NIVALAN-HAAPAJÄRVEN LEHTOJEN LUONNONHOITOHANKE

NIVALAN-HAAPAJÄRVEN LEHTOJEN LUONNONHOITOHANKE TOIMENPIDESUUNNITELMA 1 (9) Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena on parantaa lehdoille tyypillisen luontaisen lajiston elinmahdollisuuksia kolmessa lehtokohteessa. Lehtojen monimuotoisuuden turvaamiseksi puustorakennetta on tarkoitus hakkuun ja raivauksen avulla ohjata kohti lehtipuuvaltaisuuden, puulajien monipuolisuuden ja monikerroksellisuuden sekä ryhmittäisyyden säilymistä. Puuston poistolla lisätään myös kohteiden valoisuutta. Hankealue Hankealueeseen kuuluu kolme lehtoaluetta Nivalan ja Haapajärven kuntien alueella Pohjois-Pohjanmaalla. Nivalan lehtokuviot ovat noronvarsilehtoja ja Haapajärven kuviot kangasmaan ja puronvarsilehtoja. Kuviot ovat yhtä lukuun ottamatta lehtoina metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Maanomistajia hankkeessa on mukana kolme. Toimenpiteiden työsuunnitelma ja työnjako Hankkeessa hoidetaan lehtoja poistamalla pääasiassa kaikenkokoisia havupuita. Kohteiden valoisuus lisääntyy hakkuiden ansiosta. Vähälahopuustoisille kuvioille tehdään muutamia tekopökkelöitä ja jätetään kaadettuja lehtipuita lahopuiksi. Hakkuutähteet ja raivattu havupuualikasvos kasataan ja poltetaan kuvioilla. Raivaus ei saa kohdistua pensaisiin. Ainespuun kokoinen hakattu puutavara kuljetetaan pois kuvioilta. Toimenpiteillä pyritään palauttamaan ikäsuhteiltaan ja lajistoltaan vaihteleva puustorakenne. Metsäkeskus on laatinut lehtoalueille toimenpidesuunnitelman. Toteuttaja valitaan hankehakumenettelyn kautta. Ennen työn aloittamista metsäkeskus ohjeistaa toteuttajaa yksityiskohtaisemmin maastossa. Toteuttaja vastaa siitä, että luonnonhoitotyöt tehdään suunnitelman ja ohjeistuksen mukaan. Maanomistajat tekevät kohteista metsänkäyttöilmoituksen. Toimija varmistaa ennen työn aloittamista, että metsänkäyttöilmoitus on tehty oikein. Aikataulu Hanke tulee lokakuun 2018 aikana hankehakumenettelyyn metsäkeskuksen nettisivuille. Metsäkeskus valitsee hankkeen toteuttajan marraskuussa 2018. Työt toteutetaan rahoituksen varmistuttua talviaikaan tavoitteena alkuvuosi 2019, mutta viimeistään talven 2019-2020 aikana. Toimenpidesuunnitelma Kohde 1, Tuomela 535-408-2-1, Nivala. Omistajat Petri Vuollet ja Piia Ruotsalainen. Kohde koostuu kahdesta tuoreen lehdon metsäkuviosta 1 ja 2 (liite 1 ja 2), yhteispinta-alaltaan 1,16 hehtaaria. Kuvioilla on kaivetut ojat, jotka ovat saattaneet olla aikanaan noroja. Alueella ei ole tiedossa olevia uhanalaisia kasveja.

TOIMENPIDESUUNNITELMA 2 (9) Kuvio 1 on puustoltaan kuusivaltainen sisältäen myös hieskoivua sekä muutamia haapoja ja yksittäisiä mäntyjä. Kuviolla on runsaasti eri-ikäistä kuollutta pysty- ja maapuuta, joten kuolleen puun lisäykseen ei ole tarvetta. Kuvio on metsälain erityisen tärkeä elinympäristö. Kuvio 2 on lehtipuuvaltaisempi, ja siinä on paikoin tiheäkin vaihtelevankokoinen kuusialikasvos. Lahopuuta on vähän. Kuvio on metsälain erityisen tärkeä elinympäristö. Toimenpiteet ja vaatimukset hakkuulle: Metsälain 10 lehtojen hoitotoimenpiteet tehdään siten, että elinympäristöjen monimuotoisuuden kannalta tärkeät ominaispiirteet säilyvät tai vahvistuvat. Kohteilla tehdään vain varovaisia, poimintaluonteisia hakkuita siten, että puuston rakenne säilyy. Puutavaran kuljetuksessa on noudatettava erityistä varovaisuutta niin että lehdon ominaispiirteiden säilyminen ei vaarannu. Kuvio 1: Kokonaispohjapinta-ala on nyt 33 m2/ha ja hakkuussa havupuusta poistuu noin 7 m2/ha ja lehtipuusta noin 1-2 m2/ha. Puustosta poistetaan noin neljännes, jolloin puuston pohjapinta-ala on hoidon jälkeen noin 25 m2/ha. Kuvio 2: Kokonaispohjapinta-ala on nyt 27 m2/ha ja hakkuussa kuusta poistuu noin 5 m2/ha ja lehtipuusta noin 2 m2/ha. Puustosta poistetaan noin neljännes, jolloin puuston pohjapinta-ala on hoidon jälkeen noin 20 m2/ha. Ohjeet kuvioitten 1 ja 2 hakkuuseen: Mäntyjä ja haapaa ei poisteta hakkuussa, koska niiden osuus puustosta on vähäinen. Alueelta poistetaan pääasiassa kuusta harventamalla lehtojen hoidon periaatteiden mukaisesti ja raivaamalla alikasvoskuusia. Alikasvoskuusia jätetään etenkin puuryhmien yhteyteen. Raivaus ei saa kohdistua pensaisiin. Ajourilta joudutaan hakkaamaan myös lehtipuuta. Kuviolle 2 tehdään muutamia tekopökkelöitä. Jäävän kuusen osalta pyritään vaihtelevaan ikä- ja kokorakenteeseen, jolloin jäljelle jää sekä isoja, vanhoja puuyksilöitä, keskikokoisia puita että pientä, myös taimikokoista puuta. Jäävän puuston osalta pyritään ryhmittäisyyteen: kuusiryhmiä (etenkin isot, vanhat kuuset) voidaan jättää koskemattomiksi, ja toisaalla poistetaan kaikki kuuset. Puustossa on pientä luontaista aukkoisuutta; aukkoja voidaan laajentaa poistamalla kuusta aukkojen laidoilta. Ajourat luovat alueelle lisää aukkoisuutta, ajourien varrelta poistetaan myös kuusta. Jätettävän pienen ja keskikoisen kuusen osalta pyritään säästämään elinvoimaiset, hyvälatvuksiset puut ja välttämään toispuoleisten tai latvusvikaisten puiden jättämistä. Alueella on jonkin verran kuollutta maapuuta, jota varotaan hakkuussa ja korjuussa. Hakkuu on tehtävä talvella lumen ja mahdollisen roudan aikaan. Puut ajetaan metsänomistajan osoittamaan laanipaikkaan Someron tilan alueelle pakettipellolle. Alueelta tuleva kuusen hakkuutähde kasataan syntyviin pienaukkoihin tai ajourille sopivan kokoisiin kasoihin ja poltetaan. Paras polttoaika on yleensä keväällä lumen jo pääosin sulettua ajankohtana, jolloin ei ole metsäpalovaaraa. Hakkuu ja korjuu tehdään hanketyönä työn laadun varmistamiseksi, koska työ on muuten taloudellisesti kannattamatonta johtuen puiden valinnan aiheuttamasta hitaudesta ja pienestä kertymästä. Hakkuussa

TOIMENPIDESUUNNITELMA 3 (9) kertyvä puumäärä on pieni, noin 80 m3. Hakkuussa on noudatettava metsälain 10 :n ja lehtojen hoidon periaatteita. Kohde 2, Hevoshaka 069-401-12-62. Omistajat Laajalahti Paavo, Sauli ja Lauri. Kohde koostuu kahdesta lehtokuviosta 10 ja 11 (liite1 ja liite 3), yhteispinta-alaltaan 0,78 hehtaaria. Kuvioitten halki kulkee kaivettu Mustapuro. Alueella ei ole tiedossa olevia uhanalaisia kasveja. Kuvio 10 on puustoltaan havupuuvaltainen käsittäen myös hieskoivua ja leppää. Kuviolla on hieman pieniläpimittaista lahopuuta. Kuvio kosteana lehtona on muu arvokas elinympäristö, koska puron kaivun myötä vesitalous on muuttunut. Kuvio 11 on puustoltaan pääosin kuusta käsittäen myös hieman mäntyä, hieskoivua ja puronvarressa leppää. Lahopuuta ei ole. Kuvio tuoreena lehtona on metsälain 10 :n erityisen tärkeä elinympäristö. Toimenpiteet ja vaatimukset hakkuulle: Metsälain 10 lehtojen hoitotoimenpiteet tehdään siten, että elinympäristöjen monimuotoisuuden kannalta tärkeät ominaispiirteet säilyvät tai vahvistuvat. Kohteilla tehdään vain varovaisia, poimintaluonteisia hakkuita siten, että puuston rakenne säilyy. Puutavaran kuljetuksessa on noudatettava erityistä varovaisuutta niin että lehdon ominaispiirteiden säilyminen ei vaarannu. Kuvio 10: Kokonaispohjapinta-ala on nyt 28 m2/ha ja hakkuussa havupuusta poistuu noin 5 m2/ha ja lehtipuusta noin 1-2 m2/ha. Puustosta poistetaan noin viidesosa, jolloin puuston pohjapinta-ala on hoidon jälkeen noin 22 m2/ha. Kuvio 11: Kokonaispohjapinta-ala on nyt 29 m2/ha ja hakkuussa havupuusta poistuu noin 5 m2/ha ja lehtipuusta noin 2 m2/ha. Puustosta poistetaan noin neljäsosa, jolloin puuston pohjapinta-ala on hoidon jälkeen noin 22 m2/ha. Ohjeet kuvioitten 10 ja 11 hakkuuseen: Alueelta poistetaan pääasiassa kuusta harventamalla lehtojen hoidon periaatteiden mukaisesti ja raivaamalla alikasvoskuusia. Alikasvoskuusia jätetään etenkin puuryhmien yhteyteen. Raivaus ei saa kohdistua pensaisiin. Ajourilta joudutaan hakkaamaan myös lehtipuuta. Kuvioille tehdään muutamia tekopökkelöitä. Jäävän kuusen osalta pyritään vaihtelevaan ikä- ja kokorakenteeseen, jolloin jäljelle jää sekä isoja, vanhoja puuyksilöitä, keskikokoisia puita että pientä, myös taimikokoista puuta. Jäävän puuston osalta pyritään ryhmittäisyyteen: kuusiryhmiä (etenkin isot, vanhat kuuset) voidaan jättää koskemattomiksi, ja toisaalla poistetaan kaikki kuuset. Puuston pientä luontaista aukkoisuutta voidaan laajentaa poistamalla kuusta aukkojen laidoilta. Ajourat luovat alueelle lisää aukkoisuutta, ajourien varrelta poistetaan myös kuusta. Jätettävän pienen ja keskikoisen kuusen osalta pyritään säästämään elinvoimaiset, hyvälatvuksiset puut ja välttämään toispuoleisten tai latvusvikaisten puiden jättämistä.

TOIMENPIDESUUNNITELMA 4 (9) Hakkuu on tehtävä talvella lumen ja mahdollisen roudan aikaan. Puut ajetaan metsänomistajan osoittamaan paikkaan hakkuualueen viereen tien varteen. Alueelta tuleva kuusen hakkuutähde kasataan syntyviin pienaukkoihin tai ajourille sopivan kokoisiin kasoihin ja poltetaan. Paras polttoaika on yleensä keväällä lumen jo pääosin sulettua, jolloin ei ole metsäpalovaaraa. Hakkuu ja korjuu tehdään hanketyönä työn laadun varmistamiseksi, koska työ on muuten taloudellisesti kannattamatonta johtuen puiden valinnan aiheuttamasta hitaudesta ja pienestä kertymästä. Hakkuussa kertyvä puumäärä on pieni, noin 40 m3. Hakkuussa on toteutettava lehtojen hoidon periaatteita. Kohde 3, Koivulehto 069-401-36-38. Omistaja Raimo Karsikas. Kohde koostuu lehtokuviosta 19 (liite 1 ja liite 4), pinta-alaltaan 1,11 hehtaaria. Alueella ei ole tiedossa olevia uhanalaisia kasveja. Kuviolla on tervahauta. Kuvio on puustoltaan havupuuvaltainen käsittäen myös hieskoivua ja haapaa. Kuviolla on monipuolista lahopuuta 5 m3/ha. Kuvio tuoreena lehtona on metsälain arvokas elinympäristö. Toimenpiteet ja vaatimukset hakkuulle: Metsälain 10 lehtojen hoitotoimenpiteet tehdään siten, että elinympäristöjen monimuotoisuuden kannalta tärkeät ominaispiirteet säilyvät tai vahvistuvat. Kohteilla tehdään vain varovaisia, poimintaluonteisia hakkuita siten, että puuston rakenne säilyy. Puutavaran kuljetuksessa on noudatettava erityistä varovaisuutta niin että lehdon ominaispiirteiden säilyminen ei vaarannu. Kuvio 19: Kokonaispohjapinta-ala on nyt 24 m2/ha ja hakkuussa havupuusta poistuu noin 5 m2/ha ja lehtipuusta noin 1 m2/ha. Puustosta poistetaan noin neljäsosa, jolloin puuston pohjapinta-ala on hoidon jälkeen noin 18 m2/ha. Alueelta poistetaan pääasiassa kuusta harventamalla lehtojen hoidon periaatteiden mukaisesti ja raivaamalla alikasvoskuusia. Alikasvoskuusia jätetään etenkin puuryhmien yhteyteen. Raivaus ei saa kohdistua pensaisiin. Ajourilta joudutaan hakkaamaan myös lehtipuuta. Tervahaudan päältä suositellaan poistettavaksi puut, mutta ehdottomasti tervahaudan rakennetta ei saa vahingoittaa ajamalla sen päällä. Jäävän kuusen osalta pyritään vaihtelevaan ikä- ja kokorakenteeseen, jolloin jäljelle jää sekä isoja, vanhoja puuyksilöitä, keskikokoisia puita että pientä, myös taimikokoista puuta. Jäävän puuston osalta pyritään ryhmittäisyyteen: kuusiryhmiä (etenkin isot, vanhat kuuset) voidaan jättää koskemattomiksi, ja toisaalla poistetaan kaikki kuuset. Puuston pientä luontaista aukkoisuutta voidaan laajentaa poistamalla kuusta aukkojen laidoilta. Ajourat luovat alueelle lisää aukkoisuutta, ajourien varrelta poistetaan myös kuusta. Jätettävän pienen ja keskikoisen kuusen osalta pyritään säästämään elinvoimaiset, hyvälatvuksiset puut ja välttämään toispuoleisten tai latvusvikaisten puiden jättämistä. Hakkuu on tehtävä talvella lumen ja mahdollisen roudan aikaan. Puut ajetaan metsänomistajan osoittamaan paikkaan läheisen metsätien varteen. Alueelta tuleva kuusen hakkuutähde kasataan syntyviin pienaukkoihin tai ajourille sopivan kokoisiin kasoihin ja poltetaan. Paras polttoaika on yleensä keväällä lumen jo pääosin sulettua, jolloin ei ole metsäpalovaaraa.

TOIMENPIDESUUNNITELMA 5 (9) Hakkuu ja korjuu tehdään hanketyönä työn laadun varmistamiseksi, koska työ on muuten taloudellisesti kannattamatonta johtuen puiden valinnan aiheuttamasta hitaudesta ja pienestä kertymästä. Hakkuussa kertyvä puumäärä on pieni, noin 60 m3. Hakkuussa on toteutettava lehtojen hoidon periaatteita. LIITTEET: LIITE 1: Suunnitelman yleiskartta LIITTEET 2, 3 ja 4: Kohdekartat

TOIMENPIDESUUNNITELMA 6 (9) LIITE 1