Yhteiskehittäminen Jyväskylän Soskuhankkeessa ja aikuissosiaalityössä ammattilaiset ja asiakkaat kehittäjäkumppaneina

Samankaltaiset tiedostot
Hyvis-palvelu ja chat-palvelun pilotointi aikuissosiaalityössä

Osallisuutta yhteiskehittämisellä sosiaalisessa kuntoutuksessa

Yhteiskehittämisellä kohti osallisuutta ja vaikuttavaa sosiaalista kuntoutusta

Jyväskylän Sosku-hanke Yhteiskehittäjinä asiakkaat ja ammattilaiset

Jyväskylän Sosku-hanke Asiakkaat mukaan palveluja ja toimintaa kehittämään - sosiaalisen kuntoutuksen kehittämistyön kokemuksia

Sosiaalinen kuntoutus aikuissosiaalityön muutoksessa Yhteiskehittämisellä kohti osallisuutta ja vaikuttavaa sosiaalista kuntoutusta

Mistä sosiaalisen kuntoutuksen asiakkaat tulevat?

Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU

Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU

Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU

Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU

Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU

Sosiaalinen kuntoutus ja SOSKU-hanke

Miten sosiaalisesta kuntoutusta tehdään?

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa. Avausseminaari

Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallisen kehittämishankkeen (SOSKU) hyviä käytäntöjä

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

Asiakas kehittäjäkumppanina Keski-Suomen SoTe- ja kuntapalveluissa

Etelä-Pohjammaa pähkinänkuores Maakunnan lukuja:

Sosiaalinen kuntoutus tulee, oletko valmis? Sosiaalisen kuntoutuksen ensiaskeleita hanketyössä

Uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

Keski-Uudenmaan soten sosiaalisen kuntoutuksen kehittämistyö

Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

VANKEUSAIKA MAHDOLLISUUTENA! - Yhteisasiakkuus sosiaalista osallisuutta ja työllisyyttä tukevissa verkostoissa. ESR-hanke ajalla

VANKEUSAIKA MAHDOLLISUUTENA! - Yhteisasiakkuus sosiaalista osallisuutta ja työllisyyttä tukevissa verkostoissa. ESR-hanke ajalla

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

Uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

SOTE- ja maakuntauudistus

PROSOS UUDENLAISTA SOSIAALITYÖTÄ YHDESSÄ RAKENTAMASSA

Sosiaalinen kuntoutus - mahdollisuus osallisuuteen - seminaari

Sosiaalisen kuntoutuksen asiakkaat

Näin me se tehtiin. Kokemuksia sosiaalisen kuntoutuksen kehittämisestä Laukaassa Laukaan Sosku. Prosos seminaari Helsinki 6.10.

Osallisuus käsitteenä

Kuntien ammattilaiset ja kokemusasiantuntijat yhdessä sosiaalista kuntoutusta kehittämässä

Osallisuus ja työmarkkinavalmiudet - sosiaalisen kuntoutuksen näkökulma Matti Tuusa Vanhempi asiantuntija, YTL Kuntoutussäätiö Syyskuu 2017

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

Kokemustieto päätöksenteossa asiantuntijana kehittäjäkumppani

AJANKOHTAISFOORUMI Rakenteellinen sosiaalityö

Sosiaalinen kuntoutus; lisää osallisuutta & enemmän sosiaalista toimintakykyä

Leila Mukkala projektipäällikkö

Sosiaalisen kuntoutuksen kehittämistyön tuloksia

Etunimi Sukunimi Markus Seppelin. Neuvotteleva virkamies

Osallisuuden varmistaminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen vammaissosiaalityön asiakasprosessissa (VamO) Lapin vammaistyön koordinaatioryhmä 1.6.

Kokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli osahanke

KYSELY ASIAKASOSALLISUUS KÄRKIHANKKEEN TYÖPAJOIHIN OSALLISTUNEILLE

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Osallisuus ja yhdessä tekeminen käytännössä - Yhteiskehittäminen ja -tutkiminen vammaissosiaalityön hankkeessa

Valtakunnallinen romanihanke, ESR

VANKEUSAIKA MAHDOLLISUUTENA! - Yhteisasiakkuus sosiaalista osallisuutta ja työllisyyttä tukevissa verkostoissa. ESR-hanke ajalla

Sosiaalinen kuntoutus - Vantaan SOSKU-hankkeen seminaari Sosiaalisen kuntoutuksen työpaja

Ihminen kokee olevansa merkityksellinen osa kokonaisuutta. Hän tulee kuulluksi itsenään ja vaikuttaa elämänsä kulkuun ja ympäristöönsä.

Sosiaalisen kuntoutumisen kehittyminen Jyväskylässä

YHTEISKEHITTÄMISELLÄ VAIKUTTAVAMPAA TUKEA ELINTAPOIHIN OUTI HIETALA, VTT & ERIKOISTUTKIJA-KEHITTÄJÄ INSPIROU

Sosiaalista kuntoutusta kehittämässä

Kykyviisari ja valokuvaus yksilötyön menetelminä

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Mitä eriarvioistumiselle yhteiskunnassa on tehtävissä? Nuorten reseptit & UP2US

OTE 4 Mallit työllistymiseen ja osallisuuteen. SATAOSAA Satakunnan osallisuusmalli

Kainuun alueen erityiset nuoret

Keski-Suomen SOTE 2020

Järjestö 2.0: Pohjanmaan järjestöt mukana muutoksessa

Lape-hankkeen tulokset

SOSKU-hankkeen kokemuksia luovasta toiminnasta

Sokra tukee kehittämistyötä ja osallisuutta! Veera Laurila, Sokra-koordinaatiohanke

Yhdessä hyvä OTE. Osallisuutta tukeva toiminta Etelä-Karjalassa

PELILLISYYTTÄ JA LEIKILLISYYTTÄ AIKUISSOSIAALITYÖHÖN

Järvenpään Sosku osahankkeen erilaiset yhteiskehittämisen foorumit

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

Cafe Social -keskustelukahvilan muistio

Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU

Posken ja sosiaalityön oppiainepoolin työkokous/ VamO-hankkeen esittely Marjo Romakkaniemi

Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä

Sosiaali ja terveysministeriön kärkihankkeet ja muutosagentit

KEHITTÄJÄASIAKASTOIMINTA

KP OTE. Osallisuutta tukeva toiminta

Miltä sosiaalisen kuntoutuksen nykytilanne ja tulevaisuus näyttävät kunnissa. Jarno Karjalainen Kuntoutussäätiö

Työkyvyn tuen TOIKE-verkosto

Miten asiakasarviointia on suunniteltu toteutettavaksi ESR TL5:n hankkeissa?

Kehittäjäasiakastoiminta

Mitä jatkossa? ESR-rahoituksen mahdollisuudet osallisuuden sekä työ- ja toimintakyvyn edistämisessä

SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN PALVELUT HANKKEESTA KÄYTÄNNÖKSI. Kuopion aikuissosiaalityö/ OSSI - Sosiaalisen kuntoutuksen palvelut

Uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

Sokra tukee kehittämistyötä ja osallisuutta! Veera Laurila, Sokra-koordinaatiohanke

FSHKY:N SOSKU-HANKE Aalto Marianna ja Heino Satu

Laukaan SOSKU:n tiedoite syksy 2017

Seminaari Sote-palvelujen HB-mallia käyttävän asiakkaan digitaaliset asiointiyhteydet ja oman hyvinvoinnin muutoksen seuranta

Sosiaalinen kuntoutus - mitä tavoittelemme ja miten?

HYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ. Tuomo Lukkari

Katja Berg, palvelupäällikkö JOHTAMISEN MUUTTUMINEN YHTEISKEHITTÄMISESSÄ

Sosiaalisen kuntoutuksen nykytila ja kehittäminen

Ammattilainen ja kokemusasiantuntija työparina Miten uusi työote mahdollistaa eri toimijoiden kuntoutumista?

Sosiaalisen toimintakyvyn turvaaminen akuuttihoidossa

Sote-uudistus Etelä- Pohjanmaalla. Päivi Saukko

Sosiaalisen kuntoutuksen teematyö Ari Nieminen (Diak), Helka Raivio (THL) & Jaana Eubanks (Vantaa)

Rikostaustaisten ja heidän perheidensä sotepalvelut

Transkriptio:

Yhteiskehittäminen Jyväskylän Soskuhankkeessa ja aikuissosiaalityössä ammattilaiset ja asiakkaat kehittäjäkumppaneina Kokemuksellinen asiantuntijuus VII seminaari Kokemuksellinen asiantuntijuus kuntien voimavaraksi Kemi 18.4.2018 kehittäjäsosiaalityöntekijä SOSKU-hanke, Jyväskylän osahanke Jyväskylän kaupungin aikuissosiaalityö ja kuntouttavat palvelut

Sosiaalisen kuntoutuksen kehittämishanke SOSKU ESR-rahoitteinen, valtakunnallinen sosiaalisen kuntoutuksen kehittämishanke SOSKU (1.4.2015 31.3.2018 / jatkoaika, Jyväskylä 31.8.2018) Hanketta hallinnoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Toteuttajina 8 osahankekuntaa (Jyväskylä, Järvenpää, Mikkeli, Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä, Laukaa, Rovaniemi, Seinäjoki, Vantaa), sekä Metropolia-ammattikorkeakoulun, Diakoniaammattikorkeakoulun ja Kuntoutussäätiön osahankkeet, jotka tukevat muita toteuttajia tutkimuksella ja koulutuksella Hankkeessa kehitetään valtakunnallisia sosiaalisen kuntoutuksen toimintamalleja Työelämän ulkopuolella olevien henkilöiden työ- ja toimintakyvyn parantaminen (ESR, TL 5 Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta) Hankkeen kehittämistyö tukee sosiaalihuoltolain toimeenpanoa 2 18.4.2018

Jyväskylän Sosku-hankkeen tavoitteet Jyväskylän sosiaalisen kuntoutuksen toimijaverkostoilla on yhteinen käsitys sosiaalisen kuntoutuksen sisällön määrittelystä, sosiaalisen kuntoutuksen merkityksestä ja roolista palveluiden kokonaisuudessa Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö on parantunut ja useita eri palveluita tarvitsevien asiakkaiden kuntoutuspalveluiden saaminen on sujuvampaa Sosiaalisen kuntoutuksen kehittäjäasiakas - ja kokemusasiantuntijatoiminta on vakiintunut alueella Uusia asiakaslähtöisiä toimintamalleja sosiaalityön verkostossa on löytynyt Uuden sosiaalihuoltolain määrittelemään velvoitteeseen sosiaalisen kuntoutuksen järjestämisestä kyetään vastaamaan 18.4.2018

Jyväskylä Sosku-hankkeen resurssit ja keskeiset yhteistyötahot Asiakaslähtöisen sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen osana perusasiakastyötä koko aikuissosiaalityön henkilöstö mukana kehittämistyössä Projektipäällikkö, kehittäjäsosiaalityöntekijä ja kehittäjäsosiaaliohjaaja Hanketyöntekijät toteuttavat asiakastyötä aikuissosiaalityön sosiaalisen kuntoutuksen asiakkaiden kanssa Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus KOSKE, Jyväskylän Katulähetys ry, Sovatek-säätiö, Rikosseuraamuslaitos, Jyväskylän yliopisto, JAMK, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, JYTE-terveystoimi, Hyvinvointikioski-hanke, Suvanto ry sekä Aune- ja Rainer-hankkeet Sosku-hankeverkosto, THL, DIAK, Kuntoutussäätiö Keski-Suomen Sote2020, Sote-integraatio, maakunnallinen osallisuuden foorumi, maakunnallinen aikuissosiaalityön työryhmä, monitoimijamalli ja yhteiset palvelusuunnitelmat Muut hanke- ja yhteistyökumppanit 4 18.4.2018

Asiakkaat mukaan kehittäjäkumppaneiksi mistä aloitettiin? Miten aikuissosiaalityön palveluissa ja sosiaalisessa kuntoutuksessa vastataan asiakkaiden tarpeisiin parhaalla mahdollisella tavalla? Mitä ja miten pitää kehittää? kutsuttiin asiakkaita ammattilaisten kehittäjäkumppaneiksi; mobiilikyselyn ja aikuissosiaalityön työntekijöiden avulla, tiedotteilla ja median kautta, tapahtumissa, sosiaaliaseman aulassa haastatteluna Toimintamallin luominen alkoi yhteiskehittämistilaisuuksilla, joissa kuultiin asiakkaiden näkemyksiä, tarpeita ja ideoita Myös aikuissosiaalityön henkilöstö mukana näissä; tasavertaisuus, kaikkien ideat yhtä tarpeellisia Asiakkaiden ja ammattilaisten esiin nostamien kehittämistarpeiden pohjalta muodostettiin aluksi pienryhmät, jotka työskentelivät eri teemojen kehittämiseksi Ensimmäiset osa-alueet 1) tiedotus, sosiaalisen median hyödyntäminen ja sähköinen asiointi, 2) ryhmätoimintojen kehittäminen, 3) yksilötyöskentelyn menetelmät aikuissosiaalityön palveluissa, 4) kolmannen sektorin kanssa tehtävän yhteistyön kehittäminen 5

Yhteiskehittämisen mallin luominen 2017 alkaen yhteiskehittämistilaisuudet, joissa voidaan käsitellä kaikkia kehittämisen osa-alueita Henkilöstöllä(kin) ollut kenties jo kauan haaveita, hyviä ideoita Sosku-hanke mahdollistaa kokeilukulttuurin, aloittaa toimintaa Kehittämisaiheet nousevat aidosti kaikilta yhteiskehittämisen osapuolilta, eivät ole minkään osapuolen ennalta päättämiä Mukaan haluttiin laaja toimijaverkosto, jotta pystytään levittämään osallisuutta edistäviä toimintamalleja ja sosiaalista kuntoutusta, sekä omassa kaupungissa että maakunnassa, yli sektorirajojen Molemminpuolinen kiinnostus myös uudenlaisten, aikuissosiaalityössä vähemmän perinteisten kumppanuuksien kanssa; urheiluseurat, kunnan kulttuurija liikuntatoimi jne. Kehittäjäasiakkaaksi voi tulla kuka vain täysi-ikäinen jyväskyläläinen; ei koulutuksia, haastatteluja, karsintaa arvostetaan kokemustietoa yhtä lailla ammattilaistiedon kanssa 6

Yhteiskehittäminen kehittämistyön perustana Kaikki kehittäjäkumppanit, asiakkaat ja ammattilaiset, osallistuvat yhteiskehittämiseen omista lähtökohdistaan, omien voimavarojensa mukaisesti. Kaikilla on arvokasta annettavaa! luotiin ja otettiin käyttöön uusi, osallisuutta tukeva, asiakaslähtöinen toimintamalli; yhteiskehittäminen Avoimen dialogin periaate Kaikkien osapuolten tulee asettautua kuuntelemaan toisia, luottaa yhdessä tekemiseen ja dialogisuuden voimaan Asiakkaat hyvin avoimia toiminnalle alusta lähtien, ammattilaisille jonkin verran totuttelua vaativaa Demokraattisuus, eli yhteiskehittämisessä ei ole ennalta määrättyä, mitä ideoita ja millä tavalla lähdetään työstämään 7

Yhteiskehittäminen kehittämistyön perustana 2017 2018 kokoonnuttu keskimäärin joka toinen viikko Toiminnassa ollut mukana kaikkiaan 34 kehittäjäasiakasta (02/2018 mennessä) Yhteiskehittämistilaisuuksissa mukana olleet mm. perusterveydenhuolto (ylin esimiestaso), kaupungin työllisyyspalvelut, kulttuuri- ja liikuntatoimi, eri hankkeet Sosku-hankkeesta toimitaan ns. puheenjohtajana (mahdollistaa tasapuolisen keskustelun, vetää yhteen, rohkaisee kaikkia osallistumaan dialogiin) ja kirjataan muistiot Aikuissosiaalityön henkilöstö nostanut esiin, että yhteiskehittämisen mallia täytyy jatkaa perustyössä myös Sosku-hankkeen päättymisen jälkeen 8

Yhteiskehittämisen tuloksia Ryhmätoimintoja käynnistettiin (Yksinäisyys-ryhmä, palstaviljelyryhmä) Tapahtumat (Halaa Sossua tempaus, sosiaaliaseman avoimet ovet, joululaulu- ja ystävänpäivätilaisuudet, piparinpaistotapahtumat ensisuojassa, JYPin vieraana, Kirin kesäkausi 2016 ) Tapahtumat ovat toimineet myös uusien kehittäjäasiakkaiden rekrytointitilaisuuksina Työntekijöiden keskinäinen mentorointi (yksilötyö) Aikuissosiaalityön asiakasraati koottiin ja sen toiminta käynnistettiin Uuden asiakkaan tilanteen alkuarvioinnin prosessin mallinnus 9 16.1.2017

Yhteiskehittämisen tuloksia Aikuissosiaalityön Facebook-sivut avattiin Aikuissosiaalityössä chat-palvelun pilotointi aloitettiin joulukuussa 2016 Aikuissosiaalityön uutiskirjeen julkaisu aloitettiin Konsultointikäytännöstä sopiminen perusterveydenhuollon terveysasemien kanssa Asiakastarinat muotoutuvat näytelmäksi ja keskustelutilaisuudeksi Ilman sua ei oo mua esitys 2 Jyväskylän kaupunginteatterilla Sosiaalisen kuntoutuksen ja työllisyyspalveluiden yhteiset rajapinnat; sovittu yhteiskehittämisen sisältyvän kuntouttavaan työtoimintaan niin haluavien kehittäjäasiakkaiden kohdalla, lisäksi mietitty jatkossa yhteisiä ryhmätoimintoja 10

Kehittäjäasiakkaan näkökulma / Satu Kortelainen Perinteisesti asiakas nähty sosiaalipalveluissa passiivisena avun tarvitsijana, hoidettavana osapuolena; kehittäjäasiakkuus haastaa tätä roolia Asiakkaalla on kykyjä, voimavaroja, taitoja, asiantuntemusta ja omia verkostoja Toki lähtökohtana ylipäätään tasavertaisuus kun asiakasta arvostetaan, tulevat näkyväksi hänen useat roolinsa toiminnassa: paitsi että asiakas on tasaveroinen ryhmäkeskustelija, hän voi toimia myös taustatyöntekijänä (joka esim. hankkii tai tuottaa tietoa työskentelyn pohjaksi), hän voi olla myös aloitteentekijä tai yhteistyökumppani (joka tuo ryhmään tullessaan omat verkostonsa mukanaan), ehkä jopa ammattihenkilöstön kouluttaja omasta taustastaan riippuen kyse ei ole vain viranomaisten asennoitumisesta asiakkaisiin, vaan myös asiakkaiden asennoitumisesta viranomaisiin ja omaan asemaansa (kohtaamattomuus on molemminpuolista) 11

Kehittäjäasiakkaan näkökulma / Satu Kortelainen Kehittäjäasiakkuus haastaa omia aiempia käsityksiä sosiaaliviranomaisista ja viranomaisten toiminnasta, aiemmat (huonotkin) kokemukset pystyy tulkitsemaan uudessa valossa, kun saa niihin hieman etäisyyttä Mielekäs tapa olla hyödyksi itselleen ja muille, saa kokea olevansa hyödyllinen yhteiskunnan jäsen Tapaa muita taloudellisesti (ja ehkä sosiaalisesti) tiukassa tilanteessa olevia, mistä seuraa mielenkiintoista kokemusten vaihtoa; parhaimmillaan syntyy uusia ihmissuhteita, jolloin omat yksinäisyyden ja voimattomuuden tunteet vähenevät eli tapahtuu voimaantumista Pääsy monenlaisiin tapahtumiin, harrastuksiin ja toimintoihin, jotka voivat olla jopa ripaus ylellisyyttä omaan arkeen 12

Miksi yhteiskehittäminen? Kuten jo todettua, paras tieto asiakkaiden tarpeista saadaan heiltä itseltään Kehittäjäasiakas: Yhteiskehittäminen on parasta mahdollista sosiaalista kuntoutusta Voimaantumista, vertaisuutta, aktiivista toimijuutta, avointa dialogia, vuorovaikutusta osallisuus ja toimintakyky vahvistuvat! Osallisuuden edistäminen kaikissa sote-palveluissa, kehittäjäkumppanuutta tulisi löytyä kaikista sote-alan kohtaamisista Asiakasraati yhteiskehittäminen, huomaa ero! Uudet kehittäjäasiakkaat yhteiskehittämisessä mennään koko ajan eteenpäin 13

Rohkeus kehittää yhdessä Luottamus ja usko toisiin ja toisin tekemiseen Kunnioitetaan erilaista tietoa, täydentävä dialoginen keskustelu Vanhoista työskentelytavoista poisoppiminen uuteen heittäytyminen Vaatii rohkeutta niin asiakkailta, työntekijöiltä kuin yhteistyökumppaneilta Motivointi yhteistyöhön Jaettu asiantuntijuus ja yhdessä tekeminen, monialainen yhteistyö Kokeilua, opettelua, erehtymistä ja uusia näkökulmia Osallisuuteen tukeminen, rohkaisu ja toiminta Yhteiskehittämisen jatko osana Jyväskylän aikuissosiaalityön perustyötä henkilöstö näkee jatkon tärkeänä 14 18.4.2018

Kiitos mielenkiinnostanne! Kehittäjäsosiaalityöntekijä SOSKU-hanke, Jyväskylän osahanke Jyväskylän kaupunki, aikuissosiaalityö ja kuntouttavat palvelut kaisa.kohvakka@jkl.fi http://www.jyvaskyla.fi/hallinto/hankkeet_ja_strategiat/perusturvapalvelu t/sosiaalinen_kuntoutus https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/hankkeet-ja-ohjelmat/sosku https://www.facebook.com/jyvaskylanaikuissosiaalityo/ 15