TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSMAKSUOHJE VUONNA 2012

Työttömyysvakuutusrahasto TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSMAKSUOHJE VUONNA 2012 Tätä ohjetta sovelletaan vuoteen 2012 kohdistuviin maksuihin. Aikaisempiin vuosiin kohdistuviin maksuihin sovelletaan kullekin vuodelle annettua ohjetta.

2 TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSMAKSUT 2012 TYÖNANTAJAN TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSMAKSU Työntekijät Työnantajan Maksuprosentti Eräpäivät ja vuotuinen palkkasummasta maksuerien suuruus palkkasummasta palkkasumma 2) 1.1.2012 1.3.2012 1.9.2012 1 936 500 euroon (17 64-vuotiaat) saakka 0,80 % 0,80 % --- --- 1 936 500 euron 1) ylimenevältä osalta 3,20 % 3) 0,80 % 1,2 % 1,2 % Osaomistajat (katso ohjeen kohta 6) --- 0,80 % 0,80% --- --- Selityksiä: 1) Työttömyysvakuutusmaksuja ei peritä alle 17-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden työntekijöiden osalta. Vaikutus syntymäpäivää seuraavan kalenterikuukauden alusta. 2) Työnantajan (Y-tunnustaso) maksamien palkkojen kalenterivuosikohtainen kokonaismäärä ilman osaomistajien palkkoja. 3) 0,80 % palkkasumman ensimmäisen 1 936 500 euron osalta ja 3,20 % tämän palkkasummarajan ylimenevältä osalta. PALKANSAAJAN TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSMAKSU Työntekijät Maksuprosentti palkkasummasta Eräpäivä ja maksuerät 1.5.2012 (17 64-vuotiaat) 0,60 % 0,60 % Osaomistajat 0,20 % 0,20 % Työnantaja perii palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun työntekijän/osaomistajan palkasta jokaisen palkanmaksun yhteydessä. TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSMAKSUVELVOLLISUUTTA EI OLE SEURAAVISTA - Päätoiminen YEL- ja MYEL-vakuutusvelvollinen yrittäjä. (Yrittäjän eläkelain ja maatalousyrittäjän eläkelain yrittäjämääritelmää laajennettiin vuoden 2011 alusta. Katso tarkemmin ohjeen kohta 4.1 Päätoimiset YEL- ja MYEL-velvolliset.) - Avoimen yhtiön yhtiömies - Kommandiittiyhtiön vastuunalainen yhtiömies - Alle 17-vuotias tai 65 vuotta täyttänyt työntekijä - Työntekijä, jota koskeva tapaturmavakuutus on ns. kiinteämaksuinen - Työntekijä, joka työskentelee kauppa-alusluetteloon merkityssä suomalaisessa aluksessa eikä asu Suomessa - Perhehoitajalain tarkoittama perhehoitaja (ei ole palkansaajan työttömyysvakuutusmaksuvelvollisuutta, mutta on työnantajan työttömyysvakuutusmaksuvelvollisuus) - Työntekijä, joka ei kuulu pakollisen lakisääteisen tapaturmavakuutussuojan piiriin

3 TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSMAKSUJEN LASKUTUKSEN PALKKASUMMARAJA Mikäli työnantajan vuotuinen palkkasumma on pienempi kuin mitä on esitetty alla olevassa taulukossa, ei vakuutuslaitos laskuta/peri lainkaan työnantajan tai palkansaajan työttömyysvakuutusmaksuja. Työnantajan maksuvelvollisuus tarkistetaan lopullisen maksun laskennan yhteydessä. Työnantaja pidättää työntekijältä aina palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun. Työnantaja ei palauta työntekijän palkasta perittyjä palkansaajan työttömyysvakuutusmaksuja takaisin työntekijälle, vaikkei vakuutusyhtiö laskuttaisikaan palkansaajan työttömyysvakuutusmaksuja. Työntekijät Vakuutusyhtiön laskutuksen palkkasummaraja *) Työnantajan Palkansaajan työttömyysvakuu- työttömyysvakuutusmaksu tusmaksu (17 64-vuotiaat) 8 500 euroa 4 333 euroa Osaomistajat 8 500 euroa 13 000 euroa *) Palkkasumman raja-arvolla tarkoitetaan työnantajan kokonaispalkkasummaa (ei yksittäisen työntekijän palkkasummaa).

4 SISÄLLYSLUETTELO YHTEENVETO TÄRKEIMMISTÄ MUUTOKSISTA... 6 1 YLEISTÄ... 7 2 TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSMAKSUJEN MÄÄRÄT 2012... 8 2.1 Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu... 8 2.2 Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu... 8 2.3 Yrityksen osaomistajan työttömyysvakuutusmaksut... 8 2.4 Esimerkki työttömyysvakuutuksen ennakkomaksuista 2012... 9 3 MAKSUVELVOLLISUUS... 10 3.1 Työnantajan maksuvelvollisuus... 11 3.2 Palkansaajan maksuvelvollisuus... 11 3.3 Lakisääteisen tapaturmavakuutuksen alueellinen soveltaminen... 12 3.3.1 Suomeen tulevat työntekijät... 12 3.3.2 Suomesta ulkomaille lähtevät työntekijät... 14 4 EI MAKSUVELVOLLISUUTTA... 16 4.1 Päätoimiset YEL- ja MYEL-velvolliset... 16 4.2 Avoimen yhtiön yhtiömiehet ja kommandiittiyhtiön vastuunalaiset yhtiömiehet... 19 4.3 Alle 17-vuotiaat tai 65 vuotta täyttäneet... 20 4.4 Kotiapulaiset ja kotisiivoojat... 20 4.5 Suomalaisissa kauppa-aluksissa työskentelevät... 20 4.6 Eläke ei vapauta työttömyysvakuutusmaksuvelvollisuudesta... 21 5 TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSMAKSUJEN PALKKAKÄSITE... 22 5.1 Työttömyysvakuutusmaksun perusteena oleva palkka... 22 5.2 Työttömyysvakuutusmaksun perusteena olevana palkkana ei pidetä muun muassa... 22 5.3 Palkkakäsitteen erityistilanteet... 24 5.3.1 Ulkomaantyön vakuutuspalkka... 24 5.3.2 Palkka luontoisetuuksina... 24 5.3.3 Praktikkoeläinlääkärin palkka... 24 5.3.4 Kelan osaksi tai kokonaan maksama lastenhoitajan palkka... 25 5.3.5 Tapaturmavakuutuksen vähimmäisvuosityöansio ja työttömyysvakuutusmaksu... 25 6 YRITYKSEN OSAOMISTAJAT... 26 6.1 Yleistä osaomistajuudesta... 26 6.2 Yrityksen osaomistajan määritelmä... 26 6.2.1 Johtava asema... 27 6.2.2 Perheenjäsen... 28 6.2.3 Perheenjäsenen osaomistajuus avoimessa yhtiössä ja kommandiittiyhtiössä... 28 6.2.4 Yhtiön omistamien osakkeiden vaikutus osakkaiden määräämisvaltaan... 28 6.3 Välillinen omistaminen; osakkeiden tuottama äänimäärä... 29 6.3.1 Esimerkkejä väliyhtiöomistuksen kautta syntyvästä yrityksen osaomistajuudesta... 30 7 MAKSU- JA PERINTÄMENETTELY... 33 7.1 Työnantaja pidättää palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun palkasta... 33 7.2 Vakuutusyhtiö perii työttömyysvakuutusmaksut työnantajalta... 33 7.2.1 Työttömyysvakuutusmaksun eräpäivät 2012... 34 7.2.2 Työttömyysvakuutusmaksujen perinnän palkkasummarajat 2012... 34 7.2.3 Työttömyysvakuutusmaksujen perintä päättyvissä vakuutuksissa, kun vakuutuskausi päättyy kalenterivuoden lopussa... 35 7.3 Omistussuhteiden muutosten vaikutus työttömyysvakuutusmaksun pidättämiseen ja perimiseen 36 7.4 Viivästyskorko ja pakkotäytäntöönpano... 36 7.5 Tapaturmavakuutuksen siirtyminen laitoksesta toiseen kesken kalenterivuoden... 36 8 TYÖNANTAJAN TIEDONANTOVELVOLLISUUS... 37 9 TAPATURMAVAKUUTTAMISVELVOLLISUUDEN JA TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSMAKSUVELVOLLISUUDEN LAIMINLYÖNTI... 38

10 MUUTOKSENHAKU... 39 10.1 Vakuutuslaitoksen itseoikaisu... 39 10.2 Muutoksenhaku... 39 11 MAKSUVALVONTA... 40 11.1 Seuraukset virheellisten tietojen antamisesta tai tietojenantovelvollisuuden laiminlyönnistä... 40 11.1.1 Maksun korottaminen... 40 11.1.2 Sakkorangaistus... 40 11.2 Työttömyysvakuutusmaksujen perintään liittyvä tarkastusoikeus... 41 12 NEUVONTA JA OHJAUS... 42 12.1 Neuvonta ja ohjaus työnantajille... 42 12.1.1 Työttömyysvakuutusmaksujen laskenta ja perintä... 42 12.1.2 Työttömyysturva... 42 12.1.3 Työnantajan omavastuumaksu... 42 12.1.4 Tapaturmavakuutus... 42 Liitteet... 43 Ohjeen valmistelu... 44 5

6 YHTEENVETO TÄRKEIMMISTÄ MUUTOKSISTA Ohjeeseen on päivitetty uudet maksuprosentit sekä palkkasummarajat. Työttömyysvakuutusmaksun palkkakäsitettä koskevaan osuuteen on tehty muutoksia (ks. kohta 5.2 Työttömyysvakuutusmaksun perusteena olevana palkkana ei pidetä muun muassa).

7 1 YLEISTÄ Velvollisuus suorittaa työttömyysvakuutusmaksuja perustuu työttömyysetuuksien rahoituksesta annettuun lakiin (555/1998, jäljempänä rahoituslaki). Työttömyysvakuutusmaksut muodostuvat kahdesta osasta työnantajan työttömyysvakuutusmaksusta ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksusta. Työttömyysvakuutusmaksut määräytyvät työnantajan maksamien palkkojen mukaan. Työttömyysvakuutusmaksujen perintä hoidetaan lakisääteisen tapaturmavakuutuksen yhteydessä eli sama vakuutusyhtiö, josta työnantaja on ottanut lakisääteisen tapaturmavakuutuksen, perii työnantajalta sekä työnantajan työttömyysvakuutusmaksun että palkansaajien työttömyysvakuutusmaksut. Työnantaja pidättää palkansaajien työttömyysvakuutusmaksut työntekijöiden palkoista jokaisen palkanmaksun yhteydessä. Vakuutusyhtiö kantaa vuoden alussa tai sen aikana alkavalta vakuutukselta työttömyysvakuutusmaksun ennakkoa. Vakuutusmaksu määrätään lopullisena kalenterivuosittain vakuutuskauden päätyttyä. Vakuutusyhtiö tilittää työnantajalta perimänsä maksut edelleen Työttömyysvakuutusrahastolle.

8 2 TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSMAKSUJEN MÄÄRÄT 2012 Vuoden 2012 työnantajan ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksujen määristä on säädetty työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta annetulla lailla (87/2011). 2.1 PALKANSAAJAN TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSMAKSU Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu on 0,60 % palkasta. Maksuprosentti tulee voimaan heti vuoden alusta lukien. Työnantaja pidättää maksun palkansaajalta jokaisen palkanmaksun yhteydessä. 2.2 TYÖNANTAJAN TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSMAKSU Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu on porrastettu työnantajan maksaman palkkasumman mukaan siten, että se on 0,80 % palkasta palkkasumman 1 936 500 euroon asti ja sen ylittävältä osalta 3,20 % palkasta. Palkkasummaraja tarkistetaan vuosittain työntekijän eläkelain mukaisella palkkakertoimella. Mainittuun eurorajaan, 1 936 500 euroa, ei lasketa mukaan osaomistajien palkkasummia. Raja lasketaan kalenterivuosittain Y-tunnuskohtaisesti, ei vakuutussopimuksittain. Mikäli työnantajan yhteenlaskettu palkkasumma on yli 1 936 500 euroa ja yrityksellä on ollut lakisääteisiä tapaturmavakuutuksia useissa eri vakuutusyhtiöissä saman kalenterivuoden aikana, jakamisesta on ilmoitettava jokaiseen vakuutuslaitokseen. Ilmoitus on annettava sekä vakuutusta tehtäessä että vuosittaisia palkkatietoja annettaessa. 2.3 YRITYKSEN OSAOMISTAJAN TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSMAKSUT Työttömyysturvalain 1 luvun 6 :n 2 momentissa tarkoitetusta yrityksen osaomistajasta maksettavat työnantajan ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksut määrätään siten, että ne vastaavat niiden etuuksien rahoitusta, joihin osaomistajat ovat oikeutettuja. Yrityksen osaomistajasta maksettava työnantajan työttömyysvakuutusmaksu on 0,8 % ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu 0,20 % osaomistajalle maksettujen työpalkkojen määrästä. (Ks. tarkemmin kohta 6 yrityksen osaomistajat).

9 2.4 ESIMERKKI TYÖTTÖMYYSVAKUUTUKSEN ENNAKKOMAKSUISTA 2012 Työttömyysvakuutusmaksujen ennakkomaksut: yrityksen palkkasumma on 2 000 000 euroa yrityksessä ei työskentele osaomistajia Työnantajamaksu: erä 1.1 erä 1.3 erä 1.9 0,80 % x 2 000 000 euroa = 16 000 euroa 1,2 % x 63 500,00 euroa = 762 euroa 1,2 % x 63 500,00 euroa = 762 euroa yhteensä 17 524 euroa. Tarkistuslaskelma: 0,80 % x 1 936 500 euroa = 15 492 euroa + 3,20 % x 63 500 euroa = 2 032 euroa yhteensä 17 524 euroa. Palkansaajamaksu: Työnantajamaksun lisäksi työnantaja perii palkansaajilta jokaisen palkanmaksun yhteydessä palkansaajien työttömyysvakuutusmaksun ja maksaa tapaturmavakuutuslaitokselle koko vuoden palkansaajamaksut yhdessä erässä 1.5. erä 1.5. 0,60 % x 2 000 000 euroa = 12 000,00 euroa

10 3 MAKSUVELVOLLISUUS Työttömyysvakuutusmaksuvelvollisuus riippuu ensisijaisesti siitä, onko työnantaja velvollinen ottamaan lakisääteisen tapaturmavakuutuksen työntekijöilleen ja kuuluuko työntekijä työnantajan ottamaan lakisääteiseen tapaturmavakuutukseen. Jos työnantaja on velvollinen ottamaan tapaturmavakuutuksen, on työnantaja pääsääntöisesti myös velvollinen maksamaan työnantajan työttömyysvakuutusmaksut. Samoin, jos työntekijä kuuluu työnantajan tapaturmavakuutukseen, hän on pääsäännön mukaan velvollinen maksamaan palkansaajan työttömyysvakuutusmaksua. (Ks. myös ohjeen liite: Tiivistelmä lakisääteiseen tapaturmavakuutukseen kuulumisesta.) Henkilö on vakuutettu vapaaehtoisella työajan tapaturmavakuutuksella Yrittäjällä tai itsenäisellä ammatinharjoittajalla, jota ei koske pakollinen tapaturmasuoja ja joka on ottanut tapaturmavakuutuslain 57 :n 1 momentin mukaisen vapaaehtoisen työajan vakuutuksen, ei ole velvollisuutta työttömyysvakuutusmaksujen suorittamiseen. Ammattiurheilijat Ammattiurheilijoiden tapaturmasuoja on järjestetty erityislainsäädännöllä (laki urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta 276/2009). Heitä ei koske tapaturmavakuutuslain mukainen lakisääteinen tapaturmavakuutus eikä näin ollen myöskään työttömyysvakuutusmaksua peritä. Yleistä työttömyysvakuutusmaksusta Työttömyysvakuutusmaksu on veroluonteinen maksu. Työttömyysvakuutuksessa on kuitenkin mukana myös vakuutusperiaatetta. Vakuutusperiaate ilmenee lähinnä vapautuksena maksuvelvollisuudesta tietyissä tilanteissa. Työnantajan maksuvelvollisuudesta säädetään rahoituslain 12 :ssä ja palkansaajan maksuvelvollisuudesta lain 15 :ssä. Jos työnantaja on antanut vääriä tietoja tai laiminlyönyt vakuutusmaksun määräämistä varten tarpeellisten tietojen antamisen, vakuutusyhtiöllä on oikeus periä työnantajalta arvioidun vastuun perusteella kohtuullisena pidettävä vakuutusmaksu enintään nelinkertaisena ajalta, jota laiminlyönti tai virheelliset tiedot koskevat. Työnantajan antamien tietojen oikeellisuutta ja tietojenantamisen laiminlyöntejä valvotaan Työttömyysvakuutusrahaston ja vakuutuslaitosten yhteistyönä. (Ks. myös kohta 8 Työnantajan tiedonantovelvollisuus ja kohta 11 Maksuvalvonta.)

11 3.1 TYÖNANTAJAN MAKSUVELVOLLISUUS Työnantajan työttömyysvakuutusmaksun on velvollinen maksamaan sellainen työnantaja, joka tapaturmavakuutuslain mukaan on velvollinen vakuuttamaan työntekijänsä. Velvollisuus ottaa lakisääteinen tapaturmavakuutus on työnantajalla, jolla on palveluksessaan työ- tai virkasuhteessa työntekijöitä kalenterivuoden aikana yhteensä yli 12 työpäivää. Työpäivillä tarkoitetaan kalenteripäiviä eikä esimerkiksi 8 tunnin työmäärää. Kun kuusi henkilöä työskentelee kahtena päivänä, täyttyy tästä jo 12 työpäivää. Jos tapaturmavakuutuslakiin perustuva pakollinen vakuutus on otettu, vaikka 12 työpäivän vaatimus ei täyty, peritään kuitenkin sekä työnantajan että palkansaajan työttömyysvakuutusmaksut. (Ks. myös ohjeen liite: Tiivistelmä lakisääteiseen tapaturmavakuutukseen kuulumisesta.) Työnantajan työttömyysvakuutusmaksun maksuvelvollisuus koskee myös osaomistajia (ks. tarkemmin kohta 6 Yrityksen osaomistajat). Työttömyysvakuutusmaksuvelvollisuus ei koske valtiota. 3.2 PALKANSAAJAN MAKSUVELVOLLISUUS Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun ovat velvolliset suorittamaan työ- tai virkasuhteessa tai muussa palvelusuhteessa olevat henkilöt, joita koskee työnantajan järjestämä pakollinen tai valtion virkamiesten tapaturmakorvauksesta annetun lain nojalla määräytyvä tapaturmavakuutuslaissa tarkoitettu tapaturmasuoja. (Ks. myös ohjeen liite: Tiivistelmä lakisääteiseen tapaturmavakuutukseen kuulumisesta.) Maksuvelvollisia ovat myös osaomistajat (ks. tarkemmin kohta 6 yrityksen osaomistajat).

12 3.3 LAKISÄÄTEISEN TAPATURMAVAKUUTUKSEN ALUEELLINEN SOVELTAMINEN 3.3.1 Suomeen tulevat työntekijät Pääsääntönä työskentelymaan periaate Pääsäännön mukaan Suomessa työskentelevä henkilö vakuutetaan työtapaturmien ja ammattitautien varalta Suomessa tapaturmavakuutuslain mukaisella vakuutuksella. Tällöin myös työttömyysvakuutusmaksut maksetaan Suomeen. Poikkeukset EU-maista tulevat lähetetyt työntekijät EU:ssa liikkuvien henkilöiden vakuuttamista koskevat säännökset sisältyvät 1.5.2010 voimaan tulleisiin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksiin sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta (EY N:o 883/2004 ja EY N:o 987/2009). Toistaiseksi uusia sosiaaliturvaa koskevia asetuksia sovelletaan vain EU:n jäsenvaltioihin. Uusilla asetuksilla kumottiin aiemmat sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista koskevat asetukset 1408/71 ja 574/72. Uudet asetukset sisältävät siirtymäsäännöksiä, jotka koskevat ennen 1.5.2010 alkaneita työkomennuksia. EU-maista tilapäisesti Suomeen työkomennukselle lähetetyt työntekijät vakuutetaan usein edelleen lähettäjämaassa. EU-alueella tilapäiselle työkomennukselle lähetetty työntekijä voi kuulua lähettävän maan sosiaaliturvan piiriin 24 kuukauden ajan. Tällöin vaaditaan lähetetyn työntekijän todistus A1. Työkomennukselle lähetetty työntekijä voi pysyä lähettäjävaltion sosiaaliturvan piirissä poikkeusluvalla myös kahta vuotta pidemmän ajan. EU:n sosiaaliturvaa koskevissa asetuksissa on säädetty poikkeuslupamenettelystä. Jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat myöntää poikkeuksia lainvalintaa koskeviin säännöksiin. Poikkeuslupa voidaan myöntää, jos työskentely toisessa jäsenvaltiossa kestää enintään viisi vuotta. Esimerkiksi Virosta lähetetyllä työntekijällä tulee olla mukanaan Viron toimivaltaisen viranomaisen antama lähetetyn työntekijän todistus, jolla osoitetaan hänen kuuluvan Viron sosiaaliturvaan. Tällöin vakuutusta ei oteta Suomesta eivätkä työttömyysvakuutusmaksut tule maksettaviksi. Jos lähetetyn työntekijän todistusta ei ole esittää, on lähettävän yrityksen otettava vakuutus Suomesta ja myös työttömyysvakuutusmaksut tulevat maksettavaksi. Julkisyhteisön palveluksessa olevat EU-maista Suomeen lähetetyt työntekijät, virkamiehet ja sellaisina pidettävät henkilöt kuuluvat ilman aikarajoitusta työnantajan kotivaltion sosiaaliturvaan työskennellessään

13 toisessa jäsenvaltiossa. Heillä ei ole työttömyysvakuutusmaksuvelvollisuutta. Kahden tai useamman jäsenvaltion alueella tavallisesti työskentelevään henkilöön sovelletaan joko asuinpaikan lainsäädäntöä tai työnantajan kotipaikan lainsäädäntöä. Asuinpaikan lainsäädäntöä sovelletaan, jos henkilö harjoittaa huomattavaa osaa toiminnastaan asuinpaikkansa alueella tai jos hän työskentelee useille yrityksille tai useille työnantajille, joiden kotipaikat ovat eri jäsenvaltioiden alueella. Työnantajan kotipaikan lainsäädäntöä sovelletaan, jos henkilö ei harjoita huomattavaa osaa toiminnastaan asuinjäsenvaltiossaan. ETA- ja sosiaaliturvasopimusmaista tulevat lähetetyt työntekijät EU:n sosiaaliturvaa koskevia asetuksia 883/2004 ja 987/2009 sovelletaan toistaiseksi vain EU:n jäsenvaltioihin. EU- ja ETA-maiden sekä EU:n ja Sveitsin välillä liikkuviin henkilöihin sovelletaan edelleen vanhaa asetusta 1408/71. Asetusta sovelletaan myös niihin kolmansien maiden kansalaisiin, joilla on laillinen asuinpaikka EU:n jäsenvaltiossa. ETA-alueelta tai Sveitsistä Suomeen tilapäiselle työkomennukselle lähetetty työntekijä voi kuulua lähettävän maan sosiaaliturvan piiriin 12 kuukauden ajan. Tällöin vaaditaan lähetetyn työntekijän todistus E101. Tilapäisen työkomennuksen aikaa voidaan poikkeusluvalla pidentää toiset 12 kuukautta, jos työskentely jatkuu ennalta arvaamattomista syistä yli 12 kuukautta. Julkisyhteisön palveluksessa olevat ETA-maista tai Sveitsistä lähetetyt työntekijät, virkamiehet ja sellaisina pidettävät henkilöt kuuluvat ilman aikarajoitusta työnantajan kotivaltion sosiaaliturvan piiriin. Heillä ei ole työttömyysvakuutusmaksuvelvollisuutta. Kahden tai useamman valtion alueella tavallisesti työskentelevään henkilöön sovelletaan joko asuinpaikan lainsäädäntöä tai työnantajan kotipaikan lainsäädäntöä. Asuinpaikan lainsäädäntöä sovelletaan, jos henkilö harjoittaa toimintaansa osittain asuinpaikkansa alueella tai jos hän työskentelee useille yrityksille tai useille työnantajille, joiden kotipaikat ovat eri jäsenvaltioiden alueella. Työnantajan kotipaikan lainsäädäntöä sovelletaan, jos henkilö ei asu minkään sellaisen jäsenvaltion alueella, joissa hän harjoittaa toimintaansa. Myös sosiaaliturvasopimuksissa on lähetettyjä työntekijöitä koskevia määräyksiä. Lakisääteistä tapaturmavakuutusta koskevia määräyksiä on Israelin ja Quebecin kanssa tehdyissä sopimuksissa. Sopimuksettomasta maasta tulevat työntekijät Sopimuksettomia eli ns. kolmansia maita ovat muut kuin EU- tai ETAmaat, Sveitsi ja ne maat, joiden kanssa Suomella on sosiaaliturvasopimus. Näistä maista tulevien työntekijöiden vakuuttamisvelvollisuuden osalta sovelletaan pääsääntöä eli työskentelymaan periaatetta.

14 Sopimuksettomasta maasta tuleva työntekijä on siten vakuutettava Suomessa tekemänsä työn osalta Suomessa riippumatta työskentelyn kestosta, asumismaasta, työnantajan kansalaisuudesta ja muista vastaavista seikoista. Esimerkki: Venäläinen työntekijä kuuluu Suomessa tekemänsä työn osalta Suomen tapaturmavakuutukseen, vaikka hän työskentelee vähäisemmän osan vuotta Suomessa ja suurimman osan sopimuksettomassa maassa Venäjällä. Siten työntekijä maksaa palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun ja vastaavasti myös työnantaja on työttömyysvakuutusmaksuvelvollinen kyseisestä työntekijästä Suomessa tehdyn työn osalta. Suomen työeläkelainsäädäntöä ei sovelleta työntekijään, jonka ulkomaalainen työnantaja lähettää Suomeen enintään kaksi vuotta kestävään työhön. Vastaavaa säännöstä ei ole tapaturmavakuutuslaissa. Vaikka tilapäisesti Suomessa työskentelevään työntekijään ei sovellettaisi Suomen työeläkelainsäädäntöä, on työntekijä vakuutettava lakisääteisellä tapaturmavakuutuksella Suomessa tekemänsä työn osalta, myös työttömyysvakuutusmaksut tulevat tällöin maksettaviksi. 3.3.2 Suomesta ulkomaille lähtevät työntekijät EU-, ETA- ja sosiaaliturvasopimusmaissa työskentelevät Suomesta EU-, ETA- ja sosiaaliturvasopimusmaihin työskentelemään lähteviin työntekijöihin sovelletaan pääsääntöä eli työskentelymaan periaatetta, ellei kyse ole lähetetystä työntekijästä. Lähetetyt työntekijät voidaan vakuuttaa edelleen lähtömaassa eli Suomessa. Tuolloin myös työttömyysvakuutusmaksut maksetaan Suomeen. (Ks. tarkemmin lähetetyistä työntekijöistä edellä kohdissa EU-maista tulevat lähetetyt työntekijät ja ETA- ja sosiaaliturvasopimusmaista tulevat lähetetyt työntekijät) Sopimuksettomassa maassa työskentelevät työntekijät Suomalaisen työnantajan tilapäisesti ulkomaille lähettämä työntekijä kuuluu Suomen lakisääteiseen tapaturmavakuutukseen myös ulkomailla työskennellessään. Jos työntekijä lähetetään Suomesta suomalaisen yhtiön kanssa samaan taloudelliseen kokonaisuuteen kuuluvaan suomalaiseen emo-, sisar- tai tytäryhtiöön ja työsuhde lähettävään työnantajaan jatkuu koko lähettämisen ajan, työntekijä kuuluu Suomen lakisääteiseen tapaturmavakuutukseen. Myös sellainen työntekijä, joka on Suomesta palkattu suoraan ulkomaantyötä varten, kuuluu lakisääteiseen tapaturmavakuutukseen. Pakolliseen vakuutukseen kuuluminen edellyttää kuitenkin, että työntekijä välittömästi ennen ulkomaille lähettämistä on kuulunut Suomen sosiaaliturvajärjestelmään. Esimerkiksi, kun suomalainen yritys tekee työsopimuksen esim. Venäjällä tehtävää ulkomaantyötä varten sellaisen Venäjän kansalaisen kanssa,

15 joka on asunut ja työskennellyt Suomessa, kuuluu tällainen henkilö ulkomaantyön ajan suomalaisen yrityksen työtapaturmavakuutukseen, ja työttömyysvakuutusmaksut maksetaan Suomeen. Työnantajalla voi olla myös työskentelymaan lainsäädännön perusteella velvollisuus ottaa vakuutus työtapaturmien varalta, joten kahdenkertainen vakuuttamisvelvollisuus voi olla mahdollista. Niin kauan, kun työntekijä kuuluu Suomen lakisääteiseen tapaturmavakuutukseen, myös työttömyysvakuutusmaksut maksetaan Suomeen. Työnantaja voi hakea vapautusta työntekijänsä vakuuttamisvelvollisuudesta, jos työntekijän työskentely ulkomailla on jatkunut vähintään kaksi vuotta eikä sitä ole pidettävä tilapäisenä. Jos vapautus myönnetään, myös työttömyysvakuutusmaksuvelvollisuus lakkaa.

16 4 EI MAKSUVELVOLLISUUTTA Laki vapauttaa tietyt henkilöt ja heidän työnantajansa työttömyysvakuutusmaksuvelvollisuudesta. Vapauttamisperusteet ovat yhtä poikkeusta lukuun ottamatta samat työnantajilla ja palkansaajilla. Työnantajalla ja palkansaajalla ei ole työttömyysvakuutusmaksuvelvollisuutta, kun henkilö on päätoiminen YEL- ja MYEL-velvollinen yrittäjä avoimen yhtiön yhtiömies kommandiittiyhtiön vastuunalainen yhtiömies alle 17-vuotias tai 65 vuotta täyttänyt työntekijä, jota koskeva tapaturmavakuutus on ns. kiinteämaksuinen (kotiapulaiset ja kotisiivoojat) työntekijä, joka työskentelee kauppa-alusluetteloon merkityssä suomalaisessa aluksessa, eikä asu Suomessa. Edellä mainittujen lisäksi perhehoitajalaissa tarkoitetut perhehoitajat eivät ole velvollisia maksamaan palkansaajan työttömyysvakuutusmaksua. Työnantaja on kuitenkin velvollinen maksamaan työnantajan työttömyysvakuutusmaksun perhehoitajan osalta. 4.1 PÄÄTOIMISET YEL- JA MYEL-VELVOLLISET Päätoimiset YEL- ja MYEL-velvolliset yrittäjät eivät ole velvollisia maksamaan työttömyysvakuutusmaksua. YEL-velvollinen yrittäjä YEL-velvollinen yrittäjä on velvollinen ottamaan yrittäjän eläkelain mukaisen vakuutuksen. YEL-velvollisena yrittäjänä pidetään henkilöä, joka tekee ansiotyötä olematta työsuhteessa tai virka- tai muussa julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa. Yrittäjän tulee siis työskennellä yrityksessään. Selvitykseksi työskentelystä yrityksessä riittää yleensä yrittäjän oma ilmoitus. Yrittäjän eläkelain mukaan vakuutetaan ammatin- tai liikkeenharjoittaja ammatin- tai liikkeenharjoittajan puoliso tai muu perheenjäsen, joka työskentelee yrityksessä ilman palkkaa avoimen yhtiön yhtiömies

17 kommandiittiyhtiön vastuunalainen yhtiömies yhtymän, yhdistyksen tai säätiön osakas, joka on henkilökohtaisesti vastuussa yhteisön sitoumuksista osakeyhtiössä työskentelevä, johtavassa asemassa oleva henkilö, joka omistaa yksin yli 30 prosenttia tai yhdessä perheenjäsentensä kanssa yli 50 prosenttia osakeyhtiön osakkeista tai niiden tuottamasta äänimäärästä (myös avopuoliso on perheenjäsen) muussa yhteisössä työskentelevä, johtavassa asemassa oleva henkilö, jolla on yksin yli 30 prosentin tai yhdessä perheenjäsentensä kanssa yli 50 prosentin määräämisvalta yhteisössä. Omistusosuutta laskettaessa otetaan huomioon myös välillinen, toisten yhteisöjen tai yhtymien kautta tapahtuva omistaminen, jos henkilö yksin tai yhdessä perheenjäsentensä kanssa omistaa sanotusta toisesta yhteisöstä tai yhtymästä yli puolet tai heillä on vastaava määräämisvalta. Jotta yrittäjä olisi YEL-velvollinen, hänen tulee asua joko Suomessa tai muussa EU- tai ETA-maassa ja toimia yrittäjänä Suomessa. Yrittäjän eläkelain ja maatalousyrittäjän eläkelain mukaista yrittäjämääritelmää on laajennettu 1.1.2011 voimaan tulleella lain muutoksella. Yrittäjän eläkelain ja maatalousyrittäjän eläkelain yrittäjämääritelmän laajennuksen myötä osasta osaomistajia tulee YEL- tai MYEL-velvollisia yrittäjiä, jolloin heillä ei jatkossa ole työttömyysvakuutusmaksuvelvollisuutta. Lakien voimaantulosäännöksissä on kuitenkin siirtymäsäännöksiä, jotka koskevat lakien voimaan tullessa työntekijän eläkelain tai merimieseläkelain mukaisesti työntekijään rinnastettuina henkilöinä vakuutettujen siirtymistä yrittäjän eläkelain tai maatalousyrittäjän eläkelain soveltamisalan piiriin. Tämä tapahtuu siirtymäsäännösten mukaan tapauksesta riippuen viimeistään 1.1.2014. Ehdotettujen siirtymäsäännösten piiriin kuuluvat henkilöt ovat velvollisia maksamaan työttömyysvakuutusmaksua, kunnes he siirtyvät yrittäjän eläkelain tai maatalousyrittäjän eläkelain soveltamisalan piiriin siirtymäsäännösten mukaisesti. Päätoimisuus Pakollinen yrittäjäeläkevakuutus riittää tekemään henkilöstä työttömyysturvalain mukaisen yrittäjän, mutta pelkästään pakollisen vakuutuksen perusteella ei voida päätellä henkilön työllistyvän yritystoiminnassaan päätoimisesti. Yrittäjätoiminnan päätoimisuuden arviointi perustuu ajankäyttöön. Yritystoiminnan tai oman työn katsotaan työllistävän henkilön päätoimisesti, jos toiminnan vaatima työmäärä on niin suuri, että se estää kokoaikaisen työn vastaanottamisen. Yritystoimintaa pidetään sivutoimisena, jos henkilön työssäolon perusteella tai muutoin voidaan päätellä yritystoiminnan vaatiman työmäärän olevan niin vähäinen, ettei se ole esteenä kokoaikaisen työn vastaanottamiselle (ks. HE 115/2002).

18 Kun yritystoimintaa on harjoitettu kokoaikatyön ohessa riittävän pitkään, on kyse tyypillisesti sivutoimisesta yritystoiminnasta. Tällöin henkilö on pystynyt työssäolollaan osoittamaan yritystoimintansa sivutoimiseksi. Kymmentä kuukautta kokoaikatyössä voitaneen pitää tähän tarkoitukseen riittävän pitkänä aikana. Vastaavalla tavalla myös päätoiminen opiskelu samaan aikaan yritystoiminnan kanssa voi osoittaa yritystoiminnan olevan sivutoimista. Yritystoiminnan tuloksellisuudella ei ole suoranaista merkitystä arvioitaessa sen työllistävyyttä, sillä myös heikosti kannattava tai tappiollinenkin toiminta voi työllistää siten, ettei kokoaikatyön vastaanottaminen ole mahdollista. Alkava yritystoiminta katsotaan lähtökohtaisesti päätoimiseksi. Toiminta voi kuitenkin joskus olla työmäärältään niin vähäistä, että sitä voidaan pitää työttömyysturvalakia sovellettaessa sivutoimisena. Kausiluonteinen yritystoiminta Yritystoiminta voi myös olla kausiluonteista. Koska kausiluonteinen yritystoiminta on päätoimista vain osan vuodesta, työttömyysvakuutusmaksut on poikkeuksellisesti perittävä, vaikka henkilö työllistyykin yritystoiminnassa osan vuotta niin, ettei kokopäiväisen työn vastaanottaminen ole mahdollista. Työttömyysturvalain mukaan kausiluonteisena pidetään yritystoimintaa, jota on luonnon olosuhteiden vuoksi keskimäärin mahdollista harjoittaa yhteensä enintään kuuden kuukauden ajan vuodessa ja yritystoiminnan tulo ei turvaa eikä ole tarkoitettu turvaamaan ympärivuotista toimeentuloa (esim. marjanviljelijä, sisävesikalastaja). Tällainen henkilö on poikkeuksellisesti oikeutettu työttömyysetuuksiin silloin, kun yritystoimintaa ei sen kausiluonteisuuden vuoksi harjoiteta ja henkilö täyttää muut päivärahan saamisen edellytykset. Työttömyyden sattuessa ratkaisun siitä, pidetäänkö henkilöä työttömyysturvajärjestelmässä yrittäjänä, tekee työvoimaviranomainen. Edellä on esitetty työministeriön ohjeeseen perustuvia linjauksia. MYEL-velvollinen yrittäjä Maatalousyrittäjän eläkelain (MYEL) mukaan vakuutetaan maa- ja metsätaloutta, kalastusta ja poronhoitoa itsenäisesti harjoittavat yrittäjät sekä maatalousyrittäjätoimintaa jatkavat eläkkeensaajat. Vakuutukseen kuuluvat myös yrittäjän puoliso tai avopuoliso sekä yrittäjien perheenjäsenet. Vakuutus on pakollinen, jos vakuuttamisen ehdot täyttyvät. Muut MYEL-velvolliset Maatalousyrittäjän eläkelain mukaan vakuutetaan myös kuolinpesän osakkaat ja maataloutta yhtymänä harjoittavat. Lisäksi apurahansaajat vakuutetaan maatalousyrittäjän eläkelain mukaan. Vakuutus on pakollinen, jos vakuuttamisen ehdot täyttyvät. (Ks. tarkempia tietoja esim. www.mela.fi.)

19 Vapaaehtoinen YEL- tai MYEL-vakuutus Vapaaehtoinen YEL- tai MYEL-vakuutus ei vapauta työttömyysvakuutusmaksuvelvollisuudesta. Esimerkkejä: Maksuvelvollisuus on henkilöstä ja henkilöllä, joka työskentelee kokoaikaisesti työsuhteessa ko. yrityksessä, vaikka muuten ilmoittaisi muussa toiminnassa olevansa yrittäjä. Maksuvelvollisuutta ei ole sivutoimisella työntekijällä, joka on omassa päätoimessaan velvollinen ottamaan YEL- tai MYELvakuutuksen. Maksuvelvollisuutta ei ole osakeyhtiön osakkaalla, joka työskentelee päätoimisesti yhtiössään ja jolla on velvollisuus ottaa itselleen YEL-vakuutus. YEL-vakuutettu osakas voi kuitenkin kuulua lakisääteisen tapaturmavakuutuksen piiriin, kun esim. hänen omistuksensa yhtiöstä ylittää 50 % avopuolison kanssa. 4.2 AVOIMEN YHTIÖN YHTIÖMIEHET JA KOMMANDIITTIYHTIÖN VASTUUNALAISET YHTIÖMIEHET Työttömyysvakuutusmaksujen maksuvelvollisuutta ei ole avoimen yhtiön yhtiömiehillä eikä kommandiittiyhtiön vastuunalaisilla yhtiömiehillä. Maksuvelvollisuutta ei ole, vaikka heitä koskisikin pakollinen lakisääteinen tapaturmasuoja. Kommandiittiyhtiön äänettömän yhtiömiehen osalta maksuvelvollisuus kuitenkin on, jos hän työskentelee yrityksessä ja häntä koskee työnantajan järjestämä pakollinen tapaturmasuoja. Esimerkiksi kommandiittiyhtiön vastuunalainen yhtiömies kuuluu pakolliseen lakisääteiseen tapaturmavakuutukseen, jos hänellä yksin tai yhdessä perheenjäsentensä kanssa on yrityksessä enintään puolta vastaava määräämisvalta. Hänestä ei kuitenkaan makseta työttömyysvakuutusmaksuja rahoituslain nimenomaisen säännöksen perusteella. Elinkeinoyhtymä Elinkeinoyhtymä, kuten esimerkiksi koneyhtymä ja laivanisännistöyhtiöt, rinnastetaan avoimeen yhtiöön ja kommandiittiyhtiöön. Elinkeinoyhtymänä pidetään sellaista elinkeinotoiminnan harjoittamista varten perustettua muuta kuin yhteisönä pidettävää yhteenliittymää, joka on tarkoitettu toimimaan osakkaiden yhteiseen lukuun. Elinkeinoyhtymän osakkaat eivät ole velvollisia maksamaan työttömyysvakuutusmaksua. (Ks. myös kohta YEL-velvollinen yrittäjä.)

20 4.3 ALLE 17-VUOTIAAT TAI 65 VUOTTA TÄYTTÄNEET Työnantaja ei ole velvollinen maksamaan työttömyysvakuutusmaksua työntekijästä, joka on alle 17-vuotias tai 65 vuotta täyttänyt. Ikärajan käytännön vaikutus alkaa täyttämistä seuraavan kalenterikuukauden ensimmäisestä palkanmaksupäivästä lukien. Myös työntekijä on vapautettu maksusta. 4.4 KOTIAPULAISET JA KOTISIIVOOJAT Jos lakisääteisen tapaturmavakuutuksen vakuutusmaksuna on peritty kiinteä vuosimaksu, ei työttömyysvakuutusmaksuja peritä, toisin sanoen vakuutusmaksu ei perustu palkkasummaan. Tällaisia ns. kiinteämaksuisia lakisääteisiä tapaturmavakuutuksia voi käytännössä olla otettu kotiapulaisille ja kotisiivoojille. Kotiapulaisen työhön voi kodinhoidon lisäksi kuulua lapsiperheissä myös lastenhoitoa. Työnantaja voi pyytää vakuutuslaitosta tekemään myös näissä tapauksissa palkkasummaan perustuvan tapaturmavakuutuksen. Jos työnantaja ottaa kotiapulaiselle tai kotisiivoojalle palkkasummaan perustuvan tapaturmavakuutuksen, on työnantajalla ja palkansaajalla työttömyysvakuutusmaksuvelvollisuus. Kiinteämaksuisen tapaturmavakuutuksen vaikutus palkansaajan työttömyyspäivärahaan Jos palkansaajan työttömyysvakuutusmaksua ei makseta, ei työvoimaviranomainen sovella kyseisen työsuhteen osalta työttömyysturvalakia, ts. se ei ota kyseistä työsuhdetta huomioon tutkiessaan hakijan oikeutta työttömyysetuuteen. Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksua ei makseta, kun lakisääteinen tapaturmavakuutus perustuu muuhun kuin palkkasummaan (eli kyseessä on kiinteämaksuinen tapaturmavakuutus). Tämä ei kuitenkaan välttämättä tarkoita sitä, ettei hakija saisi työttömyyspäivärahaa. Hän voi saada sitä, jos hänellä on ollut muita työsuhteita, ja edellytykset päivärahan maksulle täyttyvät. Tarkempia tietoja asiasta voivat antaa Kela ja työttömyyskassat, jotka tekevät päätökset, myönnetäänkö hakijoille työttömyyspäivärahaa vai ei. 4.5 SUOMALAISISSA KAUPPA-ALUKSISSA TYÖSKENTELEVÄT Työntekijät, jotka työskentelevät kauppa-alusluetteloon merkityssä suomalaisessa aluksessa eivätkä asu Suomessa, ovat vapautettuja työttömyysvakuutusmaksuista. Myöskään heidän työnantajansa eivät ole velvollisia maksamaan työnantajan työttömyysvakuutusmaksua kyseisten henkilöiden osalta. Työntekijänä, joka ei asu Suomessa, pidetään henkilöä: jolla ei ole Suomessa varsinaista asuntoa ja kotia