DIGI-BOTNIA: DIGITALISAATIO MAA- JA METSÄTALOUDEN UUSIUTUMISEN AJURINA. Juha Arrasvuori Pirjo Yli-Viitala

Samankaltaiset tiedostot
Lauri Hantula: "Kuinka minä hyödynnän digitalisaa7ota" - maanviljelijän puheenvuoro. Kauhava 13.2

Digitalisaatio / Digiloikka. Digiloikka-työryhmä Kari Nuuttila

Yhteistyöhankkeet. Frami Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Hanna Mäkimantila

ICT Palvelut Juhani Suhonen

Tosi elävä virtuaalimalli Mika Karaila Tutkimuspäällikkö Valmet Automation

Digitalisaation kartoitus ja tiekartan suunnittelu. Palvelu innovaatioseteliin Steamlane Oy

Logistiikkapalvelujen digitalisaatio kuljetusyrittäjän näkökulmasta

Digitalisaation hyödyntäminen yhteismetsissä Oulun yhteismetsäpäivät

Ekosysteemipalveluista työtä ICT-osaajille. Keskustelutilaisuus Hanna Laurell, Johanna Kinnunen

Centria tutkimus ja kehitys

Mistä on kyse ja mitä hyötyä ne tuovat?

Älykkäät ratkaisut toiminnan ohjauksessa ja optimoinnissa

Miten digitalisaatio muuttaa ruokaketjua?

Pk-yritysbarometri, syksy 2017

Kiertotalouden nykytila energia-alalla. Energia-alan kiertotalouden nykytilakartoitus 2019, IROResearch

Puutuotetalan tutkimusteemojen ja painopisteiden arviointi 1. Alan omat tarpeet

Tulevaisuuden kuljetus ja varastointi data-analytiikalla

Miten digitalisaatio muuttaa toimintoja ruokaketjussa?

EU:n digiagenda eli hypetyksestä ja höpötyksestä sorvin ääreen. Sirpa Pietikäinen Europarlamentaarikko 2017

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Lounaissuomalaisen maatalouden tulevaisuus -seminaari

DIGITAALISUUDELLA SAVON TEOLLISUUTEEN JA PALVELUIHIN MENESTYSTÄ POHJOIS- Yliopettaja Esa Hietikko

Monimutkaisesta datasta yksinkertaiseen päätöksentekoon. SAP Finug, Emil Ackerman, Quva Oy

5.10. Työ Työkykyjohtamisen opintopolku 2017, osa 8/9: Työkyvyn johtaminen tiedolla

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Data-analytiikkakonseptin esiselvitys. Palvelu innovaatioseteliin Steamlane Oy

Teollinen Internet. Tatu Lund

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Digitalouden haasteet. KARI PENTTINEN Ohjelmapäällikkö Teollinen internet - ohjelma Tekes puh

KOLERASTA DIGITALISAATIOON Mikko Rusama, Helsingin Kaupungin Digitalisaatiojohtaja Avoin Data

Digitalisaatio infra-alalla

TTY Pori. Tieteen ja tutkimuksen kohtaamispaikka

Pk-yritysbarometri, syksy 2019

Bio- ja kiertotalouden yritysalueen esittely

Pk-yritysbarometri, syksy 2019

Digitaalinen transformaatio muuttaa asiakkaidemme liiketoimintaa

Pk-yritysbarometri, syksy 2019

Pk-yritysbarometri, syksy 2019

Pk-yritysbarometri, syksy 2017

Pk-yritysbarometri, kevät 2019

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa

Älykäs Metsä. Ilkka Hämälä Toimitusjohtaja, Metsä Fibre Oy. Siemens DigiDay

Pk-yritysbarometri, syksy 2019

Teollinen Internet tuotantotoiminnassa -seminaari Raahe Kimmo Jaakkonen, Absent Oy. Teollinen Internet konepajateollisuudessa

Älykäs kaupunkienergia

ProAgrian Neuvo palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä

Digiajan menestyksekäs toimitusketju / Expak Materiaalivirtojen ohjaus ja optimointi Caset - Vilpe Oy, Airam Electric Oy Ab

Tekes digitaalisen liiketoiminnan edistäjänä

Teleyritysten rooli älykkään infran mahdollistajana

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari

Uuden tietoyhteiskunnan teesit. #uusitietoyhteiskunta

J u k k a V i i t a n e n R e s o l u t e H Q O y C O N F I D E N T I A L

Pk-yritysbarometri, syksy 2017

Pk-yritysbarometri, syksy 2017

Arvoa palveluista ja teollisesta internetistä. Petri Kinnunen, Ylivieska

Pk-yritysbarometri, syksy 2017

Digitalisaatio oppimisen maailmassa. Tommi Lehmusto Digital Advisor Microsoft Services

Älykkään vesihuollon järjestelmät

KIERTOTALOUSMAAKUNNASSA kaikille riittää tekemistä

Neuvo Maatilojen neuvontajärjestelmän ajankohtaiset Merja Uusi-Laurila

Metsänhoidon suositusten digitaalinen transformaatiokirjasta sähköiseen palveluun. Kati Kontinen, Tapio Oy

Digitalisaatio ja maatilojen materiaali- ja resurssitehokkuus. SALO Heikki Aro

Digitraffic ja liikennetelematiikan palvelut. Risto Kulmala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka

Demand Response of Heating and Ventilation Within Educational Office Buildings

Henkilöstön osaamistarpeet digitaloudessa

Henkilöstön osaamistarpeet digitaloudessa. EK:n yrityskyselyn tulokset 2017

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Keski-Pohjanmaa Yrittäjät

Yhteydenpito asiakaspalveluun, asiantuntijoihin ja muihin yhteyshenkilöihin

Pöllöparlamentti Saarijärvi Jukka Valkonen.

Kehityshankkeet 2030-luvulla. Jukka Santala ja Kristian Meissner SYKE YMPÄRISTÖTIETO EILEN, TÄNÄÄN, HUOMENNA Helsinki

Muokkaa tekstin perustyylejä napsauttamalla

Tampereen Digiohjelma

Sujuvampi arki Postin strategia

Avoin tieto muutostekijänä

Digitaalinen rakennusprosessi ja tiedon virtauttaminen

Pk-yritysbarometri, syksy 2018

Pk-yritysbarometri, syksy 2018

PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY

Elisa Oyj Prior Konsultointi Oy

IoT (Internet-of-Things) - teknologian hyödyntäminen rakennuksien paloturvallisuuden kehityksessä ja integroidussa älykkäässä ympäristössä


Kansainvälisen tutkimuksen anti Suomen kaukolämpöalan kehittämiselle

Digitalisaatiossa tuumasta toimeen, vinkkejä ensi askeliin

EK:n yrityskyselyn tulokset digitalouden osaamistarpeista 2019

Suomen digitaalinen tilannekuva Jukka Viitasaari

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Työpohja 1: Ideointi tulevaisuuden mahdollisuuksista ja potentiaalista

ProAgrian Neuvo palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä

Digitaalinen Helsinki -ohjelman loppuyhteenveto tiivistelmä

HO sotehy palvelutuotannon ja uudistumisen näkökulmasta. alustavia pohdintoja

Digitaalisuudesta muutosvoimaa

Pk-yritysbarometri, syksy 2018

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju

Vesihuoltolaitosten digistrategia Portaat digitalisaation hyödyntämiseen

Mikä on maatilan neuvontajärjestelmä?

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo

Elinvoimaa monialaisista maakunnista

Transkriptio:

DIGI-BOTNIA: DIGITALISAATIO MAA- JA METSÄTALOUDEN UUSIUTUMISEN AJURINA Juha Arrasvuori Pirjo Yli-Viitala

DIGI-BOTNIA hankkeen tarkoitus Hankkeessa järjestetään 15 tilaisuuden sarja jossa esitellään digitalisaation mahdollistamia uudistuksia maaja metsätaloudessa. Sekä aktivoidaan yleisöä tulemaan tietoisiksi näistä uusista mahdollisuuksista. Tilaisuuksia järjestetään suomeksi ja ruotsiksi. Hanke on saanut tukea Pohjanmaan ELY-keskukselta (Euroopan maaseuturahasto).

Keitä me olemme ja mikä on tehtävämme? Hankkeen toteuttaa SC-Research, joka on innovaatiotutkimusyksikkö Vaasan yliopistossa. Toimitilamme ovat Lapualla. 15 vuoden ajan on ryhmämme tutkinut kuinka eri elinkeinoalueilla otetaan käyttöön uusia toimintatapoja, jotka jokin keksintö tai uusi teknologia mahdollistaa. Tilaisuuksien toteuttamiseen osallistuvat myös Pirjo Yli- Viitala, Arja Kuusisto ja Juha Vänskä Tehtävänämme hankkeessa on toimia tiedon koostajana ja välittäjinä maa- ja metsätalouden digitalisaatiosta. Välitämme tietoutta siitä miten digitalisaatio voi muuttaa maa- ja metsätalouden toimintatapoja. Tavoitteena on myös verkottaa tekijöitä ja innostaa yhdessä pohtimaan mahdollisuuksia.

Taustaa: Haasteita maa- ja metsätaloudelle Elisan 2015 teettämän tutkimuksen mukaan, Suomessa maatalousyrittäjät kokevat haasteellisena muun muassa: Kannattavuuden heikkenemisen; alentuvat tuottajahinnat Hallinnollisten asioiden hoitamiseen menevän ajan Ajanhallinnan Uusien asiakkaiden löytämisen Lisäksi haasteellisia ovat: Ilmaston muuttumisen seuraukset kuten satomenetykset Energian kallistuminen ja pyrkimykset korvata fossiilisia polttoaineita uusiutuvilla energiamuodoilla Viljelijöiden keski-iän kasvu; vaikeus saada nuoret kiinnostumaan alasta à Miten näitä haasteita voitaisiin ratkaista hyödyntämällä digitalisaatiota?

Visio maanviljelijän työskentelystä lähitulevaisuudessa

Digitalisaatio pähkinänkuoressa Digitalisaatio on toimialarajat ylittävä prosessi, joka käsittää tietotekniikan käyttöönotton toimintatapojen uudistamiseksi ja jonkin tehtävän parantamiseksi Digitalisaatiota hyödyntävän uuden toimintatavan vaiheet ovat yksinkertaistettuna: 1. Datan kerääminen toiminnasta (esim. antureilla) à 2. Datan tulkinta (analytiikka; suositukset asiantuntijoilta tai tekoälyltä) à 3. Toiminnan ohjaaminen tulkinnan pohjalta (robotiikka, etäohjaus) + 4. Lisäarvon tuottaminen kerätystä datasta

Antureilla voidaan kerätä monenlaista dataa maa- ja metsätalouden toiminnoista Esimerkiksi: Kosteus: maan, ilman, kasvin lehden, hakkeen, jne. ph-arvo Valo + UV Sää: lämpötila, tuuli, ilmanpaine Eri kemikaalien pitoisuus nesteissä tai kaasuissa Pituus, ympärysmitta, paino, etäisyys Lajikkeen tunnistaminen Tulipalon tunnistaminen Tuotantoeläimen sijainti, asento ja liike Työkoneen sijainti ja nopeus Kulutus: polttoaineen, torjunta-aineen, lannoitteen, jne. à Datan kerääminen useasta eri kohteista ja erityyppisillä antureilla tarkemman kokonaiskuvan saamiseksi

Digitalisaation mahdollistajat Digitalisaation mahdollistavat uudenlaiset tietotekniikkaa hyödyntävät laitteet ja koneet, ohjelmistot joilla laitteita ja koneita ohjataan, sekä erilaiset sähköiset palvelut. Digitalisaatio perustuu alati kasvavaan datan määrään ja sovelluksiin, joiden avulla datan hyödynnettävyys lisääntyy. Dataa kerätään ja yhdistellään eri lähteistä (osa omasta toiminnasta ja osa julkisista lähteistä) à käytetään pohjana päätöksenteolle omassa toiminnassa. Dataa kerätään paitsi alkutuotannon vaiheista, myös valmiin tuotteen kuljetuksesta, myynnistä, kulutuksesta ja kuluttajien käyttäytymisestä.

Digitalisaation vaikutukset Digitalisaatio vaikuttaa kaikilla yhteiskunnan alueilla: yhtälailla tuotannossa kuin ihmisten arjessa. Maatalousyrittäjälle tämä tarkoittaa esim. että kuluttaja voi saada uudella tarkkuudella tietoa tuotteen alkuvaiheen tuotannosta. Digitalisaatioon liittyy toimialojen välisten rajojen katoaminen. Esimerkiksi raskaassa teollisuudessa tai virtuaalitodellisuutta varten kehitettyjä ratkaisuja voidaan hyödyntää maa- ja metsätalouden uusissa ratkaisuissa.

Keskeisiä käsitteitä digitalisaatiolle Teollinen internet (Industrial Internet) Teollisesti valmistetut laitteet, jotka pystyvät mittaamaan omaa toimintaansa tai ympäristöään ja viestimään internetin välityksellä tai toimimaan autonomisesti. Esineiden internet (IoT, Internet of Things) Esineet tai asiat jotka on liitetty maailmanlaajuiseen verkkoon yksilöllisellä tunnisteella Erityisesti valmistavan teollisuuden alueella: Industrial Internet of Things (IIoT) Erityisesti maatalouden alueella mukaan lukien tuotantoeläinten seuranta: Internet of Farm Things (IoFT) Koneiden välinen viestintä (M2M, Machine-to-Machine) Ympäristö jossa koneet keräävät dataa ja etäohjaavat toisiaan Big data Erittäin suuren ja jatkuvasti useasta lähteestä kerääntyvän tietomassan analysointia ja hyödyntämistä

Toimintatapojen uudistaminen Digitalisaation merkittävin vaikutus maa- ja metsätalouteen on toimintatapojen uudistaminen eli asioiden tekeminen uusilla, aikaisempaa paremmilla tavoilla. Digitalisaation myötä sellainen työvaihe, joka aikaisemmin tehtiin käsin, tehdään jatkossa automaattisesti tai tietokoneavusteisesti. (Latvala, 2016) Esimerkkinä toimintatapojen uudistumisesta ovat uudet digitalisaation mahdollistamat liiketoimintamallit, kuten: Myydään tutkimus- & kehityskäyttöön omasta toiminnasta kerättyä dataa. Digitalisaation päämäärä on toiminnan tehostaminen, uusien tulonlähteiden saaminen ja yrittäjän jaksamisen tukeminen.

ESIMERKKEJÄ DIGITALISAATIOSTA MAA- JA METSÄTALOUDEN UUSIUTUMISEN AJURINA

Digitaaliset sovellukset alkutuotannossa (Latvala 2016) (1/2) Digitaalisia sovelluksia on ollut tarjolla alkutuotannon käyttöön jo kauan, mm. kirjanpito, viljelynsuunnittelun ohjelmistot, lypsyrobotit ja ruokinta-automaatit, eläinten sähköinen tunnistaminen ja täsmäviljelyn sovellukset. Kuitenkaan nykyiset tarjolla olevat järjestelmät eivät sovellu kaikille toimijoille. Eri valmistajien järjestelmät eivät yleensä ole yhteensopivia keskenään. Kukin järjestelmä hoitaa oman rajoitetun tehtävänsä ja useiden rinnakkaisten järjestelmien hankkiminen on kallista. Tarvitaan järjestelmien räätälöitävyyttä ja yhteensopivuutta riittävän kustannustehokkuuden aikaansaamiseksi.

Digitaaliset sovellukset alkutuotannossa (Latvala 2016) (2/2) Esimerkiksi tilakohtaisesti räätälöidyn viljely- ja tuotetiedon tuottaminen ja liittäminen alkutuotannon raaka-aineisiin on kallista. Ratkaisuna tälle tarjoavat teollisen internetin teknologiat mahdollisuuksia avata pullonkauloja mm. yleiskäyttöisten ja siksi kustannustehokkaiden, sekä avointen ja siksi järjestelmien yhteensopivuutta edistävien teknologioiden kautta.

Mitä toiminnan uudistamista digitalisaatio mahdollistaa? (1/3) Digitalisaatio mahdollistaa tosiaikaisen ja etänä tapahtuvan työvaiheiden: Suunnittelun (esim. simulaatioiden kautta, mahdollisesti oikeaan dataan pohjautuen) Seurannan Tosiaikaisesti Hälytykset poikkeavasta tilanteesta Ohjaamisen Tosiaikainen etäohjaus Itseohjaavat järjestelmät Integraation eli kaikkien maatilan toimintojen kokonaisvaltaisen johtamisen

Mitä toiminnan uudistamista digitalisaatio mahdollistaa? (2/3) Maataloudessa digitalisaatiota voidaan hyödyntää esimerkiksi elintarvikkeiden alkuperän seurannassa, aikaisempaa tarkemmassa täsmäviljelyssä, sekä kasvihuoneviljelyn ja maidontuotannon tuotannonohjauksessa.

Mitä toiminnan uudistamista digitalisaatio mahdollistaa? (3/3) Metsäalalla digitalisaatiosta odotetaan tehostajaa toiminnoissa kuten puun oston tukeminen, metsämaan kantavuuden ennustaminen ja korjuusuunnittelu, sekä metsäinventointi joka perustuu kuvatulkintaan.

Tuotannon vaiheet, joissa digitalisaatio vaikuttaa 1. Datan reaaliaikainen kerääminen tuotannon alueelta (pelto, metsä, navetta, viljasiilo, jne. Mutta myös laajempialaisesti mm. säätiedot, raaka-ainemarkkinat, jne.) Antureilla kentältä (esim. kosteuden, happamuuden, kemikaalipitoisuuden mittaaminen; eläimen liikkeen ja asennon tunnistaminen) Pääsy avoimeen ja maksullisiin data-resursseihin 2. Data analysointi à tulkinta à päätöksen tekeminen Automaattisesti; tai Ihmisen tekemänä ß päätöksen teon tueksi voidaan saada suosituksia tekoälyltä tai asiantuntijalta 3. Päätöksen pohjalta toiminnan ohjaaminen tuotannossa Automaattinen eli robotiikka; tai Ihmisen etäohjaamana 4. Lisäarvon tuottaminen datasta Kerätyn datan tallentaminen ja myöhempi hyödyntäminen esim. kauppatavarana tai osana tuotteen tietoja (kuluttajien taholta esim. elintarvikkeen alkuperän selvittäminen) 1. Tilannekuva 2. Tulkinta 3. Toimenpide 4. Lisäarvo (Arrasvuori & Yli-Viitala 2017)

Esimerkki tuotannon vaiheista, joissa hyödynnetään digitalisaatiota 1. Peltoon upotettu anturi kerää jatkuvasti dataa, joka siirretään langattomasti pilvipalveluun analysointia ja tallennusta varten 2. Data analysointi à tulkinta à päätöksen tekeminen Esimerkiksi ravinnetta tarvitsee lisätä 3. Toiminnan ohjaaminen tulkinnan pohjalta Ravinteen lisääminen automaattisesti tai etäohjatusti tai perinteisesti paikan päällä 4. Lisäarvo datasta Kerätyn datan myyminen T&K -käyttöön yritykselle kuten Farmobile (USA) 1. Tilannekuva 2. Tulkinta 3. Toimenpide 4. Lisäarvo (Arrasvuori & Yli-Viitala 2017)

Antureilla voidaan kerätä monenlaista dataa maa- ja metsätalouden toiminnoista Kaikki toiminnot mitkä voidaan mitata ja digitalisoida eli muuntaa numeeriseen muotoon Esimerkiksi: Kosteus: maan, ilman, kasvin lehden, hakkeen, jne. ph-arvo Valo + UV Sää: lämpötila, tuuli, ilmanpaine Työkoneen sijainti ja polttoaineen kulutus à Datan kerääminen useasta eri kohteista ja erityyppisillä antureilla tarkemman kokonaiskuvan saamiseksi

Digitalisaation mahdollistamat uudet ansaintavirrat (Mattila & Rehn 2017) Uudet teknologiat mahdollistavat sen, että maatilayrittäjä voi tehdä muitakin ansaintatoimia ja olla samanaikaisesti yhteydessä maatilan tapahtumiin. Suomessakin on navetoita, joissa lypsy-, ruokinta- ja lannanpoistorobotit huolehtivat rutiinitoimenpiteistä ja uudet seurantajärjestelmät tarkkailevat eläinten hyvinvointia. Maatilayrittäjä voi olla älypuhelimen tai tabletin välityksellä yhteydessä kaikkeen maatilansa dataan ja toimintoihin.

DIGITALISAATION YLEISET PERIAATTEET

Digitalisaation yleiset periaatteet maataloudessa, metsätaloudessa ja muillakin alueilla (1/4) Datan kerääminen, analysointi ja jakaminen Datan kerääminen monenlaisilla antureilla Data pitää analysoida, jotta siitä saadaan irti mitään hyötyä à data-analytiikka Älykkäät laitteet keräävät tietoa omasta toiminnastaan sekä tuotantoa että laitteiden kunnossapitoa varten. Mahdollistaa vikatilojen ennakoinnin ja nopean reagoinnin niihin. Datan kerääminen kameralla: luodaan visuaalinen dokumentaatio jossa on aika- ja paikkatieto. Tarkemmat tilannekatsaukset tuotannon alueelta à yrittäjän, asiakkaan ja viranomaisen parantunut tilannetietoisuus Sensoreilla automaattisesti kerättynä Paikan päällä digitaaliseen järjestelmään käsin raportoitu Toimintojen automatisointi datan pohjalta Tuotantoprosesseista, koneista ja raaka-aineista mitataan sensoreilla entistä tarkempia tietoja reaaliajassa. Tuotantoa voidaan ajaa miehittämättöminä joko täysin automatisoituna tai etävalvonnan avulla. Tietämyksen mallinnus ohjaa automatiikkaa (agronomiset mallit osaksi koneiden älykkyyttä). Toistensa kanssa kommunikoivat koneet ja laitteet Teollinen internet; machine to machine; jne. Uudet prosessit Esimerkiksi uudet viljelyprosessit siirtyessä robotiikkaan Osa periaatteista : Ilmarinen 2016

Digitalisaation yleiset periaatteet maataloudessa, metsätaloudessa ja muillakin alueilla (2/4) Datan arvo Omasta toiminnasta kerätyn datan hallittu avaaminen muille tahoille: Kerättyä dataa voidaan jakaa ulkopuolisille toimijoille, esimerkiksi materiaalien toimittajalle tai laitteiden huollosta vastaavalle yritykselle. Useiden datalähteiden yhdistäminen ja avointen dataresurssien hyödyntäminen omassa toiminnassa. Simulointi ja mallintaminen Tietokonepohjaisella simuloinnilla voidaan tehostaa tuottavuutta ilman että häiritään normaalia toimintaa. Simulaatiot ja mallit hyödyntävät tuotannossa kerättyä dataa. Parannukset viedään käytäntöön huomattavasti valmiimpina kuin yritys ja erehdys -mallilla. Simulointia voidaan käyttää uuden toimintatavan suunnitteluun. Näin voidaan minimoida investoinnin riskit ja valita tuotantojärjestelmän ohjausperiaatteet jo etukäteen. Simulointia voidaan hyödyntää myös tilaus-toimitusketjun kehittämiseen. Osa periaatteista : Ilmarinen 2016

Digitalisaation yleiset periaatteet maataloudessa, metsätaloudessa ja muillakin alueilla (3/4) 3D-tulostaminen Varaosien tai kokonaisten tuotteiden tulostaminen tarpeen mukaan, eri menetelmin ja materiaalein Skaalautuvuus Samaa tuotetta voidaan suhteessa pienemmillä kustannuksilla valmistaa kysynnän mukaan suurempia tai pienempiä eriä. Arvoketjun virtaviivaistaminen Tuotteen loppukäyttäjä voi saada uudella tavalla tietoa tuotteen alkuvaiheen tuotannosta ja ohittaa välikädet olemalla suoraan yhteydessä alkuvaiheen tuottajaan. Läpinäkyvyys ja avoimuus Näkyvyys siihen mitä tuotantoprosessin tai arvoketjun eri vaiheissa tehdään. Asiakkaan ja kuluttajan näkymä ja palautteenantomahdollisuus tuotannon eri vaiheisiin. Dynaaminen hinnoittelu ja tarjoama Tosiaikaisen, monilähteisen datan avulla osataan tehdä päätöksiä ostaa ja myydä oikeaan aikaan Voidaan tehdä ostoksia suuremmassa porukassa ja saada edullisempi hinta Osa periaatteista : Ilmarinen 2016

Digitalisaation yleiset periaatteet maataloudessa, metsätaloudessa ja muillakin alueilla (4/4) Sähköiset palvelut Asiakaspalvelu (ml. sähköinen itsepalvelu) Esimerkiksi verkkokauppa Asiakaslähtöisyys toimintatapana Tuotantolähtöisyyden sijaan Eri asiakasryhmille räätälöidyt tuotteet Internet-yhteisöllisyys Käyttäjäyhteisöjen hyödyntäminen Esimerkiksi hackathonit ja crowdsourcing ongelmien ratkaisemisessa & uusien juttujen oivaltamisessa Avoin innovaatiokulttuuri eli asiakkaan mukaan ottaminen tuotekehitykseen, palautteen saamiseen tai markkinointiin Avoimet ohjelmistot ja laitteistot Mahdollisuus käyttää (periaatteessa) edullisia tai peräti ilmaisia avoimia ratkaisuja, joita käyttäjäyhteisöt kehittävät. Osa periaatteista : Ilmarinen 2016

YHTEENVETO

Digitalisaation hyödyt maa- ja metsätaloudelle (1/5) Säästöjen saavuttaminen Kustannusten alentuminen tai niiden kasvun hillitseminen Esimerkki: kuluu vähemmän lannoitetta; työkoneilla on pidempi elinkaari; hankinnat ajoitetaan oikein Toiminnan tehostaminen Täsmätoimenpiteet: esim. kylvössä siementen ja lannoituksen määrä sekä oikea ajoitus; lisälannoituksen tarve ja määrä kasvinsuojeluruiskutuksen ajoitus ja tarpeellinen määrä Toiminnan monipuolistaminen Esimerkiksi uuden tyyppisten viljelymenetelmien käyttö: Kun viljelymaan olosuhteista seurataan digitaalisten ratkaisujen avulla tarkemmin, voidaan samalla peltolohkolla viljellä useaa eri kasvia sekaisin tai viljelykaistoina.

Digitalisaation hyödyt maa- ja metsätaloudelle (2/5) Uudet tulonlähteet Uusi ansaintavirta maatilan datasta Konsultointipalvelut uusien tekniikoiden hyödyntämiselle Uudet palvelut esim. 3D-tulostaminen ja verkkokauppa Paremmat tulot Vahvempi asiakaslähtöisyys à vastataan paremmin kysyntään Suorempi kontakti kuluttajiin Tuotteiden jäljitettävyyden parantaminen à tuotteiden laadun parantaminen Nopeampi markkinoillepääsy uuden tuotteen kanssa

Digitalisaation hyödyt maa- ja metsätaloudelle (3/5) Täsmällisemmän tosiaikaisen tiedon saaminen toiminnasta ja tuotannosta Parempien toimintaa ohjaavien päätösten kautta säästetään rahaa, minimoidaan ympäristövaikutuksia ja tehostetaan tuotantoa kokonaisvaltaisesti (Latvala 2016) Toimiminen muuttuvissa tuotanto-olosuhteissa Nopeampi reagointi markkinatilanteisiin Useiden maatilan toimintojen syvempi integraatio Esimeriksi kasvinviljelyn, eläin- ja energiantuotannon Digitaaliset järjestelmät tukevat tilan kokonaislogistiikkaa, jolloin materiaalivirtojen ja koneiden käytön optimointia voidaan kehittää.

Digitalisaation hyödyt maa- ja metsätaloudelle (4/5) Uudet tavat säästää tai tuottaa energiaa Pienempi ympäristöjalanjälki Hiilipäästöjen vähentäminen Tuotantoeläinten hyvinvoinnin parantaminen Anturien mittaukset täydentävät viljelijän kokemusperäistä ymmärrystä kunkin eläimen tilasta

Digitalisaation hyödyt maa- ja metsätaloudelle (5/5) Juha Taina (2017) Mtech Digital Solutionsista on esittänyt viiden kohdan listan asioista, joihin digitalisaatio potentiaalisesti tuo säästöä. Taina esittää että digitalisaatio on vakuutus sille että asiat toimivat oikein kun ne on automatisoitu. Säästetään aikaa Tehdään automaa-ses/ Tehdään sähköises/ Säästetään materiaalia Tehdään tarkemmin Tehdään sähköises/ Säästetään hermoja Tehdään virhee8ömäs/ Vähennetään riskeja Säästetään energiaa Tehdään tarkemmin Tehdään sähköises/ Säästetään työpanosta Tehdään automaa-ses/ Karsitaan sidosryhmia

Konkreettisia askeleita digitalisaation hyödyntämiseksi omassa toiminnassa 1. Tarkastele toimintaympäristöäsi datan keräämisen ja hyödyntämisen kautta à tunnista, että mistä toiminnoista voisi kerätä dataa tietotekniikalla ja miten tätä dataa voisi hyödyntää toiminnan tehostamiseen tai uuden liiketoiminnan aloittamiseen? 2. Kokeile uusia liiketoimintamalleja ja tunnista uusia palveluita joita tarjota niiden resurssien pohjalta joita sinulla on käytettävissä (esim. asiantuntemus, laitteet, tilat, eläimet) 3. Aseta asiakas toiminnan lähtökohdaksi: mieti ketkä ovat asiakkaitasi tuotantoketjun eri vaiheissa; ja ketkä eivät vielä ole asiakkaitasi; mitkä ovat heidän tiedostetut tai tiedostamattomat tarpeensa? Millä keräämälläsi datalla tai tarjoamallasi liiketoiminnalla voidaan nämä tarpeet voidaan täyttää? (Lähde: sovellettu Timo Savolainen)

Kirjanen ladattavissa: www.uva.fi/ep-digi