YAMK ja TKI ovat vahva pari Johtaja Hannu Sirén 2.12.2015
Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 1999-2004 "Ammattikorkeakoulujen 40-60 opintoviikon laajuiset jatkotutkinnot käynnistettäisiin asteittain muutamilla aloilla, joilla työelämän tarpeet sitä edellyttävät. Kokemusten pohjalta tehdään ratkaisut jatkotutkintojärjestelmän laajentamisesta."
Jatkotutkintojen perusteet Ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen luomiselle nähtiin ainakin kolme perustetta: 1) Jatkotutkinnon avulla voidaan luoda luonteva reitti ammattikorkeakoulun perustutkinnon suorittaneille jatkaa opintojaan saaman oppilaitostyypin oppilaitoksessa 2) Jatkotutkinnon avulla voidaan laajentaa ja monipuolistaa korkeakoulutuksen tarjontaa erityisesti vahvistamalla professionaalista, ei-yliopistollista koulutusta 3) Jatkotutkintokoulutuksen avulla voidaan entistä paremmin ja täsmällisemmin vastata työelämän vaatimiin koulutustarpeisiin.
Jatkotutkintojen kokeilu Maaliskuussa 2001 HE ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen kokeilulaiksi. Eduskunta edellytti kokeilulain hyväksyessään, että Korkeakoulujen arviointineuvosto arvioi sekä kokeiltavaksi hyväksyttävät koulutusohjelmat että kokeilun toteutuksen ja tulokset. OECD:n (2003) tutkijat painottivat omassa arvioinnissaan, että "käynnissä olevaa jatkotutkintokokeilua tulisi pitää nimenomaan kokeiluna ja että kokeilusta pitää tehdä huolellinen arviointi. Jos jatkotutkintoehdotukset eivät täytä laatukriteereitä, niitä ei tule hyväksyä ja aloituspaikkoja tulee vähentää. Kokeilulaki edellytti, että opetusministeriö asettaa kokeilujen seurantaa ja koordinointia varten työryhmän, jossa on opetusministeriön lisäksi edustus asianomaisista ammattikorkeakouluista, opettaja- ja opiskelijajärjestöistä sekä työelämän osapuolten edustus.
Jatkotutkintojen kokeilu Kokeilulain mukaan kokeilu oli voimassa 1.2002-31.7.2005. Kokeilulupahakemusten arviointiperusteet: koulutuksen laatutaso kokeiluhankeen tavoitteet koulutus- ja työvoimatarve yhteydet työelämään tutkimus- ja kehitystyö asianomaisella tai jatkotutkinto-opintoja tukevalla koulutusalalla Yhteensä 20 ammattikorkeakoulua sai kokeiluluvan kuuteen eri koulutusohjelmaan. Kokeiluluvan edellytyksenä oli, että ammattikorkeakoulusta oli valmistunut kyseisen alan opiskelijoita, että ammattikorkeakoulu oli järjestänyt erikoistumisopintoja kyseisellä tai sitä tukevalla koulutusalalla ja että ammattikorkeakoululla oli kyseisellä alalla kelpoisuusvaatimukset täyttäviä yliopettajia, jotka vastasivat jatkotutkinto-opinnoista.
Väliarviointi 2003 Arviointia tutkintojen työelämäläheisyys ja jatkotutkintojen kehittäminen yliopistojen maisteritutkintoihin verrattavina tutkintoina Kansainvälinen loppuarviointi 2004 kannatti jatkotutkintokokeilun koulutusohjelmien vakinaistamista lainsäädännöllä ammattikorkeakoulujen jatkotutkinto-ohjelmat ja yliopistojen maisterivaiheen opinto-ohjelmat eivät vastaa samoihin työelämätarpeisiin tutkinnon suorittaneiden tuli olla työnhakutilanteessa ja palkkauksessa tasa-arvoisessa asemassa yliopistollisen ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden kanssa ja heillä tuli olla samanarvoiset lähtökohdat edetä ammattikorkeakoulun opettajaksi
YAMK-tutkinnot Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot vakinaistettiin 1.8.2005 voimaan tulleella ammattikorkeakoululain muutoksella. Ensimmäiset vakinaiset tutkintoon johtavat koulutusohjelmat käynnistettiin opetusministeriön päätöksillä niillä koulutusaloilla ja niissä ammattikorkeakouluissa, jotka olivat olleet mukana jatkotutkinnon kokeilussa. Tutkintojen tavoitteena on mm. antaa opiskelijalle työelämän kehittämisen edellyttämät laajat ja syvälliset tiedot asianomaiselta alalta sekä valmiudet asianomaisen alan tutkimustiedon ja ammattikäytännön kehityksen seuraamiseen ja erittelyyn. Tavoitteisiin kuuluu myös yleisiä korkeakoulututkintoihin kuuluvia valmiuksia, kuten valmiudet elinikäiseen oppimiseen, oman ammattitaidon kehittämiseen, työelämässä vaadittava hyvä viestintä- ja kielitaito sekä kansainvälisen toiminnan edellyttämät valmiudet. Opinnäytetyön tavoitteena on antaa opiskelijoille valmiuksia kehittää ja osoittaa kykyä soveltaa tutkimustietoja ja käyttää valittuja menetelmiä työelämän ongelmien erittelyyn ja ratkaisuun sekä valmiutta itsenäiseen vaativaan asiantuntijatyöhön.
Strateginen painopiste: Osaaminen ja koulutus
Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot vaikuttavia politiikkoja ja kehittämisen suuntia Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen koulutustehtävä tutkinnot, tutkintojen osat, erikoistumiskoulutus, täydennyskoulutus Työelämän ja ammattirakenteen kehittämisen tarpeet Korkeakoulujen profiloituminen Tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän kokonaisuuden ohjaus Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan kehittäminen
Sopimuskauden 2017-2020 tavoitteita Korkeakoulujen on profiloiduttava, selkeytettävä ja tiivistettävä yhteistyötä ja työnjakoa niin keskenään kuin tutkimuslaitosten kanssa opetuksessa, tutkimuksessa, tukipalveluissa, rakenteissa ja infrastruktuureissa sekä kansainvälisessä yhteistyössä. Korkeakoulujen toiminnan pitkäjänteisen kehittämisen kannalta on välttämätöntä keskittää voimavaroja harvempiin, vaikuttavampiin ja taloudelliselta kantokyvyltään nykyistä vahvempiin toiminnallisiin yksiköihin. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden jatko-opintomahdollisuuksia parannetaan kasvattamalla ylempien ammattikorkeakoulututkintojen määrää. Alkavalla sopimuskaudella korkeakoulujen tulee keskinäisin sopimuksin järjestää alakohtaiset siirtymät sektorilta toiselta joustavasti siten, että koulutuspituudet eivät kasva. Nykyisistä ns. siltaopinnoista tulee pääsääntöisesti luopua.
Tutkimushenkilöstön määrä ja tutkimustyövuodet koulutuksen mukaan, amk 3 500 Tutkimushenkilöstö 3 000 2 500 2 000 1 500 Yo-tutkinto Amk-tutkinto Tohtorit Muut Lisensiaatit 1 000 500 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
Tutkimushenkilöstön määrä ja tutkimustyövuodet koulutuksen mukaan, amk 1000 Tutkimustyövuodet 900 800 700 600 Yo-tutkinto Amk-tutkinto 500 Tohtorit 400 Muu koulutus (sis.kk-sektorin osalta puuttuvan koulutustiedon) Lisensiaatit 300 200 100 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
= yliopisto tai ammattikorkeakoulu kampus Kevo: TY tutkimusasema Utsjoki: Luke = Yliopiston tutkimusasema = Luke = Syke toimipaikka = Evira toimipaikka (tutkimus) = Maanmitttauslaitos = Ilmatieteen laitos = Työterveyslaitos = Säteilyturvakeskus = Terveyden ja hyvinvoinnin laitos = Geologian tutkimuskeskus = VTT Kilpisjärvi: HY tutkimusasema Sodankylä: OY tutkimusasema, Ilmatieteen laitos Kolari: Luke Keminmaa: Luke Oulu: Oulun yliopisto, Oulun amk, Luke, Syke toimipaikka, Evira, Työterveyslaitos, THL, VTT Kaamanen: Luke Muddusjärvi: HY tutkimusasema Inari: Luke Värriö: HY tutkimusasema Rovaniemi: Lapin yliopisto, Lapin amk, Ilmatieteen laitos, STUK, GTK, Luke Oulanka: OY tutkimusasema Kuusamo: Luke Taivalkoski: Luke Kokkola: Centria amk, yliopistokeskus (JY, OY, VY), GTK Kannus: Luke Vaasa: Vaasan yliopisto, Vaasan amk, Novia amk, Luke, THL Siikajoki: Luke Seinäjoki: Seinäjoen amk, yliopistokeskus (TTY, TaY, HY, VY, Taideyliopisto), Luke Laukaa: Luke (2) Konnevesi: JY tutkimusasema Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, Jyväskylän amk, Luke, Syke, THL, VTT Hyytiälä: HY tutkimusasema Parkano: Luke Tampere: Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Tampereen amk, Poliisi amk, Ilmatieteen laitos, Työterveyslaitos, STUK, THL, VTT, Luke Pori: Satakunnan amk, yliopistokeskus (Aalto, TTY, TaY, TY) Jokioinen, Ypäjä: Luken toimipaikat, Ilmatieteen laitos Raahe: VTT Kuhmo: Syke toimipaikka Kajaani: Kajaanin amk, VTT, yliopistokeskus (ISYO, OY, LY, JY), Luke (Paltamo) Maaninka, Tervo, Suonenjoki: Luke Sotkamo: Luke Kuopio: Itä-Suomen yliopisto, Savonia AMK, Evira, Ilmatieteen laitos, Työterveyslaitos, STUK, THL, GTK, VTT Outokumpu: GTK Joensuu: Itä-Suomen yliopisto, Karelia amk, Luke, Syke Savonlinna: ISY(kampus), Enonkoski: Luke Punkaharju: Luke Mikkeli: Mikkelin amk, yliopistokeskus (Aalto, HY, LTY), Luke Lappeenranta: Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Saimaan amk, VTT Kouvola ja Kotka: Kymenlaakson amk Mekrijärvi: ISYO tutkimusasema Mariehamn: Högskolan på Åland Husö: ÅA tutkimusasema Turku, Kaarina, Korppoo, Naantali, Seili: Turun yliopisto, Åbo Akademi, Turun amk, Luke (Turku, Kaarina, Naantali), Työterveyslaitos, THL, VTT, TY tutkimusasema Loppi: Luke Tvärminne: HY tutkimusasema Hämeenlinna: Hämeenlinnan amk Lahti: Lahden amk, yliopistokeskus (Aalto, HY, LTY) Lammi: HY tutkimusasema Pääkaupunkiseutu: Helsingin yliopisto, Aalto yliopisto, Hanken, Taideyliopisto, Arcada amk, Haaga-Helia amk, Humak amk, Diakonia amk, Laurea amk, Metropolia amk, Maanpuolustuskorkeakoulu, UPI, VATT, EVIRA, Luke MML, Ilmatieteenlaitos, GTK, VTT, STUK, THL, TTL, SYKE, Luke (Helsinki, Vantaa, Vihti), Aalto tutkimusasema, Maanmittauslaitos (Kirkkonummi), Kotus
Suomen korkeakoulu- ja tutkimusjärjestelmä kansainvälisessä vertailussa* Vuosi Järjestelmän tai sen osien arvioinnit Raportit ja katsaukset EU:n raportit Pohjoismaiset vertailut Muut tutkimukset ja selvitykset OECD:n indikaattorijulkaisut Politiikkalinjaukset ja suunniteluasiakirjat Ennen vuotta 2012 julkaistuja Innovaatiojärjestelmän kansainvälinen arviointi 2009 Suomen Akatemia: Suomen tieteen tila ja taso 2009 Measuring Innovation 2010 Innovation Union Scoreboard (IUS) 2011 Nordforsk: Pohjoismaiden yliopistojen tutkimustoiminnan bibliometrinen vertailu 2011 Viiden maan tutkimuspolitiikan vertailu 2010 (SA) Tutkimusinfrastruktuurien nykytila ja tiekartta 2009 Tutkimus- ja innovaatiopoliittinen linjaus 2011-15 2012 Yliopistouudistuksen vaikutusten arviointi Tekesin arviointi Suomen Akatemia: Tieteen tila Education at a Glance (EAG) Science, Technology and Industry (STI) Outlook State of the Innovation Report OPM: Suomen kansainvälinen yhteisjulkaiseminen Tutkimus- ja innovaatiopolitiikan toimintaohjelma 2013 Suomen Akatemian arviointi SHOKien arviointi STI Scoreboard IUS 2013 ERA Progress Report OKM: Tutkimuksen tila 2010- luvun alussa 2014 Tutkimus- ja innovaationeuvoston arviointi Suomen Akatemia: Tieteen tila Promoting Research Excellence Measuring Digital Economy IUS 2014 ERA Progress Report Education and Training Monitor Nordforsk: Pohjoismaiden yliopistojen tutkimustoiminnan bibliometrinen vertailu TIN:n linjaus 2015-2020 Avoimen tieteen tiekartta 2014-17 Tutkimusinfrastruktuurien tiekartta 2014-20 2015 Kv-asiantuntijaryhmän selvitys Suomen korkeakoulujärjestelmän kehittämistarpeista (Technopolis Group) OKM: Korkeakoulujen asemointitilastot EAG STI Scoreboard Digital Economy Outlook Education Policy Outlook IUS 2015 Education and Training Monitor OKM: suomalaisen yliopistotutkimuksen tuottavuus ja vaikuttavuus (profiiliryhmä) Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyön syventämisen tiekartta 2016 Yliopistouudistuksen ja ammattikorkeakouluuudistuksen arvioinnit Suomen Akatemia: Tieteen tila Education at a Glance STI Outlook IUS 2016 Education and Training Monitor * Lisäksi mm. Tilastokeskuksen korkeakoulu- ja tutkimustilastojen vertailutiedot, Word Economic Forumin ja Inseadin raportit (Human Capital Report, Global Innovation Technology Report, Global Competition Report) ja tärkeimmät yliopistovertailut (QS World University Ranking, Shanghai Academic Ranking of World Universities, Times Higher Education World University Ranking ja Leiden Ranking)
Tutkimus- ja kehitystoiminta OECD-maissa ja kumppanimaissa, 2013 Lähde: OECD Science, Technology and Industry Scoreboard 2015.
Korkeakoulujen tutkimus- ja kehitysmenot, 2013
Tutkimushenkilöstö, 2013 Per thousand employment Lähde: OECD Science, Technology and Industry Scoreboard 2015.
Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2016 858 Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö Muut ministeriöt 258+56 +kärkih. 228* Suomen Akatemia STN 1823 50 Yliopistot Tutkimuslaitokset 383 +kärkih. Tekes Yritykset 8.10.2015
Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon ja TKI-toiminnan kehittämisen lähtökohtia TKI-työn ja opetuksen nykyistä parempi integrointi on edellyttänyt ammattikorkeakouluilta strategista otetta ja TKI-toiminnan organisointia siten, että TKI-työ ja opetus ovat tiiviissä yhteistyössä. TKI-toiminnan, aluekehitystyön ja opetuksen suunnitelmallisella integroinnilla on voitu edistää tutkintojen laatua opetuksen laatu opiskelijoiden tki-valmiuksien kehittymistä
5 Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteet Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteena on, että tutkinnon suorittaneella on: 1) laajat ja syvälliset tiedot sekä tarvittavat teoreettiset tiedot toimia työelämän kehittäjänä vaativissa asiantuntija- ja johtamistehtävissä; 2) syvällinen kuva omasta ammattialasta, sen asemasta työelämässä ja yhteiskunnallisesta merkityksestä sekä valmiudet seurata ja eritellä alan tutkimustiedon ja ammattikäytännön kehitystä; 3) valmiudet elinikäiseen oppimiseen ja jatkuvaan oman ammattitaidon kehittämiseen; 4) hyvä viestintä- ja kielitaito oman alansa tehtäviin sekä kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön.
6 a Erikoistumiskoulutuksen tavoitteet ja osaamisen osoittaminen Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija koulutustaustansa ja työkokemuksensa pohjalta: 1) kykenee toimimaan vaativissa asiantuntijatehtävissä ammattikorkeakoululain 11 a :n 3 momentin mukaisessa sopimusmenettelyssä määritellyllä työelämän osa-alueella; 2) saavuttaa asiantuntijuuden edellyttämän syvällisen erityisosaamisen tai monialaisen kokonaisuuden hallinnan; 3) osaa arvioida ja kehittää erityisalansa ammatillisia käytäntöjä perustuen tutkimukseen tai taiteellisen toiminnan menetelmiin; 4) kykenee toimimaan yhteisöissä ja -verkostoissa oman erityisalansa asiantuntijana. Asiantuntemus osoitetaan tavalla, joka määritellään ammattikorkeakoululain 11 a :n 3 momentissa säädetyssä sopimusmenettelyssä.
Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot työelämän kehittämisen tutkintoina Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon kehittäminen laajempana ammattialan koulutuksena verrattuna erikoistumiskoulutukseen, jolla tavoitellaan kapeampaa erityisosaamista? Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen profiili painottuu opiskelijamäärien perusteella tällä hetkellä erilaisiin johtamisen aloihin Teknologiaosaamisen johtaminen Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen Palveluliiketoiminta International Business Management
Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot työelämän kehittämisen tutkintoina Laajat ja syvälliset tiedot (.) työelämän kehittäjänä vaativissa asiantuntija- ja johtamistehtävissä (.) omasta ammattialasta (.) valmiudet seurata ja eritellä alan tutkimustiedon ja ammattikäytännön kehitystä. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon koulutus- ja tiedepoliittisen roolin kannalta on keskeistä, miten ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tuottama asiantuntijuus ja oma ammattiala määritellään. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon rooli (geneerisemmin) kehittämisja johtamisosaamisen tuottajana kyseisellä toimialalla ja/vai Työelämän osaamistarpeeseen vastaajana, vastaten mm. ammattirakenteen muutostarpeisiin ( professional master )
Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot työelämän kehittämisen tutkintoina Millaisia kehittämistarpeita on ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon asemoinnille? osana koulutusjärjestelmää, suhteessa muihin tutkintoihin ja koulutukseen osana paremmin profiloitunutta korkeakoulujärjestelmää osana muuttuvaa työelämää ja tehtävärakenteiden muutosta suhteessa kansainvälisiin verrokkeihin Miten tutkinnon profiili vaikuttaa tapoihin integroida opetus TKItoimintaan ja myös TKI-toiminnan tavoitteiden asettamiseen?
- Kiitos -