TGK-LAINEN Turun Greyhound Klubin jäsenlehti 2/2017
Turun Greyhound Klubi ry www.turungreyhoundklubi.net PUHEENJOHTAJA Petri Seppälä petri.j.seppala (ät) gmail.com p. 040 417 8974 SIHTEERI Erja Lindstedt erjalindstedt (ät) gmail.com p. 050 514 7940 RAHASTONHOITAJA Laura Kukko Laura.kukko94 (at) gmail.com 045 633 1259 HALLITUKSEN JÄSENET Jouni Niemi (varapj.) Jouni.Niemi (ät) vetman.fi p. 050 012 1487 Mikko Aalto mikko.o.aalto (ät) gmail.com p. 044 311 4713 Hannu Niemi hannu.t.niemi (at) gmail.com p. 040 520 0512 VARAJÄSENET Jaana Tarnanen Jaana Lintunen TIEDOTUKSESTA VASTAAVAT Petri Seppälä Erja Lindstedt Facessa: Turun Greyhoundklubi Kotipaikka Turku, ensirekisteröintipäivämäärä 4.3.1981 TGK:n pankkiyhteys FI31 2325 1800 0154 08 Jäsenmaksu Vuodelle 2017 50 Ratamaksut harjoituksissa 2017 Vuosikortti 20 (Huom! vain jäsenille) Vetomaksu / koira jäsenille 5 Vetomaksu / koira ei-jäsenille 10 Handslip 5 Jäsenlehti TGK-lainen Toimitus & taitto Mirja Piranta mirja.piranta (at) kolumbus.fi Painopaikka: Manset Oy Seuraava lehti: 3/2017 syyskuussa (aineistot 3.9. menn.) 4/2017 joulukuussa (aineistot 30.11. menn.) Ilmoitushinnat 1/1 sivu 50, 1/2 sivua 30 Kannen / takakannen kuva Milla Toivanen: Rahikaisten Pavo,TGK:n & GRL:n Vuoden Sprintteri 2016 voitti Tampereella uuden kauden avauskilpailussa. Jutta Venhola: Jaana Lintusen whippetpentu Abel töissä. Kun toimitaan jäsenhinnoilla, tosite vuoden 2017 jäsenmaksusta tulee esittää. Jäsenhinnoilla jäsen voi juoksuttaa vain omia koiriaan.
Terve kaikille! Puheenjohtajalta Kausi on pyörähtänyt käyntiin hiukan yskien, kevät oli myöhäinen ja vettä riitti. Ratatalkoita pidettiin lumisateessa toukokuussa, normaalisti juoksutreenit ovat aiempina vuosina olleet jo silloin käynnissä. Mutta nyt rataa ei pystytty hoitamaan juoksukuntoon toukokuun aikana ollenkaan ja kalustokin oli vajavaista. Hommia on saatu taas tehdä ja paljon on edessä. Kuten joskus aiemminkin olen kirjoitellut, että rata on vanha ja vaatii huolenpitoa jatkuvasti. Samalla meidän on muistettava ravirataväki, heidän tyytyväisyys, ja sekin tuo omalta osaltaan työtä, siistimistä, niittämistä jne. Mutta siistihän on kaunista... Nämä tehtävät vaativat kuitenkin ihmisiä radalle tekemään arvokasta talkootyötä, itsestään eivät epäkohdat korjaannu. Apuanne, arvoisat jäsenet, tarvitaan. Oli se sitten kisapäivä tai ihan mikä päivä tahansa, olkaa siis reippaasti yhteyksissä. Olisimme kiitollisia avusta. EGU:n RotuRace tapahtumassa TGK kävi talkoilemassa kahtena päivänä ja mukana meitä auttamassa oli kerhon ulkopuolinen koiraharrastaja. Erittäin iso KIITOS Miia Anttilalle! Lana-autokin on vihdoin saatu hankittua Kuva: Minna Leppänen vähäisistä varoista, ja tällä hetkellä lanaus sujuu mukavasti. Osaltaan lana-auton puuttuminenkin vaikutti kauden alun venymiseen. Kisakautta ei kuitenkaan ole Turussa saatu aloitettua, viralliset harjoitukset peruttiin ja yksi kilpailupäivä peruttiin edeltävänä päivänä, kun tätä palstaa kirjoittelen. Harmillista, pitkä kevät vaikuttaa kauden alkuun. Myös toisen liiton kilpailut kiinnostavat harrastajia, millä on iso vaikutus GRL:n kilpailukalenteriin ja kisojen pystyyn nousemiseen. On aika vaikeata saada nämä kaksi kalenteria sopimaan yhteen. Olisi tärkeätä saada kisat nousemaan, ja riittävillä lähtömäärillä, jotta järjestäminen on järkevää. Peruutetut kisat syövät miestä paljon ja osaltaan myös turhauttavat. No joo, kyllä se tästä lähtee, mutta on muutamia asioita, joita on tullut mieleen. Mutta niistä sitten myöhemmin. Itselleni alkanut kisakausi on erilainen ja jännittävä, koska haluan kilpailuttaa omaa koiraa, Aulista, jolle tämä kausi on viimeinen. Ihan kuin aloittaisi taas kaiken uudelleen... Mutta hei, hyvää kautta kaikille harrastajille! Petri Seppälä
Sanaset synnyttämöstä Sisälläni kuplii, iloitsen kuin lapsi jouluaattona. Sain taas tehdä lehden ja lisää vuoden mittaan. Sisälläni kuplii, iloitsen kuin... Pieni greyhoundtyttöni kasvaa, vahvistuu, palauttaa lajia uudelleen konkretiaksi. Sisälläni kuplii... Uuden kilpakauden myötä voin taas seurata & näpytellä TGK-laisen sivuille tarinoita. Jääpälvien aikaan pieni oli vielä aika pieni, kesäkuun alussa yhtä kylmä kuin maaliskuussa. Myötätuuli kantaa aina, ja vireen johtaminen on huippujohtaja Matti Alahuhdan mukaan erittäin tärkeää. Vire on johdettavien ihmisten ja yrityksen kulttuurin välissä. Yhtä hyvin vire voi sijaita myös johdettavien ihmisten ja minkä tahansa yhteisön kulttuurin välissä. Heti ensimmäisissä TGK:n talkoissa vallitsi oiva vire, syttyi ilointo. Mutta, kun milloin menee hyvin, on tärkeää estää ylimielisyys ja vääränlainen tyytyväisyydentunne. Jos se unohtuu, käynnistyy taantuminen. Elvistelyn sijaan voimallisempi panostus tulisikin kohdistaa siihen, miten toimintaa edelleen parannetaan. Tampereella kauden avauskilpailuissa kaikki osui myös kohdilleen. Myönteisen hengen voimalla kehittyi huippuvire. Lupaavaa! Heikko treenitalvi ja vielä huonompi kevät vaan on viivästyttänyt nelijalkaisten urheilijoiden saamista ratakuntoon. Tämä luonnollisesti näkyy osallistujakatona alkukaudesta. Mutta hyvällä hengellä, vaikkakin pienellä joukolla, kausi alkoi. Oikealla tavalla nöyrä mieli on kaiken perusta. Huominen näet voi muuttaa kaiken, ykkösestä tulla viimeinen. Elvistelevä itsetyytyväisyys syö aina kehittymisen voimaa, pidetään siis semmoinen loitolla. Eikä milloinkaan kannata näytellä enempää kuin oikeasti on. Uskottavuus lisääntyy vain rehellisyydellä. Jos ilmenee huonoja uutisia, niitä ei koskaan pidä salailla. Huonojen uutisten tuojaa tulee mieluummin rohkaista, ettei pääse syntymään kaunistelun kulttuuria ja mielistelyn ilmapiiriä. Tärkeää on avoimuus ja läpinäkyvyys, avoimuus ja suoruus, rakentava kritiikki, jos kritiikkiin on aihetta. Mennään niillä eteenpäin, myös TGK:ssa! Tässä lehdessä käydään mm. radan kunnostustöissä ja kauden ensimmäisissä kilpailuissa kera TGK-koirien. Myös kerhon greyhoundien näyttelymenestys pääsi palstoille, ja Juniorisivuilla Niemen Vertti kertoo omista greyhoundeistaan sekä treenilomastaan Skotlannissa. Kirjoittaa ja editoida tekstejä, ja sitten laittaa ne sivuille, parasta maailmassa! Olen kirjoittava ihminen, minulla on kirjoittaessa kivaa, iloitsen kuin... Työnteko saa olla kivaa, sen kuuluu olla kivaa, jotta ihminen panisi parastaan. Harrastuksessa kiva on erityisen tärkeää, että ylipäänsä viitsii harrastaa. Mukavia lukuhetkiä! Mirja Piranta
Jäsenmaksun perusteista Metsämäen rataa on kallista käyttää. Se näkyy TGK:n vetomaksuissa sekä harjoituksissa että kilpailuissa. Myös kerhon jäsenmaksu on korkeampi kuin muilla GRL:n kerhoilla. Jäsenmaksun päättää aina kerhon vuosikokous, ei hallitus. Kaikki jäsenet siis saavat siihen vaikuttaa. Laajakaarteisena rata on turvallinen juosta. Mutta kuten kaikilla radoilla, radan turvalliseen juoksukuntoon laittaminen vaatii riittävästi väkeä. On kasteltava, lanattava, huollettava radan rakenteita, kerättävä mahdollisia kiviä ovaalilta jne. tarpeen mukaan. Moni toivoo kilpailuja Metsämäkeen radan profiilin takia. Mitä nopeampia koiria, sen turvallisempi onkin hyvään kuntoon laitettu laajakaarteinen rata. Mutta ovaalin ylläpito ja käyttö vaatii TGK:lta voimavaroihin nähden suurta taloudellista ja fyysistä panosta. Sekin vaikuttaa jäsenmaksun määrään. Radan ylläpitokulut ovat jokavuotinen menoerä, ratatekniikka on vanhaa ja se vaatii jatkuvia korjaustoimia. Samalla myös vuokrat ovat aika kovia, vaikka kuinka sopimuksia tehdään. Näillä koiramäärillä on vaikeata saada kuluja katettua ja sponsoreita on nykyisin hankala saada, puheenjohtaja havainnollistaa yhtälöä. Jos kerho ei saa kasaan kulurahoja, alkaa olla kysymys siitä, saako TGK ylipäänsä järjestää Metsämäessä kilpailuja ja harjoituksia. TGK järjestää vuosittain kerhoista eniten kisoja. Ratavuokrat, vedenkäyttö, sähköt nielevät niissä kerhon budjetista leijonanosan. Viime vuonna Metsämäessä juostiin 10 kisat, nyt kuudet, ja edelleen enemmän kisapäiviä kuin muilla kerhoilla. Ensimmäisten kilpailujen piti tänä vuonna olla kesäkuussa, keskiviikkoharjoitukset alkoivat 31.5. GRL:n kilpailukalenterissa TGK:n vastuu on siis aina vaan suuri toteuttaa kilpailuja. Miten turvata toteutumiset? Avainasemassa ovat harrastajien aktiivisuus ja osallistuminen talkoisiin, varainkeruuseen ja muuhun käytännön toimintaan. Tekijämäärä on nykyisin niin pieni, että sillä on varaa kasvaa, jolloin voidaan turvata toiminta Metsämäessä. Kun muu rahoitus on lähes mahdotonta, tärkeimmiksi toimiksi nousevat talkootoiminta ja varainkeruu. Niiden lisäksi muu taloudellinen apu, lahjoitukset, kannattajajäsenyys tai muu auttaisivat pitämään kilpailu- ja harjoitustoiminnan vakaalla pohjalla Metsämäessä. Jäseniään TGK muistaa edullisemmilla harjoitusmaksuilla. Jäsenetuihin kuuluu myös neljästi vuodessa ilmestyvä väreissä painettu kerholehti TGK-lainen, jonka sivuilta löytyvät mm. kesän kaikki kilpailut Turun Greyhound Klubia edustavien koirien vinkkelistä. Lehti jaetaan jäsenten postilaatikoihin sekä julkaistaan myöhemmin netissä TGK:n kotisivuilla. Kilpailut Metsämäessä kaudella 2017 Su 16.7. klo 14 Sprintti Derby -ae. whippet, Derby ae. + fin. Su 23.7. klo 14 Sprintti Derby -fin. whippet, sijjoituslähtöjä Su 20.8. klo 14 JD / GP -ae. whippet, sijoituslähtöjä La 26.8. klo 14 JD / GP -fin. whippet, sijoituslähtöjä Su 3.9. klo 14 Turku Classic -ae. whippet, sijoituslähtöjä Su 10.9. klo 14 Turku Classic -fin. whippet, sijoituslähtöjä
Rataa juoksukuntoon Raportoi MirjaP Laitilassa syntyivät tarpeelliset ajosillat radalle painumia estämään. Viehe liikkui jo ensimmäisten talkoiden jälkeen. (Kuvat: Jaana Lintunen) Miten rata talvehti? Mikä vaatii korjausta tai uusimista? Joka kevät rataan on panostettava, jotta Metsämäen ovaalilla voidaan ajaa sähköjänistä. Pieni, mutta sitkeä talkooryhmä on taas touhunnut radalla moneen otteeseen. GRL:n virallinen harjoituspäivä 10.5. valitettavasti jouduttiin perumaan, kun ei kerinnyt rata talven jäljiltä kuntoon. Kevään ensimmäisissä talkoissa poistettiin kiskon ja lanan rikkinäiset laakerit sekä siirrettiin 325:n lähtökopit paikoilleen. Takasuoran notko myös täytettiin hiekalla. Paikalla olivat minun lisäksi Heikki, Mikko, Laura, Hannu, Jouni ja Virpin porukka. Ilma suosi aurinko paistoi ja tuulikin tyyntyi. Ensi viikolla jatketaan, intoili Lintusen Jaana. Notko syntyy radan takasuoralle raskaiden ajoneuvojen painosta. Ravitoimintaan liittyen niillä joudutaan ajelemaan greyradan yli. Ongelmaa poistamaan, ainakin helpottamaan, TGK:lla on nyt ajosillat, joita myöten radanylitys tapahtuu. Ensin suunniteltiin metallisia ajosiltoja, mutta olivat aivan liian kalliit. Petrin kanssa sitten haettiin lautaa ja levyä, josta ne sitten tehtiin Laitilassa. Kiitos Rakennepalvelu Jurva Rinne ja Varppela Oy edullisista tarpeista, Niemen Hannu kiittelee iloisena. Mistä lana-auto? Virallisen harjoituspäivän sijaan porukka talkoili radalla. Räntäsateessa talkoiltiin, saatiin taas aika paljon aikaiseksi. Vielä kun saataisiin lana-auto, niin olisi asiat hyvin, totesi Jaana. Entinen lana-auto ei korjausyrityksistä huolimatta enää kyennyt yhteistyöhön. Ainoa vaihtoehto oli hankkia uusi lana-auto TGK:lle. Se oli helpommin sanottu kuin tehty. Sopuhintaiset pelit viedään käsistä heti, ei niitä varailla kenellekään. Virroilla oli myynnissä lana-autoksi passeli, kerkisi mennä. Hyviä vaihtoehtoja kyllä oli tarjolla, mutta kun työnteko harrastuksia häiritsee, kukaan ei kerinnyt ajoissa paikalle ja autot menivät. Isojoella, Tammelassa, Lohjal-
la... Kunnes tärppäsi 21. toukokuuta. Urjalassa oli yksi Pajero kaupan. Soittelin siitä jo aiemmin ja kuulosti OK-peliltä. Sunnuntaina ajattelin, että josko sitä ajelemaan lähtis sinnepäin. Takaisin tultiin kahdella autolla, puhis- Petri myhäilee. Valkoinen komistus saatu radalle. Sitten vielä lanan fiksausta ennen kuin urheilijakuonot ovaalille pääsivät. Myös lana vaati uusia osia, mistä semmoisia saisi? Seppälän tallissa syntyy kerhon hyväksi. Lanan osia uusitaan ja uusi lana-autokin tosiaan tuli hankittua sunnuntaina, Petri tiedotti kuvadokumenttien kera. Ratalanan vanha tasausterä, tai miksi sitä nyt ikinä voi kutsuakaan, oli kulunut puhki. Aki Sassi puheli viime vuonna, että hänellä olis hyvä osa olemassa, larssen pätkä. Hain sen Nukarista lauantaina. Kiitos Akille. Painoi ihan... hitokseen. Teräs saatiin vaikeuksien kautta kärrystä pois ja sunnuntaina alkoi rälläköinti. Totesin, että osaa pitää hiukan modata ja ottaa reunoista liikoja pois, koska sellaisenaan olisi liian korkeat reunat lanan runkoon nähden, Petri selittää. Maanantaina jatkoin leikkaamista, rälläköintiä, ja reunat tuli poistettua. Sen jälkeen vanhan terän kimppuun ja leikkaamaan irti kiinnitysosa, joka piti hitsata uuteen terään. Toivottavasti saumat pitää... Helatorstaiaattona talkooryhmä laittoi kastelujärjestelmän kuntoon. Koekastelu, ja Keltaisen huoltolanan ensimmäinen niin sanottu tasausterä vaati uuden osan. Petri rälläköi ja hitsasi. (Kuvat: Petri Seppälä)
Taru Lehtosen kuvasarja näyttää miten rata muuttui helatorstaiaattona. toimii! Petri ja Hannu punnersivat Seppälän autotallissa korjatun painavan lanan tärkeän osan radalle ja lanaan. Lana ratakunnossa, ja kierroksille uudella autolla. Kyllä kaunistui ovaali, harjoitukset voivat alkaa Metsämäessä 31. toukokuuta. Ne myös alkoivat. Petri lanaa uudella autolla & kunnostetulla lanalla. Hienoa jälkeä syntyi. Mikko kytkee kastelujärjestelmää. Hannu ja Petri viimeistelevät lanaa. Kaikki lähti toimimaan!
Pauli avasi ratakauden mitalilla Kilpailukausi 2017 käynnistyi Tampereelta 20.5. Monen urheilijan kunto on heikon talven jäljiltä vielä vaiheessa, mutta viisi lähtöä kertyi, kaksi niistä sprintin greylähtöjä. Trial-juoksuja nähtiin kaksi sekä toistakymmentä harjoitusjuoksua. Pavo Pauli TGK:sta lähti Valkkunsa Heikin kanssa avaamaan kauttaan. Hyvin poika avasikin, lähtövoitto ja päivän kovin aika kisan ainoalla TGK:n greyhoundilla Radalle on lisätty syksyllä paksulti uutta hiekkaa, joten baana on vielä muuta kuin nopeimmillaan. Pauli viihtyy Kaupin tiukkakaarteisella radalla. Miten poika tänään sen teki? No, ilman harkkajuoksua oli Valkulla vähän kilin tunteet ennen kisaa. Urheilija itse uhkui kuitenkin itsevarmuutta ja irtosi se kuuluisa rataraivokin pojasta, kun viehettä testattiin, Valkku kertoo. Itse startissa lähtö onnistui kohtuullisesti, mutta kiihdytys oli sitten taattua Pavoa. Ekassa kurvissa vapaa linja ja yli koiranmitta muiden edelle. Päivä Tampereella sujui iloisen auringon alla. Kiitoksia sinkosi päivästä niin toimihenkilöille, kilpailuttajille kuin yleisölle. Tampereen Kaupin rata oli hyvässä kunnossa ja tunnelma muutenkin rata-alueella erittäin mukava ja viihtyisä. Kausi ei oikein paremmin voisi alkaa, ja tällä positiivisella ja yhdessä tekemisen meiningillä on hyvä jatkaa eteenpäin, kiitteli myös GRL:n pj. Joni Tuhkanen. Pauli ja sen Valkku uhkuvat voitontahtoa. Pauli voimistuu, Valkku selvästi hoikistuu. Greyhound Hill s-sijoitus 280 m 1. Pavo 33,4 (1) 17.02 L2 2. Punaluu Black 35,5 (3) 17.09 L2 3. Wai Wai 31,7 (4) 17.23 L3 4. Capes G.I. Jane 24,1 (2) 17.95 L7 (You Know My Name - Lepus) om: Heikki & Maaria Rahikainen kasv: Fast Friends Pavo on facebookissa. Kannattaa lueskella urheilijan mietteitä.
Mitali kaulaan voittajalle. Niin herkkä tilanne. Valkku kuvaa mua voittajana, vissiin todisteeks pätevyydestään. (Kuva: Erkki Ruusunen) Loppurutistus tuli myös hyvin ja päivän nopein, erittäin hyvä pehmeällä radalla. Kova jäbä. Kunnossa on sekä kroppa, että pää. Heikin mielestä Kaupin rata suorastaan sopii Pavolle. Kaupissa on tullut voittoja aika pitkälti sen vuoksi, että Pauli ei arastele yhtään tiukkaa profiilia kaarteessa. Toki se kertoo paljon myös voimatasapainosta ja hermoston toiminnasta. On se lempirata meille molemmille, iloinen Valkku paljastaa. Urheilija itse tuumi seinällään: Who s your daddy! Kauden avaus takana. Hyvä kisa. Tasaista oli kovassa seurassa. Valkun kanssa sovittu taktiikka piti ja pääsin ekaan mutkaan vapaalla linjalla. Siitä koiranmitan irti muista ja loppupuristus riitti hyvään aikaan ja ykkössijaan... Lähtövideoiden tultua urheilija-pavo mietti vielä: Tässä vähän viel fiiliksiä eiliseltä. Aika raastavaa kattoo, miten huono lähtijä mä oon. Siel kopissa vaan on niin siistii, pakko aina vähän kalistella verkkoa! Mut hei, ei midist ja niinkun Nykäsen Matti sanois - lähdöllä ei oo väliä jos on lopussa eka... Tekstit: Mirja Piranta Kuvat: Milla Toivanen TGK:n whippeteistä Hooligan Huli asettui lähtökoppiin kauden ensimmäisissä kisoissa. EGU:n komeetta, Sylvester Stallone, veti lempinimensä mukaisen rambomaisesti voiton ykkösen aikaan. Vuoden lopulla kuusi täyttävä Hooligan kiri täydessä lähdössä toiseksi. Oiva kauden avaus. Huli aloitti hopealla Määrätietoisella askeleella kisakautta 2017 avaamaan. 10
Whippet Hill s-sijoitus 280 m 1. Sylvester Stallone 14,4 (4) 18.25 L1 2. Hooligan 15,8 (1) 18.55 L2 3. Kamagurka 18,0 (2) 18.58 L2 4. Candyking 17,4 (3) 18.63 L2 5. Jali 18,0 (5) 18.66 L2 6. Lucky Strike 13,5 (6) 18.76 L3 (Voodoo Talk At Kentfield - Hilton) om: Johanna Jäntti & Johanna Kakko kasv: Nopurin Hulin handlerina treenari Jaakko Jaska Stenroos. Kauden toisessa kilpailussa whippeteistä lähtökoppiin asettuiva Hooliganin ja Sylvester Stallonen pentueveljet Hurricane ja Tony Stark. Whippeteillä mallikas edustus Tampere ja kauden toiset kilpailut. TGK:n greyedustus puuttui, mutta whippetit Hurricane ja Tony Stark kilpailivat tyylillä. Greyhoundeille ja whippeteille oli tarjolla kaksipäiväinen VGU:n järjestämä arvokilpailu Top Race. Minimiosallistujamäärä kahdeksan koiraa ei täyttynyt kummassakaan rodussa. Niinpä juostiin pelkkiä sijoituslähtöjä yhtenä päivänä, greyt 280 metriä, whippetit 280 ja 350 metriä. Kun talvi oli mikä oli, ei päässyt turvallisesti kartuttamaan tarvittavaa peruskuntoa koirille. Kun olisi ollut vetojen aika, kaljamaa tai koppuraroutaista maata. Kilpailuvalmiuden rakentaminen viivästyi pahasti, ja siksi näkyy niin vähän koiria ovaalilla. Hyvä niin, koska keskenkuntoisen kanssa ei kannata riskejä ottaa. Lauantaina 27.5. ovaalille lähti kaksi TGK: n whippetiä, Hurricane Försti ja Tony Stark Theo. Suomisen Riitan Hurricane otti kauden avauskisassaan tolpan. Voitokas Försti. (Kuva: Joni Tuhkanen) 11
Riitan treenaama Pauliinan Theo juoksi pentueveljensä jälkeen hopealle. Kokemus oli Theon ensimmäinen 350 metrin matkalla. MP Hill s-sijoituslähtö 350 m (W) 1. Hurricane 14,0 (2) 23.69 L4 2. Jedi 14,3 (3) 23.86 L4 3. Tarde II 13,6 (1) 24.65 L6 (Blits - Freida) om: Riitta Suominen kasv: Maxwin Hill s-sijoituslähtö 350 m (W) 1. Sylvester Stallone 14,5 (3) 22.99 L1 2. Tony Stark 21,6 (5) 23.19 L2 3. Kamagurka 18,1 (1) 23.54 L3 4. Jali 18,1 (4) 23.60 L3 5. Slim Shady II 15,4 (2) 23.90 L4 6. Lucky Strike 13,7 (6) 23.93 L4 (Voodoo Talk At Kentfield - Hilton) om: Johanna Jäntti & Johanna Kakko kasv: Nopurin Theo innokkaana kauden ensimmäiseen kisaan. (Kuva: Joni Tuhkanen) Menemisen meininkiätheolla mielessään. (Kuva: Milla Toivanen) Tony Stark Theo piti TGK:n lippua korkealla 4.6. Tampereella. Pauliinan omistama, äiti-riitan treenaama urheilija juoksi nyt toisen kerran elämässään 350 metrin kisan. Theo lisäsi vauhtia 12 Hopea ei vielä kirkastunut kullaksi, mutta aika koheni kolmosen ajasta ykköseen. Lähdössä ottivat mittaa toisistaan pentueveljekset. Snoop Dogg avasi nyt kautensa, viime vuodelta velipojalla on kuuden startin & kuuden voiton kokemus. Kaikki ykkösen ajoilla. Myös Theo kilpaili viime vuonna GRL:n puolella kuusi kertaa, niistä kolme voittoa ja kolme kakkossijaa. Seuraavaksi piti juosta TGK:n kauden avauskisat Metsämäessä. MP Whippet Hill`s-sijoitus 350m (W) 1. Snoop Dogg 17,7 (2) 22.45 L1 2. Tony Stark 21,5 (3) 22.61 L1 3. Slim Shady II 15,1 (1) 23.42 L3 (Voodoo Talk At Kentfield - Hilton) om: Anne Jokisalo, kasv: Nopurin
Vendy - pirteä eläkeläinen Teksti: Mirja Piranta 13 Hyvävoimainen eläkeläistyttö haistelee kevättä. 13 vuotta 24.4.2017. (Kuva: Minna Leppänen) Dainhillz-kennelin kasvatti, 13-vuotias Vendy, on Ilkka Virran ja Minna Leppäsen ensimmäinen greyhound, ja toistaiseksi ainoa narttukoira perheessä. Vendyn eläkepäivät siis sujuvat herraseurassa. Vendy on meille todella tärkeä ja rakas. Koska sillä on ikää jo paljon, kohta väistämättä tulee aika, jolloin joudumme siitä luopumaan, miettii Ilkka. Kuten ihmisetkin, koirat ovat yksilöitä, eikä suurikaan talossa vipeltävä karvakuonolauma pysty korvaamaan sitä menetystä, jonka yhden perheenjäsenen poistuminen aiheuttaa. Olemme kuitenkin iloisia siitä, että olemme saaneet pitää tämän hienon luontokappaleen luonamme jo näin pitkään. Whippetit ovat Ilkalle tuttuja jo lapsuudenkodista, joten aina myöhemminkin vinttikoiria kaduilla tavatessani olen niitä salaa ihastellut. Turussa Iso-Heikkilässä, aivan meidän naapurissa, oli koirapuisto, jossa kävi paljon koiria. Kerran kevättalvella 2004 siitä ohi kulkiessani silmäni osuivat aitauksessa kirmailevaan valkoiseen greyhoundiin. Siitä hetkestä tiesin, mitä halusin. Seuraavat viikot Ilkka kertoo selailleensa kuumeisesti netistä suomalaisten greyhoundkenneleiden kotisivuja. Ilokseni löysin Dainhillz-kennelin pentuilmoituksen ja otin Sartovuon Marjoon ja Heikkiin yhteyttä. Koirien taustoista en ymmärtänyt mitään, eikä sillä ollut mitään väliäkään. Tärkeintä oli saada itselle tuollainen iso komea otus ja vieläpä mahdollisimman nopeasti, Ilkka kertoo. Täytyy sanoa, että Vendy on kyllä vastannut monin kerroin kaikkiin niihin odotuksiin, joita meillä koiraa hankkiessamme oli. Vendy on paitsi älykäs, ystävällinen ja ylväs kotikoira, myös luotettava harrastuskumppani. Kilparadoilta Vendy poistui 6,5-vuotiaana ja täysin terveenä. Täysin terveenä eläkkeelle on huippujuttu. Vendy ei myöskään missään vaiheessa uraansa kärsinyt vakavammista loukkaantumisista. Vain kiimat ja valeraskaudet rajoittivat kilpailuihin osallistumista. Koko kisauransa esikoisemme edusti TGK:ta, Ilkka vielä muistuttaa. Kuningatar-Vendyllä on nykyisin karvakuonokamuina kaksi sitä nuorempaa greyurosta sekä välillä kaksi, välillä neljä whippeturosta. Yhteiselo on sopuisaa. Voinee sanoa, että Vendy on upeasti täyttänyt teillä ensimmäisen greyhoundin paikan? Kyllä! Rauhallisena ja hyvin toimivana narttukoirana Vendy oli myös ihanteellinen ensimmäinen grey ratajuoksutreenareille lajin opetteluun, tuumaa Ilkka. Mikäli tämä ensimmäinen olisi ollut Leevin tyyppinen kuumakalle, mitäköhän siitä kopittamisesta ja muusta olisi aloittelijoilla tullut.
Komea Voltti Royal Canin Show ssa. (Kuva: Linda Aaltonen) Voltti teki taas näyttelyhistoriaa Teksti: Mirja Piranta Kansainvälinen näyttely, TGK:n 18-kuinen Volver Voltti paras uros kakkonen. Lehtosen Tarun komia poika nappasi viime vuonna Vuoden greyhoundpentu 2016 -tittelin. Nyt aukesi sertitili kansainvälisissä kuvioissa. En muista tämmöistä koskaan suomalaiselle puhtaalle juoksijagreylle tapahtuneen, Taru huokaa onnellisena. Kyllä mua jännitti siinä seurassa, että miten meille käy. En ensin edes tajunnut mitä kävi, että paras uros kakkonen kansainvälisessä näyttelyssä mun Voltti. Voltti näytti millainen on komea uros. Taakse jäivät mm. näyttelylinjainen valiouros ja pari 14 näyttelylinjaista junioria. Irlantilainen tuomari arvosti juoksijagreyn korkealle. Parasta laatua poika nuorten luokassa, erinomainen. Voltti voitti oman luokkansa ja sai sertinarvoisen SA:n. Sillä pääsi kilpailemaan paras uros -luokkaan sertistä. Sijoitus siinä toinen, Voltti sai sekä Suomen sertin että kansainvälisen varasertin. Paras uros -luokan voittaja on jo Suomen muotovalio, niin Voltti sai Suomen sertin. Voittaja on myös C.I.B. eli kansainvälinen valio, niin Voltille siirtyi tuon koiran voittama CACIB, varaserti. Tapahtuma kuitenkin on mutkikas ja vahvistamaton. Mun mielestä yksikään juoksija ei ole saavuttanut näyttelyistä varmaankaan 80-lu-
vun jälkeen vara- CACIBI:a saati CACIBI:a, eli tuota kansainvälistä sertiä, Taru muistelee. Se pitää vielä tarkistaa siirtyykö CACIB meille. Jos Voltti CACIB:in saa, ja lisää, Voltti ei kuitenkaan voi valioitua kansainväliseksi muotovalioksi, koska se on rekisteröity ER-rekisteriin. Eli Voltilla ei ole kolmea sukupolvea näkyvissä FCI:n sukutaulussa. Tällaista ei ole tainnut koskaan tulla edes vastaan, että juoksija varacacib:n saisi. Nyt selvitellään vielä, vahvistuuko tämä varaca- CIB CACIBiksi. Seuraavien näyttelyohjeiden mukaan Voltti on sekarotuinen: Koiran katsotaan olevan puhdasrotuinen, kun sen sukutaulussa on kolme täyttä sukupolvea FCI:n hyväksymässä rekisterissä olevia koiria. (lisärekistereihin rekisteröityjä koiria ei hyväksytä), ts. sukutaulussa on koiran nimi, FCI:n hyväksymän rekisterin kirjaintunnus ja rekisterinumero. ER-rekisterissä olevalla komealla Voltilla on FCI:n näkökulmasta harmittava aukko suku- Illalla herra ihaili kotona voitonmerkkejään. (Kuva: Taru Lehtonen) Oho, karkasi Tarun huulilta, kun Voltti: Royal Canin Show 20.5. 2017 Whiskers Volver BM2, CAC, rest CACIB > CACIB Junge: Berri Beare, Ireland taulussaan. Volttia itseään se ei kuitenkaan haittaa. Poika käy edelleen innoissaan näyttelykehässä totuttamassa silmiä juoksijan uljauteen. Voltti ja Elli ratakireiden näyttelyssä Harjavalta 28.5. greyhoundit kehässä. 15
ROP, Leppäkedon No Hope Of Speed VSP, TGK:n Top Vision Capes Ellie Virpin kanssa. Elli rotunsa paras narttu. (Kuva: Taru Lehtonen) Toukokuun viimeinen sunnuntai, ryhmänäyttely Harjavalassa. Kehässä neljä greyhoundia, kaikki puhtaita juoksijoita. Mukana TGK: sta Taru Lehtonen & Voltti ja Virpi Laitamäki & Elli. Harjavallan ryhmikseen lähdettiin, niin kuin muihinkin näyttelyihin, ilman suurempia odotuksia menestyksestä. Toiveissa kuitenkin ERI eli Erinomainen laatuarvostelussa. Se on ihan mahdollista saada, jos kohdalle sattuu tuomari, joka arvostaa myös näitä oikeita juoksijoita, Virpi pohdiskelee. Yllätys olikin melkoinen, kun Virpi näyttelyluetteloa katsoi, kaikki neljä näyttelyyn osallistuvaa englanninvinttikoiraa ratalinjaisia. Taru ei vielä ollut tullut paikalle. Itse olin siellä heti aamusta, kun esitin kaverini borzoiurosta, jonka kehä oli aiemmin aamulla. Laitoin Tarulle luettelosta kuvan ja vielä kysyin, että eikö nämä kaikki nyt ole ratarasseja, ja kyllähän ne oli! Ihan mieletön päivä! Meikäläisen historiassa ensimmäinen kerta, kun kaikki näyttelyssä olleet englanninvinttikoirat olivat ratakoiria, Virpi iloitsee. Elli yllätti iloisesti Virpin, junioriluokassa ERI 1 ja SA, oli vielä Paras narttu 1 ja sai SERTin, Elli oli VSP. Thank you judge Antoan Hlebarov! Virpi käänsi tuomarin arvostelun Ellistä: Leveä kallo, riittävän pitkä kuono, oikea purenta, hyvin kehittyneet jalkojen lihakset, erinomaiset kulmaukset, sujuvat liikkeet. Näyttelymenestystä jo aiemmin niittänyt Voltti on Tarun mukaan hienosti kasvanut näyttelytouhuun. Nyt kuitenkin Voltti liikkui tuomarin mukaan hieman laiskasti ja tuomari toivoi takaliikkeisiin enemmän balanssia. Kuuma vissiin väsytti poikaa tänään. Mutta tyytyväinen olen. Voltilla on tänä vuonna kolmesta näyttelystä kolme sijoitusta, Taru toteaa. Kun Voltti ei vielä ole kypsä radalle, pyörimme nyt näyttelykehässä. Kotona illalla Virtaa muuten taas löytyi. Mirja Piranta Voltin kuva: Armi Lahtonen 16
Epätodellinen tunne Tilanne tuntui ihan epätodelliselta, näyttelyluetteloa tuijottaessani oli pakko uskoa, että tämä on totta. Hämmästys vaihtui nopeasti ilontunteeseen, olihan tämä nyt tosi tosi hienoa, että ratakoiria oli muitakin innostuttu tuomaan näyttelyyn, ja että mekin ollaan mukana tässä harvinaislaatuisessa tapahtumassa. Laitoin heti muutamalle kaverillenikin tietoa, kun mun mielestä tämä oli kyllä tosi upeaa, mahtavaa, ainutlaatuista ja ihan mielettömän jännääkin! Kyllä todella paljon jännitti, kun urokset olivat kehässä ja ihan kertakaikkisen jännää oli odottaa, minkä laatuarvostelun tuomari antaa selkeästi ratakoiran näköiselle englanninvinttikoiralle. Vau! Varmasti sanoin ääneen, kun ensimmäinen uros sai ERI-arvosanan ja toisellekin ERI! En muista koska olisin näyttelyssä ollut näin täpinöissäni, ihan mahtavaa! Aivan mahanpohjassa alkoi jännitys tuntumaan, niinä muutamana minuuttina, kun Ellin kanssa vielä ehdittiin vuoroa odotella. En tosiaan muista, milloin näin jännittynyt olisin koiraa esittäessäni ollut. Pitkät olivat minuutit, kun Elli pönötti tuomarin edessä ja Junioriluokka Capes Ellie Elli ERI 1 ja SA Paras narttu 1 ja SERT VSP Nuorten luokka Whiskers Volver Voltti Laatu erinomainen ERI Nuortenluokan toinen ja SA Paras uros luokassa toinen ja varaserti Tuomari: Antoan Hlebarov, Bulgaria odotettiin meidän laatuarvosanaa. Kun sitten vihdoin kehätoimitsija sanoi ERI ja SA, niin riemulla ei ollut rajaa, päästiin jatkoon. Toinen narttu esiintyi meidän jälkeemme, eikä päässyt jatkoon. Siinä vaiheessa olin kyllä yhtä hymyä, Elli saa sertin, siis ELLI SAA SERT:in, huh huh! Rotunsa paras -kehä me hävittiin, mutta parempi voitti. Elli oli siis Vastakkaisen Sukupuolen Paras. Ja saatiin vielä kannustustakin kehän laidalta! Ihan uskomattoman hienoa! Mielestäni tämä koko näyttely oli voitto ratalinjaiselle greyhoundille! Tuomari arvosti juoksevia koiria, joten ne saivat sijoituksia myös jatkokilpailuissa. Tosi hienoa! Ei oikein kyllä löydy sanoja kuvaamaan miten hämmästyksensekainen ilo oli. Sen vaan sanon, että aivan upeaa oli olla mukana tässä näyttelyssä. Kyllä tämä minulle ainakin oli unohtumaton kokemus, siinäkin mielessä, että kaikki koirat tosiaan olivat ratalinjaisia, ja että Elli pärjäsi näin hyvin! Tätä muistellaan vielä pitkään! Virpi Laitamäki Urheilupuoli käynnistyi TGK:n ensimmäisissä harjoituksissa 31.5. Ajanotto tapahtui käsipelillä, muttei se haitannut tuntumaottoa raskaaseen rataan. Hiekkaa lisättiin syksyllä, radan nopeutumista odotellaan harjoitus- ja kilpailukertojen myötä. Kauden toisissa harjoituksissa 7.6. edelleen käsiajat. Ovaalilla nähtiin TGK:n greyhoundeista ainakin: Aulis, Pauli, Tauno, Karma, Kiusa, Sisu, Nami, Aino. Whippeteistä ovaalilla ainakin: Försti, Enzo, Tommy. Handslipeissä mm. Elli, Uno, Hertta, Kerttu, Niilo, Abel. 17
Juniorisivut TGK-laisen Juniorisivuilla on nyt vuorossa Vertti Niemi. Vertti tutustuttaa lukijat omaan greyhoundpoikaansa Sisuun sekä valaisee jotakin myös greytytöstään Ainosta. Sisu, virallisemmin Nearko on kotoisin Venäjältä. Aino, virallisemmin Capes Fkay, on oman iskän kasvatti. Kun treenikelit olivat mitä olivat, Vertti piti välillä pienen treenitauon ja kävi isoäitinsä kanssa Skotlannissa. MirjaP Vertin Aino ja Sisu kotipihalla. (Kuva: Hannu Niemi) 18 Sisu on kiltti ja välillä niin hölmö, että se on jo huvittavaa. Sisu pelkää leivänpaahdinta, kun leipä pomppaa sieltä ja sitten se pelkää höyrysilitysraudan höyryn pöhinää. Sisu näyttää ihan galgolta. Se ei todellakaan ole mikään Venäjän karhu taustoistaan huolimatta. Ei se kuitenkaan ihmistä pelkää, eikä toisia koiria, jotkut asiat vaan vähän jännittää. Aino on Sisua itsevarmempi, ja myös aika paljon riehakkaampi. Iloinen tyttö. Olen treenannut koiria iskän kanssa. Se on mukavaa ajanvietettä yhdessä iskän kanssa. Keväällä ollaan käyty juoksuttamassa koiria pellolla. Tykkään kävellä luonnossa. Vetoja ollaan otettu tänä keväänä vasta ihmiseltä ihmiselle, ilman viehettä. Olen jo use-
amman vuoden ollut ottamassa iskän kanssa vedot myös raviradalla. Kevät on ollut vähän hankala huonojen kelien vuoksi, mutta koirat ovat nyt jo muutaman kuukauden ajan päässeet aika paljon pellolle. Kävin välillä reissussa isoäitini kanssa kahdestaan. Matkalla oltiin siis minun kielitaitoni varassa, se hiukan jännitti. Käytiin katsomassa erilaisia nähtävyyksiä, kuten Edinburghin linnaa sekä Britannia-alusta. Parasta oli käynti luonnontieteellisessä puutarhassa. Koirieni ensimmäisistä ratavedoista minulla ei varsinaisesti ole odotuksia. Toivon vain, ettei sattuisi mitään ja että Sisu ja Aino onnistuisivat. Jännittääkö kauden 2017 alussa? Ei jännitä varsinaisesti. Jos jotain jännitän niin loukkaantumisia. Tiedän, että riski on aina olemassa. Toivon tietysti myös, että koirat pärjäisi. Muttei sijoitukset kauheasti jännitä. Vertti Sinessä taivahan... siipi taivaalla. Kasvitieteellinen puutarha Skotlannissa. Alla Britannia-alus. (Kuvat: Vertti) Sisu ja Aino kävivät ensimmäisissä rataharjoituksissa 7.6. Vertti lähti iltapäivällä 25 kilometrin pyörälenkille ja harmittavasti eksyi. Reissu vei voimat siinä määrin, ettei hän jaksanutkaan lähteä harjoituksiin. Mutta Hannu-iskällä oli Vertille hienot uutiset. Molemmat heidän yhdessä treenaamansa kuonot juoksivat hyvällä tyylillä yksinään sprinttimatkan, ja viikon päästä yhdessä. 19
Lisää racingin tulosta Dubaihin... Jouduin tilanpuutteen vuoksi jättämään edellisestä lehdestä pois asiaa. Tässä lisää Laura Rodriguez n tekstiä. Myös kuvat ovat hänen. Miksi siis vieheenä edelleen suositaan täytettyä tai teurasta? Matkat halutaan kisoissa pitää pitkinä, kun jopa se hulluin koira antaa muovin perässä periksi maitohappojen alkaessa aiheuttaa epämiellyttäviä tuntemuksia. Pitkillä matkoilla parhaat koirat erottuvat joukosta ja perinteitä halutaan noudattaa Dubaissa... MirjaP Racing itsessään ei ole yleisöystävällinen laji, koska täällä ei ole ovaalia rataa kuten länsimaissa. Kisat järjestetään yleensä kameliradalla, ja vain sisäpiiri on tietoinen milloin ja millä radalla. Paitsi isompien heritage festivaalien yhteydessä. Festivaalien info on yleensä ainoastaan arabiaksi ja sekin pitää osata googlata oikein löytääkseen edes päivät, millä aikavälillä on mahdollisesti tapahtumia. Vieheenä toimii joko täytetty gaselli tai vasta teurastettu gaselli. Tässä on muutama rituaaliteurastus jo nähty ja omaa herkkää kaupunkilaisnahkaani kovetettu. Itse teurastukseen suhtaudutaan vakavasti. Eikä kukaan porukalla hengaile mölyämässä ympärillä, vaan toimitus hoidetaan kaikessa hiljaisuudessa rukoillen, eläintä kunnioittavasti ja hellästi käsitellen. Kukaan ei nauti tästä toimesta. Itse jättäisin eläimen mieluummin kasvatustarhaansa elämään. Mutta perinteet ovat hyvin vahvasti läsnä jokapäiväisessä elämässä, ja vaikka racing on moderni muo- 20
to metsästämisestä ja lain sallima, paikalliset yrittävät tällä tavoin noudattaa vanhoja perinteitään. Samalla he yrittävät jollakin tavoin toteuttaa metsästyskoiran tarvitsemaa actionia sekä tyydyttää kilpailuttajien vahvaa kilpailuhenkeä, joka on kulttuurille ominaista. Tämä voi olla monen mielestä järkyttävää tietoa, mutta sen ymmärtää, kun sen itse täällä elää ja kokee. Minuun tämä laji liittyy, tai minä oikeastaan liityn lajiin, koska haluan oppia ja nähdä. Olen äärimmäisen iloinen, että tämä onni on minulle suotu. Vaikka en itse kasvata, ainakaan vielä, koen vinttikoirilla jalostusvalinnoissa oleellisen tärkeäksi käyttöpuolen. Haaveeni on, että länsimaissa rodusta riippumatta käyttöominaisuuksien säilyttäminen otettaisiin vakavasti. Otan jonkin verran kuvia koirista ja omistajista radalla ja sen ulkopuolella omaksi ja muiden iloksi. En ole mestarikuvaaja, mutta jotain niistä näkee toisinaan ja kuvat ovat itselleni hyvin tärkeitä muistoja. Rakkaus lajiin kasvaa koko ajan ja olen muutamia onnenkyyneleitäkin salaa tirauttanut koiria kuvatessani. Voiko olla mitään niin henkeäsalpaavan kaunista kuin juokseva vinttikoira. Kuvaan nimittäin usein autosta ja on todella upeaa katsoa koko matka koirien vieressä muutaman metrin etäisyydellä niiden voimaa juostessa, sekä intoa ja täydellistä kehon anatomiaa. Metsästys kielletty Kiinnostus rata- ja maastomuotoon on ollut havaittavissa ja moni on kysellyt minultakin infoa, miten saada viehelaitteita, ja miten koko homma käytännössä toimii. Laura Rodriguez 21 Minulla siis on noin vuoden ikäinen Mohammedilta lahjaksi saamani racinglinjainen narttu kasvamassa. Tarkoitus olisi päästä lajia itse kokeilemaan käytännössä, jos vaan kaikki menee hy- länsimaiseen vin, eli koiralla on viettiä ja hyvää päätä, sietää tuuppimista ja koirien keskinäistä kilpailua ja jos kuntoa ja tahtoa riittää. Itse treenaaminen vie paljon yöunia ja kunnon ylläpitämiseen tarvittavaa sopivaa maata ilman gaselleja on vaikea löytää. Irtipitolait ovat tänä päivänä kovin tiukat ja rangaistukset ahdistavia. Lisäksi dyynit ovat oma haasteensa ja tasaista avointa turvallista aluetta on vaikea löytää. Tämä maa vilisee gaselleja, ja tahattomasti muutama rikos on tullut ikävä kyllä itsekin tehtyä. Onneksi ei kukaan nähnyt. Metsästys on UAE:ssa kielletty ja rangaistukset ovat tuntuvat. Hyvällä onnella ensimmäisestä vahingosta selviää noin 5000 dirhamin [reilut 1200 ] sakoilla ja huomautuksella. Toistuvista vahingoista saa paljon enemmän sakkoja sekä vankeutta ja seuraa koirien takavarikointi valtiolle. Tiedän yhden henkilön istuneen metsästysrikoksen vuoksi 1,5 vuotta vankilassa. Kunnosta pidetään huolta Koirien kunnosta pidetään tarkasti huolta. Niillä on tarkat rutiinit kaikessa. Ei lipsahduksia ruokinta-ajoissa eikä missään muussakaan. Alkukesästä koirat jäävät lepokaudelle. Tällöin päivälämpötilat ovat 40-43 celsiusta, yölämpötilat hyppivät vaihtelevasti 30-40 celsiuksen välillä. Kisakauden loputtua keväällä koirat lihotetaan, jotta niillä olisi jonkinasteinen rasvakerros. Syynä tähän on se, että vaikka koirilla on ilmastoidut kenneltilat, kesän kuumuus otettaisiin vie ruokahalun kaikkein ahneimmiltakin koirilta ja ne (Laura Rodriguez) laihtuvat paljon. Haaveeni on, että länsimaissa rodusta riippumatta käyttöominaisuuksien säilyttäminen vakavasti.
Auto on oleellinen väline Dubain eksoottisessa racingissa. Osa koirista matkaa omistajiensa mukana esim. Saudeihin tai Afrikkaan metsästämään joksikin aikaa, ne kun ovat luotuja metsästämään. Loppukesän kuumimpien säiden (päivisin 45 53 celciusta, öisin 43 47 celciusta) myötä nekin jäävät lepokaudelle. Näin kestävyys ja lihaskunto on nopeampaa palauttaa kisakauden lähestyessä, eivätkä koirat pääse ihan mahdottoman löysään kuntoon. Itse kunnon ylläpito tapahtuu useimmiten öisin, kun on viileää ja rauhallista. Koirat juoksevat useimmiten vapaina ja kulkevat auton lähettyvillä. Ideana on mennä ainoastaan reipasta ravia. Matka vaihtelee koirista, rodusta ja iästä riippuen 10-30 km. Matkan varrella voi olla esimerkiksi kettuja tai jerboja, pieniä nopeita kengurumaisia jyrsijöitä. Niitä metsästämällä koirien riistainto, taistelutahto ja nopeuskestävyys saa myös harjoitusta. Näitä lenkkejä tehdään lähes joka yö. Kesän jäljiltä tietenkin aloitetaan rauhallisesti, pikkuhiljaa vähitellen lisäten matkaa maksimiin. Arvokkaita koiria ei haluta missään tapauksessa rikkoa. 22
Iloisia uutisia Venäjältä... Moskovan radalla alettiin juosta toukokuussa. (Kuvat Denis Sobennikovin FB-seinältä) Petri Seppälä kertoi ratauutisia Venäjältä kerholehdessä 1/2012. Näin Petri silloin: Pohjois-Moskovan alueelle on rakentumassa tänä kesänä uusi rata ja se on muuten ainoa ovaalinmuotoinen rata koko maassa. Pääasiassa Venäjällä on suoria ratoja ja coursing-kilpailuja. Nämä yhdessä ovat siellä todella suosittuja. Denis Sobennikov, hankkeen toteuttaja, on rakennuttamassa samankaltaista rataa, jollainen meillä on Turussa. Viime kesänä kävimme tekniikkaa ja rataa yleisesti hänen kanssaan Turussa läpi. Pohjat siellä Venäjällä ovat jo valmiina ja kiskojen asennus käynnissä hyvää vauhtia. Lisää projektista seuraavaan lehteen, silloin taitaa rata olla jo iskussa. Mielenkiintoinen projekti, taitaa tulla itselle käynti Venäjälle. Hienoa Denis! Tänä keväänä Moskovan radalla on juostu. Seuraavasta TGK-laisesta toivottavasti saamme lukea lisää Metsämäen ns. kaimaradasta. MirjaP 23
Elli tahtoo rataharkkaan. (Kuvituskuva: Taru lehtonen) säästellen. Virpi ylsi kevään kiiman ja valeraskauden jälkeen sillä kaudelle vuoden sprintteriksi ja veteraaniksi sekä voitti sprintin klassikkokilpailun. Keskimatkan arvokilpailussa Virpi oli kesäkuussa finaaliin neljäs. Sen kauden jälkeen Virpi jäi terveenä eläkkeelle ja ryhtyi vielä emäkoiraksi keväällä 2015 sekä loppusyksyllä 2016. Ajatuksia treenaamisesta Pysähtelen silloin tällöin miettimään ihmisurheilijoiden treenausta ja kilpailemista. Lähinnä alansa huippujen. Sulattelen ja mietiskelen, miten voisi soveltaa greyhoundiin. Vai voiko? Kilpauimari Hanna-Mari Seppälä ja kilpahiihtäjä Sami Jauhojärvi pohdiskelivat hiljattain omia kokemuksiaan HS:n urheilusivulla. Molemmat ovat lopettamassa pitkän uransa. Seppälän mukaan voimaa ja nopeutta pystyy ikääntyessä ylläpitämään, mutta palautuminen on iso haaste. Mitä vanhemmaksi tulin, sen vähemmän startteja pystyin ottamaan. Ei myöskään voi vetää niin paljoa kovatehoista treeniä kuin nuoremmat. Ikääntyvän greyhoundin kanssa olen pohdiskellut samaa. Kun Virpi (Herself) kilpaili pentujen ja vuoden ratatauon jälkeen täysipainoisen kisakauden täytettyään maaliskuun alussa viisi treenasin säästellen. Kilpailutin 24 Vähemmän kovinta treeniä Sami Jauhojärvi miettii nyt, että jos olisin nuori nyt uudestaan, uskaltaisin treenata paljon enemmän mitä tein. Vanhempana Jauhojärvi vähensi kaikkein kovimpien treenien määrää ja keskittyi hermotuksen ja nopeuden säilyttämiseen. Lihasvoima kasvoi hänellä uran loppuun asti. Jauhojärvi muistuttaa, että kokeneen urheilijan kestävyyskunto ja harjoitusvauhti ovat kovempia kuin nuorten. Että parikymppisten treenatessa vanhempien kanssa käy nuorille usein ohrasesti. Nuorten hermotus kuormittuu silloin normaalia enemmän, kaikki eivät sitä kestä. Jos kroppa sen kestää, kehitysharppaus on valtava. Joskus käväisee tuokin mielessäni, kun ihan nuori aikuisten aktiiviurheilijakuonojen kanssa treenaa... MirjaP
Jäätelökesä virallisesti avattu Turussa on julistettu jäätelörauha, ja tapaus oli kaikkien aikojen ensimmäinen. Turun Kupittaanpuiston Jäätelökioski siis avasi kesänsä ja julisti samalla koko Suomeen jäätelörauhan. Tuo leikkimielinen koko perheen tapahtuma vietettiin lauantaina 13. toukokuuta. Pingviini jakoi siellä 150 ensimmäiselle vieraalle ilmaisen pehmiksen sekä lapsille ilmapalloja. Idea tapahtumasta syntyi kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnan puheenjohtajalta, Niko Aaltoselta, kertoo Turun Sanomat 12.5.2017. Aaltonen pyöritteli leikkimielisesti ajatusta yrittäjä Henri Lahden kanssa. He pohtivat, että kun Turussa on joulurauha, niin voisiko jääte- lörauha olla kevääseen sijoittuva hauska tapahtuma, jonka tarkoitus olisi lisäksi kiinnittää huomiota kesän ja loman lähestymiseen. Jäätelörauha julistettiin joulurauhan tapaan kello 12. Niko Aaltonen kiipesi Kupittaanpuiston jäätelökioskin katolle ja kajautti sieltä julistuksen. Näin jäätelökesä tuli virallisesti avatuksi koko maahan. Turun kaupungin protokollapäällikkö ja joulurauhan julistajajana tunnettu Mika Akkanen odottaa nyt mielenkiinnolla, lähteekö jäätelöjulistus kantamaan. Näkyvyyttä jäätelökesän avaus ainakin sai. Miten mahtaisi kantaa ohjelmallinen racinkesän avaus Turussa? MirjaP Haluatko mukaan harrastukseen, esimerkiksi täältä niitä saa... Pentupalsta Greyhoundin pentuja Syntynyt 9.2.2017 0+2 Joe La Bello - Joynight vapaana brindle narttu Syntynyt 8.4.2017 4+4 Tough Hombre - Hula Girl fawneja ja brindlejä Kennel Run-Up Reija ja Jouni Kiiski, Lohja kennel@run-up.fi Puh 0400 916996 / Jouni Kiiski * * * Seuraavasta kiimasta... 25 Colorful Champ - Braka Saija Jämsä, Hyvinkää saija.jamsa@gmail.com Puh 044 3031 031 Facebook: Peuranmaki greyhounds www.peuranmakigreyhounds.wordpress. com Whippetpentuja Astutettu 29.-30.5. Jatzarin Paris Hilton - Old Road s Invincible RedEye Greyhounds&Whippets redeyegreyhounds@gmail.com Leenalinnea Nurmi, Lohja P. 0456308394
TGK:n vuoden koiria Tässä jatkoa TGK:n Vuoden Koira -listauksiin. Eli tähdet 2009-2016. Puuttuvia tietoja en valitettavasti ole saanut. Eli vuosien 2007, 2008, 2009, 2012 whippetiedot puuttuvat edelleen. Muistelkaamme & arvostakaamme TGK:n tähtiä! MirjaP 2009 greyhound * Vuoden Koira & Tulokas All Of Aethonan om. Nelli Hokkanen, kasv. Nordic * Vuoden Uros (VSP) Paso Dople om. S & M Haurunen, kasv. Fireline * Sprintteri Lively Mumble om. Noora & Petri Seppälä, kasv. Top Vision * Veteraani Vendy om. I.Virta & M. Leppänen, kasv. Dainhillz 2010 greyhound * Vuoden Koira & Sprintteri Capes Francine om. Minna Turunen, kasv. Top Vision * Vuoden Uros (VSP) Lil Bit Of Pixie om. Minna. Turunen, kasv. Nordic * Veteraani High Level om. Noora & Petri Seppälä, kasv. Top Vision * Tulokas Bend Down Low om. R. Kivioja, kasv. Beevale 2010 whippet * Vuoden Koira Fantom om. Paula & Jaakko Stenroos, kasv. Maxwin * Sprintteri & Tulokas NN-Napoleon om. Ulla Saxén & Ilkka Virta, kasv. Kiiturin * Veteraani Dobri om. Riitta Suominen, kasv. Maxwin 2011 greyhound * Vuoden Koira Notos om. Tuija & Esa Wasenius, kasv. Nordic * VSP Oya om. Minna Turunen, kasv. Top Vision * Sprintteri Johnny Was om. Tuija & Esa Wasenius, kasv. Beevale * Veteraani Franks Leader om. Hannu. Niemi, kasv. Toni Rämö, Irlanti * Tulokas Go Jimmy Go om. Tuija & Esa Wasenius, kasv. Beevale 2011 whippet * Vuoden Whippet & Sprintteri NN-Napoleon om. Ulla Saxen & Ilkka Virta, kasv. Kiiturin * Tulokas NN-Talisman om. Harri Pehrsson, kasv. Kiiturin 2012 greyhound * Vuoden Koira & Stayer & Tulokas La Tua Cantante om. Minna Turunen, kasv. Nordic * Vuoden Uros (VSP) Zefyros om. Minna Turunen, kasv. Nordic * Sprintteri Hot Thing om. Sari Saarinen, kasv. Sari Saarinen * Veteraani Capes Francine om. Hannu Niemi, kasv. Top Vision 2013 greyhound * Vuoden Koira & Stayer La Tua Cantante om. Minna Turunen, kasv Nordic * Vuoden Uros & Vuoden Veteraani Zefyros om. Minna Turunen, kasv. Nordic 26
* Vuoden Sprintteri I Like Iron Maiden om. Miska-Alexander Argillander, kasv. Greysport * Vuoden Tulokas Capes Tananaa om. Marja Säyriö, kasv. Top Vision 2013 whippet * Vuoden Whippet & Tulokas Hooligan om. Jaakko & Paula Stenroos, kasv. Maxwin * Vuoden Sprintteri Superflash om. Erja Lindstedt, kasv. Paletin * Vuoden Veteraani Fantom om. Jaakko & Paula Stenroos, kasv. Maxwin 2014 greyhound * Vuoden Koira & Sprintteri & Stayer Eclipse om. Harri & Sari Saarinen, kasv. Nordic * VSP Capes Bubbly Buff om. Enni Niemi, kasv. Top Vision * Tulokas Brindle Fella om. Timo Lehtonen, kasv. Run-Up 2014 whippet * Vuoden koira & Sprintteri Hooligan om. Jaakko & Paula Stenroos, kasv. Maxwin * Veteraani Fantom om. Jaakko & Paula Stenroos, kasv. Maxwin * Tulokas Teema om. Kaisa Koski, kasv. Paletin 2015 greyhound * Vuoden Koira & Sprintteri Klang om. Noora & Petri Seppälä, kasv. Sjudraget, Ruotsi * VSP Capes Bubbly Buff om. Enni Niemi, kasv. Top Vision 27 * Veteraani Go Mary Blue om. Hannu Niemi, kasv. Sjudraget, Ruotsi * Tulokas The Peacemaker om. Susanna & Mikko Haurunen kasv. Quickstep 2015 whippet * Vuoden Koira & Sprintteri & Tulokas JZ-Taavi om. Ilkka Virta & Ulla Saxen, kasv. Weikotin * Veteraani NN-Napoleon om. Ulla Saxen & Ilkka Virta, kasv. Kiiturin 2016 greyhound * Vuoden Koira & Sprintteri Klang om. Noora & Petri Seppälä, kasv. Sjudraget, Ruotsi * Vuoden Narttu (VSP) Saphira om. Päivi Vähäkoski, kasv. Nordic * Veteraani Capes Tananaa om. Marja Säyriö, kasv. Top Vision * Sprintteri & Tulokas Pavo om. Heikki & Maaria Rahikainen, kasv. Fast Friends 2016 whippet * Vuoden Koira & Sprintteri WT-Bertil om. Ilkka Virta, Ulla Saxen, Minna Leppänen, kasv. Weikotin * Tulokas Tony Stark om. Pauliina Suominen, kasv. Nopurin Hieman kärjistystä, mutta totta. Vääryyttä tehdään kaikissa kilpailuissa, joissa voittajaa ei ratkaise kello tai metrimitta.
Sain taas pupun ja isona kilpailen Jaanan kanssa, näyttää Abelpentu tulevaisuudestaan varmana. (Kuva: Jutta Venhola) VINKKI HARJOITUKSIIN: Ota TGK:n rataharjoituksiin mukaasi iloinen mieli! Muista myös, ettei rata koskaan tule juoksukuntoon itsestään, vältä siis pelkkää koirasi vuoron odottelua. Älä myöskään jää haukututtamaan koiraasi radan viereen, se häiritsee toisia! Riennä heti saavuttuasi auttamaan, rataa kunnostamaan. Esim. kivien keruuta riittää aina, ja jokainen osaa. Ilolla ja yhteistyöllä homma hoituu sukkelaan. Se on kaikkien etu. Hyvähenkisiä harjoitusiltoja! Onnistuneita suorituksia! 28