MAANKÄYTTÖPÄÄTÖKSET ALUSTATALOUS, MAANKÄYTTÖPÄÄTÖSTIEDOT JA TIETOPALVELUT

MAANKÄYTTÖPÄÄTÖKSET ALUSTATALOUS, MAANKÄYTTÖPÄÄTÖSTIEDOT JA TIETOPALVELUT

Sisällys Työn tausta ja tarkoitus... 3 Tietopalveluita erilaisille käyttäjäryhmille... 3 Alustatalous ja avoimet rajapinnat... 4 Mitä ovat avoimet rajapinnat?... 5 Paikkatietoalusta ja siihen suunnitellut palvelut... 5 Maankäyttöpäätöstietoja sisältävien tietopalveluiden kartoitus... 8 Selvityksessä tarkastellut tietopalvelut... 9 KuntaTietoPalvelu... 10 Lupapiste... 10 Lounaispaikka... 11 Paikkatietoikkuna... 11 Maankäyttöpäätöstietojen maksuttomuudesta ja tietopalveluiden avoimuudesta... 11 Tietojen ja tietopalveluiden avoimuus... 12 Avoin lähdekoodi... 12 Päätelmät ja toimenpiteet... 13 Lähteet... 15

Työn tausta ja tarkoitus Tämä työ on jatkoselvitys Nosto Consultingin toteuttamalle selvitykselle maankäyttöpäätöstietoja sisältävistä tietopalvelualustoista (Selvitys Suomessa toimivista edistyksellisimmistä ja käytetyimmistä alueidenkäytön tietopalvelu-alustoista). Nosto Consultingin työ tehtiin osana Kiinteistö- ja rakennusalan digitalisaatio (KIRAdigi) hanketta ja sen tarkoituksena oli antaa yleiskuva suomalaisen julkisen hallinnon tuottamista alueidenkäytön tietopalvelualustoista ja niiden roolista suhteessa Paikkatietoalustaan. Tämä jatkoselvitys pyrkii syventämään tämän yleiskuvan muodostamista ja selventämään käsitystä erityisesti eri tietopalvelujen ja Paikkatietoalustan välisestä suhteesta. Tavoitteena oli pohjustaa keskustelua ja ratkaisuja kuntatietojen avaamisesta. Tämä jatkoselvitys pyrkii syventämään yleiskuvaa ja selventämään tietopalveluiden erilaisia rooleja ja niiden suhdetta Paikkatietoalustaan suunniteltuihin palveluihin. Työssä on huomioitu Nosto Consultingin selvitykseen tulleet kommentit. Työ pohjautuu myös muihin Maankäyttöpäätökset-osahankkeessa tuotettuihin selvityksiin, jotka löytyvät tämän työn liiteluettelosta. Jatkoselvitys tarkoittaa, että aiemmassa selvityksessä tehtyjä löydöksiä halutaan kirkastaa ja Paikkatietoalustan ja tarkasteltujen tietopalveluiden yhteyttä halutaan entisestään korostaa. Alkuperäisen selvityksen tehtävänanto oli kuvata ennalta määrätyistä tietopalveluista tekninen toteutus, palvelun sisältämät tietotuotteet, palvelun merkitys ja kuvaus palvelun INSPIRE-velvoitteista. Lisäksi selvityksen oli määrä sisältää tarkennettu kartoitus tiettyjen tietopalveluiden osalta alueidenkäytön suunnittelun ja suunnittelujärjestelmän uudistamistyön ja digitalisoinnin näkökulmasta. Tietopalvelujen kartoitus oli Nosto Consultingin selvityksessä toteutettu ja sitä käytetään myös tämän työn pohjana, kun tietopalvelut esitellään lyhyesti. Tässä työssä pyritään tuomaan selkeyttä tähän osaan. Erityisesti keskitytään tarkastelemaan, mikä voisi olla tietopalvelujen rooli suhteessa Paikkatietoalustaan. Alueiden käytön tietoja, joita Nosto Consultingin selvityksessä ja tässä jatkotyössä tarkastellaan ovat erilaiset maankäyttöpäätökset. Tällaisia lupia, määräyksiä ja päätöksiä ovat mm. asema-, yleis- ja maakuntakaavat, rakennusluvat, rakennuskiellot, toimenpideluvat, poikkeamispäätökset, suunnittelutarveratkaisut ja rakennusjärjestykset. Tässä jatkotyössä eri maankäyttöpäätöstietoja ei kuitenkaan tarkastella erillisinä kokonaisuuksina, vaan niitä tutkitaan yhtenäisinä tietotuotteita. Tietoja tuotetaan hyvin eri tavoin ja niitä käytetään eri tarkoituksiin, mutta paikkatietotuotteina, ne ovat kaikki samankaltaisia geometria- ja ominaisuustietojen yhdistelmiä, joiden katselu-, analyysi- ja latauspalveluiden tuottaminen ja tarjoaminen eivät eroa merkittävästi toisistaan. Tällä hetkellä yksi rakennetun ympäristön digitalisaation suurimmista haasteista on rakenteellisen tiedon puute. Rakenteellisten tietotuotteiden määrittäminen, tuottaminen ja hallinta ovat huomattavasti suurempi ponnistus kuin tietopalvelualustojen rakentaminen. Erityisesti jos Paikkatietoalustan ekosysteemipalvelut kehittyvät suunnitellulla tavalla, erilaisten maankäyttöpäätöstietoja tarjoavien ja hyödyntävien tietopalveluiden kehittäminen on entistä kevyempi prosessi. Tietopalveluita erilaisille käyttäjäryhmille Tietopalveluja tarkasteltaessa on tärkeää miettiä millaisia ovat potentiaaliset käyttäjäryhmät maankäyttöpäätöstiedoille. Käyttäjäryhmissä voidaan nähdä karkeasti jaoteltuna ainakin neljä hyvin erityyppistä kokonaisuutta: kuntalainen, kuntapäättäjä, paikkatiedon ammattilaiset ja sovelluskehittäjät. Kuntalaiset tarvitsevat tietoa itseään tai kuntaansa koskevista maankäyttöpäätöksistä. Kyseinen käyttäjäryhmä ei välttämättä halua tietää tietotuotteista tai prosesseista, vaan haluaa vastauksen, mitä ollaan päättämässä tai mitä tullaan päättämään ja mitkä ovat päätöksen konkreettiset vaikutukset elinympäristöön. Käyttäjäryhmä on lähinnä kiinnostunut erilaisista tiedon katselupalveluista.

Kuntapäättäjien tietotarve vastaa pitkälti kuntalaisten tietotarpeita, mutta heidän tarpeisiinsa tulee lisäksi tarjota esimerkiksi erilaisia analyysipalveluita. Erilaisia skenaarioita visualisoimalla voidaan tukea tiedolla johtamista. Suunnittelijat ja paikkatiedon ammattilaiset käyttävät rajapintoja omissa työpöytäsovelluksissaan. Tämä ryhmä käyttää aineistoja myös erilaisten latauspalveluiden kautta ja hyödyntää erilaisia selainpohjaisia kartta- ja analyysipalveluita, mutta varsinkin tulevaisuudessa käyttö painottuu yhä enemmän rajapintojen hyödyntämiseen. Sovelluskehittäjät ja ohjelmistoyritykset rakentavat rajapintoja hyödyntäviä sovelluksia. Jos halutaan tehdä kaavoituksesta ja suunnittelun tuloksista yhä helpommin ymmärrettäviä, tämä käyttäjäryhmä voi luoda tärkeän integraatiokerroksen suunnittelijoiden ja kansalaisten välille. Tämä voi tarkoittaa tulevaisuudessa esimerkiksi useita maankäyttöpäätöksiä yhdistelevää tietopalvelua, joka kertoo kansalaisille helposti ymmärrettävässä muodossa mitä heidän elinympäristössään tapahtuu. Tämä ryhmä edellyttää tietopalveluilta ja tietopalvelualustoilta tarkkoja tietomäärityksiä ja toimintavarmoja rajapintaratkaisuja. Jos halutaan keskittyä juuri alustoihin ja niiden hyödyntämiseen, on loogista keskittää tarkastelu rajapintoja hyödyntäviin käyttäjäryhmiin, jotka ovat tietopalvelualustojen ensisijainen käyttäjäryhmä. Ilman erilaisten sovellusten muodostumista tietovarantojen päälle, ei kahdella ensin mainitulla käyttäjäryhmällä ole juurikaan pääsyä tietovarantoihin. Näin ollen onkin järkevää rajata tietopalveluiden käyttöliittymien tarkastelu jättää tämän selvityksen ulkopuolelle. Alkuperäisessä Nosto Consultingin selvityksessä tietopalveluja oli tilaajan pyynnöstä tarkasteltu maankäytön suunnittelijan näkökulmasta, mutta tässä raportissa ei keskitytä yhteen käyttäjänäkökulmaan, vaan pyritään ottamaan rajapintapalvelut ja tietokokonaisuudet laajemmin huomioon. Alustatalous ja avoimet rajapinnat Maankäyttöpäätökset-osahanke kuuluu Paikkatietoalusta-hankekokonaisuuteen. Paikkatietoalusta, eli Julkisen hallinnon yhteinen paikkatietoalusta -hanke on osa hallituksen Digitalisoidaan julkiset palvelut - kärkihankekokonaisuutta. Käsitteellä paikkatietoalusta (eng. geospatial platform, location platform) tarkoitetaan järjestelmää, joka mahdollistaa ihmisten, palveluiden ja sovellusten yhteydet toisiinsa. Alustataloudella tarkoitetaan talouden alaa, jossa tietty taho tarjoaa alustan, jonka päällä julkinen sektori, yksityishenkilöt ja yritykset voivat tehdä erilaista lisäarvoa tuottavaa toimintaa. Alustatalouden kasvu liittyy laajemmin tieto- ja ohjelmointirajapintojen käytön yleistymiseen ja ajoittain puhutaankin osittain päällekkäisestä termistä API-talous. Digitaalisilla alustoilla tarkoitetaan yleisesti digitaalisia infrastruktuureita, jotka mahdollistavat yhden tai useamman ryhmän vuorovaikutuksen. Alustoja voidaan ajatella myös sääntöjen ja standardien kokoelmana. Nämä standardit ovat alustan omistajan määrittelemiä ja niiden kautta määräytyy kuka saa vuorovaikuttaa kenenkin kanssa ja millä tavalla. Ekosysteemillä tarkoitetaan joustavaa kokonaisuutta, jossa yhteisöt, ihmiset, palvelut ja teknologiat kytkeytyvät luontevan asiakastarpeen kautta yhteen hyödyntäen kaikkia ekosysteemiin kuuluvia toimijoita. Alustaekosysteemi tarjoaa valmiin kehitysalustan, jonka avulla eri toimijat voivat kehittää, ottaa käyttöön ja jakaa omia palvelujaan. Alusta yhdistää palveluntarjoajat ja asiakkaat ja huolehtii vuorovaikutuksesta.

Mitä ovat avoimet rajapinnat? API, eli Application Programming Interface tarkoittaa tarkasti määriteltynä ohjelmointirajapintaa, mutta yleisesti termiä käytetään kuvaamaan myös tietorajapintoja. Usein alustatalouden käytännön esimerkkeinä nostetaan esille Amazon, Uber ja Facebook. Paikkatietoalalta alustatalouden periaatteella toimivat esimerkiksi Google, HERE ja Microsoftin Bing. Tämän tyyppiset yritykset tarjoavat rajapintojen kautta esimerkiksi geokoodaus-, taustakartta- tai reitityspalveluita. Jo yksin julkisella sektorilla on käytössä useita erilaisia määritelmiä avoimelle ohjelmistorajapinnalle ja erilaisten määritelmien sisältö vaihtelee huomattavasti. Avoin rajapinta voidaan lyhyesti kuvata rajapintana, jonka kaikki ominaisuudet ovat julkisia ja jota voi käyttää ilman rajoittavia ehtoja. - Rajapinta mahdollistaa helpon pääsyn tietoon, joka on yhteisen päätöksen mukaisesti päätetty jakaa avoimesti. - Edellytyksenä voidaan yleisesti myös pitää sitä, että rajapintakuvaus ja sen dokumentaatio ovat avoimesti saatavilla ja että rajapintaa voi vapaasti käyttää esimerkiksi omien sovellusten tekemiseen ja testaamiseen. - Avoimen rajapinnan käyttö on maksutonta, eikä käyttäjän tarvitse kysyä lupaa rajapinnan haltijalta tai kertoa etukäteen mihin tarkoitukseen aikoo rajapintaa käyttää. Avoimesta rajapinnasta puhutaan ajoittain myös silloin, vaikka sen kautta saatavalle tiedolle olisi asetettu käyttöehtoja tai sen käyttäminen vaatisi käyttäjäntunnistuksen ja käyttöoikeuden tarkistamista. Rajapintojen maksuttomuus ja avoimuus ovat aina tapauskohtaista. Esimerkiksi edellisessä aiemmin mainitut kaupallisten toimijoiden rajapintapalvelut toimivat periaatteella, jossa käyttö on ilmaista tietylle määrälle rajapintakyselyitä tietyssä ajassa. Rajat ylittävät hyödyntävät joutuvat maksamaan rajapintojen käytöstä. Kuitenkin jos halutaan, että rajapintapalveluiden päälle syntyy alustatalouden periaatteiden mukaisesti uutta liiketoimintaa ja palveluita, tulee varmistaa matala kynnys rajapintapalveluiden käyttöön. Tämä tarkoittaa mahdollisimman avoimia ja toimintavarmoja rajapintoja. Tiedon avoimuutta ja maksullisuutta käsitellään myöhemmin tässä selvityksessä. Paikkatietoalusta ja siihen suunnitellut palvelut Maa- ja metsätalousministeriön valmistelussa olevan paikkatietopoliittisen selonteon luonnoksessa (12.6.2017) todetaan, että paikkatietoja jakavien palveluiden on oltava vaivattomasti löydettävissä ja käytettävissä. Paikkatietoalusta-hankkeessa luodaan edellytykset ekosysteemille, jossa tiedonsiirto ja palvelut ovat kansainvälisten standardien mukaisesti yhteensopivia ja niissä on huomioitu käyttäjien tarpeet. Tavoitteena on tarjota ajantasaista tietoa kaikkien hyödynnettäväksi ja rikastettavaksi. Paikkatietoalustan ei ole tarkoitus korvata yksittäisiä tietopalveluita, vaan koota yhteen hajallaan olevat tiedot helpommin hyödynnettäväksi ja toimia osana paikkatiedon ekosysteemiä. Maanmittauslaitoksen Paikkatietoalustaa kehitetään alustatalouden periaattein, jossa Paikkatietoalusta toimii osana paikkatiedon ekosysteemiä ja mahdollistaa myös uusien toimintojen syntymisen. Se ei siis tule olemaan yksittäinen lataus- tai katselupalvelu. Paikkatietoalustan pääpaino tuleekin olemaan rajapintakehityksessä, josta myös nykyiset maankäyttöpäätöstietoja sisältävät tietopalvelut voivat hyötyä. Paikkatietoalustan tarjoamien rajapintojen kautta nykyiset tietopalvelualustat voivat hyödyntää Paikkatietoalustan palveluita ja näin kehittää myös omaa toimintaansa (Kuva 1).

Kuva 1. Paikkatiedon ekosysteemi kuvattuna Paikkatietopoliittisen selonteon luonnoksessa Tässä selvityksessä tarkasteltavat tietopalvelut ovat yksittäisiä palveluita, joiden kautta tieto tuodaan kaikkien saataville Paikkatietoalustasta tai Paikkatietoalustan kanssa linkittyneen palvelun kautta. Alustatalouden periaattein toimivat tietopalvelut vaativat teknistä yhteensopivuutta Paikkatietoalustaan. Alla olevassa kuvassa voidaan nähdä hahmotelmaa Paikkatietoalustan palveluista KMTK-hankkeen näkökulmasta. Kuten kaaviosta voidaan nähdä, voi tiedon tuonti Paikkatietoalustaan tapahtua usean eri väylän kautta. Näitä väyliä voivat olla esimerkiksi kuntien omat palvelut tai tässä selvityksessä esitellyt tietopalvelut. Tiedontuottajat voivat hyödyntää esimerkiksi validointi- ja laatupalveluiden tuottamia raportteja omassa tiedonhallinnassaan ja niiden kautta arvioida omien tietojensa laatua ja luotettavuutta. Keskitetyn URI-palvelun kautta kohteisiin voidaan viitata yhtenäisellä tavalla muodostetun yksilöivän tunnuksen avulla

Kuva 2. Hahmotelma Paikkatietoalustan tiedon tuottajille tarjoamista palveluista (Lähde: Paikkatietoalusta) Paikkatietoalalla rajapintojen hyödyntämisestä on jo jonkin verran kokemusta esimerkiksi WFS- ja WMSpalveluiden kautta, mutta monessa tapauksessa paikkatiedot liikkuvat vielä usein tiedostopohjaisesti. Varsinkin kun keskitytään ainoastaan maankäyttöpäätöstietoihin, rajapintojen täysimittaisesta hyödyntämisestä ollaan vielä kaukana. Osittain tämä johtuu siitä, että nykyiset maankäyttöpäätöstiedot on suunniteltu ensisijaisesti ns. printtituotteiksi. Tästä johtuen niiden hyödyntämisen mahdollisuudet muuten kuin visuaalisella tarkastelulla erilaisissa karttapalveluissa ovat erittäin rajallisia. Kuva 2. Hahmotelma Paikkatietoalustaan kehitettävistä palveluista (Lähde: Paikkatietoalusta) Paikkatietoalustaan suunniteltuja palveluita ovat esimerkiksi erilaiset validointipalvelut, älykkäät haut ja luettelopalvelut (Kuva 3). Validointipalveluiden avulla voidaan esimerkiksi varmistaa kaavaa laatiessa sen

säännönmukaisuus ja älykkäiden hakujen avulla kaavaan liittyviä paikkatietoaineistoja voidaan löytää myös esimerkiksi perinteisten hakukoneiden kautta. Maankäyttöpäätöstietoja sisältävien tietopalveluiden kartoitus Onko tieto järkevintä hajauttaa vai keskittää yhteiseen tietovarastoon on riippuvainen käyttötapauksesta. Tiedon tallentaminen kopioina useaan paikkaan lisää epäselvyyttä siitä, mikä on ajantasaisinta tietoa. Voidaan olettaa, että ajantasaisin tieto on aina tiedon tuottajalla ja juuri tehokkaammalla rajapintojen hyödyntämisellä usean kopioversion säilyttämisestä voidaan päästä eroon. Maankäyttöpäätöksiä tuotetaan kunnissa kirjavin tavoin ja tämä ajantasainen tieto ei ole laajasti yhteensopivaa. Yhteensopivien ja koneluettavien maankäytön päätöstietojen määrittäminen on edellytys alustataloudessa hyödynnettäville, yhteiskäyttöisille maankäyttöpäätöksille. Myös tarjotut palvelut ovat usein toimiala-, virasto- ja kuntakohtaisia. Edellä mainitut seikat tekevät aineistojen valtakunnallisesta hyödyntämisestä haastavaa. Kun tieto saadaan harmonisoitua, rajapintojen hyödyt konkretisoituvat juuri siinä, että tietoa ei tarvitse kopioida moneen paikkaan. Keskeistä on, millä aikavälillä tietopalvelujen ja -alustojen kehityssuuntia halutaan tarkastella. Lyhyellä aikavälillä tarkasteltuna palvelujen nykyinen käyttöaste kuntien keskuudessa (kuinka monta kuntaa toimittaa aineistojaan mihinkin palveluun) on keskeinen tekijä, mutta samaan aikaan tulee huomioida, että nykyisellään ko. palveluissa jaettavat tiedot eivät ole laajasti hyödynnettäviä. Palveluista saatavat maankäyttöpäätöstiedot on tuotettu nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain vaatimusten mukaisesti ja ovat pitkälti kuvamuotoisia karttatuotteita. Osa tiedoista on myös saatavilla vektoriaineistoina, mutta niiden jatkohyödyntämisen mahdollisuudet ovat erittäin rajalliset. Esimerkiksi kaavoituksen seurantaa toteutetaan nykyään erillisellä lomakkeella, kun taas tulevaisuudessa yhteismitallisista tietomallipohjaisista asemakaavoista tätä voitaisiin tehdä suoraan ja ylimääräisen tulkinnan aiheuttamille mahdollisille virheille ei jäisi sijaa. Tulkintavirheitä tapahtuu tällä hetkellä esimerkiksi tilanteissa, joissa kuntien omia kirjavia kaavamerkintöjä pyritään yleistämään lomakkeiden käyttämiin yleisiin luokkiin. Nosto Consultingin selvityksessä oli otettu ympäristöministeriön päätöksellä tarkempaan tarkasteluun Liiteri, Lounaispaikka, Lupapiste, KuntaTietoPalvelu (KTP) ja Paikkatietoikkuna. Näiden alustojen lisäksi on olemassa huomattava määrä kuntien ja kaupunkien omia tietopalveluja ja tietopalvelualustoja, mutta myös yritysten ylläpitämiä palveluja, joista on saatavilla vastaavia tietoja. Yritysten palvelut ovat tärkeä osa kokonaisuutta. Yritysten rooli korostuu myös siinä, että julkisenkin sektorin alustojen kehitys- ja ylläpitotyöt ovat pitkälti yritysten tuottamia. Vaikka Nosto Consultingin toteuttamassa selvityksessä tarkasteltuja tietopalveluita kutsuttiin alustoiksi, tarkastellut järjestelmät eivät toimi pääsääntöisesti tietopalvelualustoina, vaan erimuotisina kartta- tai tietopalveluina. Kuten aiemmin selvennettiin, alustoista puhuttaessa voidaan olettaa, että palvelu voi toimia rajapintoja tarjoamalla uusien palveluiden verkostossa, jonka päälle on esimerkiksi mahdollista rakentaa omaa liiketoimintaa. Tarkasteltavista tietopalveluista on kuitenkin mahdollista tuoda vaihtelevasti ulos rajapintoja, mutta sen ei voida sanoa olevan niiden päätarkoitus siinä mielessä, että sovelluskehittäjät lähtisivät matalalla kynnyksellä kehittämään omia palveluitaan näiden tietopalveluiden päälle. Alla näkyvässä kuvassa on pyritty kuvaamaan maankäyttöpäätöstietojen liikkumista nykytilassa. Kuvan ei ole tarkoitus olla kaiken kattava, vaan kuvastaa, että tiedot liikkuvat useiden tietopalveluiden kautta (Kuva 4).

Kuva 3. Maankäyttöpäätöstietojen ja niitä käsittelevien tietopalveluiden nykytila (Lähde: ympäristöministeriö) Seuraavassa osassa on pyritty lyhyesti kuvaamaan Nosto Consultingin selvityksessä tarkastellut tietopalvelut tämän työn kannalta olennaisilta osilta. Kuvaukset perustuvat paitsi alkuperäiseen selvitykseen, mutta myös selvitykseen saatuihin kommentteihin ja muihin Maankäyttöpäätökset-osahankkeessa tehtyihin selvityksiin. Selvityksessä tarkastellut tietopalvelut Tässä osassa on tarkoitus tehdä lyhyt katsaus alkuperäisessä selvityksessä tutkittuihin tietopalveluihin. Huomioitavaa on, että palvelut on tehty hyvin erilaisiin käyttötarkoituksiin. Syventymättä kunkin palvelun lähdekoodiin ja tutustumatta niiden hallintamalleihin on mahdotonta tehdä niistä tarkempaa vertailua. Jonkun palvelun tietyt osat saattavat näyttää ulos kehityskelpoisilta, mutta todellisuudessa niihin liittyvät lisenssimaksut ja järjestelmien sisältämä vanhentuneet kerrostumat (ns. legacy ) saattaa nostaa todelliset kehityskustannukset palveluiden kohdalla moninkertaisiksi toisiin verrattuna. Liiteri on Suomen Ympäristökeskuksen (SYKE) tietopalvelu, joka sisältää erilaisia elinympäristöä koskevia tietoja. Aineistot tallennetaan Liiterissä välivarastoon ja aineistojen lataus on toteutettu pitkälti automatisoitujen ETL-prosessien avulla. Tietovaraston rajapintapalvelut ovat palvelun omiin tarpeisiin toteutettua.net pohjaista teknologiaa. Liiteri sisältää myös avoimen lähdekoodin komponentteja, mutta iso osa lähdekoodista ei ole avointa. Liiterin rajapintapalvelut ovat erillisiä ratkaisuja Liiteristä. Liiteri hyödyntää näitä rajapintaratkaisuja (SYKE ArcGIS, GeoServer) omassa karttapalvelussaan. Liiteriä ei voida käsitellä alustana, vaan ennemminkin kokoavana tietopalveluna ja karttapalveluna, koska se ei itsessään tarjoa rajapintoja. Myös Nosto Consultingin selvityksessä todetaan, että koska rajapintapalvelua ulospäin ei ole saatavissa koneluettavassa muodossa Liiteristä, ei palvelua ole mahdollista hyödyntää sellaisenaan Paikkatietoalustassa. Palvelulla on kuitenkin tärkeä rooli esimerkiksi SYKE:n omassa tutkimustyössä. Liiterin aineistoista suuri osa on maksuttomia. Maksavana sopimusasiakkaana kaikki palvelun tarjoamat aineistot ovat käytettävissä. Lisäksi erillisenä maksullisena lisäpalveluna on tarjolla yleiskaavapalvelu, jossa paikkatietona on esitetty koko Suomen kattava yhdistelmä hyväksytyistä yleiskaavoista.

Nosto Consultingin selvityksessä todettiin, ettei Liiteriin ole suunnitteilla kehitystoimenpiteitä. Selvitykseen saatujen kommenttien perusteella Liiterin tietosisältöä ja toiminnollisuuksia kehitetään jatkuvasti. KuntaTietoPalvelu KuntaTietoPalvelu (KTP) on Kuntaliiton ylläpitämä tietopalvelu kuntien tuottamasta tiedosta. KTP vaatii käyttäjiltään kirjautumisen ja se on käyttäjille maksullinen. Osa palvelun lähdekoodista on avoimesti saatavilla. Tämänhetkisessä versiossa ei ole tiedon katselupalvelua. Tiedon latauspalvelusta on saatavilla KuntaGML-muotoista tietoaineistoa. KTP on ainoa vertailussa mukana olevista palveluista, jota ei nykymuodossaan ole suunnattu lainkaan kuluttajakäyttöön. Nykyisellään se ei sisällä karttaliittymää, vaan se on väylä kuntien paikkatietoaineistoihin. Tätä selvitystä kirjoitettaessa on palvelusta tosin määrä ilmestyä uusi versio, joka sisältää myös karttakäyttöliittymän. Nosto Consultingin selvitys ehdottaa, että KTP on looginen paikka hallinnoida maankäyttöpäätöstietoja. Kuitenkin myöhemmissä Maankäyttöpäätökset-osahankkeessa teetetyissä selvityksissä on noussut esille, että KTP:n täysmittainen hyödyntäminen on teknisesti erittäin haastavaa esimerkiksi rajapintojen puutteellisesta dokumentaatiosta ja rajapintojen hajanaisesta versioinnista johtuen. KTP:n aineistot pohjautuvat KuntaGML-tietomalleihin. Gispo Oy:n selvityksissä ja Maanmittauslaitoksen suorittamissa testeissä on käynyt ilmi, että KuntaGML-tietomallin ongelmien ja KTP:n rajapinnan teknisten haasteiden myötä KTP ei ole tuonut ratkaisua tietojen yhteiskäyttöön. Lisäksi tähän asti asiakasohjelmistoilla on ollut hyvin rajallinen mahdollisuus vastaanottaa GML-muotoista dataa. Yleisimmin käytetyt paikkatietoohjelmat eivät siis ole KuntaGML-tietoa lukemaan ja hyödyntämään. Aiempiin selvityksiin tulleiden kommenttien perusteella KTP:n versio 2.0 oli määrä ilmestyä 31.1.2018, mutta tämä ajankohta siirtyi entisestään ajankohtaan 9.3.2018. Aiemmin havaitut ongelmat oli määrä korjata uudessa versiossa, mutta vielä tätä jatkoselvitystä kirjoitettaessa uutta versiota ei ole ilmestynyt eikä rajapintojen ongelmien korjausta voida todentaa. Kuntien ylläpitämien KuntaGML-rajapintojen osalta korjaukset tehdään toimittajien ja kuntien erikseen sopiman aikataulun mukaisesti. Näitä korjauksia ja tarkennuksia ei ole voitu varmistaa raportin laatimisen puitteissa. Nosto Consultingin selvityksen mukaan KTP:n merkitys korostuu Paikkatietoalustan toimeenpanossa mm. siinä, että palvelu mahdollistaa tiedon saatavuuden koneluettavassa muodossa ja parantaa yhteensopivuuden tasoa. Kuitenkin suuret haasteet rajapintojen toiminnallisuudessa ovat osoittaneet, että näiltä osin KTP sisältää useita haasteita, ainakin tähän mennessä testattujen versioiden osalta. Lupapiste Lupapiste on Evolta Oy:n tarjoama sähköinen asiointipalvelu neuvontapyyntöjen, lupahakemusten ja ilmoitusten hoitoon kunnan rakennetun ympäristön palveluissa. Lupapiste on alun perin toteutettu SADeohjelmassa ja sen lähdekoodi on saatavilla avoimesti GitHubissa. Palvelua käyttää 187 kuntaorganisaatiota. Lupapiste hyödyntää omassa karttapalvelussaan esimerkiksi aiemmin esiteltyä SYKE:n yleiskaavojen WMS-palvelua. Lupapisteen karttapalvelussa on myös tarjolla yli 240 kunnan ajantasa-asemakaavat WMS-palveluista sekä kuntien itsensä lisäämiä kartta-aineistoja n. 400 rajapinnasta. Lupapiste toteuttaa kuntien rakennusvalvonnan lakisääteisissä tehtävissä syntyvien asiakirjatietojen pysyvän säilytyksen sähköisessä muodossa. Palvelussa on kaksisuuntaiset tiedonsiirtorajapinnat kuntajärjestelmiin ja asianhallintajärjestelmiin.

Lupapisteen rooli asiointipalveluna on selkeästi poikkeava muista tämän selvityksen tietopalveluista, koska sillä on jo kiinteä rooli usean kunnan prosesseissa ja jos esimerkiksi palvelun toimintavarmuus ei ole kunnossa, sillä on suora vaikutus lupaprosessien etenemiseen. Tulevaisuudessa sähköisten prosessien integroituessa kuntien sisällä ja kuntien välisessä toiminnassa, on todennäköistä, että Lupapisteellä tai sitä vastaavalla palvelulla on tulevaisuudessa tärkeä rooli sähköisen asioinnin kokonaisuudessa. Lounaispaikka Lounaispaikka on Varsinais-Suomen liiton ylläpitämä maksuton ja kaikille avoin Oskari.org-pohjainen karttapalvelu, joka sisältää paikkatietoja Varsinais-Suomen alueelta. Oskari.org on avoimen lähdekoodin komponenteista koostuva ohjelmistokokonaisuus, jonka avulla pystytään rakentamaan karttapalveluita. Nosto Consultingin selvityksessä todetaan, että Lounaispaikka ei tarjoaisi aineistoja latauspalveluiden kautta, mutta selvitykseen tulleen kommenttien mukaan kuntien ja maakuntien kaava-aineistoja on saatavilla ATOM-latauspalvelun kautta. Lisäksi karttapalvelun karttatasot ovat pyynnöstä saatavilla WMSrajapintapalvelun kautta. Selvitykseen tulleiden kommenttien mukaan tulevaisuudessa Lounaispaikan suunnitelmissa on lähitulevaisuudessa keskittyä yhä vahvemmin eri sivustoille tehtäviin dynaamisiin karttaupotuksiin. Alkuperäisessä Nosto Consultingin selvityksessä todettiin, että kansallisten palveluiden syntyminen olisi selkeästi vähentänyt Lounaispaikan tosiasiallista käyttötarvetta. On tärkeää kuitenkin eritellä, puhutaanko tällöin aineistoja kokoavista tietovarannoista vai niitä esittävistä karttapalveluista. Kuten tämän raportin alussa todettiin, on aineistojen keskittäminen aina tapauskohtaista ja alustatalouden kontekstissa sen merkitys vähenee. Paikallisille, spesifejä käyttötarpeita palveleville karttapalveluille on varmasti tarvetta myös tulevaisuudessa. Paikkatietoikkuna Paikkatietoikkuna on Maanmittauslaitoksen kehittämä ja ylläpitämä maksuton ja kaikille avoin karttapalvelu. Palvelu ei edellytä käyttäjiltä kirjautumista ja kaikki sen tarjoamat aineistot ovat maksuttomia. Paikkatietoikkuna kokoaa alkuperäisten tiedontuottajien aineistot sellaisenaan kuin ne ovat saatavissa rajapinnoista, eikä niitä tallenneta välivarastoon. Paikkatietoikkunassa on mahdollista julkaista valmiita INSPIRE-direktiivin mukaisia paikkatietotuotteita. Rajapintoja ei kuitenkaan tarjota ulos käyttäjien hyödynnettäväksi, vaan ne ainoastaan esitetään Paikkatietoikkunan karttapalvelussa. Tässä mielessä Paikkatietoikkunaakaan ei voida käsitellä alustana. Sama näkökulma nostetaan esille myös Nosto Consultingin selvityksessä, jossa todetaan, että koneluettavien rajapintapalveluiden puuttuessa palvelua ei ole mahdollista hyödyntää sellaisenaan Paikkatietoalustan toimeenpanossa. Maankäyttöpäätöstietojen maksuttomuudesta ja tietopalveluiden avoimuudesta Tietojen ja palveluiden avoimuudesta ja maksuttomuudesta keskusteltaessa on asiaan kolme erilaista näkökulmaa: 1. Tietojen avoimuus ja maksuttomuus 2. Tietopalveluiden käytön avoimuus ja maksuttomuus 3. Tietopalveluiden lähdekoodin avoimuus Yllä mainitut seikat ovat luonteeltaan hyvin erilaisia ja vaikuttavat eri asioihin, eikä niitä tulisi avoimuudesta keskusteltaessa sekoittaa keskenään.

Tietojen ja tietopalveluiden avoimuus Nosto Consultingin selvityksen kommenttikierroksella nousi useita mielipiteitä tiedon maksuttomuudesta. Kommenteissa nostettiin esille esimerkiksi tarve saada viranomaistyönä syntyvä tieto maksuttomana, jotta avoimen datan pohjalle voidaan luoda lisäarvopalveluita. Avoimen tiedon perusperiaatteena on, että kuka tahansa voi vapaasti lisenssien puitteissa käyttää aineistoa maksutta. Tiedon maksuttomuutta tarkasteltaessa on hyvä myös erottaa toisistaan palveluihin liittyvät maksut ja varsinaiseen tietoon liittyvät maksut. Maksullisuutta ja maksuttomuutta tarkasteltaessa on lisäksi nähtävä koko arvoketju; jos esimerkiksi yritykset maksavat datasta, näkyy se myös yritysten tuottamien lopputuotteiden ja -palveluiden hinnoissa, mikä voi vaikeuttaa lisäarvopalveluiden tuottamista ja hyödyntämistä loppukäyttäjän näkökulmasta. Toisaalta hallinta- ja liiketoimintamalleja mietittäessä on syytä huomioida, että nykyisin monet kunnat saavat myyntituloja maankäyttöpäätöstietojen irrotuksista ja jakamisesta. Jos siis nämä tiedot avataan ilmaiseksi saataville, on mietittävä millä menetetyt myyntitulot katetaan. Maankäyttöpäätökset-osahankkeessa tehtyjen hyötykustannusanalyysien mukaan maankäytön päätöstiedoista kunnat saavat tällä hetkellä noin 3,4 miljoonaa euroa myyntituloja. KIRA-digi hankkeessa on määritelty rakennetun ympäristön digitalisoinnin periaatteet, jotka on johdettu yleisistä valtioneuvoston digitalisoinnin periaatteista. Niissä todetaan tiedon avoimuudesta seuraavasti: Lähtökohtaisesti avaamme tiedon ja rajapinnat julkisesti saataville, ellei saatavuutta ole syytä erikseen rajata. Annamme tiedon hyödynnettäväksi uudenlaisten palveluiden kehittämiseen. Avoimuus koituu kaikkien eduksi! Maankäyttöpäätökset-osahankkeen toteutussuunnitelmassa tätä on vielä tarkennettu niin, että yhtenä hankkeen tavoitteena on avata koneluettavat ja avoimesti käytettävät rakenteellisen tiedon rajapinnat. Teknisen toteutuksen näkökulmasta tietojen maksuttomuus tai maksullisuus ei ole tietopalveluissa ei ole valtava muutos, etenkin jos palveluissa on jo käytössä jonkinasteinen tunnistautuminen. Sen sijaan tietojen tai palveluiden maksullisuus vaikuttaa ennen kaikkea palveluiden hallintamalleihin. Sovelluskehityksen lisäksi palvelinten ylläpito maksaa ja nämä kustannukset on katettava. Avoin lähdekoodi Selvityksessä tarkastelujen tietopalveluiden tekniset komponentit ovat pitkälti samoja. Näitä ovat esimerkiksi Oskari, ESRI:n tuotteet, FME ja GeoServer. Lisäksi jokainen palvelu sisältää vaihtelevan määrän omaa lähdekoodia. Puhuttaessa laajemmista avoimen lähdekoodin hankkeista, voidaan puhua projekteista. Selvityksessä todetaan, että KTP on avattu osittain avoimena lähdekoodina, Lupapiste on täysin avointa lähdekoodia ja muutkin tarkastellut tietopalvelut sisältävät useita avoimen lähdekoodin komponentteja. Pelkkä avoin lähdekoodi ei kuitenkaan ole ratkaisu maksuttomuuteen. Palvelujen ylläpito maksaa, minkä lisäksi avoimen lähdekoodin projektit vaativat jatkuvaa kehittämistä, ohjelmointivirheiden korjaamista ja ylläpitoa. On olemassa avoimen lähdekoodin projekteja, jotka toimivat pääosin aktiivisen kehittäjäyhteisön kautta. Kuitenkin näissäkin projekteissa on osittain maksullista kehittämistä, jonka tulokset jaetaan takaisin projektille. On syytä huomata, että avoimen lähdekoodin projekteista puhuttaessa ei ole projektien elinkaarten näkökulmasta kestävää, että projektien lähdekoodit ainoastaan julkaistaan GitHubiin tai vastaavaan palveluun vaan lähdekoodi vaatii jatkuvaa kehitystä. On erityisen tärkeää saada kokonaiskuva tietopalveluiden elinkaarisuunnitelmista, kun hallinnon toimijat miettivät mitä alustoja kehitetään ja millä tavalla. Myös avoimen lähdekoodin projektit vaativat selkeän vastuunjaon ja resursoinnin.

Koko keskustelu tietopalveluiden lähdekoodin avoimuudesta tulee pitää selkeästi erillään keskustelusta avoimesta tiedosta. Avoimen lähdekoodin käyttö vaatii selkeitä linjauksia julkiselta hallinnolta, mutta myös ymmärrystä avoimen lähdekoodin ylläpidon vaatimuksista. Päätelmät ja toimenpiteet Kaikki tarkastellut tietopalvelut on kehitetty hieman toisistaan poikkeaviin käyttötarkoituksiin. Kuten alkuperäisestä Nosto Consultingin selvityksestä ja tästä työstä voidaan tehdä johtopäätös, että minkään selvityksessä tarkastellun tietopalvelun alkuperäinen tarkoitus ei vastaa täysin Paikkatietoalustan toiminta-ajatusta avoimesti standardien mukaisia rajapintoja tarjoavasta tietopalvelualustasta. Yksi tämän jatkotyön johtopäätös on, että nykyisellään helposti Paikkatietoalustaan integroitavia maankäyttöpäätöstietoja sisältäviä tietopalvelualustoja ei ole ainakaan tässä työssä tarkasteltujen tietopalveluiden joukossa. Hyvien käytäntöjen kierrättämistä kannattaa kuitenkin harjoittaa, kun uusia palveluita suunnitellaan. Vertailluista tietopalveluista on mahdollista ottaa modulaarisesti käyttöön erilaisia komponentteja tulevaisuuden kehitystyötä ja Paikkatietoalustan kokonaisuutta ajatellen. Esimerkiksi alustoista saaduissa kommenteissa nostettiin esille, että tietyssä palvelussa oli hyviä analyysitoimintoja tai toisessa tietty rajapintatoiminnallisuus ei toimi halutulla tavalla. Kuitenkaan syventymättä jokaisen palvelun lähdekoodiin, ei voida tehdä päätelmiä tai oletuksia sitä kuinka paljon tietopalveluiden yksittäiset osat ovat hyödynnettävissä uudelleen. Palveluissa voi olla hyvin paljon ns. kovakoodattua sisältöä, jonka uudelleenkäyttö on erittäin vaikeaa tai jopa kokonaan mahdotonta. Toiminnallisuuksia pystytään siis sellaisenaan jatkohyödyntämään erittäin rajallisesti, mutta parhaista käytännöistä voidaan oppia esimerkiksi palvelun käyttäjiä haastattelemalla. Alkuperäisessä selvityksessä on listattu kattavasti eri palveluiden sisältämiä maankäyttöpäätöstietoja eri kunnilta. On ymmärrettävää, että lyhyellä aikavälillä yksittäisen tietopalvelun suuri kattavuus aineistoissa johtaa siihen, että se tulee olemaan helpoin paikka löytää tietoa myös lähitulevaisuudessa. Myös tiedon tuottajien kannalta on otettava huomioon, että tietojen toimittaminen moneen paikkaan on työlästä erilaisten tietovaatimusten ja esimerkiksi rajapintaratkaisujen johdosta. Jos integraatio ja tiedonsiirron toiminnallisuudet on nyt rakennettu yhteen tietopalveluun, on uuden palvelun käyttöönotolla oma kynnyksensä. Tarkastellut tietopalvelut eivät ole yhteismitallisia, joten tämän työn tuloksena ei niitä aseteta mihinkään järjestykseen tai todeta mihin kehitysresursseja kannattaisi suunnata. Käsiteltäessä julkisia päätöstietoja, kuten asemakaavoja tai muita maankäyttöpäätöstietoja, on keskeistä, että julkishallinto tekee selkeät linjaukset tietojen avoimuudesta. Nosto Consultingin selvityksessä on myös listattu eri palveluiden osalta, mitä kehityssuunnitelmia kunkin tietopalvelun osalta on, kuitenkin selvitykseen saatujen kommenttien perusteella nämä poikkeavat merkittävästi todellisesta tilanteesta. Ymmärrettävästä syystä kehityksen nopeus ja kehityssuunnat riippuvat paljon esimerkiksi taloudellisesta tilanteesta palveluita hallinnoivissa organisaatioissa. Alustaekosysteemin kehityksen kannalta parhaassa tapauksessa kaikkia tarkasteltuja tietopalveluita kehitetään edelleen ja ne pystyvät myös hyödyntämään Paikkatietoalustan tarjoamia palveluita omassa kehityksessään. Tietopalvelujen ja tietopalvelualustojen tarkastelussa on selkeästi erotettava puhtaasti tekninen tarkastelu ja hallinnolliset tai poliittiset seikat. Tietyt tekniset kehityssuunnat lukkiutuvat helposti, kun palvelua on jo kehitetty ja sinne on esimerkiksi totuttu toimittamaan aineistoja kunnista. Rakenteellinen tieto on avainasemassa digitalisaation mahdollistamisessa. Kaikki ilmiöt robotiikasta teköälyyn ja lisätyn todellisuuden sovelluksista kaupunkimalleihin tarvitsevat pohjalle tiedon joka on

koneluettavaa, tarpeeksi kattavaa, standardien mukaista ja selkeästi dokumentoitua. Mitä paremmin tämä pohjatyö tiedolle on tehty, sitä helpompaa on luoda uusia ratkaisuja, jotka hyödyntävät tätä tietoa. Paikkatietoalustan kokonaisuutta tarkasteltaessa tiedontuontikanavia ja tiedostoformaatteja oleellisempaa on tiedon laatu ja yhteensopivuus. Tähän tiedon määrittelyyn tulee panostaa selkeästi enemmän kuin yksittäisten tietopalveluiden kehitykseen.

Lähteet Data Business, 6Aika, Avoimet rajapinnat, https://www.databusiness.fi/fi/avoindata/avoimet-rajapinnat/ Demos Helsinki, Selvitys digitaalisen aikakauden hallinnon edellytyksistä, https://wiki.julkict.fi/julkict/juhta/juhta-n-kokousasiakirjat-vuonna-2018/2-juhtan-kokous-21-3.2108/liite%205%20a-%20demos-vm-digitaalisen-aikakauden-hallinnosta.pdf/view Gispo Oy, Tulevaisuuden maankäyttöpäätösten kansainväliset vähimmäisvaatimukset, 12/2017 KIRA-digi, Rakennetun ympäristön digiperiaatteet, http://www.kiradigi.fi/1- tiedonhallinta/digiperiaatteet.html KIRA-digi, Rakennetun ympäristön kokonaisarkkitehtuuri (luonnos), http://www.kiradigi.fi/media/hankemateriaali/rakennetun-ymparistonkokonaisarkkitehtuuri_nykytila_06.pdf Maa- ja Metsätalousministeriö, Paikkatietopoliittisen selonteko (luonnos), http://mmm.fi/documents/1410837/2046649/paikkatietopoliittinen+selonteko+luonnos+2017_1218_.p df/1889b51c-a156-4c0a-b96e-4c6087caa07f Nosto Consulting, Selvitys Suomessa toimivista edistyksellisimmistä ja käytetyimmistä alueidenkäytön tietopalvelu-alustoista, 12/2017 Open Knowledge Finland, Avoin rajapinta, http://avoinrajapinta.fi/ Ympäristöministeriö, Maankäyttöpäätösten nykytilakartoitus 5/2017