkiksi jouluaaton sanajumalanpalvelus, pyhäinpäivän iltajumalanpalvelus, koulukirkot ja laitoksissa pidettävät tilaisuudet, joissa sovelletaan sanajumalanpalveluksen kaavaa. 1.1.4 Ehtoollinen Jumalanpalvelusten yhteydessä vietetyt ehtoolliset, erilliset ehtoollistilaisuudet esim. erityisryhmille (sairaalassa ja leirikeskuksessa pidetyt toimitukset) sekä ehtoollisenvietot, jotka on pidetty hartaustilaisuuden yhteydessä esim. palvelukeskuksissa ja vanhustentaloilla. Yksityinen ehtoollisenvietto tilastoidaan myös tähän kohtaan. 1.1.5-1.1.9 Kirkolliset toimitukset Kirkolliset toimitukset kirjataan toimituksen paikan mukaan. Oman seurakunnan tilastoon kirjataan seurakunnan tiloissa ja muualla kuin seurakunnan tiloissa pidetyt tilaisuudet (esim. kodit ja muut ulkopuoliset tilat) ja niihin osallistuneet. Seurakunnan oman papin toimittamat kasteet, vihkimiset ja avioliiton siunaamiset muualla kuin seurakunnan tiloissa kirjataan sen seurakunnan tilastoon, jonka alueella toimitus on suoritettu riippumatta toimituksen kohteena olleen henkilön jäsenyydestä tai toimituksen suorittaneen papin työnantajaseurakunnasta. Tällaisissa tapauksissa toimituksen suorittaneen papin tulee toimittaa tapahtumassa läsnä olleiden henkilöiden lukumäärä alueseurakuntaan, joka kirjaa toimituksen oman seurakunnan tilastoon. 3
Seurakuntayhtymän yhteisissä tiloissa esim. siunauskappeleissa pidetyt kirkolliset toimitukset esim. hautaan siunaamiset tulee ilmoittaa seurakuntayhtymän lomakkeella eikä niitä silloin ilmoiteta paikallisseurakuntien lomakkeille. Seurakuntayhtymä huolehtii siitä, että yhteisissä siunauskappeleissa suoritetut hautaan siunaamiset kirjataan tilaisuuden tapahtuman jälkeen tilastojärjestelmään yhtymän lomakkeelle. Hautaan siunaamisen jälkeen järjestettävää muistotilaisuutta ei kirjata tilastolomakkeille. 1.1.9 Kodin siunaaminen Kirjataan kodin siunaamiset, joiden pohjana käytetään kodin siunaamisen kaavaa (Kirkollisten toimitusten kirja 1-osa). Kastetilaisuuden yhteydessä tapahtunut kodin siunaaminen kirjataan tähän kohtaa, jos se toimitetaan selvästi erillisenä tilaisuutena tai kastekaavaan on yhdistetty osia kodinsiunaamisen kaavasta; kuten virsi, raamatunteksti, siunaus ja rukous. Tilastolomake A2 2. Tilaisuudet Tilaisuudet kirjataan tapahtuman paikan mukaan: seurakunnan tilat tai muut kuin seurakunnan tilat. Tilastomerkintä tehdään kaikista seurakunnan alueella järjestetyistä tilaisuuksista, joissa seurakunta on yhtenä järjestäjistä. Mikäli tilaisuus järjestetään useamman seurakunnan yhteistyönä, tilaisuudesta tehdään tilastotallennus vain kerran sen seurakunnan tilastoon, jonka alueelle tilaisuus on järjestetty. On suositeltavaa, että tapahtuman järjestämiseen osallistuneet muut seurakunnat mainitsevat esim. seurakunnan toimintakertomuksessa useamman seurakunnan yhteistyössä järjestetyistä tapahtumista. Seurakunnassa järjestetyt alueelliset, rovastikunnalliset ja valtakunnalliset tapahtumat. Useamman päivän kestävien tapahtumien kuten herättäjäjuhlien osalta juhlien jokainen päivä kirjataan erikseen. Osallistuneisiin kirjataan ko. päivän aikana tapahtumaan osallistuneet. Alueellisten ja valtakunnallisten tilaisuuksien jumalanpalvelukset ja ehtoollisenvietot tilastoidaan lomakkeella A1 Jumalanpalvelukset, kirkolliset toimitukset ja ehtoollinen. Partiotoiminta tilastoidaan seurakunnan tilastoon, jos seurakunta avustaa partiotoimintaa taloudellisesti tai toimii taustayhteisönä. Mikäli seurakunta luovuttaa seurakunnan alueella toimivalle partiolle ainoastaan toimitilat, partiota ei tilastoida. 2.1 Tilaisuustyyppi 2.1.1 Hartaus Tilaisuus, jonka pääsisältö on hartaus. Hartaushetkiin tilastoidaan seurakunnan omissa tiloissa, sairaaloissa, vanhainkodeissa, palvelu- ja senioritaloissa ja muissa laitoksissa pidetyt erityyppiset ja kirkkovuoden eri juhla-aikoihin liittyvät hartaushetket, kirkkovuoden pyhiin liittyvät hartaustilaisuudet kuten pääsiäisvaellus, sanan- ja rukouksen illat ja muut hartauteen liittyvät tilaisuudet. Sairaalassa ja muissa laitoksissa pidettyjen hartaustilaisuuksien osalta Osallistuneisiin tilastoidaan vain hartauksissa läsnä olleiden lukumäärä. 2.1.2 Juhla 4
Tilaisuus, jonka pääsisältö on juhla. Tällaisia ovat erityyppiset merkkipäiväjuhlat. 2.1.3 Tapahtuma Tapahtumiin tilastoidaan esimerkiksi, tempaukset, kylätapahtumat ja muut kertaluonteiset, ei viikoittain toistuvat tapahtumat. 2.1.4 Musiikki Tilaisuudet, joissa musiikilla on ohjelmassa pääosuus esim. konsertit, kauneimmat joululaulut. 2.1.5 Koulutus/luento/keskustelu Erityyppiset luento- ja keskustelutilaisuudet- ja sarjat, yksittäiset teemapäivät ja illat, naisten- ja miestenillat, esitelmätilaisuudet, kirjallisuusillat, vanhempainillat, raamattuopetus. Koulutustapahtumiin kirjataan myös esim. vapaaehtoisille, ryhmätoiminnan ohjaajille tarkoitetut koulutustapahtumat. Seurakunnan työntekijöille järjestettyjä koulutustapahtumia tai työntekijöiden osallistumista erityyppisiin normaalin viranhoitoon liittyviin koulutustapahtumiin ei kirjata toimintatilastolomakkeille (esim. tietotekniikkaan tai omaan työalaan liittyvä täydennyskoulutus). 2.1.6 Ateria/ruokailu Ruokailuihin/aterioihin kirjataan seurakunnan yksin tai yhteistyössä järjestöjen, seurakuntalaisten tai kunnan kanssa järjestämät ruokailut. Osallistujamääräksi tilastoidaan tarjottujen aterioiden määrä. Mikäli ateriointiin liittyy myös ruokakassien jakamista, ruokakassit kirjataan omalle lomakkeelle Taloudellinen avustaminen/ruokakassit 2.1.7 Muu tilaisuus Muihin tilaisuuksiin kirjataan kaikki muut tilaisuudet, joita ei ole kirjattu aiempiin kohtiin. Tilaisuuksia ovat esim. kirkkokahvit, talkoot, myyjäiset, kirpputorit, kirkkokahvit, yksittäiset teemapäivät- ja illat, sanan ja rukouksen illat, naisten/miesten illat, kirjallisuusillat, erityyppiset näyttelyt, olotilakahvilat, virkistyspäivät, pääsiäisvaellukset, kerhon arjesta erilliset kirkkotilaisuudet, vanhempain illat, sekä eri ammattiryhmille ja yhteisöille suunnatut tapahtumat. 2.2 Osallistujien lukumäärä ko. tilaisuudessa. Tilaisuuden osallistujamäärä on tilastojärjestelmässä määritelty pakolliseksi tiedoksi eli osallistujamäärää ei voi jättää ilmoittamatta. Tilaisuuksista, joiden osalta on vaikeaa tai mahdotonta ilmoittaa tarkkaa osallistujamäärää osallistujien määrä ilmoitetaan arviona. 2.3 Missä tilaisuus on järjestetty 2.3.1 Seurakunnan tiloissa Kirkot, kappelit, seurakuntatalot ja kaikki muut seurakunnalliseen toimintaan tarkoitetut tilat. 2.3.2 Muualla järjestetty tilaisuus 5
Kodit, koulut, sairaalat, vanhainkodit, palvelu- ja senioritalot, kauppakeskukset ja muut tilat, joissa seurakunta on järjestänyt tilaisuuksia itse tai yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. 2.4 Seurakunta järjesti tilaisuuden 2.4.1 Yksin Tilaisuudet, joissa seurakunta on ainoana vastuussa tilaisuuden järjestämisestä. 2.4.2 Yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa järjestetyt tilaisuudet Tilaisuudet, jotka seurakunta on järjestänyt esim. kunnan, järjestön, kaupungin tai muun tahon kanssa. Toiminnan suunnittelu ja järjestäminen on toteutettu yhteistyössä. Mikäli tilaisuus järjestetään seurakunnan tiloissa, mutta seurakunta ei ole mukana järjestämässä tilaisuutta, siitä ei tehdä tilastomerkintää. Pelkkä tilan vuokraaminen ei riitä yhteistyön kirjaamiseen. 2.5 Pääasialliset kohderyhmät: 2.5.1 Lapset: toiminta suunnattu lähinnä 0-6 -vuotiaille 2.5.2 Tytöt ja pojat 7-14- vuotiaat: toiminta suunnattu varhaiskasvatusikäisille ja varhaisnuorisotyölle 2.5.3 Nuoret: toiminta on suunnattu erityisesti ikäryhmille 15-18-vuotiaille 2.5.4 Nuoret aikuiset: toiminta suunnattu 19-29 -vuotiaille 2.5.5 Aikuiset 2.5.6 Parisuhde 2.5.7 Perheet 2.5.8 Yksinelävät 2.5.9 Ikääntyneet (yli 75) 2.5.10 Ei kohdennettu: toiminta kohdistuu useampaan kohderyhmään 2.6 Täydentävä tieto kohderyhmästä: Mikäli täydentävää tietoa kohderyhmästä ei ole, valitaan kohta ei täydentävää tietoa. Tilastolomake A3 3. Retket ja leirit Retki- ja leiritoiminnaksi tilastoidaan seurakunnan yksin tai yhdessä muiden toimijoiden kanssa järjestämät kotimaahan tai ulkomaille suuntautuneet retket ja leirit. Jokaisesta lyhyestäkin leiristä tilastoidaan kestoajaksi vuorokausi. Lisävuorokausi tilastoidaan jokaisesta alkavasta 24 tunnin jaksosta. Retki- ja leiritoiminnassa käytetään samaa kohderyhmäluokitusta kuin lomakkeella Tilaisuudet. Poikkeuksena kohderyhmä Päiväkodit, jonka osalta ei kysytä retki- ja leiritoimintaa. 6
Tilastolomake A4 4. Yksilöiden kohtaaminen Yksilön kohtaamisella tarkoitetaan tässä yhteydessä tapaamista, jossa on läsnä ammatillisen avun ulottuvuus. Kohtaamisessa on läsnä vähintään kaksi henkilöä, joista toinen on tilanteessa toista varten. Tapaamisen sisältönä voi olla avun tai tuen hakeminen, mutta myös elämän tarkoituksen tai suunnan pohdiskelu. Yleensä tällainen kohtaaminen on sovittu etukäteen, mutta kohtaaminen voi myös tapahtua sattumalta joko seurakunnan tiloissa tai muualla esim. kauppakeskuksessa. Em. määritelmän mukaisesta kohtaamisesta täytetään tilastomerkintään viisi kohtaa: - paikka - aihepiiri - kohdatun perherakenne, mikäli tiedossa - kohdatun ikäryhmä, mikäli tiedossa? - kohtaaja: työntekijä / seurakuntalainen Tilastoinnin perusyksikkö on yksi kohtaaminen, riippumatta läsnä olevien henkilöiden määrästä. Jos kohtaajia on läsnä useampia, sopivat he keskenään tilastomerkinnän tekijän. Jos kohdattavia on läsnä useampia, valitaan kohdasta Perherakenne sopivin. 4.1 Kohtaamisen paikka 4.1.1 Seurakunnan tiloissa 4.1.2 Kodeissa: koteihin luetaan myös palvelu- ja senioritalot 4.1.3 Toisen toimijan/organisaation tiloissa: kohtaamiset sosiaalitoimistossa tai muissa virastoissa, sairaalassa, terveyskeskuksen vuodeosastolla sekä erityyppisissä laitoksissa ja muissa avohuollon toimipisteissä 4.1.4 Puhelin- ja verkkokeskustelu: keskustelu, joka käydään puhelimessa tai verkkoympäristössä 4.1.5 Muualla: muut kohtaamisen paikat, joita ei ole mainittu kohdissa 4.2.1-4.2.4 esimerkiksi kaupungilla, ostoskeskuksissa, pubissa Pilottiseurakunnat: toivomme palautetta; mitä muita kohtaamisen syitä haluaisitte kysyttäväksi. Kirjatkaa palautelomakkeelle. 4.2. Kohtaamisen syyt. Valitaan yksi tai useampi keskustelussa käsitelty aihe. Otsikkoa täsmentävät sanat ovat esimerkkejä aiheista, jotka kuuluvat kyseiseen teemaan. 4.2.1 Ihmissuhteet: perheen tai työpaikan ihmissuhteet, muut ihmissuhteet, seksuaaliset kysymykset, yksinäisyys 4.2.2 Elämänkriisi ja suru: elämän vastoinkäymiset, kriisit, väkivalta, rikos, läheisen itsemurha, kuolema tai onnettomuus 4.2.3 Terveys ja sairaus: hyvinvointi, terveyden edistäminen, psyykkinen tai fyysinen sairaus, itsemurha-ajatukset, masennus, erilaiset pelot 4.2.4 Asuminen, asunnottomuus: ilman asuntoa, asunnon vaihto, palveluasuminen, kotiutuminen 4.2.5 Talous: taloudenhallinta, rahojen niukkuus, etuuden viivästyminen, velka-asiat, vuokrarästit, muut raha-asiat 7
4.2.6 Opiskelu, työelämä, työttömyys, vapaa-aika: työhyvinvointi, opiskelu, työttömyys, oman paikan etsiminen, työpaineet, lomautus, irtisanominen, työpaikkakiusaaminen, työssä uupuminen, harrastukset, vapaaehtoistoiminta 4.2.7 Usko ja elämän merkitys: rukous, uskonnollinen ja eksistentiaalinen pohdinta, oman elämän tarkoitus ja suunta 4.2.8 Muu 4.3 Perherakenne 4.3.1 Asuu yksin: yhden henkilön talous 4.3.2 Asuu toisen kanssa: parisuhde, ystävykset tai sukulaiset asuvat yhdessä 4.3.3 Perhe, jossa lapsia: perheessä on lapsia ja aikuinen tai aikuisia 4.3.4 Ei tiedossa Tilastolomake A5 5. Taloudellinen avustaminen 5.1. Ruokakassit Ruoka-avustuksiin tilastoidaan avustukset, jotka on jaettu kasseina ilman tarkkaa euromäärää. Tällaisia ovat esimerkiksi lahjoituksena saatujen ruokatarvikkeiden jakaminen. Ruokakasseja ei tilastoida muihin taloudellisiin avustuksiin. Ruokakassien osalta kerätään lukumäärätieto, joka antaa käsityksen ruoka-avustamisen suuruusluokasta Suomessa. 5.2 Taloudellinen avustaminen Taloudellisiin avustuksiin tilastoidaan pääsääntöisesti seurakunnan diakoniatyön kautta annettu taloudellinen apu euromääräisesti. Taloudellista avustamista toteutetaan seurakunnan talousarvioon varatuilla määrärahoilla, lahjoitusvaroilla, keräys- ja kolehtivaroilla sekä hiippakunnan, rovastikunnan tai Kirkon diakoniarahaston kautta saatuina avustuksina. Tällaisia ovat mm. avustukset laskuihin, osto-osoitukset kauppaan, järjestöjen kautta saadut jouluavustukset ja stipendit sekä kaikki hiippakunnan, rovastikunnan ja Kirkon diakoniarahaston avustukset. Taloudellisen avustamisen kohdentumisen vuoksi kirjataan kaksi taustatietoa, asumismuoto sekä pääasiallisen toimeentulon lähde. 5.2.1 Perherakenne 5.2.1.1 Asuu yksin: yhden henkilön talous 5.2.1.2 Asuu toisen kanssa: parisuhde, ystävykset tai sukulaiset asuvat yhdessä 5.2.1.3 Perhe, jossa lapsia: perheessä on lapsia ja aikuinen tai aikuisia 5.2.1.4 Ei tiedossa 5.2.3 Toimeentulo 5.2.3.1 Työssä: työssä, osa-aikatyössä, määräaikaisessa työsuhteessa, työkokeilussa, työharjoittelussa, työllistettynä 5.2.3.2 Työelämän ulkopuolella: työttömänä, eläkkeellä, perhevapailla jne. Myös lyhytaikaiset työelämän ulkopuolella olemiset tilastoidaan tähän kohtaan 5.2.3.3 Koulu/opiskelu: jos henkilö opiskelee ja käy samalla työssä, hänet tilastoidaan pääasiallisen elämäntilanteen mukaan 8
5.2.3.4 Ei tiedossa: toimeentuloa ei ole tiedossa Tilastolomake A6 6. Ryhmätoiminta Ryhmä kirjataan siihen kohderyhmään, jolle kyseinen toiminta on pääasiallisesti järjestetty. Usein tervetulleita ovat myös muut mainitut tahot, mutta tilastointia varten kirjataan se ryhmä, jota on erityisesti pyritty tavoittamaan. Kaikille kohderyhmille avoin toiminta, kirjataan kohtaan Ei kohdennettu. 6.1.1 Kiinteä ryhmätoiminta Kiinteällä ryhmätoiminnalla tarkoitetaan säännöllistä ryhmätoimintaa. jossa osanottajat ovat pääosin samoja. Ryhmän kokoontumiskausi on vähintään yksi toimintakausi (kevät-, kesä- tai syyskausi.) Jos ryhmä kokoontuu pääasiallisesti samojen osallistujien voimin sekä keväällä että syksyllä, se on yksi ryhmä. Jos taas osallistujat valitaan uudelleen, on kyseessä uusi ryhmä. Myös sellaiset ryhmät, jotka perustetaan määräajaksi (esim. kriisiryhmät, sururyhmät) tai jotka eivät välttämättä kokoonnu koko toimintakautta tilastoidaan tässä kohdassa. Eri ikäluokille tarkoitetussa kerhotoiminnassa uuteen ikäluokkaan syksyllä siirtyvät lapset tilastoidaan ko. ikäluokan kerhotoiminnassa uutena jäseninä. Ryhmätoimintaa koskevat tiedot tallennetaan järjestelmään sen jälkeen, kun ryhmän kausi on päättynyt eli joko ryhmän päättyessä tai tilastovuoden päättyessä joulukuussa. Sama ryhmä kirjataan järjestelmään vain kerran, vaikka ryhmän toteuttajina/vetäjinä toimisia useampia ohjaajia. Tällöin seurakunnassa on sovittava, kuka kirjaa ryhmää koskevat tiedot tilastojärjestelmään. 6.1.1.1 Kokoontumiskerrat: lukumäärä, kuinka monta kertaa ryhmä on yhden toimintakauden aikana kokoontunut. Esim. liikuntaryhmä on kokoontunut kevätkauden aikana 30 kertaa, kokoontumiskertojen määräksi kirjataan 30. 6.1.1.2 Jäsenten määrä ryhmässä: ryhmän keskimääräinen jäsenmäärä. Esim. liikuntaryhmässä on koko toimintakauden aikana ollut keskim. 15 jäsentä, ryhmän jäsentenmääräksi kirjataan 15. Kiinteän ryhmätoiminnan jäseniksi tilastoidaan kaikki ne henkilöt, jotka ovat olleet mukana vähintään joka neljännessä tilaisuudessa yhden toimintakauden ajan. Samaa lasta ei tilastoida kahteen kertaan, jos hän osallistuu saman kerhon toimintaan sekä kevät että syyskaudella. Mikäli henkilö kuuluu useampaan ryhmään, otetaan hänet huomioon erikseen kunkin ryhmän jäseniä laskettaessa. Kiinteään ryhmätoimintaan tilastoitavassa perhepyhäkoulussa jäsenten määrään tilastoidaan vain lasten määrät, ei toiminnassa mukana olleita aikuisia. Tilastoaineistosta tuotettavissa julkaisuissa kiinteään ryhmätoimintaan osallistuvien lasten määrää verrataan ko. ikäluokkaan ja tästä syystä aikuisten määrä ei saa olla mukana jäsenten määrässä. 9
6.2 Ryhmän pääsisältö Ryhmä kirjataan siihen sisältöryhmään, johon ryhmän toiminta pääsisällöltään katsotaan kuuluvaksi. Mikäli kiinteässä ryhmätoiminnassa on kyseessä esim. aamupäiväryhmä, iltapäiväryhmä tai päiväkerho, kohdasta Täydentävä tieto kohderyhmästä valitaan ko. ryhmämuoto. 6.2.1 Toiminta: (esim. taide, ruoanlaitto, liikunta) 6.2.2 Elämänhallinta: (esim. päihdetyö, kriminaalityö- ja parisuhdetyö) 6.2.3 Koulutus: (esim. vapaaehtoisten koulutus) 6.2.4 Hengellinen: (esim. raamattu- ja rukouspiirit) 6.2.5 Kriisi: (esim. suru- tai muu kriisi) 6.2.6 Yhdessäolo: esim. keskustelu, vanhempi-lapsi. Perhekerhotoiminta ja omaishoitajaryhmät kirjataan avoimeen ryhmätoimintaan 6.2.7 Musiikki: kuorot, soitinyhtyeet, musiikkileikkikoulut, ja muut musiikkiryhmät 6.2.8 Muu: (esim. netissä toimivat ryhmät) 6.1.2 Avoin ryhmätoiminta Avoimeen ryhmätoimintaan kirjataan toiminta, joka järjestetään ryhmämuotoisen toiminnan periaatteella jäsenten väliseen vuorovaikutukseen pyrkien, mutta osallistujien määrää ei ole kiinteän ryhmätoiminnan tavoin rajattu. Avoimeen ryhmätoimintaan kuuluvat ryhmät kirjataan käyttäen samaa sisältöluokitusta kuin kiinteässä ryhmämuodossa. Avoimeen ryhmätoimintaan kirjataan esim. perhekerhot, nuorten illat, varhaisnuorten illat, ryhmätoiminta netissä, pyhäkouluparkki, lapsiparkki. 6.1.2.2 Osallistujien lukumääräksi tilastoidaan osallistujien määrä yhtä kokoontumiskertaa kohden. Vuosittain täytettävät tiedot Tilastolomake A7 7. Sidosryhmäyhteistyö Lomakkeella kerrotaan seurakunnan yhteistyöverkostoista. Yhteistyö voi olla kirjallisiin sopimuksiin perustuvaa tai vapaamuotoista. Toimintoja voivat olla esimerkiksi iltapäivä- ja päiväkerhotoiminta, tapahtumien järjestäminen tai diakonian asiakastyön yhteydet. Yhdestä sopimuksesta täytetään vain yksi lomake. Mikäli sopimuksen toteuttajina toimii useampi henkilö seurakunnassa on sovittava, kuka kirjaa tiedot tilastojärjestelmään. 7.2 Yhteistyökumppanit 7.2.1 Julkinen sektori Valtion hallinto. Kunnan hallinto; kunnallinen koululaitos, kuntien ja kuntayhtymien palvelulaitokset ja toimipaikat, jotka eivät ole yhtiömuotoisia kuten terveyskeskukset, sairaalat 7.2.2 Kolmas sektori 10
Järjestöt, yhdistykset, naapuruusyhdistykset, urheiluseurat, virkistysyhdistykset, yhdyskuntien paikallisyhdistykset, avustusjärjestöt, ammatilliset järjestöt, avustussäätiöt ja erilaiset hyvinvointiorganisaatiot ja muut ei voittoa tavoittelemattomat tahot. 7.2.3 Yksityinen sektori Yritykset, yrittäjät ja säätiöt. Yksityiseen sektoriin luetaan yhtiö, myös valtioenemmistöinen tai kunnan omistama yhtiö, yritys, säätiö, osuuskunta tai yhdistys sekä itsenäiset yrittäjät ja ammatinharjoittajat. 7.2.4 Neljäs sektori Vapaamuotoinen kansalaistoiminta ja erityyppiset ruokapiirit. 7.2.5 Muut ev.lut seurakunnat Toisen evankelisluterilaisen seurakunnan kanssa tapahtuva yhteistyö. Evankelisluterilaisiin seurakuntiin luetaan myös Helsingin saksalainen seurakunta ja Olaus Petrin seurakunta. 7.2.6 Muu kirkko tai uskontokunta Muut kristilliset uskonnolliset yhdyskunnat kuten Katolinen kirkko, Ortodoksinen kirkko, Suomen Adventtikirkko, Suomen Anglikaaninen kirkko, Helluntaiherätys, Vapaakirkko. Muut uskontokunnat, kuten juutalainen seurakunta, islamilainen yhdyskunta. Tilastolomake A8 8. Muut tiedot Tällä lomakkeella annetaan tietoja mm. lähetystyön kannatuksesta sekä seurakunnassa tapahtuneista tilastointiin vaikuttavista muutoksista. Lomake täytetään tilastovuoden päättyessä. Seurakunnassa tulisi sopia, kuka kirjaa tälle lomakkeelle tiedot. 8.1.1 ja 8.1.2 Lähetysjärjestöjen kanssa solmittujen sopimusten lukumäärä ja euromäärä. Lähetysjärjestöjen kanssa solmituksi sopimuksiksi tilastoidaan kaikkien kirkon virallisten lähetysjärjestöjen kanssa solmittujen sopimusten yhteismäärä. Sopimuksia ovat esim. nimikkolähetti-, nimikkokohde- ja stipendiaattisopimukset. Sarakkeeseen Euroa yhteensä tilastoidaan seurakunnan ja järjestöjen keskinäisiin sopimuksiin perustuva kannatustavoite. 8.2 Paikkojen lukumäärä, jossa vietetään säännöllistä jumalanpalveluselämää vähintään kerran viikossa. Seurakunnan kirkot, seurakuntatalot, seurakuntakeskukset ja muut rakennukset, joissa vietetään säännöllistä jumalanpalveluselämää. 8.3 Lisätietoja (esim. toiminnassa tapahtunut merkittävä muutos edelliseen vuoteen verrattuna) Tilastointiin vaikuttavia muutoksia voivat olla esim. - työntekijämäärän muutokset 11
- työn erilainen priorisointi tai painopisteiden muutokset - kirkon tai muiden seurakunnan toimitilojen remontti - työntekijöiden virkavapaudet tai pidemmät sairaslomat yms. - toimintaa/tapahtumaa ei täyttö-ohjeiden mukaan ole saanut sisällyttää ilmoitettuihin lukuihin, mutta toiminnasta halutaan seurakunnan toimintakertomusta varten ilmoittaa tämän lomakkeen lisähuomautuksena. Lisätiedot ovat tärkeää informaatiota tilastomerkintöjen analysointia varten, jotta tiedottaessamme kirkon toiminnasta tulkintamme ovat oikeita. 8.3.1 Lisätiedot kohdistuvat Tässä kohdassa valitaan tehtäväalue/tehtäväalueet, joihin toiminnan muutos on kohdistunut 8.4. Kertomusvuonna seurakunnassa/seurakuntayhtymässä käynnistettyjä uusia toimintamuotoja Tähän kohtaan merkitään selvitys seurakunnassa kertomusvuonna käynnistetyistä varhaiskasvatuksen- ja nuorisotyön uusista toimintamuodoista. Tällaisia toimintamuotoja voivat olla esim. uudentyyppiset kerhot, nuorisokahvilatoiminta yms. Näitä tietoja tarvitaan kirkon työstä tiedottaessa, tilastojen analysoinnissa sekä toiminnan ja tilastoinnin kehittämisessä. Merkintää kirjatessa valitaan tehtäväalue/tehtäväalueet, jossa uusia toimintamuotoja on käynnistetty. 12