Kuluttajat mukaan energiamurrokseen? Eva Heiskanen, Kuluttajatutkimuskeskus, Helsingin yliopisto Alustus Energiamarkkinoiden ajankohtaispäivässä 29.5.2018 1
Agenda 1. Passiivinen kuluttaja: miksi? 2. Kuluttajille toivottuja ja odotettuja rooleja Kuluttaja innovaattorina Kuluttaja energiajärjestelmään sijoittajana Kuluttaja kysynnässä joustavana Kehitys ja eri roolien välinen vuorovaikutus 3. Miten kuluttajat mukaan? Osallisuus Palvelumuotoilu 2
Passiivinen kuluttaja: miksi? 3
Useimmat energiankuluttajat tänään Sähkö on itsestäänselvyys Peruspalvelu Näkymätöntä Ei kuluteta aktiivisesti Kulutus juontaa muusta toiminnasta Kaukolämpö kerrostalossa vielä enemmän tätä samaa
Keskitetty, hyvinvointiyhteiskuntaa rakentanut energiajärjestelmä Kuluttajilla oikeus keskeytymättömään ja kohtuuhintaiseen energiaan Kuluttajilla velvollisuus maksaa laskunsa ja olla sotkeutumatta järjestelmään Kansalaiset erotettu (mahd. mukaan) energiajärjestelmästä Vähäinen mielenkiinto ja ymmärrys hyväksyttävää www.edu.helsinki.fi 5
Viimeaikainen muutos Paremmat mittaus- ja laskutuspalvelut Kansalaisten rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa 6
aktiiviseksi toimijaksi? Julkinen keskustelu energiasta ja kysyntäjoustosta Uudet ratkaisut: älykkäät ohjauslaitteet, lämpöpumput, aurinkopaneelit, sähköautot
Kuluttajille toivottuja ja odotettuja rooleja 8
Kuluttaja(-kansalainen) innovaattorina: merkitys teknologian kehityksen alkuvaiheessa 9 Dewald & Truffer 2012; Jacobsson & Lauber 2006; Neij et al. 2017
Kuluttaja innovaattorina ja ensimarkkinoiden käyttäjä-kehittäjänä KUVA: OULUN ENERGIA KUVA: 10HELEN
Kuluttaja investoijana Lähde: Frankfurt School UNEP Collaborating Centre (2017) Lähde: Heiskanen ym. 2017b Lähde: https://energytransition.org/ 11
Sosiaalisen ympäristön vaikutus Yksi aurinkopaneeliasennus aiheutti keskimäärin 0,44 uutta asennusta samassa korttelissa seuraavalla vuosineljänneksellä (Graziano and Gillingham 2014) Vertaistuen merkitys Käyttäjäkokemuksia & kokemuksia asentajista Pystyy puhumaan asiasta (edes hieman) vakuuttavasti Tunnistaa ratkaisuksi jota on tehty minun paikkakunnallani, joka sopii minunlaiselleni ihmiselle Voi alkaa harkita ratkaisua, kun tulee ajankohtaiseksi (Heiskanen ym. 2017)
Kysyntäjouston tarve Vaihtelevan tuotannon kasvaessa tarvitaan lisää joustavuutta kulutukseen Sähkön hinnoittelu tarjonnan mukaan Kuormien automaattinen ohjaus 13
Osa kuluttajista valmiita hyväksymään kysyntäjouston & kuormanohjauksen mutta kysymyksiä on paljon Kuinka paljon niitä asioita on, joiden ajoitukseen pystyy vaikuttamaan? Kun ei pakastinta voi sammuttaa, niin ei oikein tiedä, mistä enää voisi säästää Saunaan mennään, silloin kun mennään! Miksi sähköyhtiö haluaa säästää mikä on tän koko homman motiivi? Se huippujen tasaaminen on varmaan se syy mutta onko se oikeasti se syy? Jos meillä olisi pula-aika, niin minä hyväksyisin tuon, mutta meillä ei ole pula tällaisia on vaikea niellä Lähde: Heiskanen ym. 2012 14
Omatuottajat ehkä kiinnostuneempia omasta kulutuksestaan ja valmiimpia säätämään kulutusta tuotannon mukaan (?) Study Location Year Method N Household response to PV system Reduced Change in Change in energy Load shifting attitudes behavior use activities Haas et al. [46] Austria 1990s Analysis of consumption data 21 y Jenny et al. [47] Cuba 2004 Questionnaire, interviews, analysis of consumption data 49 y y Bahaj and James [50] UK 2004 Analysis of consumption and production data 9 y y/n n Hondo and Baba [48] Japan 2004 Questionnaire 200 y y 2004 Questionnaire, Keirstead [41] UK 2005 interviews 118 y y y y Dobbyn and Thomas [49] UK 2005 Interviews 29 y y y Element Energy [51] UK 2008 Questionnaire 110 y/n Lähde: Luthander ym. 2015 15
Aktiivinen kuluttaja Kalliola 2017 16
Kehittämistä meneillään, yhteiskunnallista keskustelua tarvitaan Mutta miten vastaamme kuluttajalle, joka sanoo näin? Fingridin tuntihinta-app http://www.fingrid.fi/fi/sahkomarkkinat/kulutus-jatuotanto/kysyntajousto/tuntihinta/sivut/default.aspx Oikeastaan tämä vanha sähköverkko on aika älykäs. Sen kun vaan napsauttaa ja käyttää sähköä milloin haluaa. 17
Kouvolan Sanomat 21.1.2016
Keskustelun hallinta voi vaikuttaa siihen, mihin suuntaan enemmistö kallistuu Lähde: Matschoss ym. 2014 15% 12 % 21 % 10 % 14 % 9 % 19 % Edelläkävijä Kiinnostunut energiasta Luottavainen Passiivinen Autonominen Epäluuloinen sähköyhtiöitä kohtaan Vastahakoinen
Suosituksia kuluttajien aktivointiin 20
Osallisuus 21
Palvelumuotoilu: asiakaslähtöisyyttä ja jatkuvaa kehittämistä Mitä monimutkaisempi järjestelmä, sitä selvemmät edut siinä on oltava hyöty asiakkaalle: laskelmat, tosielämän esimerkit palveluntarjoajan motiivi hyöty ympäristölle/yhteiskunnalle Räätälöintimahdollisuus eritasoisia palveluja eri tarpeisiin vaihtoehtoisia käyttöliittymiä Kokeillen eteenpäin testatut palvelut, muotoiltu käyttöliittymä, tietoturva & yksityisyys koekäyttömahdollisuus asiakkaille Heiskanen ym. (2012)
Palvelumuotoilu: mitä ei haluta? Keskeneräisiä palveluja Epäselviä vastuusuhteita Taloudellisia riskejä, esim. yllätyksiä sähkölaskussa Vahinkoa sähkölaitteille Tietoturva- tai tietosuojariskejä Isoveli valvoo yhteiskuntaa Tekniikkaa tekniikan vuoksi Heiskanen ym. (2012)
Suosituksia: etenkin kun edetään innovaattoreista ja varhaisista omaksujista kohti valtavirtamarkkinoita Yleinen tietoisuus Viestin selkeys Kulutuspalaute ja omaa kulutusta koskevan tiedon visuaalisuus/räätälöitävyys Yhteiskunnallinen keskustelu tarpeesta Käytettävyys ja hyödyllisyys Erilaiset hyödyt: henkilökohtaiset ja yhteiskunnalliset Käytettävyys, kokeiltavuus Palvelujen paketointi (esim. dynaaminen hinnoittelu ja kysyntäjoustoautomaatio) Palvelujen helppo saavutettavuus Hyväksyttävyys Tietoturva Reilut sopimukset Yhteiskunnallinen keskustelu tarpeesta, hyödyistä ja siitä kenelle ne koituvat Vertaisviestintä, sosiaaliset normit ja kriittinen massa Lähteet: Heiskanen ym. 2012; Kowalska-Pyzalska 2017
Lähteet Dewald, U., & Truffer, B. (2012). The local sources of market formation: explaining regional growth differentials in German photovoltaic markets. European Planning Studies, 20(3), 397-420. Frankfurt School UNEP Collaborating Centre (2017) Global Trends in Renewable Energy Investment Report 2017. Frankfurt School UNEP Collaborating Centre for Climate & Sustainable Energy Finance. http://fs-unep-centre.org/ Graziano, M., & Gillingham, K. (2014). Spatial patterns of solar photovoltaic system adoption: the influence of neighbors and the built environment. Journal of Economic Geography, 15(4), 815-839. Heiskanen, E., Matschoss, K., & Saastamoinen, M. (2012). Asiakkaan näkökulma älykkään sähköverkon lisäarvoon. Kuluttajatutkimuskeskus. Julkaisuja 2/2012. Heiskanen, E., Jalas, M., Juntunen, J. K., & Nissilä, H. (2017a). Small streams, diverse sources: Who invests in renewable energy in Finland during the financial downturn?. Energy Policy, 106, 191-200. Heiskanen, E., Nissilä, H., & Tainio, P. (2017b). Promoting residential renewable energy via peer-to-peer learning. Applied Environmental Education & Communication, 16(2), 105-116. Jacobsson, S., & Lauber, V. (2006). The politics and policy of energy system transformation explaining the German diffusion of renewable energy technology. Energy policy, 34(3), 256-276. Kalliola, A. (2017) Älykoti ja kotitalouden energiankulutustottumukset. Ajantasaisen kulutustiedon vaikutus Kalasataman älykotien asukkaiden arkisiin käytäntöihin. HY/Sosiologian pro gradu työ. Kowalska-Pyzalska, A. (2017). What makes consumers adopt to innovative energy services in the energy market? A review of incentives and barriers. Renewable and Sustainable Energy Reviews. Luthander, R., Widén, J., Nilsson, D., & Palm, J. (2015). Photovoltaic self-consumption in buildings: A review. Applied Energy, 142, 80-94. Matschoss, K., Heiskanen, E., Kahma, N., & Saastamoinen, M. (2014). Energiatehokkuuspalveluiden markkinapotentiaali ja parhaat käytännöt. Neij, L., Heiskanen, E., & Strupeit, L. (2017). The deployment of new energy technologies and the need for local learning. Energy Policy, 101, 274-283. 25