Hyvä arki Hämeenlinnan maaseutualueille HÄMEENLINNAN MAASEUTUOHJELMA 2015 Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 21.5.2012 Koordinointi: Kehittämispalvelut/Marja Leena Souru 1
SISÄLLYS JOHDANTO JA TAVOITTEET... 3 1 MAASEUTUOHJELMAN LAATIMISEN LÄHTÖTILANNE... 4 1.1 Kuntaliitos... 4 1.2 Maaseudun hyvä arki edellyttää poikkihallinnollista tarkastelua... 6 2 VISIO... 7 3 TOTEUTUS... 7 4 TAUSTA-AINEISTOJEN YHTEENVETO... 8 4.1 Maaseutuohjelmatyöhön kytkeytyvät ohjelmat ja strategiat... 9 4.1.1 Hämeenlinnan strategiat... 9 4.1.2 Muut ohjelmat ja strategiat... 10 4.2 Toimijat... 13 4.3 Haastattelut ja kyselyt... 14 4.3.1 Kaupungin avainhenkilöiden haastattelut... 14 4.3.2 Asumisen mahdollisuudet ja ideat... 14 4.3.3 Kylä- ja asukaskysely... 15 4.3.4 Kesäasukaskyselyt... 15 4.3.5 Kansalaisvaikuttamiskyselyt... 15 4.3.6 Maatilakysely... 16 4.3.7 Kyläaktivaattoreiden kysely nuorten parissa työskenteleville... 16 4.4 Kyläkäräjien aineistoja ja palautetta... 17 4.4.1 Maaseudun hyvä arki... 17 4.4.2 Kestävän maaseutuasumisen Häme... 17 4.4.3 Asumiseen ja maankäyttöön liittyvät Pitäjäkierrokset... 18 4.5 Maaseutu tulevaisuuden merkitysyhteiskunnassa trendianalyysin aineistoja. 19 4.6 Tutkimuksia... 20 5 ASUMINEN, YMPÄRISTÖ, INFRA... 21 5.1 Tarpeet ja toimenpiteet... 21 5.2 Hankkeet... 27 5.3 Tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset... 29 6 ELINKEINOT, TYÖ, PALVELUT... 30 6.1 Tarpeet ja toimenpiteet... 31 6.2 Hankkeet... 36 6.3 Tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset... 40 7 YHTEISÖLLISYYS, VAIKUTTAMINEN, VIIHTYISYYS... 41 7.1 Tarpeet ja toimenpiteet... 42 7.2 Hankkeet... 46 7.3 Tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset... 50 2
8 MAASEUTUOHJELMAN TOTEUTUS JA SEURANTA... 51 JOHDANTO JA TAVOITTEET Hyvä arki Hämeenlinnan maaseutualueille -maaseutuohjelmaa on valmisteltu laajassa yhteistyössä asukkaiden ja maaseudun eri toimijoiden kanssa. Ohjelmassa on luotu katsaus Hämeenlinnan maaseudun nykytilaan ja maaseudun mahdollisuuksiin. Maaseudun hyvä arki edellyttää alueiden elinvoimaisuudesta huolehtimista eli hyvän elämänlaadun, asumisen ja yrittämisen turvaamista. Hämeenlinnan kaupunki ei yksin pysty turvaamaan laajojen maaseutualueidensa elinvoimaisuutta, vaan tarvitsee siihen kumppaneiksi kolmatta sektoria, alueen yrityksiä ja maaseutua kehittäviä muita toimijoita. Maaseutuohjelman tavoitteena oli: Koota eri tahojen elinvoimaiseen maaseutuun liittyviä näkemyksiä ja kehittämisideoita. Lisätä päättäjien ja viranhaltijoiden maaseutuun liittyvää tietämystä. Lisätä asukkaiden luottamusta Hämeenlinnan toimintamalliin. Saada maaseutua tukevia ratkaisuja sisältymään eri hallintokuntien budjetteihin. Saada asukkaat aktiivisesti tarttumaan alueensa kehittämiseen. Tärkeää on: Saada selkeä kuva maaseutualueiden erityiskysymyksistä. Selvittää maaseudun tulevaisuuden mahdollisuudet ja suuntaviivat. Määritellä maaseudun tulevaisuuden tavoitetila vuonna 2015. Luoda kestävällä pohjalla oleva ja pitkäjänteinen politiikka maaseutualueiden kehittämiselle. Määritellä keinot ja vastuutahot tavoitetilaan pääsemiseksi. Yhdistää eri yksiköiden asiantuntemus ja alueen asukkaiden ja muiden toimijoiden näkemykset. Löytää uusia ratkaisumalleja ja vastuutahoja. Luoda toimivat verkostot ja sopia konkreettisista kehittämistoimista. Hyödyntää ulkopuolista rahoitusta. Lisätä yhteistyön avulla kaupungin ja maaseudun vuorovaikutusta sekä hyvinvointia. Saada maaseutuohjelma, jota voidaan hyödyntää kaupungin kehittämistyössä ja kaupungin palvelustrategioiden laadinnassa. Maaseutuohjelmaan kuuluu varsinaisen ohjelmaosan lisäksi liiteosa. Runsaan selvittelyaineiston sisällyttämisellä maaseutuohjelman liitteeksi haluttiin lisätä kaupungin päättäjien ja viranhaltijoiden sekä myös asukkaiden maaseutuun liittyvää tietämystä. Toimenpide-ehdotuksia tehtiin vuosille 2012-2013. Vuosien 2014 ja 2015 toimenpideehdotukset tullaan tekemään yhteistyössä lautakuntien jaon mukaisten asukasraatien kanssa myöhemmin. Tällä halutaan varmistaa valmisteilla olevan uuden kuntalain sekä uuden ohjelmakauden tuomien muutosten vaikutusten huomioiminen toiminnassa. Uusi ohjelmakausi käynnistyy vuoden 2014 alusta. Uuden ohjelmakauden rahoitusmahdollisuudet ovat käytössä kahden viimeisen maaseutuohjelman toteutusvuoden aikana. 3
Kehittämistarpeita maaseutualueilla on runsaasti ja moni maaseudulle tärkeä asia jää vielä tässä ohjelmatyössä ratkaisematta. Myös toimijoita on runsaasti. Tässä ohjelmassa ei ole esitetty ketään yksittäistä toimijaa vastuutahoksi toimenpiteiden toteuttamiseksi, vaan toivotaan eri toimijoiden aktiivisesti tarttuvan kaupungin tukena maaseudun haasteisiin. Vaikka maaseutuohjelmassa asiaa tarkastellaan liitoskuntien näkökulmasta, vaikutukset ulottuvat myös kantakaupungin sisällä oleviin maaseutumaisiin alueisiin. KUVA 1 LEADER -toimintaryhmä Linnaseutu ry:n rahoituksen ulkopuolelle jää vain punaisen ringin sisäpuolinen alue. Lähde: Linnaseutu ry 1 MAASEUTUOHJELMAN LAATIMISEN LÄHTÖTILANNE Kuntaliitoksen jälkeen maaseutualueilla odotettiin vastauksia: Miten Hämeenlinna hyödyntää laajoja maaseutualueitaan? Miten Hämeenlinna pystyy pitämään maaseutualueet elinvoimaisina? Miten säilytetään riittävä palvelutarjonta, kun suuntana on kustannustehokkuus ja palvelujen keskittyminen Mitä palveluja maaseutualueilla saadaan kaupungilta ja mihin tarvitaan apuun kolmatta sektoria ja muita toimijoita? 1.1 Kuntaliitos Vuoden 2009 kuntaliitoksen jälkeen uusi Hämeenlinna on maantieteellisesti yli 10 kertaa suurempi kuin entinen Hämeenlinna. Maaseutualueet sijoittuvat kantakaupungin eri puolille. Maaseutualueet ovat erilaisia, osa on kaupungin läheistä maaseutua ja osa on harvaan asuttua maaseutua. Kunta Väkiluku Maapinta-ala Väestötiheys Vesipinta-ala Pinta-ala Hauho 3934 354,53 km² 11,1 as/km² 88,84 km² 443,37 km² Hämeenlinna 49066 166,5 km² 294,69 as/km² 18,22 km² 184,72 km² Kalvola 3587 300,54 km² 11,94 as/km² 37,66 km² 338,2 km² Lammi 5530 537,54 km² 10,29 as/km² 73,69 km² 611,23 km² Renko 2365 278,53 km² 8,49 as/km² 12,32 km² 290,85 km² Tuulos 1643 157,86 km² 10,41 as/km² 13,44 km² 171,3 km² Uusi Hämeenlinna 66125 1795,5 km2 36,83 as/km² 244,17 km² 2039,67 km² 4
KUVA 2 Uusi Hämeenlinna koostuu erilaisista alueista. Lähde: Samuli Alpin esitys Hämeenlinnan Kyläkäräjillä 9.4.2011 KUVA 3 Väestön jakautuminen Hämeenlinnan seudulla 2005. Lähde: SYKE/YKR Kanta-Hämeenlinnassa asui vuonna 2005 koko Hämeenlinnan väestöstä 74%, maaseututaajamissa (Hauho kk, Eteläinen, Tuuloksen Syrjäntaka, Lammi kk, Iittala, Renko kk) 14% ja kylissä sekä haja-asutusalueella 12%. Kuntaliitoksen jälkeen Hämeenlinnassa on runsaasti kesämökkejä. Sekä vuoden 2009 että 2010 lopussa Hämeenlinna oli Tilastokeskuksen tilastojen mukaan toiseksi suurin mökkiläiskunta. Vuoden 2010 lopussa Hämeenlinnassa oli 7694 kesämökkiä. Valtioneuvoston toukokuussa 2009 antamassa maaseutupoliittisessa selonteossa eduskunnalle maaseudun palvelujen erityispiirteiksi mainittiin pitkien välimatkojen lisäksi asiakkaiden ja palveluntuottajien vähyys. Tärkeänä pidettiin kuntien ja kylien yhteistyön järjestämistä maaseutukuntien kuntaliitoksissa. Kunnan ja kylien yhteistyösuhde tulisi järjestää ja maaseudun kehittäminen saada osaksi kuntien kehittämisstrategiaa. Varsinkin laajoissa kuntaliitoksissa kunnan kehittämisstrategian tueksi esitettiin erillistä maaseutuohjelmaa, jonka valmisteluun myös paikalliset toimijat otettaisiin mukaan. Usein liitosvaiheessa valmisteltujen maaseudun kehittämisohjelmien toteutukseen on käytetty liitoksesta saatuja porkkanarahoja. Hämeenlinnassa porkkanarahoja käytettiin lähinnä kuntien kehittämissuunnitelmissa olevien investointien rahoittamiseen. 5
KUVA 4 Liitoskunnat Hauho, Kalvola, Lammi, Tuulos ja Renko sijaitsevat Hämeenlinnan ympärillä. 1.2 Maaseudun hyvä arki edellyttää poikkihallinnollista tarkastelua Maaseutualueiden harvempi asutus edellyttää erilaista lähestymistapaa hyvän arjen rakentamiselle. Maaseudulta löytyy runsaasti haasteita, joiden ratkaisemiseen tarvitaan poikkihallinnollista lähestymistapaa ja laajaa yhteistyötä. Maaseutualueiden kehittäminen osana kestävää kaupunkirakennetta edellyttää erityiskysymysten tarkastelua, suunnitelmallista kehittämistä, ulkopuolisen rahoituksen hyödyntämistä ja eri tahojen verkostoitumista. Mitä kauempana ruutukaava-aluetta ollaan, sitä haasteellisempaa hyvän arjen saaminen maaseutualueille on ja sitä enemmän tarvitaan myös laajaa yhteistyötä. Tärkeää on saada kaupungin, kolmannen sektorin, yrityspuolen (maatilayrittäjät sekä yrittäjät) ja sidosryhmien tarpeet ja resurssit kohtaamaan. Kaikki voimavarat tulee saada yhteen ja välttyä päällekkäiseltä työltä. Kaupungin tarpeet & resurssit Sidosryhmien tarpeet & resurssit Asukkaat Kolmannen sektorin tarpeet & resurssit Yrityspuolen tarpeet & resurssit KUVA 5 Eri toimijoiden yhteistyö on tärkeää asukkaiden hyvän arjen toteutumisessa 6
2 VISIO Hämeenlinna tarjoaa maaseudullaan monipuolisia asumisen, yrittämisen, vapaa-ajan viettämisen ja palvelujen mahdollisuuksia taloudellisesti kestävällä pohjalla. 3 TOTEUTUS Kaupunginjohtaja valtuutti helmikuussa 2011 kehittämispalvelut laatimaan maaseutuohjelman. Maaseutuohjelman valmistelua koordinoi maaseutusuunnittelija. Maaseutuohjelman valmistelutyötä tehtiin jo ennen varsinaisen ohjelmatyön käynnistymistä yhteistyössä kaupunkiorganisaation eri yksiköiden ja aluetoimikuntien kanssa sekä vuorovaikutuksessa alueen asukkaiden, järjestöjen ja muiden sidosryhmien kanssa. Maaseudun hyvää arkea lähestyttiin ohjausryhmän vahvistamien teemojen avulla: Asuminen, ympäristö, infra Elinkeinot, työ, palvelut Yhteisöllisyys, vaikuttaminen, viihtyisyys Maaseutuohjelmatyön aikana tehtiin omia maaseudun hyvään arkeen liittyviä selvityksiä. Maaseutuohjelmatyössä haluttiin välttää päällekkäistä työtä ja siksi hyödynnettiin myös eri maaseudun kehittäjätahojen laatimia selvityksiä ja ohjelmia. Näin saatiin käyttöön oman asiantuntijajoukon lisäksi myös laajan maaseudun kehittäjäjoukon näkemys. Hämeenlinnan III Kyläkäräjien ryhmätöissä syksyllä 2010 kartoitettiin maaseudun hyvään arkeen tarvittavia asioita elämänkaaren eri vaiheissa. Hyvään arkeen liittyvät selvitykset esitellään maaseutuohjelman liitteessä kohdassa haastattelut ja kyselyt. Kunkin teeman kohdalla kartoitettiin jo olemassa olevaa kehittämistoimintaa sekä myös uusia ratkaisuja ja toimenpide-ehdotuksia maaseudun hyvän arjen turvaamiseksi. Ohjausryhmä Tavoitteena oli saada maaseutuohjelman toteutus osaksi kaupungin omien hallintokuntien toimintaa ja siksi valittiin pääosin kaupungin omista viranomaisista koostuva laajan asiantuntemuksen omaava ja maaseutuasioita poikkihallinnollisesti tarkasteleva ohjausryhmä täydennettynä Kehittämiskeskus Oy Hämeen edustajalla. Kaupunginjohtajan helmikuussa 2011 nimeämään ohjausryhmään kuuluivat: Alppi Samuli, maankäytön suunnittelun palvelujohtaja Harjula Leena, ikäihmisten palvelujen tilaajapäällikkö, terveyden- ja toimintakyvyn edistäminen sekä ikäihmiset -tiimi Joenmäki Päivi, liikuntapalvelujen tilaajapäällikkö, lapset, nuoret ja elämänlaatu - tiimi Kärkkäinen Timo, yritysasiamies, Kehittämiskeskus Oy Häme Majuri Tarja, kehitysjohtaja, johtoryhmä Sohlberg Tuovi, palvelujohtaja, ikäihmisten koti- ja asumispalvelut Souru Marja Leena, maaseutusuunnittelija, ohjausryhmän sihteeri, työn koordinoija Aimo Huhdanmäki aloitti ohjausryhmässä vuoden 2012 alusta Samuli Alpin siirryttyä muihin tehtäviin. 7
Ohjausryhmän tehtävänä oli painopistealueiden ja projektiryhmän kokoonpanon määrittely, projektin seuranta, projektin tulosten käyttökelpoisuuden ja hyväksyttävyyden arviointi, projektiryhmän työn tukeminen ja tiedotuksesta vastaaminen. Ohjausryhmä valitsi keskuudestaan puheenjohtajaksi Tarja Majurin. Ohjausryhmä kokoontui neljä kertaa. Ohjausryhmä nimesi projektiryhmän Ohjausryhmän nimeämässä projektiryhmässä toimivat: Hakkarainen Leena-Maija, varhaiskasvatuskeskuksen johtaja Hemilä Reijo, ympäristötarkastaja Henttinen Johanna, Linnaseutu ry Hiltunen Mervi, osallisuuskoordinaattori, lasten, nuorten ja elämänlaadun vastuualue Huhdanmäki Aimo, tilaajapäällikkö Huuhka Satu, kyläkaava-arkkitehti, Kehittämiskeskus Oy Häme Kaartokallio Maarit, joukkoliikennekoordinaattori Kaivola Aki, MTK -Lammi Kärkkäinen Timo, Kehittämiskeskus Oy Häme Lehtonen Jouni, Ydin-Hämeen aluetoiminta Lindholm Sinikka, kyläaktivaattorit Mattila Pirkko, suunnittelija, ikäihmisten palvelut sekä terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Mäyrä Helvi, palvelupäällikkö, ikäihmisten koti- ja asumispalvelut Souru Marja Leena, maaseutusuunnittelija, projektiryhmän puheenjohtaja Projektiryhmän tehtävänä oli koota sisältöä sekä etsiä ratkaisuvaihtoehtoja ja vastuutahoja. Käytännössä ratkaisuja kartoitettiin pienryhmittäin tai yksilöittäin projektiryhmään kuuluvien toimiessa oman sektorinsa asioiden ohjaajana ja asiantuntijana. Projektiryhmän yhteisiä kokoontumisia oli kolme. Maaseutuohjelma valmisteltiin vuoteen 2015 saakka. Toimenpide-ehdotuksia tehtiin valmisteluvaiheessa vuosille 2012-2013. Vuosien 2014-2015 toimenpide-ehdotukset käsitellään myöhemmin lautakuntien jaon mukaisissa raadeissa ja niistä neuvotellaan tilaajien kanssa erikseen. Vuoteen 2015 mennessä ei varmastikaan kaikkia tarpeellisia kehittämistoimia saada nykyisen tiukan budjetin aikana sisällytettyä lautakuntien budjetteihin. Tavoitteena on, että kehittämistyöhön haetaan lautakuntien omien budjettien ohessa myös ulkopuolista rahoitusta, jonka hakijana voi olla myös jokin muu taho kaupungin sijaan. 4 TAUSTA-AINEISTOJEN YHTEENVETO Maaseutuohjelman liitteenä olevasta tausta-aineistosta kerättiin varsinaiseen maaseutuohjelmaan keskeiset asiat. Lisätietoja kustakin saa Hämeenlinnan maaseutuohjelman 2015 liiteosasta kaupungin Internet-sivuilta. 8
4.1 Maaseutuohjelmatyöhön kytkeytyvät ohjelmat ja strategiat Maaseudun kehittämistyötä tekeviä tahoja on runsaasti. Eri toimijatahot ovat valmistelleet maaseudun kehittämiseksi omia ohjelmia ja strategioita. Mikään taho ei omassa ohjelmassaan kuitenkaan pysty antamaan määräyksiä muille toimijoille. Tärkeää on saada runsas toimijajoukko verkostoitumaan ja hakemaan yhteisvastuullisesti ratkaisuja maaseudun haasteisiin. OHJELMIA ON MYÖS ALUETASOLLA Valtakunnallinen taso Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma 2009-2013 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma (EU) 2007-2013 Neljä toimintalinjaa Kylätoiminnan ja Leader ryhmien valtakunnallinen ohjelma 2008-2013 Maakuntataso Kylätaso Kyläsuunnitelmat Paikallistaso Kuntien maaseutuohjelmat Seututaso Linnan Liiteri 2007-2013 Linnaseutu ry:n maaseutuohjelma 2007-2013 Taloissa ja taajuuksilla - Kanta-Hämeen paikallistoimintao hjelma Hämeen alueellinen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 HANKKEET KUVA 6 Kunnan maaseutuohjelma linkittyy moneen 4.1.1 Hämeenlinnan strategiat Kaupungin toimintaa ohjaa Uudistuva Hämeenlinna 2015 -strategia, minkä pohjalta lautakunnat suunnittelevat palvelunsa ja tekevät palvelusuunnitelmansa. Maaseutuohjelman tulee olla linjassa Uudistuva Hämeenlinna 2015- strategian kanssa. Uudistuva Hämeenlinna 2015 strategia Hämeenlinnan visiona on olla Etelä-Suomen vetovoimaisin sekä uudistuva ja palveleva, viihtyisä ja kestävästi kehittyvä rantakaupunki. Hämeenlinna haluaa tarjota hyvän arjen mahdollisuudet kaikille kuntalaisille tasapuolisesti. Hämeenlinnan arvoina ovat yhdenvertaisuus ja yhteisöllisyys, asukaslähtöisyys ja palveluhenkisyys, luovuus ja rohkeus sekä ekologisuus. Asukkaiden toivotaan osallistuvan heitä koskeviin asioihin ja esittävän ideoitaan myös palveluidensa parantamiseksi. Asukkaiden mukaan ottaminen maaseutuohjelman valmisteluun tuki Hämeenlinnan strategiassa olevien arvojen asukaslähtöisyys ja palveluhenkisyys sekä luovuus ja rohkeus toteutumista. Maaseutuohjelmassa oli tärkeää etsiä keinoja hyvään arkeen eritoten Hämeenlinnan laajoilla maaseutualueilla. Maaseudun hyvä arki kiinnostaa asukkaiden lisäksi myös alueen yrityksiä, järjestöjä ja seuroja. 9
Maaseutuasumisen vaihtoehtojen kartoitus tukee Hämeenlinnan tavoitetta olla Etelä- Suomen vetovoimaisin asumiskaupunki vuonna 2015. Hämeenlinnan palvelu- ja hankintastrategia Palvelu- ja hankintastrategia ohjaa lautakuntien palvelusuunnitelmia, eri tuottajien kanssa tehtäviä palvelusopimuksia sekä Hämeenlinnan oman palvelutuotannon kehittämistä. Palvelusuunnitelma sisältää palvelujen, hankintojen, investointien ja henkilöstön suunnitelmat. Valtuusto hyväksyy vuosittain tilausbudjetin, joka noudattaa strategiaa ja palvelusuunnitelmia. Eri toimijoiden kanssa tehdään vuosittain palvelusopimukset tilausbudjetin mukaisesti. Hämeenlinnan kuntaliitosasiakirjat Kuntaliitoksen yhteydessä tehtiin suunnitelma kuntien palvelurakenteiden yhdistämisestä. Se sisältää myös liittyneiden kuntien näkemyksiä alueiden kehittymiseksi ja elinvoiman turvaamiseksi. Kuntaliitosasiakirjoja käytettiin maaseudun kehittämistä ohjaavina asiakirjoina. Maaseutuohjelmaan ei sisälly kuntaliitossopimuksen tarkastelu. Kuntaliitosasiakirjojen arvioinnin tulee tekemään Sosiaalikehitys Oy vuoden 2012 aikana. Lisäksi valmistuu vuoden 2012 aikana opiskelijatyönä arvio lähidemokratian toteutumisesta. Hämeenlinnan elinkeinostrategia Hämeenlinnan ja Hattulan elinkeinostrategia 2010-2015 sisältää asumisen innovatiiviset ratkaisut. Erilaisia maaseutuasumismahdollisuuksia löytyy maaseutualueilta runsaasti. Elinkeinostrategiassa on monta toteuttajatahoa. Kuntien vastuulle kirjattiin luova ja elinvoimainen elinkeinoympäristö, mikä sisältää strategisen näkemyksen maankäytöstä, elinkeinoalueiden imagon rakentamisen ja asumisen innovatiiviset ratkaisut. Maaseudun elinvoimaisuuden kehittäminen on elinkeinostrategiassa yhtenä strategisena hankkeena. 4.1.2 Muut ohjelmat ja strategiat Muiden maaseudun kehittämisohjelmien ja -strategioiden avulla hyödynnettiin laajan asiantuntijajoukon tietämys. Maaseudun keskeisimmiksi haasteiksi esitettiin varautumista nopeaan ikääntymiseen, palveluiden saatavuuden varmistamista maaseudulla, liikenne- ja tietoliikenneinfrastruktuurin kattavuudesta ja kunnosta huolehtimista ja maaseudun elinkeinojen elinvoimaisuuden edistämistä. Valtioneuvoston periaatepäätös maaseudun kehittämisestä Periaatepäätöksen lähtökohtana on tunnistaa maaseudun mahdollisuudet ja keskeiset haasteet sekä etsiä toimenpiteitä niiden ratkaisemiseksi. 10
Toimenpiteissä ovat mm: maaseutuvaikutusten arviointi, paikallisen kehittämisen vahvistaminen sekä maaseutunäkökulman huomioiminen maankäytön ja rakentamisen suunnittelussa. Hallitusohjelma Tehokas ja vaikuttava liikennepolitiikka ja toimiva infrastruktuuri todetaan olevan kilpailukyvyn, taloudellisen kasvun, kestävän kehityksen ja ihmisten arjen sujuvuuden edellytyksiä. Maaseudun kehittämisessä nojaudutaan paikallisiin elinkeinojen vahvuuksiin ja voimavaroihin, kuten bioenergia, luonnontuotteet, kaivannaiset sekä ruoan-, energian- ja palvelutuotanto. Kylätoiminnan vahvistamisella halutaan tukea asukkaiden voimavarojen käyttöönottoa maaseudun kehittämisessä. Ohjelmassa luvataan huolehtia kansalaisjärjestöjen lasten, nuorten ja vanhempien vertais- ja vapaaehtoistoiminnan edellytyksistä. Hallitusohjelmassa todetaan tehokkaan ja vaikuttavan liikennepolitiikan ja toimivan infrastruktuurin olevan kilpailukyvyn, taloudellisen kasvun, kestävän kehityksen ja ihmisten arjen sujuvuuden edellytyksenä. Maaseudun tunnustetaan toimivan useiden hyvinvointitekijöiden ympäristönä ja näillä elämisen laatutekijöillä uskotaan olevan kasvava rooli virkistyksessä, matkailussa, kulttuuritoiminnassa, elämystaloudessa ja asumisessa. Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma 2009-2013 Maaseutupoliittisen kokonaisohjelman laativa maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (YTR) on valtioneuvoston asettama yhteistyöelin, mikä toimii myös hallituksen apuna maaseutupoliittisen kokonaisohjelman esitysten toteuttamisessa. Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma sisältää strategisia linjauksia ja toimenpiteitä linjausten toteuttamiseksi. Maaseutua halutaan kehittää monimuotoisena asuinmaaseutuna. Hyvinvointia halutaan lisätä kehittämällä joustavia ja asukaslähtöisiä tapoja palvelujen järjestämiseksi. Myös kansalaistoiminnan edellytyksiä ja roolia halutaan vahvistaa. Visio Suomen maaseudusta 2020 Maaseutu on monimuotoinen ja arvostettu osa suomalaista yhteiskuntaa. Tilaa, väljää asutusta ja paikallisia ratkaisuja hyödynnetään suomalaisen hyvinvoinnin lähteenä ja kestävän kehityksen perustana. Yhteiskunta turvaa maaseudulla asumisen ja toimimisen perusrakenteet sekä kannustaa ja tukee ihmisten omaehtoista kehittämistyötä. Maaseudun ihmiset, yhteisöt ja yritykset voivat hyvin ja yhteisöllisyys, ympäristön tila ja kilpailukyky ovat parantuneet hyödyttäen samalla koko yhteiskuntaa. Toimijoiden kansainväliset yhteydet ovat olennaisesti lisääntyneet. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Maa- ja metsätalousministeriö hallinnoi ohjelmakaudella 2007-2013 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa. Maaseutua kehitetään EU:n maaseuturahastosta eli Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta saatavin varoin. EU -osuuden lisäksi käytetään kansallista rahoitusta (sisältää valtion ja kuntien varoja) sekä yksityistä rahoitusta. 11
Maaseudun kehittämisen tavoitteita ovat elinvoimaisen ja toimivan maaseudun säilyminen, ympäristön tilan parantaminen ja uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön varmistaminen. Kylätoiminnan ja LEADER -ryhmien valtakunnallinen ohjelma 2008-2013 Vastuuta halutaan kantaa lähinnä tilanteissa, missä julkinen valta tai yritykset eivät ole toimintakelpoisia. Tärkeänä pidetään, että kolmannen sektorin palvelut saadaan kannattaviksi sekä kohtuuhintaisiksi. Vaikka maaseudun palvelujen uskotaan edellyttävän myös paikallisia resursseja, eri alueilla todetaan olevan erilaiset mahdollisuudet osallistua palvelujen järjestämiseen. Tärkeänä pidetäänkin päätöksiä mitä palveluja saadaan julkisen sektorin tuottamina sekä kuka kunnan ulkoistamat ja kilpailuttamat palvelut maksaa. Uuden ohjelmakauden valmistelu on käynnissä. LEADER toiminta halutaan saada laajentumaan myös kaupunkeihin. Hämeen alueellinen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Hämeen ELY -keskuksen valmistelemassa Hämeen alueellisessa maaseudun kehittämisohjelmassa kolmeksi hyödynnettäväksi vahvuustekijäksi nostetaan elinkeinojen, asumisen ja ympäristön hyödyntäminen. Ohjelman resurssien pääpaino on monimuotoisen elinkeinotoiminnan edistämisessä. Ohjelman painopisteitä ovat: bioenergia & puu, elintarvikkeiden jatkojalostus (ml. Annex 1 pk-yritykset), matkailu, hevosyrittäjyys sekä hoiva- ja hyvinvointiyrittäjyys. Hämeen alueellisen maaseudun kehittämisohjelman visiona on, että hämäläisellä maaseudulla toimii kilpailukykyisiä maatiloja ja yrityksiä. Monipuolinen yritysverkosto hyödyntää seudun sijainnin ja luonnon vahvuuksia kestävästi. Maaseudun riittävä väestöpohja turvaa palvelutarjonnan. Vireän, elävän maaseudun asukkaat arvostavat maalla asumisen etuja ja hyötyvät kaupunki-maaseutu vuorovaikutuksesta. Yrittäjät ja asukkaat hoitavat maaseudun kulttuurimaisemaa ja vaalivat luonnon arvoja. Kanta-Hämeen paikallistoimintaohjelma 2010-2015 Hämeen Kylät ry:n yhteistyössä 20 piiri- ja seututason yhdistyksen kanssa valmistelemassa ohjelmassa tärkeänä pidetään yhteistyötä kuntien kanssa, kylä- ja pitäjäsuunnitelmien huomioimista, avustus- ja tukiperiaatteita sisältävää järjestöstrategiaa tai -sopimusta sekä maaseutuvaikutusten arviointia päätöksenteossa. Keskeisiä teemoja ovat yhteisöllisyys, paikalliset palvelut, kestävä maaseutuasuminen ja aito kumppanuus. Linnan Liiteri -maaseutuohjelma 2007-2013 Alueellinen LEADER toimintaryhmä Linnaseutu ry rahoittaa Manner-Suomen maaseutuohjelmasta ohjelmansa mukaisia hankkeita. Linnaseutu ry:n maaseutuohjelmassa tärkeänä pidetään maaseudun elävöittämistä, elinvoimaisuuden nostamista, työpaikkojen ja asukasmäärän lisäämistä sekä maaseutumaiseman ja luonnon monimuotoisuuden 12
säilyttämistä. Ohjelmassa pääpainopisteiksi on nostettu kylätoiminta, ympäristö ja elinkeinot. Kehittämispotentiaalia omaaviksi tuotteiksi mainitaan paikalliskulttuuri, lähiruoka, hajautetut uudistuviin energialähteisiin perustuvat energiaratkaisut, matkailu ja kaivostoiminta. Palvelujen tuottamiseen sekä toimintamallien uudistamiseen kuntien toivotaan hyödyntävän myös kolmatta sektoria. Suomen Kuntaliiton maaseutustrategia Tavoitteena on turvata maaseudulle mahdollisuuksia hyvään elämänlaatuun, asumiseen ja yrittämiseen. Maaseudun erityisolosuhteiden odotetaan huomioitavan valtakunnallisessa, maakunnallisessa ja kunnallisessa päätöksenteossa. 4.2 Toimijat Toimijoita ja maaseutua tukevien ohjelmien toteuttajia on eri tasolla. Kylä- ja järjestötoimijat Suomen kylätoiminnassa on kolme tasoa: kansallinen kyläjärjestö (SYTY), maakunnalliset kylien yhteenliittymät ja kyläyhdistykset. Suomen Kylätoiminta ry (SYTY) edistää valtakunnallisesti kylätoimintaa ja muuta paikallislähtöistä kehittämistä ja toimii maaseudun kehittämistä edistävien järjestöjen ja kylien valtakunnallisena yhteistyöelimenä. Hämeen Kylät ry toimii Hämeenlinnan alueella kylä- ja asukastoiminnan edunvalvojana ja yhteistyön rakentajana. Toimivia kylä- ja asukasyhdistyksiä oli Hämeenlinnassa vuoden 2011 lopussa 35. Toiminnalla tuetaan oman kylän elinkelpoisena säilymistä, vahvistetaan kylän omaa identiteettiä ja satsataan kylän viihtyisyyteen. Linnaseutu ry:n oma paikallistoiminnan kehittämishanke palvelee kylä- ja asukastoiminnan sekä kotiseututyön parissa toimivia yhdistyksiä mm. toiminnan kehittämisessä ja ideoinnissa, yhteistyön rakentamisessa, vaikutusmahdollisuuksien vahvistamisessa sekä toiminnan tunnettavuuden kasvattamisessa. Maaseutualueilla toimii myös lukuisa määrä erilaisia järjestöjä, seuroja ja yhdistyksiä, joiden toiminta perustuu pääosin vapaaehtoisuuteen. Osa järjestöistä ja seuroista toimii paikallistasolla, osalla on laajempi toiminta-alue. Aluetoimikunnat, kyläaktivaattorit, kyläkäräjät Kuntaliitoksen yhteydessä perustettiin kaksi aluetoimikuntaa turvaamaan lähidemokratiaa (Ydin-Häme ja Kalvola-Renko). Aluetoimikuntien kumppaneiksi verkostoituneet kyläaktivaattorit toimivat avoimena, vapaamuotoisena ja itsenäisenä vaikuttajaryhmänä taajamien ja kylien sekä kaupungin välisen yhteistyön kehittämiseksi. Kyläkäräjillä etsitään rakentavia ratkaisuja maaseudun haasteisiin. 13
Aluetoimikunnat rahoittivat maaseutuohjelman valmistelua ja puheenjohtajat sekä osa jäsenistä osallistui myös maaseutuohjelman valmistelutyöhön. Aluetoimikuntien kumppaneiksi verkostoituneet kyläaktivaattorit osallistuivat Kyläkäräjien suunnitteluun ja toimivat maaseutuohjelmatyössä kylien äänitorvina. Kyläkäräjillä kerättiin myös tietoja maaseutuohjelmaa varten. Kehittämiskeskus Oy Häme, Teknologiakeskus Innopark Oy Kehittämiskeskus Oy Häme ja Teknologiakeskus Innopark Oy ovat Hämeenlinnan elinkeinostrategian keskeisiä toimijoita. Kehittämiskeskus Oy Hämeen tehtävänä on elinkeinopolitiikan edistämisen lisäksi lisätä alueen vetovoimaisuutta, kilpailukykyä ja kansainvälistymistä yrityspalvelujen, matkailupalvelujen, aluekehittämisen, kansainvälistymisen ja seudun markkinoinnin avulla. Teknologiakeskus Innopark Oy tarjoaa yritysten tarpeisiin soveltuvia toimitiloja sekä räätälöityjä ratkaisuja yritysten päivittäisen liiketoiminnan helpottamiseen. 4.3 Haastattelut ja kyselyt Tarpeita ja ideoita maaseutuohjelmatyölle kerättiin haastattelujen ja kyselyjen avulla. 4.3.1 Kaupungin avainhenkilöiden haastattelut Maaseutuohjelman kannalta keskeisiä kaupungin avainhenkilöitä haastateltiin syksyllä 2010. Tärkeimmiksi nousivat maaseudun elinvoimaisena säilyminen, maaseudun toimintakulttuurin tukeminen, maaseudun erikoistuminen, luonto ja sen hyödyntäminen, lähipalvelut ja asuminen, kuljetusverkon ja tieverkon kunnossapito sekä asiointiliikenne, foorumit ym. tilaisuudet, yhteisöllisyyden ja talkootyön tukeminen, taloudellisempien ratkaisujen löytäminen, mökkiläisten huomioiminen ja ruokaperinteiden, kädentaitojen sekä matkailun tukeminen. 4.3.2 Asumisen mahdollisuudet ja ideat Hämeenlinnan asumisen vaihtoehdoista käytiin keskustelua Häme Open Campuksessa keväällä 2011. Häme Open Campus on kantahämäläinen koulutus-, tutkimus- ja kehittämisyhteistyöverkosto. Voisiko vaihtoehtoina olla slow life (leppoistaminen), ekologinen asuminen, green care (vihreä hoiva) tai asumisen terveyskytkennät (puhdas ruoka, lähiruoka, puhdas ympäristö)? Hämeenlinnassa olisi paljon mahdollisuuksia hyvään arkeen ja asumiseen. Kaupungin olisi panostettava maaseutuasumiseen. Maaseudun tarjoamaksi extraksi mainittiin hiljaisuus, maisema, lähiruoka ja yhteisöllisyys. Maaseudulla voisi olla energiaomavaraisia tekno-ekoyhteisöjä, koerakentamista uusimmista teknologioista, ekotehokkaita kimppakyytejä ja lähimaaseutu voisi olla kaupungin uusiutuvan kotimaisen energian ja lyhyiden kuljetusmatkojen lähiruoan runsaudensarvi. 14
Vihreän hoivan todettiin olevan ennen kaikkea yrittäjyyttä ja palveluita esimerkiksi burn-outista kärsiville kaupunkilaisille, dementikoille ja vanhusten hoivakodeille. Maaseutumaisen ympäristön uskottiin koettavan yksinkertaisempana, ymmärrettävämpänä, turvallisempana ja vähemmän häiritseviä ärsykkeitä sisältävänä kuin kaupunkiympäristö. Kylän asukashankinnan, maaseutuyrittäjien ja kaupungin maankäyttösuunnittelun ja maapolitiikan yhteispelillä ehdotettiin käynnistettävän jonkin ekologiseen rakentamiseen liittyvän pilotin, jossa slow life, yhteisöllisyys ja hoiva voisivat olla yhdistettynä. 4.3.3 Kylä- ja asukaskysely Kylä- ja asukasyhdistyksiä haastateltiin kesällä 2009. Haastatteluihin osallistui 34 kyläja asukasyhdistyksestä 21 osallistumisprosentin ollessa lähes 62. Kylien keskeisimmät ongelmat liittyivät toimijoiden vähyyteen, liikenneyhteyksiin, veteen, yhteistyöhön, palveluihin, kokoontumistiloihin, teihin ja tonttitarjontaan. Kylillä panostettiin yhteisöllisyyteen ja asukkaiden viihtymiseen. Kaupunkia haluttiin muistuttaa siitä, ettei kaupunki saa omilla päätöksillään vähentää kolmannen sektorin mahdollisuuksia olla mukana turvaamassa kylien palveluja. 4.3.4 Kesäasukaskyselyt Hämeenlinnasta tuli kuntaliitoksen jälkeen Suomen toiseksi suurin kesäasukaskunta. Vuoden 2010 lopussa Hämeenlinnassa oli 7694 kesäasuntoa. Kaupunki teki kyselyn kesäasukkaiden toiveista kesällä 2010. Noin kolmannes halusi kaupungin lähettävän vakinaiseen osoitteeseen kunnan ja yrittäjien palveluhakemiston ja kunnan asukaslehden. Runsas neljännes halusi erillistiedotteita, vajaa neljännes toivoi kaupungin verkkosivuille kesäasukassivua ja runsas kuudesosa toivoi kesäasukkaille omaa tapahtumaa. Liittyneistä kunnista Hauho ja Lammi olivat lähestyneet vuosittain keväisin mökkiläisiä kirjeellä yhteistyössä alueen pankkien, seurakunnan ja yrittäjien kanssa toivottaen mökkiläiset tervetulleiksi kesäpitäjäänsä. Monissa kesäasukaskunnissa on kesäasukkailla oma toimikunta käsittelemässä heitä kiinnostavia asioita, esim. kiinteistöveroja, kaavoitusta, rakennustarkastusta, terveyskeskusten käyttöä, haja-asutusalueiden vesihuoltoa, mökkien sähköistystä, teleyhteyksiä, yksityisteiden tukemista, venepaikkoja, palo- ja pelastustointa, kirjastoja, liikuntapaikkoja, jätehuoltoa ja kesäasuntojen muuttamista pysyviksi asunnoiksi. Kunnissa on järjestetty myös mökkiläisfoorumeja, joissa kuullaan mitä asioita mökkiläiset haluaisivat viedä eteenpäin. 4.3.5 Kansalaisvaikuttamiskyselyt Hämeenlinna haluaa osallistaa kuntalaisia kaupungin päätöksentekoon, palveluiden suunnitteluun ja asioiden valmisteluun. 15
Seudullinen kansalaisvaikuttamisen kysely Linnaseutu ry:n Pitäjärinki-hanke toteutti seudullisen kansalaisvaikuttamisen kyselyn huhtikuussa 2011. Asioihin haluttiin vaikuttaa jo valmisteluvaiheessa. Eniten haluttiin vaikuttaa asumiseen, ympäristöön ja infrastruktuuriin liittyvään toimintaan. Tietoa haluttiin sanomalehdistä, Internetistä, asukas- ja tiedotuslehdistä sekä yleisistä tiedotteista. Toimivina vaikuttamisen tapoina pidettiin suoria ja henkilökohtaisia kontakteja, kaupungin työntekijöiden ja asukkaiden välistä yhteydenpitoa, alueellisia tiedotustilaisuuksia ja asukas- ja kyläiltoja, parlamentteja, paikallisia kotiseutuneuvostoja, yhteistyötä, aloitteita, palautekanavia sekä sähköisiä kyselyjä. Innovaatioareena Hämeenlinnalaista vaikuttamisen mallia ideoitiin Innovaatioareenassa Raatihuoneella toukokuussa 2011. Vaikuttamistavoista tulee tiedottaa, vaikuttamisen tulee olla aidosti mahdollista, vaikuttamiseen on varattava riittävästi aikaa ja on kuunneltava. Enemmän yleisö- ja keskustelutilaisuuksia luottamushenkilöiden ja virkamiesten kanssa, aiheparlamentteja, sähköisiä palautekanavia (palaute julkiseksi), sosiaalisen median hyödyntämistä, bloggausta vaikuttamisen malleista, lisää blogiväittelyjä sekä twiittaaja markkinoille keräämään palautteet ja ideat. 4.3.6 Maatilakysely Hämeenlinnassa oli vuonna 2011 aktiivisia maatiloja 626, joista liitoskuntien alueella oli 588 maatilaa. Haja-asutusalueella maatilat muodostavat asutuksen rungon ja huolehtivat osaltaan maaseutumaiseman ylläpidosta. Syksyllä 2010 toteutetussa viljelijäkyselyssä kartoitettiin maatilojen kehittymisen suurimpia esteitä. Vastauksia saatiin 281 maatilalta vastausprosentin ollessa 45. Maatilojen kehittymisen kannalta tärkeinä pidettiin viljelijöiden jaksamisen tukemista, lisäansiomahdollisuuksia, tieverkon sekä laajakaistayhteyksien parantamista, maatilan jätevesijärjestelmän uusimista, maatilan investointeja, yhteisiä vesihuoltoratkaisuja, bioenergian hyödyntämistä, lisätyövoiman palkkaamista ja tilan tuotantosuunnan muuttamista. Maatilojen ongelmiin haettiin syksyllä 2010 ratkaisuja yhteistyössä MTK:n tuottajayhdistysten, Kasvua Hämeessä -teemaohjelman ja Hämeen Bioenergia II -hankkeen edustajien kanssa. 4.3.7 Kyläaktivaattoreiden kysely nuorten parissa työskenteleville Kyläaktivaattorit toteuttivat heinä-elokuussa 2011 kyselyn nuorten aikuisten, 19-29 - vuotiaiden parissa työskenteleville henkilöille. Kyselyn perusteena oli halu varmistua, että myös tämän ikäluokan hyvän arjen tarpeet tulisivat maaseutuohjelmassa huomioitua. Alhaisesta vastausprosentista (11 %) huolimatta vastaukset todettiin laajoiksi ja vastanneiden taustatahot monipuolisiksi. 16
19-29 -vuotiaiden parissa työskenteleviltä kerättiin tietoa ko. ikäluokan keskeisimmistä tarpeista ja ongelmista. Samalla kyseltiin myös kehittämisideoita ja -toiveita. Peruskoulun ja lukion jälkeen tyhjän päälle jääneillä nuorilla tiedettiin olevan ongelmia. Syrjäytymisen todettiin alkavan jo varhaisessa vaiheessa. Etsivän nuorisotyön toivottiin laajentuvan kantakaupungin lisäksi myös liitoskuntien alueille. 4.4 Kyläkäräjien aineistoja ja palautetta Kyläkäräjillä on kerätty maaseutuohjelmaan asukkaiden näkemyksiä ja ideoita. 4.4.1 Maaseudun hyvä arki Syksyn 2010 Kyläkäräjillä käsiteltiin maaseudun vahvuuksia ja haasteita, trendejä ja tulevaisuuden visioita. Lisäksi ryhmätöissä pohdittiin mitä maaseudun hyvään arkeen tarvitaan elämänkaaren eri vaiheissa. Maaseudun vahvuudet ja haasteet: Maaseudun vahvuuksia ovat rauhallinen, luonnonläheinen ja turvallinen asuinympäristö, maalainen elämäntapa, yhteisöllisyys, kulttuuriperinteet ja luonnonvarat. Maaseudun haasteita ovat riittävän infran, asukasmäärän ja palvelujen säilyttäminen, maaseudun kaupungistuminen ja vanheneva väestö. Trendit ja tulevaisuuden visiot: Trendejä ovat ikärakenteen muutos, luonnonläheiset ja ekologisen asumisen muodot, ekologinen energia (tuuli, aurinko, bio), kansalaisvaikuttamisen kasvu, uusi paikallisuus, alueiden erikoistuminen, lähi- ja luomuruoka, green care ja puurakentaminen. Tulevaisuuden visioita ovat riittävä väestö varmistamaan palvelut, kansalaisyhteiskunnan vahvistuminen, maaseutu on bioenergian lähde ja ympäristöä hyödynnetään viihtyisän asuinympäristöjen virikkeiden ja elinkeinojen voimavarana. Eri elämänkaaren mukaiset hyvän arjen tarpeet: Lasten ja nuorten tarpeita: Perusturvallisuus, työ- ja opiskelupaikka, harrastusmahdollisuudet ja mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua. Aikuisten ja ikäihmisten tarpeita: Toimiva ja elinvoimainen asuinympäristö, arki- ja työliikkuminen, kodinomainen asuminen mahdollisimman pitkään, ikäihmisten arjesta selviytymistä edistävät palvelut, laajakaistat ja it-infran saavutettavuus. 4.4.2 Kestävän maaseutuasumisen Häme Kevään 2011 Kyläkäräjien teemana oli Kestävän maaseutuasumisen Häme. Mitä kestävä hämäläinen maaseutu voisi olla? Kylien uhkakuvia: Väestö keskittyy suuriin kaupunkeihin, yhdyskuntarakenne muuttuu tiiviiksi, harvaan asuttu maaseutu tyhjenee palvelujen kadottua ja nuorten muuttaessa pois. 17
Kylien menestys: Metropolikehitys kääntyy laskuun, ihmiset muuttavat kaupunkeja ympäröivälle maaseudulle. Tatu Oukan (maakunta-arkkitehti, Hämeen liitto) mukaan konkretiaa ovat jokivarsiasutuksen kaavoittaminen ja kyläkaavat, erilaiset energiaratkaisut, 100 megabitin valokaapelin rakentaminen kylille, pienpuhdistamot ja kyläviemäri sekä erilaiset rakennus- ja rahoitusmallit. KUVA 7 Mitä kaikkea kestävä maaseutu voisi olla? Kuva: Tatu Oukka Maaseudulla on mahdollisuus kuluttavimpaan ja säästävimpään elämäntapaan Kylien kehittämisen periaatteita Samuli Alpin mukaan ovat kytkeminen verkostoihin (liikenneverkko, kunnallistekniikka) ja työpaikka- ja asukaspotentiaaliin. Kylien ainutlaatuisina tekijöitä ovat kulttuurihistoria, luonnonympäristö ja maisema. Maaseudulla on mahdollisuus yhdistää asuminen ja työ (etätyö, yritystoiminta, taide) sekä asuminen ja vapaa-aika. Maaseudulla on myös mahdollisuus tuottaa itse energiaa ja ruokaa. Uhkana on työn ja vapaa-ajan sijoittuminen asuinympäristön ulkopuolelle. Tämä johtaisi liikkumiseen ja irrallisuuteen paikallisyhteisöstä. 4.4.3 Asumiseen ja maankäyttöön liittyvät Pitäjäkierrokset Pitäjäkierroksilla käsiteltiin alueiden tonttitarjontaa, alueiden asemakaavahankkeita ja rakentamisen periaatteita asemakaava-alueiden ulkopuolella ja ranta-alueilla. 18
Rakenneyleiskaava valmisteilla Rakenneyleiskaava sisältää kaupungin pitkän tähtäimen, 10-20 vuoden maankäytön kehittämisen periaatteet. Rakentamisen periaatteita: Suunnittelutarvealueiksi ehdotetaan pääväylien varsia ja erityisarvoja sisältäviä tiettyjä alueita. Vapaa-ajan asunnon muuttaminen vakituiseksi asunnoksi edellyttää vapaa-ajan asunnon kytkeytymistä olemassa olevaan vakituiseen asumiseen sekä lähellä olevaa kunnallisteknistä verkostoa, hyvää tieverkkoa ja palveluja. Maaseutualueiden tonttitarjonta Kaupunki pitää tärkeänä, että tontteja on tarjolla Kanta-Hämeenlinnan lisäksi myös entisten kuntakeskusten asemakaava-alueilla. Asukkaat haluavat kaupungin panostavan aktiivisesti maanhankintaan myös liitoskuntien alueilla. Haja-asutusalueilla on pääasiassa yksityisten omistamia tontteja. 4.5 Maaseutu tulevaisuuden merkitysyhteiskunnassa trendianalyysin aineistoja Trendianalyytikko Kati Hienonen tutki osana Sitran Maamerkit-ohjelmaa maaseutua tulevaisuuden merkitysyhteiskunnassa. Maaseudun hyviä ja huonoja puolia kerättiin turisteilta, maahanmuuttajilta ja kaupunkilaisilta edelläkävijöiltä. Kaikki ryhmät kaipasivat nykyistä ekologisemman elämäntavan realisoitumista maaseudulle. Maaseudun kehityksen kannalta tärkeimpiä tekijöitä: Kestävät energiaratkaisut ja monimuotoisuus Ekologisen autokulttuurin ja joukkoliikenteen kehittäminen Ihmiset mukaan kehitystyöhön ja maaseudun saavutettavuus Etätyön toimimisen edellytykset Ympärivuotiset paikalliset tapahtumat Paikallisuus ja perinteet Edelläkävijyyden tarkentaminen Paikallistalouden kehittäminen ruoka- ja energiaomavaraisuudella Läpinäkyvä, yrittäjyyteen kannustava politiikka Luonto ja siellä harrastaminen Edelläkävijyyden rakentaminen Uusi työympäristö ja työnkuva Yhteisöllisyyden ylläpitäminen Saavutettavissa olevat palvelut Lähiruoka, leppoistaminen ja rauhassa asuminen ovat tulevaisuuden houkutuksia maaseudulla. Muidenkin puitteiden ja palveluiden pitää olla kunnossa, jotta em. asioista saadaan hyöty ja uusia asukkaita maalle. Tärkeimpinä yritysten edustajien ja asiantuntijoiden mielestä olivat maaseutuympäristöstä ja luonnonvaroista nousevat liiketoimintasuunnitelmat, esimerkiksi elämys- ja vir- 19
kistyspalvelut, luontoon liittyvät hyvinvointipalvelut sekä uusiutuvan energian tuotanto ja lähiruoka. Kati Hienonen tarkasteli maaseudun vetovoimatekijöitä edelläkävijäyhteisöjen näkökulmasta ja tunnisti tutkimuksessaan yhdeksän erilaista tulevaisuuden kuluttajaryhmää. Tulevaisuuden kuluttajaryhmät: Wlan-vaeltajat arvostavat vapautta ja itsenäisyyttä Nautinnonhaluisten tyylikkäiden hidastajien valinnoissa yhdistyvät tehokkuus ja nautinto Kokeileva luomu-urbaani on kiinnostunut kaupunkiviljelystä, työmatkapyöräilystä ja kaupungin elämänlaadun parantamisesta. Ekoturisti on valmis viettämään lomakohteessa pidemmän aikaa. Puhdas ruoka ja terveelliset elämäntavat tuovat maalle hitaan kohtuullistajan. Agrieläkeläiset ovat varakas ryhmä, jolla on mahdollisuus käyttää asumiseen liittyviä hyvinvointi- ja hoivapalveluja. Etnomaalaisten ryhmä pitää kulttuuristen rajapintojen kohtaamisesta. Maalla harrastaja käy sananmukaisesti harrastamassa maalla ja odottaa lomakohteelta hyviä liikunta- ja harrastusmahdollisuuksia. Hiilineutraalikko puolestaan on mielipidevaikuttaja, joka vaatii asumiseltaan ja arjeltaan erityistä ekologisuutta. 4.6 Tutkimuksia Häme-markkinointi teetti marras-joulukuussa 2011 Kanta-Hämeen vetovoimaisuustutkimuksen. Hämeenlinnan kuntaliitos on kiinnostanut tutkijoita ja kuntaliitoksesta on jo valmistunut tutkimuksia. Kanta-Hämeen vetovoimaisuustutkimus Asuinpaikan valintaan vaikuttavat hyvät liikenneyhteydet, kaunis luonto sekä lyhyet päivittäiset matkat. Matkailukohteen valinnassa tärkeimpiä tekijöitä ovat kaunis luonto, tietojen löytyminen Internetistä sekä laadukkaat ravitsemuspalvelut. Uusi Hämeenlinna enemmän kuin osiensa summa? Joanna Suikion tutkimuksessa Uuden Hämeenlinnan identiteettiin todettiin vaikuttaneen konkreettisten puitteiden, kuten luonnon, historian ja kulttuurin lisäksi myös siihen liitetyt mielikuvat, joita oli aluepuhunnan keinoin muokattu. Sekä kuntaliitoksen puolustajien että vastustajien todettiin hyödyntäneen aluepuhunnassaan voimakkaita retorisia keinoja. Yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista Kari Leinamon vuosina 2001-2009 toteutettujen maaseutu-kaupunki kuntaliitosten tarkastelussa todettiin etenkin suurkaupungeissa ja monikuntaliitoksissa maaseudun roolin jääneen vähäiseksi. Tutkimuksessa esitettiin lupausten sijaan uuden kunnan maaseutualueiden pitkän aikavälin kehittämistä. 20
5 ASUMINEN, YMPÄRISTÖ, INFRA Maaseutuasumiseen liittyy monia haasteita. Miten turvataan maaseutualueiden säilyminen elinvoimaisina, miten säilytetään maaseutualueilla monipuolinen ikärakenne, miten estetään pientieverkon rapistuminen, miten turvataan riittävät liikenneyhteydet, miten järjestetään haja-asutusalueen vesihuolto ja miten parannetaan liikenneyhteyksiä? 5.1 Tarpeet ja toimenpiteet Hämeenlinnan visiona on olla 2015 Etelä-Suomen vetovoimaisin asumiskaupunki. Rauhallinen, luonnonläheinen ja turvallinen maaseutumainen asuinympäristö tarjoaa vaihtoehdon kaupunkimaiseen asumiseen. Hämeenlinnan maaseutualueiden sijainti on hyvä, pääkaupunkiseutu sekä lähikaupungit ja markkinat ovat lähellä. Hämeenlinnan positiivinen väestökehitys lisää mahdollisuuksia saada lisää asukkaita maaseutualueille, joten maaseutualueilla on hyvät mahdollisuudet kehittyä. Vetovoimaisen maaseudun avulla kaupunki pystyy houkuttelemaan asukkaiden lisäksi myös yrityksiä ja matkailijoita. Maankäytön suunnittelun keskeinen tehtävä on toteuttaa kaupungin strategisia tavoitteita ja kestävän kehityksen mukaista yhdyskuntarakennetta Asumiskaupunki-vision pohjalta. Kaupungin tehtävänä on hankkia maata ja kaavoittaa niille asuin- ja yritystontteja. Maankäytön suunnittelu vastaa yleis- ja asemakaavoituksesta, ohjaa kaupunkirakennetta ja yleispiirteistä maankäyttöä, luo edellytykset rakentamiselle ja vastaa hyvästä asuinympäristöstä. Vuoden 2012 aikana valmistuvassa rakenneyleiskaavassa osoitetaan keskeiset asumisen ja yrittämisen laajenemissuunnat myös liitoskuntien alueilla. Maankäytön ja asumisen pitäjäkierroksilla korostui kaupungin aktiivisen maanhankinnan tärkeys ja maaseutualueiden riittävä tonttitarjonta edellyttääkin kaupungin panostusta. Useat asumiseen ja yrittämiseen sopivat alueet ovat yksityisten omistuksessa ja sopivien alueiden saanti asuinja yritystonteiksi vaatii työtä. Kaikki kaupungin omistamat tontit löytyvät kaupungin kotisivuilla olevasta tonttirekisteristä. Myös yksityiset tontinomistajat voivat saada tonttinsa kaupungin kotisivuilla olevaan tonttirekisteriin. Hämeenlinnan kaupunki osallistuu myös tonttien markkinointiin. Kaupungin osasto on ollut pitäjien tapahtumissa ja kaupungin edustajat ovat mukana erilaisissa markkinointitapahtumissa. Yhtenä toteuttajana on Kehittämiskeskus Oy Häme, mikä hallinnoi seudullista kyläkaavahanketta ja vastaa Häme 2.0 -yhteismarkkinoinnissa asumisen markkinoinnista. Teknologiakeskus Innopark Oy on ryhtynyt toteuttamaan Hämeenlinnan kaupungin kanssa yhteistyössä uutta modernia puutarha-aluetta. Kiinteistöyhtiömuotoisena toimivalla alueella tulee olemaan palstoja, jolle asukas voi hankkia helposti täysin valmiin lomamökin. Konseptia kehitetään pyöräilyetäisyydelle kaupungin keskustasta, mutta jatkossa myös kyläkeskuksien alueilla ko. mallia voitaisiin toteuttaa. Alueen maisemasuunnittelussa haetaan ideoita Hämeen Ammattikorkeakoulun Lepaan yksikön opiskelijoiden tekemänä oppilastyönä. 21
Vesihuolto Uusi maaliskuussa 2011 voimaan tullut jätevesiasetus haja-asutusalueille määritteli uudet vähimmäisvaatimukset haja-asutusalueen talousjätevesien puhdistustasolle. Asetuksen vaatimukset koskevat uudisrakentamista välittömästi. Ennen vuotta 2004 rakennettujen kiinteistöjen on täytettävä asetuksen puhdistusvaatimukset vuoden 2016 maaliskuuhun mennessä. Säädösmuutoksilla kohtuullistettiin jätevesien käsittelyn tehostamiseksi tarvittavia investointeja ja varmistettiin iäkkäiden ja vaikeassa elämäntilanteessa olevien mahdollisuuksia saada vapautus vaatimuksista. Automaattisesti jätevesien puhdistustasoa koskevan vaatimuksen noudattamisesta vapautuvat kiinteistön omistajat, jotka asuvat kiinteistöllä vakituisesti ja ovat täyttäneet 68 vuotta ennen 9.3.2011. Myös erityisen vaikeassa elämäntilanteessa olevat, esimerkiksi työttömät ja pitkäaikaissairaat, voivat saada hakemuksesta vapautuksen puhdistusvaatimusten noudattamisesta. Vapautusta haetaan kunnilta ja se myönnetään viideksi vuodeksi kerrallaan. Kiinteistönomistajan kannalta on tärkeää ehkäistä lähiympäristön, kuten pohja- tai kaivoveden, pilaantumista ja muita asuinympäristön hygieenisyyshaittoja. Sopivan jäteveden käsittelyjärjestelmän valinta edellyttää aina kiinteistökohtaista arviointia. Tarvittavat toimenpiteet eivät välttämättä vaadi mittavia investointeja. Esimerkiksi valtaosalla vapaa-ajan asunnoista säädökset eivät aiheuta mitään rakentamistoimenpiteitä. Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy huolehtii alueen vesihuollon järjestämisestä. Hämeenlinnan ja Hattulan vesihuollon kehittämissuunnitelma päivitettiin vuonna 2010. Suunnitelma sisältää näkemyksen vesihuoltoverkostojen tulevaisuuden laajenemissuunnista sekä haja-asutusalueiden vesihuollon ratkaisuista. Suunnitelmassa on esitetty alueita, joille HS- Veden toiminta-alue laajenee lähivuosina. Kehittämissuunnitelmaan on haettu lähellä nykyistä runkoverkkoa olevia alueita. Hämeenlinnan haja-asutusalueiden mahdollisia verkostolaajennuksia esitetään Kalvolan Käikiänniemen ja Turkinmäen, Rengon Hinkaloisten, Hauhon Andersmaan, Tuittulan ja Hyömäen sekä Lammin Sankolan alueille. Vesiosuuskuntavetoisia hankkeita esitetään Kannisto-Hauhontaka-alueelle (vesijohto), Miehoilaan (viemäriverkko ja kyläpuhdistamo) sekä Kokkila-Juntula-alueelle (viemäri ja vesijohto). Kehittämissuunnitelmaa ei ole vielä vahvistettu Hämeenlinnassa. Kehittämissuunnitelma ei vahvistamisen jälkeenkään tule olemaan kaupunkia sitova, vaan toiminnasta tulee saada myös taloudellisesti kannattavaa. Hankkeiden toteutumisen edellytyksiä selvitetään vielä liittymiskyselyillä vuosien 2011-2012 aikana. Lisäksi vuoteen 2013 mennessä suunnitellaan järjestettävän kehittämissuunnitelmassa mukana olevilla alueilla tupailtoja. Syksyn 2010 viljelijäpalautteessa jätevesijärjestelmän uusiminen oli ajankohtaista 71 maatilalla ja yhteisiä vesihuoltoratkaisuja toivoi 45 viljelijää. Kyselyn aikana ei kuitenkaan vielä ollut tietoa vaatimusten lievennyksestä uudessa jätevesiasetuksessa. Hämeenlinnan alueen MTK -yhdistysten ja kaupungin maaseutuohjelman valmisteluun osallistuvien viranhaltijoiden palaverissä tammikuussa 2011 päätettiin, ettei maaseutuohjelmassa ole tarvetta käsitellä vesihuoltoasioita laajemmin. Vesihuoltoasioihin liittyviä neuvoja ja opastusta saa kaupungin maankäyttö- ja ympäristöpalveluista. Mikäli riittävästi liittyjiä vesihuoltosuunnitelman ulkopuolisilta alueilta löytyy, kannattaa olla yhteydessä suoraan HS- Veteen. Kylien palautteessa toivottiin lisää vesiasioihin liittyvää tiedottamista, ettei tiedon puutteessa investoida kallisiin ja ylimitoitettuihin järjestelmiin. Puolueettoman tiedon saanti haja-asutusalueille tulevien vesihuoltoratkaisujen saamiseksi on tärkeää ja siksi kau- 22
pungin on hyvä olla mukana jakamassa haja-asutusalueiden vesihuollon kehittämiseen liittyvää tietoa. KUVA 8 Kaavio keskitetystä vesihuollosta Hämeenlinnan ja Hattulan alueella. Lähde: Hattulan ja Hämeenlinnan vesihuollon kehittämissuunnitelma. Jätehuolto 1.5.2012 voimaan tuleva jätelaki (23 ) edellyttää, että jos kunta on siirtänyt jätehuollon palvelutehtävän kuntien omistaman jäteyhtiön hoidettavaksi, osakaskuntien jätelain mukaiset viranomaistehtävät tulee siirtää kuntien yhteiselle lautakunnalle tai kuntayhtymälle. Kiertokapula Oy:n osakaskunnat ovat päätyneet neuvotteluissaan siihen, että yhteisen jätelautakunnan perustaminen on paras tapa täyttää jätelain ko. velvoite. Yhteisen lautakunnan perustamiseksi on laadittu sopimus, joka on sopijakuntien valtuustojen hyväksyttävänä keväällä 2012. Sopijakunnat ovat olleet yksimielisiä Hämeenlinnan valinnasta isäntäkunnaksi. Yhteisen jätelautakunnan perustaminen tarkoittaa, että kaikki jätelain mukaan kunnalle säädetyt viranomaistehtävät kuuluvat 1.5.2012 lukien yhteiselle lautakunnalle. Jätelautakunnan esittelijänä ja valmistelijan tulee olemaan keväällä 2012 valittava jätehuoltokoordinaattori. Kiertokapula Oy voi edelleen hoitaa osakaskuntiensa jätehuoltoon liittyviä palvelutehtäviä. Näitä ovat mm. jätteen vastaanotto, kuljetus ja käsittely, jätemaksujen laskutus ja näihin liittyvä hallinto, jäteneuvonta ja tiedotustehtävät, muu kuin viranomaistoimintaan liittyvä asiakaspalvelu, tyhjennysvälien muutokset (jos eivät poikkeamispäätöksiä jätehuoltomääräyksiin) sekä mahdollisesti osa kuljetusrekisterin laatimiseen ja ylläpitämiseen liittyvistä tehtävistä. Yhteistä lautakuntaa koskevassa valmistelutyössä on arvioitu, että lukuun ottamatta kuntien viranomaistehtävien siirtymistä lautakunnalle, muilta osin jätehuoltotoiminnot jatkuvat Kiertokapula Oy:n toiminta-alueella pitkälti entisellään. 23
Laajakaistayhteydet Vuoden 2009 kylä- ja asukaskyselyssä laajakaistaa piti tärkeänä kolme kylää. Laajakaistan todettiin mahdollistavan etätyön ja myös kylien yrityksille toimivat yhteydet olisivat tärkeitä. Laajakaistayhteyksiä pidettiin maatilojen kehittymisen kannalta tärkeinä maatilakyselyssä 2010. Valtioneuvosto asetti periaatepäätöksessään joulukuussa 2008 tavoitteeksi, että käytännössä kaikki vakinaiset asunnot (>99 % väestöstä) sekä yritysten ja julkishallinnon organisaatioiden vakinaiset toimipaikat ovat vuoden 2015 loppuun mennessä enintään 2 km. etäisyydellä 100Mbit/s yhteyden mahdollistavasta valokuitu- tai kaapeliverkosta. 95 prosentille väestöstä odotetaan teleyritysten markkinaehtoisesti rakentavan nopeat yhteydet. Tavoitteeseen pääsemiseksi Maakuntien liitot laativat ohjelman niistä hajaasutusalueiden hankkeista, joihin käytetään julkista rahaa. Julkisista varoista tuetut hankkeet kilpailutetaan ja toteutetaan vuosina 2010-2015. Hankkeen toteuttava teleyritys maksaa itse vähintään kolmanneksen (34 %) kustannuksista. Julkinen tuki kaksi kolmannesta jakautuu valtion, kuntien ja EU:n kesken. Kunnan osuus on joko 8 prosenttia, 22 prosenttia tai 33 prosenttia ja valtion osuus vastaavasti enintään 58 prosenttia, 44 prosenttia tai 33 prosenttia. Hämeenlinnan osuus on 33 prosenttia. Maakuntaliitot toimittivat Viestintävirastolle lokakuussa 2009 maakunnalliset laajakaistarakentamisen hankeohjelmat, joissa esitettiin haja-asutusalueiden laajakaistarakentamisen tarpeet 2010-2015. Kanta-Häme sai valtioneuvoston huhtikuussa 2010 päätöksen mukaan 252 000 valtion maksamaa laajakaistatukea. Hämeen maakunnan hankeohjelma sisältää Hämeenlinnan ehdotuksesta Hauhontaustan alueen, jonka toteutuminen selvinnee vuoden 2012 aikana. Valtion myöntämän valokuituverkon rahoituksen edellytyksenä on, että teleoperaattori sekä kunta osallistuvat kustannuksiin ja valokuituverkolle on alueella riittävästi kysyntää. Päijät-Hämeen liiton ja Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian toteuttama EU:n maaseuturahaston tukema Sadan Megan maakunta-hanke tukee valtion Laajakaista 2015 -tavoitteiden toteutumista myös Kanta-Hämeen maaseutualueilla yhteistyössä paikallisten toimijoiden, kuten kyläyhdistysten, kanssa. Kyläkaavahanke on tehnyt yhteistyötä Sadan Megan maakunta-hankkeen kanssa koulutuksia järjestäen. Hankkeen asiantuntijoiden tehtävänä on informoida maaseudun asukkaita rahoitusmahdollisuudesta, auttaa maaseutualueiden yrityksiä ja kyläyhteisöjä verkkopalvelujen suunnittelussa ja käytössä sekä innostaa verkkojen tilaamiseen. Hankkeen verkkosivulla kuka tahansa voi merkitä sähköiseen karttaan kommenttinsa nykyisten yhteyksien laadusta ja kiinnostuksensa valokuituliittymän hankintaan. Kiinnostuksen lisäämisellä uskotaan valokuituverkon rakentamisen kiinnostavan myös operaattoreita. Maaseudun tieverkko Maaseudun tieverkon kunnossapito nostettiin esiin kaupungin avainhenkilöiden haastatteluissa. Tieverkon kunnossapidolla ja asiointiliikenteellä pitäisi pystyä paikkaamaan palvelujen puutetta. Syksyn 2010 viljelijäkyselyssä huono tieverkko nimettiin kolmanneksi suurimmaksi maatilojen kehittymistä estäväksi ongelmaksi. Ongelmia oli 86 maatilalla. Nimettyjä teiden parannusehdotuksia tehtiin yli 30. tielle. Huonokuntoiset tiet olivat myös kylä- ja asukaskyselyssä kylien ongelmalistalla. Tiekuntia ei kylien mielestä ollut perustettu riittävästi ja tieasioista toivottiinkin enemmän tietoa. Hyväkuntoisten 24
teiden muistutettiin myös edistävän kesäasukkaiden saantia kuntaan vakituisiksi asukkaiksi. Maaseudulla päätieverkko on valtion omistama ja ELY -keskusten hallinnoima, kiinteistöille johtavat pienemmät tiet ovat yleensä yksityisteitä ja vain entisten kuntakeskusten kadut kaupungin hallinnoimia. Kaupunki kuitenkin tukee maaseudun tieverkon ylläpitoa myöntämällä yksityisteille avustuksia. Kaupungin vuoden 2011 yksityisteiden tieavustusten yhteenvedon mukaan avustettavia teitä oli 269. Avustettavien teiden kokonaispituus oli (sulussa avustuksen perusteena ollut vakituisen asutuksen tien pituus) Kanta-Hämeenlinnassa 51 km (42), Hauho-Tuulos-Lammi alueella 504 km (402) ja Kalvola-Renko alueella 263 km (220). Avustusta saaneilla teillä oli vakituisia asuinkiinteistöjä Kanta-Hämeenlinnassa 318, Hauho-Tuulos-Lammi alueella 1351 ja Kalvola- Renko alueella 576. Kaupungin tieavustusten tärkeyttä korostettiin kaupungin viranhaltijoiden ja MTK -yhdistysten tapaamisissa vuonna 2011. Tällöin tuotiin myös esiin, ettei kaupungin avustuksissa huomioida ulkopuolista liikennettä mikä joillakin tiekunnilla on huomattava. Kaupungin tieavustuksiin haluttiin muutosta. Kylä- ja asukaskyselyssä avustusten rajaamista tieavustuksissa savujen määrään kritisoitiin ja sitä ettei savujen laskennassa huomioida kesäasuntoja. Kaupungin täysimääräinen avustus edellyttää kolmea vakituista asukasta, mutta kylät toivoivat täysimääräistä avustusta jo yhdenkin savun teille. Kylät muistuttivat, että suurin osa teiden kunnossapidosta tehdään kuitenkin talkootyönä. Joukkoliikenne Haja-asutusalueiden liikenneyhteyksien kehittämistä ja kaupungin tukea linjaautovuorojen säilymiselle pidettiin kyläkyselyn mukaan tärkeinä. Kyläbusseja arvostettiin, mutta niiden todettiin ajavan tiettyinä päivinä ja tietyillä reiteillä eikä esimerkiksi Hämeenlinnan keskustaan kyläbussilla päässyt. Tätä asiointipalvelua toivottiin kehitettävän lisää asioimissuuntia ja -aikoja sisältävämpään suuntaan. Kimppakyyti-toimintaa haluttiin myös kehittää ja saada kyläläiset yhdessä kaupungin kanssa miettimään ratkaisuja. Myös lasten ja nuorten foorumissa maaliskuussa 2011 keskusteltiin joukkoliikenteeseen kohdistuvista puutteista. Hämeenlinnan seudun joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet vuosille 2012-2014 päätettiin joulukuussa 2011. Joukkoliikenteen palvelutaso tarkoittaa yleistäen sitä, milloin ja missä bussi kulkee. Avoimen joukkoliikenteen järjestäminen ei ole kunnan lakisääteinen velvollisuus. Sen sijaan kunnalla on velvollisuus hoitaa esimerkiksi peruskoululaisten koulumatkat. Lisäksi kaupungilla on vahva halu tarjota liikkumismahdollisuus niille, jotka eivät voi tai halua kulkea henkilöautolla. Kuvassa 9 on esitetty joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet. Kaupunginosakeskusten Rengon, Iittalan, Hauhon, Tuuloksen ja Lammin yhteydet Hämeenlinnan keskustaan on asetettu luokkaan II Keskitaso. Tavoitteena on tarjota perusliikkumisen yhteydet arkisin ja lauantaisin. Taajamien ulkopuoliset alueet kuuluvat laatuluokkiin III-IV Perustaso, mikä tarkoittaa arkiliikennettä noin 1-5 vuoroa/suunta päivässä, tai laatuluokkaan V Asiointiyhteydet, mikä tarkoittaa asiointiliikennettä 1-2 kertaa viikossa. Kaupunginosakeskusten liikennöintitavoitteet verrattuna nykytilanteeseen tarkoittavat vuoromäärien lisäämistä. Perusajatuksena joukkoliikenteen järjestämisessä on kuitenkin kysyntää vastaava tarjonta. 25
Joukkoliikenteen kustannukset ovat kasvaneet merkittävästi viime vuosina, kun mm. polttoaineen hinta ja vero ovat nousseet. Sama matkustajamäärä ei enää riitä tekemään toiminnasta liikenteenharjoittajalle kannattavaa. Hämeenlinnassa noin ¾ liikenteestä on sellaista, josta liikenteenharjoittaja kantaa taloudellisen vastuun, ja ¼ on kaupungin ostamaa liikennettä. Kustannusten noustessa yhä suurempi vastuu on siirtynyt kaupungille ja yhä useampi vuoro on lakkautunut tai muuttunut ostoliikenteeksi. Ostoliikenteen lisäksi kaupunki tukee joukkoliikennematkustajaa lipputuella. Kaikille kuntalaisille samalla hinnalla myytävä seutulippu takaa säännöllisesti joukkoliikennettä käyttävälle edullisen vaihtoehdon (30 päivän rajaton matkaoikeus 74, kevät 2012). Kaupunki saa valtionavustuksena takaisin noin kolmanneksen käyttämistään euroista (säädökset sallisivat lippuihin 48 % ja ostoliikenteeseen 50 % valtionavustuksen, mutta valtion joukkoliikennemäärärahat eivät riitä). Laatuluokan V asiointiliikenne on järjestetty palvelulinja Kyläpusseilla Hauhon, Tuuloksen, Lammin, Rengon ja Kalvolan alueilla. Kyläpussit ajavat kaupunginosakeskuksen vaikutusalueella eri reittejä eri viikonpäivinä ja tarjoavat asiointiyhteyden kaupunginosakeskukseen. Ne voivat poiketa jopa 2 km reitiltään noutamaan tai viemään asiakasta. Liikenne on kaupungin ostamaa ja asiakkaalta peritään lipunhinta (2,50 euroa/suunta, kevät 2012). Jos matkustuskysyntää riittää, Kyläpussien liikennöintiä olisi mahdollista laajentaa siten, että samaa reittiä ajettaisiin useampana viikonpäivänä ja ehkä myös laajemmalla kellonajalla. Rengon ja Kalvolan alueilla on käynnissä pilottihankkeet, joissa koulukuljetukset on avattu kaikille matkustajille. Kyytiin pääsee varaamalla paikan etukäteen liikenteenharjoittajien puhelinnumeroista ja maksamalla kaupungin määrittämän lipunhinnan. Pilotit käynnistyivät syksyllä 2011, mutta markkinaoikeuteen hankinnasta tehdyn valituksen johdosta kuljetuksia on hoidettu toistaiseksi väliaikaisin järjestelyin. Kevään 2012 aikana pilotit päästäneen käynnistämään täysimittaisina ja niiden on tarkoitus kestää vähintään kesään 2014 asti. Kokemusten perusteella päätetään kuljetusten laajentamisesta muille alueille. Joukkoliikenteen ja yksityisautoilun välimuotoina voidaan pitää erilaisia kimppakyytiratkaisuja. Yksinkertaisimmillaan kimppakyyti on naapuriapua, eli tarjotaan naapurille mahdollisuus lähteä kyytiin esim. kauppareissulle. Kyläyhdistykset voisivat toimia kimppakyytien järjestäjinä siten, että ne ottavat vastaan kyytitilaukset ja tilaavat yhteistaksin sovitulle kulkemisajalle ja -reitille. Matkustajat maksavat jaetun taksimaksun itse. 26
KUVA 9 Joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet. Lähde: Joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet 2012-2014. Hämeenlinnan seutu: Hattula, Hämeenlinna, Janakkala 5.2 Hankkeet Asumista tukevia hankkeita hallinnoivat kaupungin omistamat osakeyhtiöt Kehittämiskeskus Oy Häme ja Teknologiakeskus Innopark Oy. Parhaiten maaseutuasumista tukee Kehittämiskeskus Oy Hämeen hallinnoima Hämeenlinnan seudun kyläkaavahanke, jonka toiminta-alue on maaseutualueilla. Hämeenlinnan tontteja on etupäässä markkinoitu Helsingin suuntaan, mutta esimerkiksi Ydin-Hämeen tonttien markkinointia tulisi tehdä myös Lahdessa ja Tampereella. Hämeenlinnan maaseutumaisia alueita kannattaa markkinoida myös pohjoisesta etelään muuttoa suunnitteleville Hämeenlinnan hyvän sijainnin takia. Hämeenlinnan maaseudun mahdollisuuksien hyödyntämiseen ei ole vielä riittävästi tartuttu. Megatrendeinä voidaan pitää ilmastonmuutosta, väestönmuutosta (vanheneminen, määrä), globalisaatiota, elämystaloutta ja slow lifea. Maaseutualueiden vahvuuksista löytyy useita megatrendeiksi luokiteltavia mahdollisuuksia, esim. leppoistaminen (slow life ), ekologinen asuminen, green care ja asumisen terveyskytkennät (puhdas ruoka, lähiruoka, puhdas ympäristö). Maaseutu pystyy houkuttelemaan asukkaita suuremmalla tonttikoolla ja edullisemmalla hintatasolla. Maalaiseen elämäntapaan mielletään usein myös yhteisvastuullisuus ja toisista huolehtiminen. Myös maaseudun asukkaat haluavat houkutella uusia asukkaita rauhalliseen, luonnonläheiseen ja turvalliseen asuinympäristöön. Riittävän asukasmäärän uskotaan mahdollistavan tarpeelliset palvelut. 27
Häme 2.0 yhteismarkkinointi Häme 2.0 on Hämeenlinnan, Riihimäen ja Forssan seudun maakunnallinen yhteismarkkinointihanke. Markkinointia on tehty Häme-osastolla erilaisilla messuilla ja erityistapahtumissa, sähköisen www.hame.fi sivuston avulla, sähköisillä uutiskirjeillä, lehdistötiedotteilla, Häme-esitteillä ja Häme-markkinoilla. Asumisen markkinoinnin vastuutahona on Kehittämiskeskus Oy Häme. Hanke on kolmivuotinen 2010-2012. Hämeenlinnan seudun kyläkaavahanke Hämeenlinnan seudun kyläkaavahanke on asukaslähtöisen, epävirallisen maankäytön suunnittelun hanke, joka toimii seitsemällä kyläalueella Hämeenlinnassa, Hattulassa ja Janakkalassa. Viisi alueista sijaitsee Hämeenlinnan maaseudulla: Hauhon Vanha raitti, Tuuloksen entinen kuntakeskus Syrjäntaka, Lammin Sankolan kylä, Iittalan ja Keikkalan rajapinta Kalvolassa sekä Uudenkylän, Oinaalan ja Nevilän muodostama alue Rengossa. Hanke on rahoitettu EU:n maaseuturahastosta Kanta-Hämeen toimintaryhmän, Linnaseutu ry:n, kautta. Hanke tarjoaa maankäytön suunnittelun ammattilaisen, kyläkaava-arkkitehdin, hankkeeseen valittujen kylien käyttöön, ja parhaassa tapauksessa kyläkaavahankkeessa tehty työ toimii jatkossa virallisen kaavoituksen pohjatyönä. Epävirallisille kyläkaavoille tyypillistä on, että niiden sisältö ei ole ennalta määrätty vaan muotoutuu kunkin kylän erityistarpeiden mukaan, mutta työn painopiste on maaseutuasumisen edistämisessä. Lisäksi hankkeessa tarkastellaan maaseudun kehityssuuntia kokonaisuutena tilastojen ja paikkatietojen avulla, ja laaditaan asiakaspalvelua varten maaseudulle muuttajan opas. Hankkeen tuloksena tuleekin olemaan suosituksia toimintamallista, jolla maaseudun maankäytön suunnittelun ja sääntelyn voisi jatkossa järjestää Hämeenlinnan kaupungin hallinnossa. Kylien rakennetun ympäristön omaleimaisuus on yksi niiden keskeisistä paikallisista vahvuuksista, ja sen säilymisen tukeminen sääntelyn keinoin on yksi kaavoituksen parhaita keinoja tukea maaseutua, kun samalla taataan kylien rakentamismahdollisuudet jatkossakin. Käyttökelpoisten keinojen etsiminen tähän on kyläkaavahankkeen keskeistä sisältöä. Maanomistus kylissä on suurimmaksi osaksi yksityistä, jolloin kylän elinvoimaisuudesta huolehtiminen uuden rakentamisen kautta on myös pitkälti yksityisten käsissä. Kyläkaavan tehtävänä onkin ollut herätellä maanomistajia ottamaan vastuuta kylänsä elinvoimaisuudesta ja kehittymisestä, ja toimia välittäjänä kyläläisten ja kaupungin välillä maankäytön suunnitteluun liittyvissä asioissa. Kestävä asuminen ja ympäristö, K-EASY hanke Viiden maakunnan yhteisen Kestävä asuminen ja ympäristö -hankkeen, K-EASY, kohteena on kiinteistöjen energiatehokkuus, jätehuolto, kierrätys sekä älykäs talotekniikka. Hankkeen kohderyhmänä ovat rakentamis- ja kiinteistöalalla toimivat pk-yritykset, kiinteistöjen omistajat ja kunnat. Hankkeessa etsitään ratkaisuja energia- ja ekotehokkuuden parantamiseen. Teknologiakeskus Innopark Oy on hankkeessa yhtenä toteuttajana. Hankkeessa on etsitty maatalousyrittäjiä, jotka olisivat kiinnostuneita energian ja lämmön tuottamisesta uusiutuvalla biokaasulla, tuulivoimalla, aurinkovoimalla tai maalämmöllä. Hanke tarjoaa yrittäjille mahdollisuuden uusiutuvaan energiaan tehtävien investointien kannattavuuslaskelmien toteuttamiseen sekä ratkaisuja energiatehokkuu- 28
den ja jätehuollon parantamiseen. Hanke osallistuu myös analyysien ja suunnitelmien kustannuksiin. Hanke toimii 2013 vuoden lokakuun loppuun saakka. 5.3 Tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset Hämeenlinnan seudulle muutetaan viihtyisän asuinympäristön, hyvien kulkuyhteyksien, hyvätasoisen palvelun ja turvallisuuden vuoksi. Asukkaiden ja yritysten lisääntymistä voidaan tukea monipuolisilla asumisvaihtoehdoilla, riittävällä tonttitarjonnalla, toimivilla liikenneyhteyksillä, nopeilla laajakaistayhteyksillä sekä turvallisella ja viihtyisällä asuinympäristöllä. Tärkeää on, että kaupunki edistää kattavia joukkoliikenneyhteyksiä ja hyviä ja kiinnostavia tontteja, niin asuntorakentamiseen kuin yritystonteiksi. Hyvä on myös huomioida, että Kati Hienosen trendianalyysin mukaan kaikki tulevaisuuden kuluttajaryhmät kaipasivat nykyistä ekologisemman elämäntavan realisoitumista maaseudulle. TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 2012-2013 Strateginen näkemys maaseutualueiden maankäytöstä Rakenneyleiskaavan valmistuttua valmistellaan asunto-ohjelma Kestävä maaseutuasuminen nostetaan yhdeksi kaupungin vahvuuksista ja maaseudusta luodaan selkeä ja houkutteleva vaihtoehto asumiselle ja yrittämiselle. Kaupunki kaavoittaa pääasiallisesti omille mailleen. Kaupunki hankkii maata myös liitoskuntien alueilta harjoittamalla aktiivista maanhankintapolitiikkaa. Kyläkaavahankkeen toimenpide-ehdotusten ja mallien hyödyntäminen. Lisätään resursseja maaseutualueiden erityiskysymysten huomioimiseksi. TOTEUTUS Rakenneyleiskaavan valmistelutyö linjaamaan maankäyttöä kaupungin alueella 10-20 vuoden päähän. Ennen päätöksentekoa rakenneyleiskaavasta kuullaan vielä asukkaita. Valmistelutyö tehdään vuoden 2013 loppuun mennessä. Rakennusyleiskaavassa huolehditaan kaikkien entisten kuntakeskusten kehittymisestä varaamalla näihin asuin- ja yritysalueita sekä osoittamalla keskeiset asumisen, palvelujen ja työpaikkojen laajenemissuunnat. Tehdään yhteenveto kaupungin liitoskuntien alueella omistamien maiden soveltuvuudesta asuin- ja yrityskäyttöön sekä tarpeesta hankkia kaupungille liitoskuntien alueelta uusia maaalueita. Kartoitetaan uusien kyläkaavojen tarve ja toteutusaikataulu, kaavoitustarpeet hankkeessa mukana olleilla kylillä sekä mahdollisuudet kyläkaavahankkeen muiden toimenpide-ehdotusten toteuttamiseen. Markkinoidaan kyläkaavahankkeessa valmistuvaa maallemuuttajan opasta. Maaseutu osoitetaan jonkun suunnittelijan vastuualueeksi kaupungin maankäytön suunnittelussa. 29 VASTUUTAHO JA AIKA Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut 2012 Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut ja Kehittämispalvelut 2013 Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut 2012 Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut 2012-2013 Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut 2012-2013 Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut ja aluetoimikunnat 2012 Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut 2012-2013
Vahvistetaan maaseutualueiden tonttien markkinointia. Hämeenlinnan tonttimarkkinointi kohdistuu etelään, maaseututonttien kohteena pohjoinen tai muu-suomi. Haja-asutusalueiden tontit ovat pääosin yksityisten omistuksessa. Myös haja-asutusalueiden yksityisiä tontteja voi markkinoida kaupungin Internet-sivuilla. Haja-asutusalueiden vesihuoltoon liittyvä tiedottaminen haja-asutusalueiden asukkaille ja kesäasukkaille. Tuetaan Laajakaista 2015 -hankkeeseen sisältyvän Hauhontaustan alueen valokuituverkon toteutumista. Valtion myöntämän valokuituverkon rahoituksen edellytyksenä on, että teleoperaattori sekä kunta osallistuvat kustannuksiin ja valokuituverkolle on alueella riittävästi kysyntää. Tuetaan maaseutualueiden yksityistieverkon kehittymistä. Selvennetään asukkaille kaupungin ja valtion roolia tieasioissa sekä tarkastellaan kaupungin yksityistieavustusten jakoperusteita. Toimenpide-ehdotukset vuosille 2014-2015 Laaditaan maaseudun rakentamisohjeet rakentajien ja rakennustarkastajien tueksi. Toteutetaan vuoden 2012 aikana liitoskuntien alueilla olevien tonttien ja avoimien työpaikkojen yhteismarkkinointi. Pulaa hoitohenkilöistä, metallimiehistä, maataloustyöntekijöistä jne. Selvitetään tulisiko kaavoittajan tarkastaa luvan myöntämiset ennen hajatonttien markkinointia. Tehostetaan tiedotusta hajaasutusalueiden yksityisten tonttien saamisesta kaupungin Internet-sivuille. Aluetoimikunta järjestää kesällä 2012 vesihuoltoon liittyvän yhteisen infotilaisuuden haja-asutusalueiden asukkaille ja kesäasukkaille. Aluetoimikunta tukee tarvittaessa alueen omien tilaisuuksien järjestämisiä, Kutilan tilaisuus huhtikuussa 2012 Tehdään yhteistyötä suunnitellun valokuituhankkeen alueen kyläyhdistysten ja Sadan Megan maakunta -hankkeen kanssa riittävän tiedon varmistamiseksi alueen asukkaille. Nimetään henkilö, joka toimii maaseutualueiden yksityistieverkkoasioissa kaupungin yhteyshenkilönä sekä yhdyshenkilönä tieasioissa myös valtion suuntaan. Tieseminaari on järjestetty helmikuussa 2012/tavoite järjestää vuosittain Tehdään yhteistyössä lautakunnan jaon mukaisten vaikuttajaraatien ja kansalaisvaikuttamistiimin kanssa. Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut 2012-2013 Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut sekä aluetoimikunnat 2012 Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut 2012 Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut ja kehittämispalvelut 2012 Aluetoimikunnat 2012 Aluetoimikunnat 2012 aluetoi- Ydin-Hämeen mikunta 2012 Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut 2012 Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut ja aluetoimikunnat 2012 Kehittämispalvelut yhteistyössä tilaajien kanssa 2013-2014 6 ELINKEINOT, TYÖ, PALVELUT Tämän luvun yhteisenä teemana on maaseutualueiden elinvoimaisuus. Kuntaliitoksen jälkeen maaseutualueilla odotettiin vastauksia: Miten Hämeenlinna hyödyntää laajoja maaseutualueitaan? Miten Hämeenlinna pystyy pitämään maaseutualueet elinvoimaisina? Miten säilytetään riittävä palvelutarjonta, kun suuntana on kustannustehokkuus ja palvelujen keskittyminen Mitä palveluja maaseutualueilla saadaan kaupungilta ja mihin tarvitaan apuun kolmatta sektoria ja muita toimijoita? Haasteena on riittävien palvelujen turvaaminen eri-ikäisille, sillä vetovoimaisena asuinalueena säilyminen edellyttää riittäviä peruspalveluja. 30
Kaupunki tuottaa itse useita maaseudun hyvään arkeen liittyviä tärkeitä palveluja kuten esim. peruskoulu, lasten päivähoito ja ikäihmisten palvelut. Näitä ei maaseutuohjelmassa käsitellä, vaan ne sisältyvät palveluja järjestävien lautakuntien omiin palveluverkkosuunnitelmiin. KUVA 10 Erinomainen sijainti luo monia mahdollisuuksia maaseutualueiden kehittymiselle. Kuva: Kehittämiskeskus Oy Häme 6.1 Tarpeet ja toimenpiteet Kaupunki etsii palveluihinsa uusia toimintamalleja ja ideoita. Maaseutualueiden palvelujen turvaamisessa kaupungin lisäksi ovat myös Kehittämiskeskus Oy Häme sekä paikalliset yrittäjät ja yrittäjäyhdistykset. Sitran Maamerkit ohjelma nostaa esiin maaseudun mahdollisuuksina matkailu-, virkistys- ja vapaa-ajan toimintaan liittyvät elämys- ja paikalliskulttuuripalvelut, terveyteen liittyvän elinkeinotoiminnan (puhdas ruoka, lähiruoka ja puhdas ympäristö) ja/tai energiatuotannon, esim. puuperäinen bioenergia. Tärkeää on saada maaseudun mahdollisuudet muuttumaan konkreettisiksi toimenpiteiksi Hämeenlinnassa. Vuonna 2012 valmisteilla olevassa kuntauudistuksessa esitetään palvelujen turvaamiseksi siirtymäkauden ratkaisuksi kiertäviä palveluja ja pidemmän tähtäimen ratkaisuksi verkkopalvelujen kehittämistä. Myös tilojen yhteiskäyttöä suositellaan, jolloin samoissa tiloissa peruspalvelujen kanssa toimisivat myös yhdistysvetoiset toiminnat. Kalvolaan suunnitteilla olevassa kampuksessa tämä on jo huomioitu. Myös uuteen yrittäjyyteen tähtäävää maaseudun muutosvalmennus -metodia esitetään. 31
Kampusalue suunnitteilla Kalvolan keskustaan Kaupunki teki pitkäaikaishoivan tarveselvityksen vuonna 2011 Rengon ja Kalvolan alueilla Rengon Raitaharjun ja Kalvolan Koivurinteen huonon kunnon takia. Raitaharjun vanhainkodin peruskorjaus sisällytettiin kuntaliitossopimuksessa yhteisiin vanhustenhuollon kartoitettaviin hankkeisiin. Pitkäaikaishoivan tarvetta arvioitiin ikäihmisten laatusuosituksen mukaisen palvelurakenteen perusteella, jonka mukaan 8-9 prosenttia yli 75 vuotiaista tarvitsee ympärivuorokautisen hoivapaikan. Pitkäaikaishoivan tarve vuonna 2030 arvioidaan olevan Rengossa 32-37 paikkaa ja Kalvolassa 49-55 paikkaa. Kalvolassa on yksityinen 30-paikkainen hoitokoti ja Rengossa 13-paikkainen dementiakoti. Kaupungin ja Pohjola-yhtiön vuonna 2010 tekemän asumisen toiveita ja tarpeita kartoittavan kyselyn perusteella 58 % renkolaisista vastaajista suunnitteli senioriasunnon hankintaa Rengon keskustasta ja n. 64 % kalvolalaisista suunnitteli senioriasunnon hankintaa Iittalasta. Ikäihmisten hoivan suunnittelun lähtökohtana oli Sosiaali- ja terveysministeriön Ikähoivatyöryhmän muistio ja THL:n ikähorisonttimalli, joiden mukaan pitkäaikaishoivan laitospaikoista pääsääntöisesti luovutaan ja tehostetun palveluasumisen kattavuutta lisätään. STM:n työryhmä visioi vuoden 2015 jälkeen kunnissa olevan enenevässä määrin palvelualueita/palvelukampuksia. Näillä olisi yksityisasuntoja, senioritaloja, asumisyhteisöjä sekä ympärivuorokautista hoitoa ja huolenpitoa tarjoavia ryhmäkoteja. Hämeenlinnassa on päädytty hajautettuun malliin, jossa kunnanosakeskuksiin rakennetaan ns. palvelukampus. Palvelukampuksessa tarjotaan toimintaa ja palveluja kevyestä hoivasta ympärivuorokautiseen hoivaan. Palvelumalleja käsiteltiin Rengossa ja Kalvolassa myös vanhusneuvoston kokoamissa kansalaisraadeissa. Molemmissa kansalaisraadeissa pidettiin tärkeänä pitkäaikaishoivan säilymistä lähipalveluna ja palvelukampusmallia hyvänä. Kaupunki päätti käynnistää hankesuunnittelun Kalvolan keskustaan rakennettavasta palvelukampuksesta. Rengon asumisen tarpeita arvioidaan Kalvolan kokemusten perusteella. Hankkeet on tarkoitus toteuttaa eri tahojen yhteistyönä. Kumppanuustoimintaa ikäihmisten palveluissa Rengossa Raitaharjun tiloissa voivat kolmannen sektorin toimijat eli paikallisyhdistykset, järjestöt, vapaaehtoistoimijat ja muut eri yhteisöt järjestää ikäihmisille päivätoimintaa. Ikäihmisten toimintakykyä ja terveyttä ja hyvinvointia edistävän toiminnan järjestämään tilat saa maksutta käyttöön. Toiminta voi olla liikunta-, kerho-, harraste-, tiedotus- ja koulutustoimintaa. Toiminta voi olla kertaluontoista tai säännöllistä, mutta sen tulee olla avointa ja maksutonta kaikille ikäihmisille. Toiminnan tarkoituksena on luoda Raitaharjun tiloihin alueen ihmisille avoin, kumppanuuteen pohjautuva kohtaamispaikka olohuone. Kohtaamispaikassa ikäihminen voi tavata toisia ikäihmisiä, lukea päivän lehden, käydä päiväkahvilla tai lounaalla, saada ajankohtaista tietoa ikäihmisten terveyteen ja hyvinvointiin liittyvistä asioista sekä osallistua eri toimijoiden tuottamaan toimintaan. Kehittämiskeskus Oy Hämeen toimialaryhmät Kaupungin suunnitelmiin ja päätöksiin pääsee tutustumaan ja myös vaikuttamaan jo asioiden käsittelyvaiheessa. Kehittämiskeskus Oy Hämeen toiminta on monelle vierasta eikä päätöksentekoa ja asioiden valmistelua avata samaan tapaan kuin kunnallisessa päätöksenteossa. Moottoritien katteen, Ahveniston visioinnin ja muiden suurten asioi- 32
den seassa pelätään maaseutualueiden elinvoimaisuutta tukevien ratkaisujen jäävän huomiotta. Siksi onkin hyvä avata ja selventää kaupungin ja Kehittämiskeskus Oy Hämeen roolia maaseutualueiden elinvoimaisena pitämisessä. Kehittämiskeskus Oy Hämeellä on neljä toimialaryhmää, joita ovat elintarvike-, ympäristö ja energia-, kauppa- ja logistiikka sekä metsä- ja puuteollisuusryhmät. Elintarviketoimialaryhmä koostuu alueen elintarvikeyrityksistä ja tutkimus- ja koulutusyksiköistä sekä kokeista. Elintarvikeryhmä on kokoontunut vuodesta 2002 alkaen. Elintarvikeyrittäjille vuonna 2008 tehdyn kyselyn tuloksia hyödynnetään ryhmän toiminnassa. Ajankohtaisina aiheina ovat Pietari ja lähiruoka. Vienti Pietariin on kasvussa. Myös lähiruoan kysyntä on noussut ja kasvavan kysynnän myötä odotetaan myös tarjonnan kasvavan. Yhtenä projektina selvitetään lähiruoan mahdollisuuksia julkisella sektorilla. Elintarvikeryhmän toiminta liittyy kaupunkia ympäröivään maaseutuun, missä on elintarvikeyrityksiä sekä raaka-ainetta tuottavia tuottajia. Ympäristö ja energia toimialaryhmä käsittää energiaosaamisen, vesihuollon, hyvän asumis- ja toimintaympäristön sekä jätehuollon että materiaalikierrätyksen. Toimialaryhmä järjestää yrittäjille ryhmätapaamisia ja tarpeen mukaisia koulutus- ja tiedotustapahtumia. Hauhon Luotian alueen kehittämisestä on menossa selvitys, jossa kartoitetaan alueen yrittäjien, oppilaitosten ja projektien mahdollisuuksia osallistua alueen kehittämiseen sekä mahdolliseen liiketoimintaan. Toimialatyöskentelyn lisäksi maaseudun elinvoimaisuutta lisätään aktiivisen yritysneuvonnan avulla. Esimerkkinä on Hauhon vanhat puukoulut, jossa aloitti toimintansa kesällä 2011 Kissanpöytä -niminen taidegalleria yritys. Maaseudulla on paljon maataloutta harjoittavia yrityksiä, jotka elävät muutosvaihetta ja monella on maatalouden lisäksi sivuelinkeinoja, joille toimialaryhmä voi tarjota sekä neuvoja että muutoskoulutusta. Kaupan ja logistiikan toimialaryhmä järjestää ryhmätapaamisia, tarjoaa koulutuksia toimialalle, antaa neuvontaa yksittäisille yrityksille sekä tukea yrityksille kansainvälistymispyrkimyksissä. Toimialaryhmän suunnitteluryhmään on valittu erilaisia aloja, kokoluokkia ja sijainteja edustavia yrityksiä. Toimialaryhmän toiminta alkoi syksyllä 2011. Ryhmä aikoo selvittää maaseutualueiden asukkaiden palvelutoiveita ja ryhmä katsoo, että sillä on merkittävä mahdollisuus tukea maaseudun asumista ja elinkeinoja. Kauppapalveluiden lisäksi toimialan tulee edistää mm. joukkoliikennettä ja tehdä yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa, mm. kyläyhdistykset. Ryhmän suunnitelmissa on tiedottaa maaseudun yrityksille toimintaa tukevista hankkeista ja rahoituksesta sekä tuoda esille maaseudun liiketoimintamahdollisuuksia. Ryhmä on selvittänyt Rengon pilottikohteessa palvelutarjonnan mahdollisia puutteita ja tarjonnut löytyneitä mahdollisuuksia alan yrityksille. Kauppapalveluiden osalta on käynnissä selvitys riittääkö asukasmäärä kannattavaan liiketoimintaan. Metsä- ja puuteollisuustoimialaryhmän tavoitteena on yhdistää alan eri osaajat yhteen, tiedottaa uusista mahdollisuuksista luoda edellytyksiä menestyville yrityksille ja yhteistyöverkostoille. Osaajia ovat mm. metsänomistajat, koneyrittäjät ja lähienergian tuottajat. Toimiala on tyypillinen maatilan sivuelinkeino. Alueelle haluttaisiin valtakunnallisia toimijoita, jotka tekisivät merkittävää tuotekehitystä ja joiden ympärille syntyisi alihankintaverkostoja. Alueella toimii jo yrityksiä, joilla on mahdollisuus kasvaa toimialan kärkiyrityksiksi. Metsät tarjoavat raaka-aineitta lähienergian tuotantoon. Ryhmän tavoitteena on parantaa alueen lämpö- ja sähköntuotannon omavaraisuutta. Toimialaryhmä korostaa myös monipuolista luontoa harrastamiseen, matkailuun, loma-asumiseen ja 33
yrityksen ja elinkeinojen ylläpitoon. Puu- ja rakennusteollisuudessa jalostusasteen nostaminen on tärkeä tavoite. Hämeen Puuverkon ympärillä on yhteistyötä tehty jo yli 15 vuotta. Hämeenlinnan ja Hattulan yritysalueet Liitoskuntien yritysalueet profiloitu KUVA 11 Hattulan ja Hämeenlinnan yritysalueet ja työpaikkojen osuus. Lähde: Kehittämiskeskus Oy Häme. Liitoskuntien yritysalueet profiloitiin ja profiloidut sekä karttapohjaan asemoidut yritysalueet löytyvät Kehittämiskeskus Oy Hämeen Internet-sivuilta. Lisäksi siellä kerrotaan, mitä yrityksiä yritysalueilla jo on. Liitoskuntien yritysalueiden profilointia: 4000 asukkaan Hauho valtatie 12:n varrella on keskimäärin yhtä lähellä jokaista suomalaista, sillä siellä sijaitsee ns. Weberin piste eli maamme väestöllinen keskipiste. Erityisesti puu- ja metsäteollisuudesta elävä Hauho on myös suosittua kesämökkiseutua, mikä näkyy monina matkailupalveluina, mm. kartanoina, täysihoitoloina sekä loma- ja kurssikeskuksina. 3500 asukkaan Kalvola on kirkkaan lasin, kovan graniitin ja suurten metsien seutua. Iittalan Lasimäki on ohittamaton ostos- ja matkailukohde korkeatasoisen muotoilun ystäville, ja korkea laatu ja käsityöperinne näkyvät yrityskuvassa myös mm. suklaan ja hunajatuotteiden valmistuksena. 5500 asukkaan Lammin yrityskartalta löytyy niin kovia kuin pehmeitäkin elementtejä sekä rakentamiseen ja betoniin liittyvää osaamista että vaateteollisuutta. 34
2300 asukkaan Rengosta on erinomaiset yhteydet joka suuntaan, mutta erityisesti se on Hämeenlinnan seudun portti Turun suuntaan, Länsi-Suomen markkinoille ja satamiin. Yritystoiminta ponnistaa alueen rikkaasta luonnosta: Rengossa on mm. mekaanista puunjalostusta, maaseutuyrittämistä ja kalanjalostusta. Valtateiden 10 ja 12 risteyksessä sijaitsevassa 1700 asukkaan Tuuloksessa on ympäristöteknologiaan ja kierrätykseen erikoistunutta yritystoimintaa sekä elintarviketeollisuutta. Pienen mutta pippurisen Tuuloksen imua lisää peräti yli 40 liikkeen Kauppakeskus Tuulonen. Kolmas sektori palvelujen turvaajana Kolmatta sektoria palvelujen turvaajaksi odotetaan erityisesti harvaan asutuille alueille, joilla mahdollisuuksia kannattavaan yritystoimintaan ei ole eikä kunnalla ole mahdollisuutta tuottaa siellä palveluja. Ikäihmisten foorumissa toukokuussa 2011 ikäihmisten palveluja lähestyttiin eri näkökulmista. Vastauksia haettiin kysymyksiin mitkä ovat kaupungin mahdollisuudet vastata palvelutarpeeseen nyt ja mitä suunnitelmia tai visioita kaupungilla on kehittää ikäihmisten hyvää arkea 2015. Yritysmäisiä palveluja lähestyttiin yksityisen yrityksen ja sekä laajemmin Kehittämiskeskus Oy Hämeen näkökulmista. Kolmatta sektoria palvelujen tuottajana pohdittiin YTR kansalaisjärjestöteemaryhmän tutkijan ja paikallisen yhdistyksen näkökulmista. Tutkija Ritva Pihlaja uskoi, että kolmatta sektoria tarvitaan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen. Ritva Pihlaja toimii Ruralia-instituutin tutkijana sekä maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän (YTR) sihteerinä ja on tehnyt myös maaseutututkimukset "Kolmas sektori maaseutukunnissa" (2010) ja "Maaseudun palveluaukot ja kolmas sektori" (2005). Merkittävimpinä esteinä Pihlaja piti järjestöjen rahoituksen epävarmuutta sekä ikääntyvää järjestöväkeä. Hämeenlinnan laajoilla maaseutualueilla on runsaasti harvaan asuttuja alueita, joilla on pitkät välimatkat ja vähän asutusta. Näillä yritystoiminnan edellytykset tuottaa palveluja ovat heikot. Kotona asuvia ikäihmisten määrä on korkea, jos arvioidaan ympärivuorokautisen hoivapaikan tarvitsevia olevan 8-9 prosenttia yli 75 vuotiaista. Hämeenlinna on vähentämässä pitkäaikaishoivan laitospaikkoja ja lisäämässä tehostetun palveluasumisen kannattavuutta ns. palvelukampusten avulla. Myös palvelukampus ajattelussa kolmas sektori on vahvasti mukana. Myös harvaan asutuilla alueilla tulee aina asumaan sosiaali- ja terveyspalveluja tarvitsevaa väestöä, joiden palvelujen turvaamiseksi yhteistyö kolmannen sektorin kanssa on tärkeää. Hämeenlinnan kaupungin ja Vanajan seurakunnan ylläpitämä Pysäkki on vapaaehtoistoiminnan keskus. Toiminta on aloitettu jo elokuussa 1994. Toimintamuotoja ovat: Aamukorva, akuuttipalvelu, käsityöpiiri, laitostoiminta, ohjelmatoiminta, palveleva puhelin, pienryhmätoiminta, Pysäkki-kahvila, seurapeliryhmä, talkootoiminta ja ystävätoiminta. Vapaaehtoistoiminnan keskuksen toiminta-alue on rajattu Vanajan seurakunnan alueelle, joten maaseutualueilla toiminta ulottuu Renkoon. Kaupunki toteutti POLKKA -hankkeessa vapaaehtoiskoulutuksia Hauholla, Kalvolassa ja Lammilla, mutta ystäväpalvelutoiminnan jatkuminen on jäänyt koulutuksen jälkeen seurakuntien tehtäväksi. Suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle on mahdollista saada vapaaehtoistoimintaan lisää aktiivisia toimijoita ja tähän kannattaa varautua myös Hämeenlinnan laajoilla maaseutualueilla. Siksi vapaaehtoistoiminnan ulottaminen ja kaupungin yhteistyö myös liitoskuntien seurakuntien alueille on tärkeää. 35
Hämeen kylät ry:n Taloissa ja taajuuksilla -ohjelmassa esitettiin ratkaisuksi palvelu- ja yhteistoimintasopimusten tekemistä palveluja tuottavien yhdistysten kanssa. Ritva Pihlaja korostaa, ettei kolmannen sektorin palveluja voida laskea yksistään talkootyön varaan, vaan myös näille palveluilla tulee määritellä hinta. Pystytäänkö kaupungin avustuksiin varaamilla rahoilla turvaamaan järjestöjen toimintamahdollisuudet osallistua myös haja-asutusalueiden palvelujen tuottamiseen, sitä on tärkeä pohtia yhdessä järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa. Esimerkiksi Kuuleeko Hämeenlinna - opinnäytetyössä kylä- ja asukasyhdistysten viesti kaupungille oli velvollisuudesta huolehtia veroeuroilla myös haja-asutusalueiden asukkaiden palveluista. Osa kylä- ja asukasyhdistyksistä korosti yhdistysten pääroolin olevan yhteisöllisyyden tukemisessa, jota myös voidaan pitää tärkeänä harvaan asutuilla alueilla. Maaseutualueiden palvelujen turvaamiseksi onkin hyvä lähteä mukaan Taloissa ja taajuuksilla -ohjelmassa esitettyyn yhteistyöhön, jossa eri maaseudun toimijoiden sekä kolmannen sektorin asiantuntijuus huomioiden kehitetään yhdessä ratkaisuja maaseutualueiden palveluille. Kaupungin avustukset Hyvää arkea tuetaan myös kaupungin myöntämillä avustuksilla. Vielä vuonna 2012 avustuksia jakavat aluetoimikunnat sekä elämänlaatulautakunta. Aluetoimikunnat myöntävät avustuksia elinvoimaisuuden ja toiminnan kehittämiseen Hauhon, Kalvolan, Lammin, Rengon ja Tuuloksen kaupunginosien osalta. Elämänlaatulautakunta myöntää avustuksia projekteihin, tilaseteleihin, yhteistoimintasopimuksiin ja palvelusopimuksiin. Vuonna 2012 projektin teemaksi on valittu Elämänkaarimallin edistäminen. Projektissa tulee olla vähintään kolme toteuttajaa. Tilasetelin voi hakea järjestö tai toimija tilaan, jonka se on vuokrannut muualta kuin kaupungin omistamista tiloista tai Hämeenlinnan Liikuntahallit Oy:ltä. Yhteistoimintasopimuksen piiriin voivat hakea isot ja merkittävät tapahtumat, jotka tuovat kaupungille valtakunnallista näkyvyyttä ja joilla on imagollista ja matkailullista merkitystä. Palvelusopimusten piiriin voivat hakea sellaiset toimijat, joiden palveluja kaupunki ei itse tuota, mutta ne tarjoavat kaupunkilaisille monipuolista kulttuuri-, liikunta- ja harrastustoimintaa tai tukevat lapsia ja perheitä. Avustuksen saajan tulee tehdä kaupungin kanssa sopimus siitä, mihin avustusta käytetään. Avustusten siirto aluetoimikunnilta elämänlaatulautakunnalle vuoden 2013 alusta huolettaa pieniä yhdistyksiä ja siksi on tärkeä selvittää avustusten kohdentumista sekä avustusten vaikutuksia. Mikä merkitys avustuksilla on ollut pienten yhdistysten toimintaedellytyksiin ja yhteisöllisyyden tukemiseen? Onko aluetoimikuntien myöntämillä avustuksilla poistettu maaseudun hyvän arjen esteitä ja ongelmia? Turvaako elämänlaatulautakunnan käyttämä avustuskäytäntö pienten yhdistysten toimintamahdollisuudet, se on hyvä selvittää vuoden 2012 aikana. Keskustelua kaupungin avustuksista onkin tärkeää käydä yhteistyössä niitä hakevien yhdistysten kanssa. 6.2 Hankkeet Osaa kaupungin kehittämistyötä tukevista hankkeista kaupunki hallinnoi itse ja osassa kaupunki on yhtenä toimijana. Hankkeita hallinnoivat kaupungin lisäksi myös Kehittämiskeskus Oy Häme sekä Teknologiakeskus Oy Innopark. Kaupungilla on paljon omaa toimintaa kehittäviä hankkeita, jotka kehittävät myös maaseudun hyvää arkea. Tässä esitellään vain keskeiset maaseudun kehittymistä tukevat hankkeet. Osassa palveluja tukevista hankkeista maaseutunäkökulma jää melko vähäiseksi. 36
Tiedosta toiminnaksi hanke Kehittämiskeskus oy Häme on 2009 alkaen selvittänyt systemaattisesti Hämeenlinnan ja Hattulan yritysten tarpeita hyödyntäen sähköistä järjestelmää ja puhelinkontaktointia. Yritysten tarpeista ja odotuksista 2009-2011 valmistuu alkuvuodesta selvitys. Tiedosta toiminnaksi hankkeessa jatketaan ja jalostetaan yrityskartoitusta. Tavoitteena on ajankohtaisen tiedonsaannin avulla mahdollistaa oikea-aikaiset palvelut. InFAcTo International Food and Activity Tourism -hanke Kehittämiskeskus Oy Hämeen hallinnoima International Food and Activity Tourism hanke toteutetaan vuosina 2010-2013. Kehittämiskeskus Oy Hämeen, Hämeen Ammattikorkeakoulun, Koulutuskeskus Tavastian ja Kiipula-säätiön lisäksi hankkeessa on 9 virolaista partneria. Hankkeen tarkoituksena on mahdollistaa alueiden yrittäjien kansainvälistyminen ja uusien ruoka- ja aktiviteettimatkailutuotteiden kehitys suunnattuna erityisesti kansainvälisille markkinoille. Hanke kattaa koko Hämeenlinnan kaupungin ja seudun. Pääpaino hankkeessa on tuotekehityksessä, yhteismarkkinoinnissa ja verkostoitumisessa. Hanke toteuttaa mm. markkinointitutkimuksen, jonka avulla saadaan tietoa alueen kiinnostavuudesta ja kansainvälisistä markkinoista ja asiakkaista. Ikäihmisten palveluja tukevia hankkeita Ikäihmisten palveluja kehitetään useammassakin hankkeessa. Vetovoimainen hyvinvointiala Hämeenlinnassa -hanketta toteutetaan vuosina 2011-2014. Osatoteuttajia hankkeessa ovat Kehittämiskeskus Oy Häme, Innopark Programmes Oy ja Hämeenlinnan kaupunki. Tämän hankkeen tavoitteena on kehittää kokonaisvaltaisesti hyvinvointialaa. Ikärakenteen muutoksen aiheuttamaan haasteeseen halutaan vastata kehittämällä palvelutarpeiden ennakointia, muutosjohtamista ja työympäristöä sekä lisäämällä alan vetovoimaisuutta alueella. Hankkeessa kehitetään monituottajamallia elämänkaaripalveluiden alueellisilla pilotoinneilla sekä syventämällä hyvinvointitoimijoiden yhteistyötä. Hankkeessa tehdään myös ikäihmisten palvelutarpeen kartoitus, järjestetään teema- ja muuta koulutusta sekä hyödynnetään monituottajamallin kehittämisessä digitaalisia ja muita työkaluja. Kaksi kaupunkialueen ulkopuolella olevaa hoiva-alan yritystä on jo kiinnostunut hankkeen koulutuksista. Hämeenlinna lähti mukaan valtakunnalliseen Voimaa vanhuuteen iäkkäiden terveysliikuntaohjelmaan vuonna 2010. Hankkeen toisena pilottikohteena on Renko. Hankkeen päämääränä on edistää kotona asuvien, toimintakyvyltään heikentyneiden ikäihmisten (75+) itsenäistä selviytymistä ja elämänlaatua terveysliikunnan avulla. Päämääränä on, että Hämeenlinnassa on vuoteen 2014 mennessä luotu iäkkäiden terveysliikunnan edistämiseen rakenne ja tiedotusjärjestelmä järjestöjen sekä muiden yhteistyötahojen kanssa toimimiseen. Rengossa kehitellään mallia, joka olisi siirrettävissä myös muihin kaupunginosiin. Syksyn 2011 VertaisVeturi koulutukseen osallistui Rengosta 13 henkilöä, joista suuri osa on aloittanut toimintansa ohjaajana erilaisissa liikuntaryhmissä. Myös Hauholle on koulutettu 10 VertaisVeturia. Voimaa vanhuuteen ohjelmatyön kautta on koulutettu myös koti- ja asumispalveluiden fysioterapeutteja, Liikuntahallien erityisliikunnanohjaaja sekä vapaaehtoiskeskus Pysäkin vapaaehtoinen VoiTas kouluttajiksi. Nämä kouluttavat jatkossa kotihoidon työntekijöitä Kunnon hoitajiksi ja vapaaehtoisia VertaisVe- 37
tureiksi. Rengossa on koulutettu jo kotihoidon henkilöstö. Ohjelmatyön kautta koulutettiin myös Ulkoiluystäväksi vanhukselle kouluttajia vapaaehtoistyöntekijöistä, jotka puolestaan kouluttavat ympäri Hämeenlinnaan vapaaehtoisia ulkoiluystäväksi vanhuksille. Rengon Raitaharjuun ostettiin seurakunnalle ja Rengon kunnalle lahjoitetuilla testamenttivaroilla ikäihmisille soveltuvat kuntosalilaitteet. Kuntosalin avajaisia vietettiin tammikuussa 2012. Avajaisiin osallistui 120 ikäihmistä. Kuntosalia saavat käyttää maksutta kaikki renkolaiset ikäihmisten ollessa etusijalla. Uudentyyppisiä ratkaisuja ikäihmisten lähipalvelujen tuottamiseen haettiin lokakuussa 2011 päättyneessä POLKKA -hankkeessa. Hankkeessa panostettiin kaupungin vanhainkodeissa ja Hauhon asumispalveluyksikössä omaisyhteistyön kehittämiseen, järjestöyhteistyöhön, ennaltaehkäisevään ja kuntouttavaan toimintaan, viriketoimintaan ja sosiokulttuuriseen työhön. Rengossa käynnistettiin järjestövetoinen kumppanuuteen pohjautuva ikäihmisten päivätoiminta sekä järjestettiin vapaaehtoistoimijoille monenlaista koulutusta. Hankkeessa järjestettiin myös vapaaehtoiskoulutusta yhteistyössä Hauhon, Kalvolan ja Tuuloksen seurakuntien diakoniatyöntekijöiden kanssa. Effect-hankkeessa (ikääntyvän väestön hyvinvointipalvelut) on tavoitteena edistää ikääntyneille tarjottavien julkisten hyvinvointipalveluiden laatua ja asiakaslähtöisyyttä. Hankkeessa selvitetään tulevaisuuden palvelutarpeita, kartoitetaan Hämeenlinnan seudun tulevaisuuden ikäihmisten palvelutarpeet ja pyritään kääntämään väestön ikääntymisen haasteet kehitysmahdollisuuksiksi. Hankkeessa on Hämeen lisäksi viisi partneria. Hämeen teemana on yhteistyö hyvinvointipalveluita tuottavien julkisten, yksityisten sekä kolmannen sektorin toimijoiden välillä. Projektin lopputuloksena syntyy julkisen ja yksityisen sektorin palveluiden tuottamisen yhteistyömallien parhaiden käytönteiden työkalupakki, jota voidaan hyödyntää tulevaisuudessa kaikkialla Euroopassa. Silhoutte -hankkeeseen osallistuu Creator ohjelman 7 eurooppalaista maakuntaa. Hankkeessa on tarkoituksena vauhdittaa tietoteknisten sovellusten käyttöönottoa ikääntyneiden kansalaisten elämän laadun parantamiseksi ja kotona asumisen tueksi. Hankkeen alueellisia kohderyhmiä ovat ikääntyvät kansalaiset (pilotit), paikallisviranomaiset, ikääntyvien palvelujen tuottajat ja teknologisia sovelluksia tarjoavat yritykset. Hankkeessa edistetään seuraavien ICT sovellusten yleistymistä: sähköiset terveydenhuollon sovellukset (ehealth), kommunikaatioteknologiset sovellukset (MediaCenters at homes) sekä kodin ulkopuolella liikkumista helpottavat sovellukset muistiongelmaisten tueksi (safely out of home). Projekti pyrkii vaikuttamaan ICT -teknologian kehittymiseen ja käyttöönottoon ikäihmisten palvelutuotannossa. Laitteiden käyttö mahdollistaa entistä monipuolisemman palvelutuotannon asiakkaan kotiin sekä lisää asiakkaan valinnanmahdollisuuksia palveluiden toteuttamisen suhteen. Kaupungin toimintakulttuurin mukaisesti tämä antaa mahdollisuuden ikäihmisille asua mahdollisimman pitkään omassa kodissaan, mikä tukee osaltaan myös maaseudun ikäihmisten asumista ja maaseudun elinvoimaisuuden säilyttämistä. Hoivayrittäjyyshanke ProAgrian hallinnoimassa Hoivayrittäjyyshankkeessa on green care ollut yhtenä teemana ja hankkeessa on järjestetty noin 15 aiheeseen liittyvää koulutuspäivää. Koulutuspäivissä on tarjottu tietoa luonnon monimuotoisten resurssien tavoitteellisesta hyödyntämisestä hoiva- ja kuntoutusalalla. Koulutuspäivissä on käsitelty mm. terapeuttista puutarhatoimintaa, terapeuttista metsää, luonnonmateriaalien hyödyntämistä hoiva-alalla, eläintä työparina sekä eko- ja ympäristöpsykologiaa. Hoiva-alan kilpailutilanne on haas- 38
tava ja toiminta hakee uomia. Koulutuspäivillä on yhdessä osallistujien kanssa yritetty löytää uusia näkökulmia yrityksen tuotteistukseen ja liiketoimintasuunnitelmaan, kartoittaa ympäristön tarjoamat liiketoiminnan kasvattamisen mahdollisuudet ja löytää maaseutumaisista lähtökohdista kilpailuetua kansallisiin ketjuyrityksiin verrattuna. Osallistujina on ollut hoiva-alan yrittäjiä ja yrittäjyydestä kiinnostuneita. Hanke jatkuu heinäkuun loppuun 2012 asti. Kaupungin osuutena hankkeessa on ollut kaupungin antama asiantuntijapanos. Pumppu-hanke Teknologiakeskus Innopark Oy:n koordinoima Pumppu hanke on yhteishanke, jossa Hämeenlinnan kaupunkikin on mukana (Virvelinranta). Kullakin alueella on oma kehittämisteemansa. Yhteistyön kautta kehitetään alueellisesti toiminta-, sopimus-, ja yhteistyömalleja monituottajuuden kehittämiseksi. Uudet palveluinnovaatiot, teknologian hyödyntäminen sekä sähköiset palvelut ovat hankkeessa keskeisessä asemassa. Keskeisessä asemassa on myös palveluiden tuotteistaminen ja hinnoittelu, jonka kautta pyritään avaamaan uusia mahdollisuuksia osaamisperusteisen liiketoiminnan kehittämiselle. Hankkeessa kerätään käyttäjälähtöisen toiminnan hyvien käytäntöjen tietopankki, joka on myös Hämeenlinnan maaseutumaisilla alueilla toimivien hyvinvointialan yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden käytettävissä. Näiden avulla yrityksen ja kolmannen sektorin organisaatiot voivat kehittää omaa liiketoimintaansa sekä saada uusia virikkeitä sekä toiminta-aihioita tilaaja-tuottaja mallissa toimimisen kehittämiseksi sekä oman liiketoimintansa kehittämiseen. Kaikki alueen hyvinvointialan yritykset voivat osallistua Hämeenlinnan alueella pidettävään loppuseminaariin. Loppuseminaarin kautta maaseudulla toimivat yritykset voivat hakea uusia avauksia liiketoimintansa kehittämiseen. Hankkeen toiminnan kautta on mahdollista haluttaessa ottaa käyttöön erilaisia käytänteitä, joiden avulla maaseudun elinvoimaisuutta on mahdollista lisätä. Nämä liittyvät erityisesti sairauksien etähoitoon (esimerkiksi sydänsairaiden sekä diabeetikkojen lääkehoito) sekä palveluseteleiden käyttöön palveluiden tuottamisessa. Uudistuva kylä kaupungissa hanke Uudistuva kylä kaupungissa hanke on Sitran rahoittama hanke ja sitä hallinnoi Hämeenlinnan kaupunki. Hankkeessa halutaan palvelujen tekijöiksi kaupungin lisäksi asukkaat, yritykset, järjestöt ja yhteisöt. Hankkeessa rakennetaan konkreettisia uusia tapoja palvelujen kehittämiseen. Pilottialueina hankkeessa ovat maaseutualueella sijaitseva Iittala ja kaupunginosakylä Jukola. Erilaisten minipilottien kautta toimijat ja asukkaat pääsevät suunnittelemaan ja myös testaamaan palvelujen kehittämisideoitaan. Iittalaa kehitetään useammassakin hankkeessa Iittala Visio 2030-hanke on Kehittämiskeskuksen aluekehittämishanke. Iittalassa kehitetään sekä maankäyttöä ja palveluita että luovaa alaa ja kulttuuria. Iittala on mukana Kehittämiskeskus Oy Hämeen vetämässä Kyläkaava-hankkeessa, jossa suunnitellaan ja kehitetään yhdessä asukkaiden kanssa asumista, yrittämistä, palveluiden säilymistä ja paikallisuutta maaseudulla. Iittala on toisena pilottialueena myös Hämeenlinnan kaupungin vetämässä Uudistuva kylä kaupungissa -hankkeessa. Iittalan Lasimäki on osa Kehittämiskeskus Oy Hämeen hallinnoimaa Luova Tila -hanketta, jossa kehitetään luovien yritysten ja muiden toimijoiden käyttöön tarkoitettuja tiloja. Lasimäen yhteyteen, Iittalan vanhaan kunnantaloon ollaan rakentamassa monipuolista kulttuurin ja taiteen keskusta. Kaupunki vuokrasi entisen kunnantalon ja sen läheisyydessä olevan entisen 39
Lääkäritalon ja päiväkotina toimineen rakennuksen perustettavalle Iittalan Kulttuuritalo Oy:lle. Tila tarjoaa toimitiloja kehitysvammaisille taiteilijoille sekä näyttelytiloja kulttuurin ja taiteen alan toimijoille. Muita vireillä olevia hankkeita tai toimintoja ovat uusi päiväkoti, ikäihmisten kerrostalo ja maankäytön inventointi. KUVA 12 Iittalan vanhaan kunnantaloon on suunnitteilla monipuolinen taiteen ja kulttuurin keskus. Lähde: Hattulan ja Hämeenlinnan elinkeinostrategia 6.3 Tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset Palvelujen mittarina käytetty euroa/asukas on epäedullinen maaseutualueille. Jos palveluja tarkasteltaisiin yksittäisen palvelun sijaan kokonaisuutena, maaseutualueiden palvelut asukasta kohti jäisivät vähäisiksi. Maaseutualueiden palveluille tarvitaan uudenlaisia mittareita ja kaupungin päätöksentekoon maaseutuvaikutusten arviointia. Maaseudun elinvoimaisena säilymisen tukeminen on keskeinen tavoite. Kuntaliitossa on valmisteltu kehittämishanke, jonka tavoitteena on vahvistaa ja kehittää kuntien osaamista paikallisen elinvoiman edistämisessä. Kyse ei ole vain elinkeinopolitiikasta, vaan laajasti kunnan toimintaan liittyvästä näkökulmasta, jossa otetaan huomioon toimenpiteiden vaikutusten ohella myös niiden vaikutukset paikallismarkkinoihin ja kuntalaisten valintoihin. Hankkeessa tarjotaan osallistuville kunnille kehittämistukea elinvoimaa vahvistavien toimenpiteiden suunnittelussa. Tärkeää on kirjastojen ja niiden osana kaupungin palvelupisteiden turvaaminen, merkityksen korostaminen ja kehittäminen monipuolisina kulttuurin, sivistyksen ja kaupunkitietouden osaamiskeskuksina maaseudulla. Myös kirjastoautopalvelujen kehittäminen on tärkeää tämän palvelun tullessa lähelle tavallisia kuntalaisia. 40