Salaojituksen suunnittelu ja toteutus irlantilaisittain: Osa 2 Kuoppatesti ja vedenläpäisykyvyn määritys

Samankaltaiset tiedostot
Salaojituksen suunnittelu ja toteutus irlantilaisittain: ojavälin ja syvyyden sovittaminen lohkon ominaisuksiin Osa 1 Kuivatusjärjestelmät

OSMO-Tuloksia Maan rakenne ja kuivatus

Miten vedet pois pellolta ja juurille happea? Miten pienentää maan tiivistymisriskejä?

Kuivatus kuntoon -Mutta millaisella salaojituksella? Avaus

1) Haarautuminen vähäistä, epätasaisesti jakautunut maaprofiiliin 0) Ei juuri ollenkaan sivuhaaroja, juurissa jyrkkiä mutkia ja juuret osin litteitä

EESPOO, ESPOONKARTANO, MANKBY Liite 5 Georg Haggrén 2012

Mikä pelloissa vikana? Maan kasvukunnon haasteet

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 1

1. Maalajin määritys maastossa

Maan hoito muokkaamalla - muokkaus minimiin ja tiivistymät pois. Tuomas J. Mattila Kilpiän tila

Miten tunnistaa maan kasvukunto? Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Nurmesta Tulosta -hanke. Pellon kasvukunto. Nurmex-tietoisku 11 Marita Jääskeläinen

Maaperätutkimukset. Maaperätutkimusten tarkoituksena on varmistaa, että suunniteltava järjestelmä soveltuu kohteeseen Koekuoppa

Maan vesitalous ja kasvukunto ja Sami Talola, Maan vesitalous ja kasvukunto (MAVEKA) -hanke

Salaojitus. Jarmo Nissinen

Hydrologia. Pohjaveden esiintyminen ja käyttö

Toimiva salaojitus. Pellon vesitalous kohdilleen Markus Sikkilä Salaojayhdistys

[Kirjoita teksti] Tn:o Sievin Järvikylän uusjako salaojahanke vaihe 2. Pinta-ala yhteensä

HOLLOLAN KUNTA, KUNTOTIE, RAKENNETTAVUUSSELVITYS

Miten viljelijä voi kehittää maan kasvukuntoa?

Esimerkki eräästä maaperänäytteenotossa käytetystä ohjeesta

Sievin Kiiskilän uusjako salaojahanke vaihe 2

Maan viljavuus luomussa -Fysikaaliset ja kemialliset tekijät - Osa 2. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Imeytyskentän rakentamista edeltävät esitutkimukset Yleistä Koekuoppa

MAANMUOKKAUSMENETELMÄT VESIENSUOJELU JA YMPÄRISTÖNHOITO

Harjoitus 2: Hydrologinen kierto

Metsänhoidon perusteet

Sastamala Tyrvään Vanhankirkon itäpuolelle kaivettavan sähkökaapelikaivannon linjan muinaisjäännöskartoitus 2011 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt

Miten eri viljelykasvit vaikuttavat maan rakenteeseen

IISALMEN KAUPUNKI UIMAHALLIEN SIJOITUSVAIHTOEHDOT ALUEIDEN POHJASUHDEKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS

Peltomaan rakenteen arviointi

Maaperäkarttojen vertailu - Helsinki, Espoo, Vantaa, GTK

Muhos Päivärinteen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010.

Maan rakenteeseen vaikuttavia tekijöitä. Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala

SEINÄJOEN KAUPUNKI ROVEKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS

SataVarMa Mansikanviljelyn kilpailukyvyn parantaminen Lounais-Suomessa - Viljelmän perustamistavat

Maan rakenteen hallinta ja pellon kuivatus

Happamat sulfaattimaat ja niiden tunnistaminen. Mirkka Hadzic Suomen ympäristökeskus, SYKE Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2018

VILJAVUUSTUTKIMUS s-posti: Päivämäärä Asiakasnro Tutkimusnro

[Kirjoita teksti] Tn:o Pinta-ala yhteensä

Juurten kasvaessa maassa ne parantavat maata

Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla

Tn:o Sievin Kiiskilän uusjako salaojahanke vaihe 1

Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit

KIRKKORANTA KERIMÄKI ALUEEN MAAPERÄKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS

JÄÄKAUDEN JÄLJET SUOMEN MAAPERÄSSÄ OLLI RUTH, YLIOPISTONLEHTORI GEOTIETEIDEN JA MAANTIETEEN LAITOS

Ojitus hyvän sadon perusedellytyksenä

Maa- ja metsätalousministeriön asetus

Toipuuko maa? Millaisia rakennevaurioita syntyi ja miten niitä korjataan

Hyvä maanmuokkaus onnistuneen koneistutuksen edellytys

Punkalaidun Mäenpää Lunteenintie arkeologinen valvonta vanhalla Huittinen Punkalaidun Urjala tielinjalla 2014 Timo Sepänmaa Antti Bilund

Järki Pelto-tapaaminen Kohti täyttä satoa pellon potentiaali käyttöön! J.Knaapi

Pohjavesialueiden kuvaukset, luokat ja rajaukset pääsijaintikunta Varkaus

Maan rakenne. Sininen Haapavesi hankkeen pienryhmäkoulutus Laura Blomqvist ProAgria Etelä-Suomi ry/mkn Maisemapalvelut

Kasvinsuojeluruiskun tekniikka ja suutinvalinta. Kasvinsuojelukoulutus

Peltomaan rakenteen arviointi

Maan tiivistymisen vaikutus satotasoon

GEO. Niemenkatu 73 Puhelin LAHTI

Rakennekalkki Ratkaisu savimaiden rakenneongelmiin VYR viljelijäseminaari 2018 Kjell Weppling ja Anne-Mari Aurola / Nordkalk Oy Ab

GEOPALVELU OY TYÖ N:O SKOL jäsen

Liikennealueiden riskiluokitus

Kehtomaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys. pohjavesialue , SODANKYLÄ

WSP TutkimusKORTES Oy Heikkiläntie 7 D HELSINKI Puh Fax

MolokClassic Syväkeräys -säiliön (5 m³, 3 m³, 1.3 m³, 800l ja 300 l) ASENNUSOHJE

HIIDENVESI-ILTA Peltomaan rakenne ja ravinnekuormitus

Miten maan sadontuottokyvyn saa paranemaan? - Maan rakenne avainasemassa

Peltomaan laatutesti Havaintojen ja mittausten teko-ohjeet

Valvojakurssi Pentti Toikka. Kasvualustat ja kuntta sekä näiden materiaalien oikeellisuus ja käyttö. Tmi Pentti Toikka

Huittinen Pertti Riikonen ProAgria Satakunta. Humuspitoisuuden vaukutus pistearvoihin

Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle

Kuinka maan kasvukuntoa kehitetään vinkkejä ja suosituksia OSMO hankkeesta. Tuomas Mattila Luomupäivät, Pori

Maan kasvukunnon havainnointi. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon

Vetoletkulevitys urakointikäytössä Belgiassa onnistuisiko myös Suomessa?

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Tuusula Vaunukangas tarkkuusinventointi 2013

Peltomaan laatutesti -tutkimustieto käytäntöön

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista Raija Suomela MTT Ruukki

Maan fysikaalisen viljavuuden hoito vesitalous hallintaan ja tiivistymien välttäminen

RUUKIN RANTAPELTO SIIKAJOEN VALUMA-ALUEELLE TYYPILLISEN SULFAATTIMAAN MAAPROFIILIN KUVAUS

Sulfidisavien tutkiminen

Somero Valimotien asemakaava ja asemakaavamuutoksen. muinaisjäännösinventointi 2017

Metsämaan kantavuus ja kulkukelpoisuus: Maan fysikaaliset ominaisuudet

Ikaalinen Sarkkila Sarkinranta II suunnittelualueen muinaisjäännösinventointi 2011

Tampereen Infra Yhdyskuntatekniikka

POHJATUTKIMUSRAPORTTI

[Kirjoita teksti] Tn:o Sievin Kiiskilän uusjako salaojahanke vaihe 1

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi

VILJAVUUSTUTKIMUS s-posti: Päivämäärä Asiakasnro Tutkimusnro

HIETA-AHON KAAVARUNKO, KIIMINKI MAAPERÄ- JA RAKENNETTAVUUSSELVITYS

Maan rakenteen vaikutus eroosioon. Janne Heikkinen, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Astrum-keskus, Salo

Rakennus- ja ympäristölautakunta Vöyrintie 18, Vöyri

Peltomaan lierot ja niiden merkitys maan kasvukunnossa

TYÖKALUJOUSET ISO 10243

kn F 'W pk/0.2 M KARHUNMAEN KAAVA-AL Koorclino.cdisto ETRS-GK

Sastamala Suodenniemi Pohjankylä Viemärilinjan koekaivaus hist. ajan kylätontilla 2010

Salaojakonetutkimus Sievi. Salaojituksen neuvottelupäivät Tampere Markus Sikkilä, Salaojayhdistys

MAANALAISEEN LASIKUITULUJITETTUUN LUJITEMUOVISÄILIÖÖN KOHDISTUVAT KUORMITUKSET

Turvepaksuuden ja ojituksen merkitys happamuuskuormituksen muodostumisessa (Sulfa II)

Kompostien käyttö viherrakentamisessa. Katja Börjesson 2015

Transkriptio:

Salaojituksen suunnittelu ja toteutus irlantilaisittain: Osa 2 Kuoppatesti ja vedenläpäisykyvyn määritys Pat Tuohy, Owen Fenton 3.10.2018 Ilmajoki 4.10.2018 Loimaa

Kuoppatesti Menetelmä kehitettiin Heavy Soils Programme koetiloilla

Heavy Soils Programme koetilat

Vaihe 1: Kuoppatesti Suunnittelun aluksi selvitetään, miksi kuivatustilanne on heikko Vakioratkaisut eivät sovellu kaikkialle Useita maakuoppia kaivetaan ojitettavalle alueelle (vähintään 2,5 m syviä) Kaivettaessa tarkastellaan maaprofiilia kuopan reunoissa Onko maassa veden kulkua estäviä kerroksia? TÄRKEÄÄ: Mistä voidaan tunnistaa hyvä vedenläpäisykyky?

Vaihe 2: Mitä tarkastellaan? Look for Indicators of permeability Groundwater seepage: if present and approximate rate Not the collection of surface water!

Mistä tunnistaa hyvän vedenläpäisykyvyn? Helposti murustuva/luhistuva yleensä vettä tihkuu kuoppaan

Muita merkkejä läpäisykyvystä Tiiviit kerrokset (rautasaostuma, mangaani, kyntöantura) tai sementoituneet kerrokset Maalaji

Lisää tuntomerkkejä: Maan huokoisuus Maan rakenne Huokoisuus Hyvä Keskinkertainen Huono

Läpäisevyyden tuntomerkkejä: Koostumus: tahmeus ja muovattavuus Kostea Märkä Muovattavuus/tahmeus (Irish Soil Information System: Soil Profile handbook, 2008)

Läpäisevyyden tuntomerkkejä: Kivisyys Maan osasten suuntautuneisuus (vaaka/pysty) (FAO, 2006)

Läpäisevyyden tuntomerkkejä: Juurten kasvu, suunta, syvyys

Läpäisevyyden tuntomerkkejä: Väri: Ruskeat sävyt: hyvä rakenne, vähän kuivatusongelmia Sininen/harmaa: raskas, veden vaivaama, korkea pohjavesi Musta: paljon multavuutta Valkoinen/vaalea: huuhtoutunut

Tarkemmin oppaista: (Irish Soil Information System: Soil Profile Handbook, 2008) (FAO, Guidelines for Soil Description 2006) http://gis.teagasc.ie/soils/downloads.php Project Technical Reports http://www.fao.org/publications/card/en/c/903943c7- f56a-521a-8d32-459e7e0cdae9/

Kuivatustilan arviointi - yksityiskohdat Tuntomerkit Veden tihkuminen Tiiviit kerrokset Maalaji (hieta, hiesu, savi) Huokoset Koostumus Kivisyys Juuret Maan jako kerroksiin Eri kerrokset erotetaan tuntomerkkien avulla Kerrosten luokittelu hyvin, kohtalaisesti ja heikosti läpäiseviin Lohkokohtainen kuivatussuunnitelma luokittelun perusteella

Tuntomerkki Luokittelu Luokittelu Pisteet Painotus Veden tihkuminen Tuntomerkkien pisteytys Kyllä/ei Vettä tihkuu 1 A Ei tihku 0 (A =10, B = 4, C = 1) Tiivistymät Kyllä/ei Tiivis kerros -1 A Ei tiivistynyt 0 Maalaji Aistinvarainen luokitus (DEFRA 2005) Kevyet ja keskiraskaat maat 1 B Raskaat savimaat 0 Huokoset Vähän, kohtalaisesti tai paljon (Shepherd 2009) Paljon 2 C Kohtalaisesti 1 Vähän 0 Koostumus Tahmeus & muovailtavuus (FAO 2006) Ei-tahmea, ei muovailtava 2 C Tahmea tai muovailtava 1 Tahmea ja muovailtava 0 Kivisyys Kivien määrä (FAO 2006) Kiviä > 15% 1 C Kiviä < 15% 0 Juuret Kyllä/ei Juuria 1 C Ei juuria 0

Tuntomerkkien pisteytys

Kehitimme vuokaavion menetelmän soveltamiseen pellolla:

Jako kolmeen luokkaan Eri ominaisuuksille annetaan pisteitä ja painokertoimien avulla eri ominaisuuksia painotetaan eri tavoin. Jokainen kerros arvioidaan erikseen. Poimi tyypillisimmät ominaisuudet, jos jokin kerroksen ominaisuuksista ei sovi alla olevaan kolmijakoon. Punaiset kohdat ovat tärkeimpiä tuntomerkkejä, mutta niitä ei välttämättä esiinny kaikissa maissa. Hyvä vedenläpäisykyky -Pohjaveden korkeus -Kevyt tai keskiraskas maalaji -Hyvin murustunut, kokkareiden tai särmikäs rakenne -Ei muovailtava Keskinkertainen vedenläpäisykyky -Keskiraskas tai kevyt maalaji -Keskinkertaisesti muruinen rakenne -Kohtuullisesti huokosia -Ei muovailtava -Saattaa olla laikkkuja Huono vedenläpäisykyky -Tiivistyneitä kerroksia -Raskas maalaji -Massiivinen tai kerroksellinen rakenne -Vähän huokosia -Muovailtava -Laikukas