Mitä energiakansalaisuus on tai voisi olla? Eva Heiskanen, Kuluttajatutkimuskeskus, Helsingin yliopisto Alustus Suomen energiaekonomistien

Transkriptio

1 Mitä energiakansalaisuus on tai voisi olla? Eva Heiskanen, Kuluttajatutkimuskeskus, Helsingin yliopisto Alustus Suomen energiaekonomistien Kuluttajasta kansalaiseksi seminaarissa

2 Agenda Energiakansalaisuus yksilön ominaisuutena kollektiivisen ominaisuutena henkilön ja ympäristön suhteena kehittyvänä ilmiönä 2

3 Energiakansalaisuus yksilön ominaisuutena 3

4 Asiakkaita on monenlaisia: aktiiviset innovaattorit vs. automaattiohjauksella kulkevat Aktiivisuus kohdistuu itselle tärkeisiin asioihin

5 Kyselytutkimuksessa löydettyjä ryhmiä (N=2018) Jo hankkinut ja Harkitsee yhteensä, % EDELLÄ- KÄVIJÄ KIINNOS- TUNUT ENERGIAST A LUOTTA- VAINEN PASSII- VINEN AUTO- NOMINEN ENERGIA- YHTIÖITÄ EPÄILEVÄ VASTA- HAKOINEN Energiakatselmus Reaaliaikainen kulutuksen näyttölaite Kulutusta ohjaava laite Energiaa säästävä laite Omatuotanto Ryhmän osuus yhteensä (Matschoss et al. 2014) 15% 12% 21% 14% 10% 9% 19% HUOM! vastausprosentti 25%!

6 Useimmille energian kuluttajille Sähkö on itsestäänselvyys Peruspalvelu Näkymätöntä Ei kuluteta aktiivisesti Kulutus juontaa muusta toiminnasta Kaukolämpö vielä enemmän tätä samaa

7 Joukossa myös energiakansalaisia.. joille energiavalinnat ovat (jossain määrin) poliittisia Aurinkopaneelien yhteishankintoihin osallistuvat Itserakentajat Foorumeiden aktiivit Kunnanvaltuustossa aktiiviset Ihmiset, jotka vastaavat kyselyssä näin (Matschoss et al. 2014): Katuvalojen polttoon järkeä! Led-valot käyttöön. Lentämiseen ylimääräinen vero! Kaikille vapaa-ajan liikennevälineille käyttömaksu. Miksi mediassa huudetaan energiansäästöstä ja kuitenkin markkinoille tulee koko ajan uusia sähkökäyttöisiä "vempaimia" mitä ihmeellisiin tarkoituksiin, jotka kuitenkin jäävät lojumaan kaapin sisuksiin! 7

8 Energiakansalaisuus kollektiivisena ominaisuutena 8

9 Kansalaisuus Yleensä katsotaan koostuvan joukosta oikeuksia ja velvollisuuksia (mm. Turner 1990) Kehittyy ajassa: esimerkiksi ympäristökansalaisuus (mm. Dahrendorf 1994) Kunkin aikakauden teknologia ja siihen liittyvä yhteiskuntajärjestys vaikuttavat siihen, miten energia näyttäytyy kansalaisille ja mitä oikeuksia ja velvollisuuksia heille oletetaan 9

10 Keskitetty, hyvinvointiyhteiskuntaa rakentanut energiajärjestelmä Oikeus keskeytymättömään ja kohtuuhintaiseen energiaan Velvollisuus maksaa laskunsa ja olla sotkeutumatta järjestelmään Kansalaiset erotettu (mahd. mukaan) energiajärjestelmästä Energia enimmäkseen näkymätöntä Vähäinen mielenkiinto ja ymmärrys hyväksyttävää

11 Uusia odotuksia ja kehityksiä Paremmat mittaus- ja laskutuspalvelut Energiatehokkuus ja kysyntäjousto Kansalaisten rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa 11

12 Uusia odotuksia ja kehityksiä Pientuotanto Kuluttaja energiajärjestelmään sijoittajana Kuluttaja innovaattorina 12

13 Pientuotannon kehityksessä ja käyttöönotossa kansalaisilla ollut tärkeä rooli 13 Dewald & Truffer 2012; Jacobsson & Lauber 2006; Neij et al. 2017

14 Erilaisia energiapolitiikan ja kansalaisen representaatioita (Devine-Wright 2012) Keskitetty Automaatio ( plug & forget ) Ylhäältä alaspäin hallitty Asiantuntijavaltainen Markkinat Tietämätön kuluttaja Passiivinen Hyödyn tavoittelu motivoi Voimaton Hajautettu Käyttäjien osallistuminen Alhaalta ylöspäin hallittu Maallikkonäkemyksiä arvostava Yhteisöt Kuluttaja-kansalainen Aktiivinen Myös altruistisia motiiveja Voimaantunut 14

15 Energiakansalaisuus yksilön ja (teknisen & sosiaalisen) ympäristön suhteena 15

16 Miten energian käyttö kehystyy: teknisesti ja sosiaalisesti Helenin Hima-palvelu Mynämäkeläiset tutustuvat naapuruston uusiin energiaratkaisuihin (kuvat Pasi Tainio) 16

17 Aktiivinen kuluttaja Kalliola, A. (2017) Älykoti ja kotitalouden energiankulutustottumukset. Ajantasaisen kulutustiedon vaikutus Kalasataman älykotien asukkaiden arkisiin käytäntöihin. HY/Sosiologian pro gradu työ. 17

18 Sosiaalisen ympäristön vaikutus Yksi aurinkopaneeliasennus aiheutti keskimäärin 0,44 uutta asennusta samassa korttelissa seuraavalla vuosineljänneksellä (Graziano and Gillingham 2014) Energiakävelyyn osallistunut On nähnyt ja kuullut käyttäjäkokemuksia & kokemuksia asentajista Pystyy puhumaan asiasta (edes hieman) vakuuttavasti Tunnistaa ratkaisuksi jota on tehty minun paikkakunnallani, joka sopii minunlaiselleni ihmiselle Voi alkaa harkita ratkaisua, kun tulee ajankohtaiseksi (Heiskanen ym. 2017)

19 Kouvolan Sanomat

20 Energiakansalaisuus kehittyvänä ilmiönä 20

21 Muutosta ajavat Reaaliaikainen laskutus ja raportointipalvelut Keskustelu kysyntäjoustosta Ilmastonmuutos, ilmastoahdistus Uudet sähkölämmityksen muodot Sähköautot, omatuotanto Lisätty todellisuus, MyData

22 Siirtymävaihe järjestelmästä toiseen Energian niukkuus/yltäkylläisyys Kulutuksen joustettava tuotannon mukaan (?) Arviolaskusta uusiin digitaalisiin energian kulutuksen välittyneisyyden tapoihin Uuden energiakansalaisuuden kehittyminen vähittäisenä prosessina (Klopfert & Wallenborn 2011) 22

23 Energian merkityksen muuttuminen? Uudet teknologialiikkeet Pientuottajan suhde energiaan ja kysyntäjoustoon (Luthander ym. 2015) Energian näkymisen tavat ja siihen liittyvät arvostukset muuttuvat Uusien näkyvyyksien kautta useampi haluaa osallistua keskusteluun Kuva: EPFL Pilippe Vollichard 23

24 Yhteenveto Energiakansalaisuuden pullasta ei voi poimia pelkkiä rusinoita Kansalaisuus ei synny markkinatransaktioiden kautta Energiakansalaiset todennäköisesti yhtä eripuraisia kuin kansalaiset muutenkin Kysyntäjousto, huippukulutus ja muut järjestelmäkysymykset edellyttävät todennäköisesti laajaa yhteiskunnallista keskustelua! 24

25 Kehittymisellä kiire Energiakansalaisuus osana kansalaisuutta Mitä edellytyksiä yhteiskuntana tarjoamme kansalaisille ilmastonmuutoksen torjuntaan? 25

26 HINKU-kuntien asukasluku Kiitos!

27 Lähteet Dahrendorf, R., The changing quality of citizenship. In: B. van Steenbergen, ed.the condition of citizenship. London: Sage, Devine-Wright, P. (2012). Energy citizenship: psychological aspects of evolution in sustainable energy technologies. In Governing technology for sustainability (pp ). Routledge. Dewald, U., & Truffer, B. (2012). The local sources of market formation: explaining regional growth differentials in German photovoltaic markets. European Planning Studies, 20(3), Heiskanen, E., Nissilä, H., & Tainio, P. (2017). Promoting residential renewable energy via peer-to-peer learning. Applied Environmental Education & Communication, 16(2), Jacobsson, S., & Lauber, V. (2006). The politics and policy of energy system transformation explaining the German diffusion of renewable energy technology. Energy policy, 34(3), Klopfert, F., Wallenborn, G. (2011). Empowering consumers through smart metering. Report for BEUC, the European Consumer Organisation, BEUC, Brussels. Luthander, R., Widén, J., Nilsson, D., & Palm, J. (2015). Photovoltaic self-consumption in buildings: A review. Applied Energy, 142, Matschoss, K., Kahma, N., & Heiskanen, E. (2015). Pioneering customers as change agents for new energy efficiency services an empirical study in the Finnish electricity markets. Energy Efficiency, 8(5), Matschoss, K., Heiskanen, E., Kahma, N., & Saastamoinen, M. (2014). Energiatehokkuuspalveluiden markkinapotentiaali ja parhaat käytännöt. Neij, L., Heiskanen, E., & Strupeit, L. (2017). The deployment of new energy technologies and the need for local learning. Energy Policy, 101, Turner, B.S., Outline of a theory of citizenship. Sociology, 24 (2),