SISÄLTÖ Komentajan Tervehdys s.2 Pääkaupunkiseudun erikoisjoukko s.3 Varusmiestoimikunta s.50 På Svenska Rykmentin perinteet s.4 VLK -info s.51 Kommendörens hälsning s.82 Organisaatio s.6 Kilta s.52 Huvudstadsregionens specialtrupper s.83 KAARTP s.7 Yhteystiedot s.53 Historia och traditioner s.85 2.JK s.8 In English Organisation s.86 SPOLK s.9 Welcoming address by the Commander s.54 Gardesbataljonen s.86 KULJK s.10 Special unit of the Helsinki s.55 Militärpoliskompaniet s.87 PV:n ammattipätevyyskoulutus s.11 History and traditions s.56 2. Jägarkompaniet s.88 UUDJP s.12 Organisation s.57 Transportkompaniet s.89 1.JK s.13 GUARDSJB s.57 Försvarsmakten 3.JK s.14 Military Police Company s.58 yrkeskompetensutbildning s.90 TUKIK s.15 2nd Jaeger Company s.59 Nylands Jägarbattaiion s.91 AUK s.17 Transport Company s.60 1. Jägarkompaniet s.92 SOITTOKUNTA s.18 Professional qualifications of the 2. Jägarkompaniet s.93 Helsingin aluetoimisto s.19 Defence forces s.61 Stödkompaniet s.94 Palvelusajat s.20 UUSIMAAJB s.62 Underofficersskolan s.95 Palveluksen alku s.21 1st Jaeger Company s.63 Gardets musikår s.96 Mitä mukaan? s.22 3rd Jaeger Company s.64 Helsingfors Regionalbyrå s.97 Palvelukseen tulo s.23 The Support Company s.65 Kontaktuppgifter s.97 Alokkaanpäivä s.24 Non-Commissioned Officer Beväringsutbildning s.98 Sulkeiset & Koulutusta s.25 School s.67 Tjänstgöringen börjar s.98 Taistelijan arki s.26 Guard s Band s.68 vad tar jag med mig? s.98 Leirielämää s.28 Helsinki Regional Office s.68 inryckning s.99 Terveydenhuolto s.29 Training of conscripts s.70 En bevärings vardag s.100 Terveysasema s.31 Beginning military service s.71 socialservice s.102 Vapaat ja lomat s.32 what to bring along? s.71 Socialkuratorer s.105 Sotilaskoti s.34 reporting for service s.72 Militarpastor s.105 Varusteet s.35 A typical day in the life of a Besöksdag s.106 Arvomerkit s.36 conscript s.73 Gardesjägarregementets Slangisanasto s.37 Conscripts social welfare s.75 Beväringskommitté s.107 Santahaminan kartta s.41 Social curators s.75 Liikuntakohteet s.42 Military chaplain s.75 sosiaalipalvelut s.43 Conscripts social services s.76 lomamatkat s.46 Family & friends day s.78 sosiaalikuraattorit s.47 Socialservices s.78 Sotilaspastori s.48 Guard Jaeger Committee s.80 Omaisille s.49 Conscript Exercise Club s.80 Contact Information s.81 1
Komentajan tervehdys Kaartin Jääkärirykmentti on pääkaupunkiseudun erikoisjoukko-osasto, joka sijaitsee Santahaminassa. Varusmiehemme tulevat pääosin Helsingistä, Vantaalta, Espoosta ja Kauniaisista. Kaartin Jääkärirykmentin päätehtävä on kouluttaa taistelijoita pääkaupunkiseudun puolustukseen. Sen lisäksi annamme joukoillemme valmiudet toimia suomalaisessa metsämaastossa. Koulutamme kaupunkijääkäreitä, sotilaspoliiseja, lääkintämiehiä, kuljettajia ja tietenkin johtajia eri jalkaväen koulutushaaroihin. Koulutamme osan taistelijoista myös heidän henkilökohtaisten ominaisuuksien sekä siviilikoulutuksen perusteella esikuntien ja joukko-osastojen tukitehtäviin. Hyödynnämme näin siviilissä hankittua koulutusta. Sotilasvalan tai -vakuutuksen jälkeen olemme kaikki kaartinjääkäreitä. Kaartinjääkäreillä on käytössä uudenaikaisin suojavarustus ja aseistus, joka kestää kansainvälisen vertailun. Eri simulaattorit lisäävät koulutuksen mielekkyyttä ja tuovat koulutuksen lähelle todellista taistelukenttää. Santahaminan lisäksi harjoittelemme pääkaupunkiseudulla sekä Syndalenissa, Niinisalossa, Parolannummella ja Vekarajärvellä. Valtakunnalliset tehtävät Rykmentti vastaa Tasavallan Presidentin valtakunnallisista edustus- ja kunniavartiotehtävistä. Rykmentti asettaa kunniakomppanian, presidentinlinnan kunniavartion sekä Kaartin Soittokunnan Tasavallan Presidentin, puolustusministerin ja Puolustusvoimain komentajan käyttöön. Valtakunnalliset ja alueelliset maanpuolustuskurssit sekä ylimmän tason valtiojohdon vieraat tutustuvat koulutukseemme vuosittain. Joukkoosastoon kuuluva Kaartin Soittokunta vastaa tilaisuuksien sotilasmusiikista. Vaativat edustustehtävät lisäävät koulutuksen haasteellisuutta ja mielekkyyttä vaativan taistelukoulutuksen lomassa. Haluamme antaa puolustusvoimista uskottavan ja oikean kuvan kaikille vieraille. Kaartin Jääkärirykmenttiin kuuluu lisäksi Helsingin Aluetoimisto. Aluetoimisto vastaa kutsuntojen järjestämisestä, kertausharjoituskutsuista sekä yhteydenpidosta maanpuolustusjärjestöihin ja eri yhteistoimintaosapuoliin. Yleisölle tarkoitettu Aluetoimiston palvelupiste sijaitsee Santahaminan portilla. Kerran kaartinjääkäri - aina kaartinjääkäri! Tervetuloa Kaartin Jääkärirykmenttiin! Jääkärirykmentin komentaja Eversti Jukka Valkeajärvi 2
Pääkaupunkiseudun erikoisjoukko Kaartin Jääkärirykmentti on pääkaupunkiseudun oma joukko-osasto, joka sijaitsee Helsingin Santahaminassa. Rykmentin päätehtävänä on kouluttaa pääkaupunkiseudun suojaksi taisteluun rakennetulla alueella erikoistuneita joukkoja. Koulutustehtävien lisäksi rykmentti vastaa valtiollisista edustustehtävistä, vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen järjestelyistä ja asevelvollisuusasioiden hoitamisesta alueellaan. Varusmiehiä rykmenttiin astuu palvelukseen vuosittain noin 2000. Tehtävät Kaartin Jääkärirykmentin päätehtävänä on kouluttaa pääkaupunkiseudun suojaksi rakennetun alueen taisteluun erikoistuneita joukkoja. Tämän lisäksi rykmentti: - ylläpitää sekä kehittää sotilaallista valmiutta ja turvallisuustoimintaa pääkaupunkiseudulla yhteistoiminnassa muiden viranomais ten kanssa. - hoitaa asevelvollisuusasiat alueellaan (Helsingin Aluetoimisto) - edistää maanpuolustustahtoa valtiollisilla edustustehtävillä - puolustaa pääkaupunkiseutua Organisaatio Kaartin Jääkärirykmentin komentajana toimii eversti Jukka Valkeajärvi ja esikuntapäällikkönä everstiluutnantti Heikki Saarento. Esikunta Kaartin pataljoona Uudenmaan Jääkäripataljoona Henkilöstöosasto - Sotilaspoliisikomppania (SPOLK) - 1. Jääkärikomppania (1. JK) Koulutusosasto - 2. Jääkärikomppania (2. JK) - 3. Jääkärikomppania (3. JK) Huolto-osasto - Kuljetuskomppania (KULJK) - Tukikomppania Operatiivinen osasto Aliupseerikoulu Kaartinsoittokunta Helsingin aluetoimisto Helsingin vartiosto Tunnusluvut Henkilökuntaa yht (264) Upseerit (86) Opistoupseerit (57) Erikoisupseerit (3) Aliupseerit (81) Siviilit (37) Varusmiehiä 2000/vuosi Maastovuorokausia 30/Varusmies 6kk Määrärahat 24 miljoonaa euroa 3
Rykmentin perinteet Historia ja perinteet Kaartin Jääkärirykmentin perinteisiin liityvän historian voidaan katsoa ulottuvan värvätyn 3. Jääkärirykmentin perustamiseen 8.9.1812 Viipurissa. Itsenäisen Suomen puolustusvoimissa sen historia alkaa 15.6.1918 Kaartin Jääkärirykmentin ja Vaasan Rykmentin osista perustetusta Suomen Valkoisen Kaartin Rykmentistä. Nimeksi muutettiin 15.3.1919 Suomen Valkoinen Kaarti, ja syksyllä 1939 se muodosti 1. Prikaatin 1. Pataljoonan, joka taisteli talvisodassa Karjalan kannaksella. Suomen Valkoisen Kaartin toiminta päättyi vuoden 1939 aikana. Ennen talvisotaa rykmentin edeltäjät kouluttivat pääkaupunkiseudulla perustetut Jalkaväkirykmentti 10:n ja Jalkaväkirykmentti 11:n sekä kevytosasto 4:n. Joukko-osaston kouluttamissa joukoissa kiteytyi suomalaisen asevelvollisuuden ja talvisodan henki, kaveria ei jätetä, raskaiden taisteluiden aikana. Joukot täyttivät esimiesten antamat tehtävät ja asemista ei luovuttu ilman käskyä. Jalkaväkirykmentti 11:n reserviläiset ja päällystö jatkoivat yhteydenpitoa huolehtimalla vähäosaisista ja kaatuneiden aseveljien läheisistä sotien jälkeen. Joukko-osaston edeltäjät ja Kaartin Jääkärirykmentti vaalii lisäksi saksassa koulutetun ja suomalaisista kootun Kuninkaallisen Preussin Jääkäripataljoona 27:n perinteitä, joka oli itsenäisen Suomen ensimmäinen joukko-osasto. Kaartin Jääkärirykmentin sotien jälkeiseen historiaan liittyen rykmentti vaali Kaartin Pataljoonan ja Uudenmaan Jääkäripataljoonan perinteitä. Uudenmaan Jääkäripataljoona ja Kaartin Pataljoona yhdistettiin 1.7.1996 Kaartin Jääkärirykmentiksi. Kuva: Jääkärijoukkojen perinteet alkavat Joutselän taistelusta vuonna1555. Tuolloin määrällisesti alivoimainen ja hyvä henkinen suomalainen kevytjalkaväki tuhosi määrällisesti suuremman vastustajan Karjalan kannaksella, Joutselän kylässä. Kuvassa Joutselän taistelun muistomerkki Kaartin Jääkärirykmentin lippukentällä 4
Joukko-osastolippu ja joukko-osastotunnus Kaartin Jääkärirykmentin joukko-osastolipussa on valkoisessa neliölippukentässä sininen reunoihin asti ulottuva Yrjönristi, jonka keskustan päällä on valkoreunainen valtakunnan vaakuna. Valtakunnan virallisen vaakunan liittäminen joukko-osastolippuun sallitaan vain Kaartin Jääkärirykmentille. Yrjönristi-kuvio kertoo perinnejoukko-osastojen ja jääkäreiden kunniakkaasta historiasta. Lipun on suunnitellut Juhani Vepsäläinen ja on vahvistettu 17.3.1997. Lippu naulattiin 5.5.1997 ja vihittiin 7.5.1997. Rykmentin joukko-osastotunnuksen muodostaa ellipsin muotoinen ylhäältä avoin laakeriseppele - voitonseppele. Päätunnuksena on Yrjönristi, jonka sakaroiden keskellä sijaitsevat metsästystorvi, vene ja kruunu, jotka muistuttavat joukko-osaston kunniakkaasta historiasta ja sijainnista pääkaupunkiseudulla. Tunnus vahvistettiin 29.4.1997 ja sen on suunnitellut Juhani Vepsäläinen. Kunniamarssi Entisen Henkivartioväen 3. Suomen Tarkk ampujapataljoonan kunniamarssi Säveltäjä: tuntematon Sovitus: Arthur Rope Vahvistettu kunniamarssiksi 17.3.1997 Vuosipäivä Vuosipäivää vietetään 16. elokuuta ja se perustuu Kaartin Jääkärirykmentin ensimmäisen saapumiserän sotilasvalaan, joka pidettiin 16.8.1996 Helsingin Santahaminassa. 5
6
Kaartin Pataljoona (KAARTP) Kaartin Pataljoonalla on lähes kaksisataavuotinen historia. Liitytte pataljoonassa kunniakkaasti palvelleiden sukupolvien ketjuun. Varusmiespalveluksessa Kaartin Pataljoonassa opit kotiseutusi puolustamisessa tarvittavat taidot. Tavoitteenamme on kouluttaa sinusta itseensä luottava, oma-aloitteinen ja osaava sotilas. Myös fyysinen kuntosi kehittyy palveluksen edetessä. Palvelus Kaartin Pataljoonassa on vaativaa ja mielenkiintoista. Koulutuksessa keskitymme erityisesti asustuskeskustaisteluun, sotilaspoliisitaitoihin ja kuljettajakoulutukseen. Kaartin Pataljoonan näkyvimmässä tehtävässä, kunniakomppaniassa, saat edustaa puolustusvoimia muun muassa valtiovierailuihin liittyen. Palvelusaikanasi pääset etsimään ja kokeilemaan rajojasi monipuolisesti. Asennoidu jo alusta alkaen oppimaan uusia taitoja ja näe mahdollisuutesi itsesi kehittämiseksi osana hienoa joukkoa. Noin kuudesosalle saapumiserän varusmiehistä tarjoutuu mahdollisuus johtajakoulutukseen. Pataljoonan osaavat kouluttajat pitävät sinusta huolta palveluksesi aikana. Avoin mieli, huumorintaju ja kaartilaishenki ovat joukkomme keskeisimpiä arvoja. Pataljoonan perinteet velvoittavat meitä jokaista yrittämään parhaansa. Kaartinpataljoonan yksiköt: - Sotilaspoliisikomppania (SPOLK) - 2. Jääkärikomppania (2. JK) - Kuljetuskomppania (KULJK) 7
2. Jääkärikomppania (2. JK) (tammikuun saapumiserä) SEIS - SOTILASPOLIISI! Sinut voidaan valita aloittamaan palvelus noin 280 muun tarkkaan valikoituneen alokkaan kanssa 2. Jääkärikomppaniaan. Komppaniaan palvelukseen astuvat miehet ja naiset saavat sotilaspoliisin erikoiskoulutuksen ja palvelevat vähintään 270 vuorokautta eli yhdeksän kuukautta. 2. Jääkärikomppania on erikoistunut sotilaspoliisitaitojen ja rakennetun alueen taistelun kouluttamiseen. Sotilaspoliisit koulutetaan toimimaan niin sodan, sotaa alemman kriisin kuin rauhan ajan poikkeusolojenkin aikana. Komppania harjoittelee pääsääntöisesti eri puolilla pääkaupunkiseutua maan pinnalla ja sen alla kaikissa valaistusolosuhteissa sekä kaikkina vuoden- ja vuorokaudenaikoina. Harjoituksissa tutuksi tulee Helsingin ydinkeskusta, siinä missä metsämaastokin. Peruskoulutuskauden lopussa varusmiehet valitaan varusmiesjohtajakoulutukseen ja miehistön eri erikoiskoulutuksiin. Erikoiskoulutuksen aluksi miehistö suorittaa viiden viikon sotilaspoliisimiehistökurssin, joka antaa valmiudet toimia rauhan ajan vartio- ja edustustehtävissä. Sotilaspoliisimiehistökurssilla varusmiehet saavat monipuolisen ja haastavan voimakeinojen käyttökoulutuksen sekä monipuolisen koulutuksen erilaisten aseiden ja taisteluvälineiden käsittelyyn. Sotilaspoliisimiehistökurssin jälkeen alkaa miehistön syventävä erikoiskoulutus, joka tähtää sodan ajan ammattitaitojen kouluttamiseen eri erityistehtäviä varten. Näitä ovat muun muassa tarkka-ampujat, pioneerit, lääkintämiehet, viestimiehet, panssarintorjuntamiehet, moottoripyörälähetit sekä sotilaskeittäjät. Joukkokoulutuskaudella harjoitellaan Sotilaspoliisikomppanian taistelua haastavissa tilanteissa ja tehtävissä. Koulutukseen kuuluu mm. monipuolinen koulutus taisteluun vihollisen erikoisjoukkoja vastaan. Edustus- ja valtiointitehtävät Kaartin joukot ovat kautta historian eri maissa toimineet valtionjohdon suojaus- ja edustustehtävissä. Itse sana kaarti tarkoittaa hallitsijan henkivartiojoukkoa. Tämä kunniakas perinne jatkuu tänäkin päivänä ja sinä voit olla osa tätä jatkumoa. Muun sotilaskoulutuksen lisäksi komppania toimii Tasavallan Presidentin kunniakomppaniana huhtikuusta syyskuuhun. Komppanian varusmiehet suorittavat lisäksi päivittäin vartiopalvelusta Helsingin varuskunnan alueella. Palveluksen aikana erilaiset edustustehtävät tulevat tutuksi ja ne tuovat hyvää vaihtelua raskaaseen koulutuksee. Edustustehtävissä 2. Jääkärikomppanian varusmiehet pääsevät edustamaan Suomea ja Puolustusvoimia eri puolilta maailmaa tuleville valtiollisille vieraille. Palvelus 2. Jääkärikomppaniassa on monipuolista ja haastavaa. Koulutus edellyttää hyvää henkistä ja fyysistä kuntoa, yhteistyökykyä ja oma-aloitteisuutta. 8
Sotilaspoliisikomppania (SPOLK) Sotilaspoliisikomppanian päivittäiset velvoitteet muodostuvat koulutus-, edustus-, vartio- ja valmiustehtävistä. Sotilaspoliisikomppaniaan palvelukseen astuvat varusmiehet saavat erikoiskoulutuksen ja palvelevat 270 vuorokautta eli yhdeksän kuukautta. Peruskoulutuskauden jälkeen osa koulutetaan reservin upseerin tai aliupseerin tehtäviin. Johtajakoulutus annetaan joko sotilaspoliisialiupseerilinjalla tai muilla linjoilla soveltuvuuden ja halukkuuden mukaan Kaartin Jääkärirykmentin Aliupseerikoulussa. Loput saavat sotilaspoliisikoulutuksen ja taistelijan erikoiskoulutuksen. Mikäli olet oma-aloitteinen, yhteistyökykyinen ja toimelias sekä kiinnostunut monipuolisesta ja kovastakin koulutuksesta, ilmoita kiinnostuksesi kutsunnoissa tai ennen palvelusta suoritettavassa kyselyssä sotilaspoliisitehtäviin Kaartin Jääkärirykmenttiin. Peruskoulutuskaudella koulutetaan taistelijan perustiedot - ja taidot mm. henkilökohtaisten aseiden ja taisteluvälineiden käsittelystä ja ominaisuuksista, sotilaallisesta kurista ja järjestyksestä. Erikoiskoulutuskaudella suoritetaan sotilaspoliisimiehistökurssi. Kurssilla koulutetaan vartiotoimintaa ja taistelijakohtaisia sotilaspoliisitaitoja. Sotilaspoliisikurssin hyväksyminen edellyttää vartiokokeen sekä koulutushaarakokeen hyväksyttyä läpäisemistä. Kurssin läpäisseet saavat lisäksi oikeuden OC-sumuttimen ja teleskooppipatukan käyttöön. Tämän jälkeen taistelijalle myönnetään oikeus käyttää sotilaspoliisin koulutushaaramerkkiä. Sotilaspoliisimiehistökurssin jälkeen aloitetaan miehistön erikoiskoulutus. Koulutus sisältää erilaisia muutaman viikon mittaisia kursseja, kuten esimerkiksi tiedustelu- ja tarkka-ampujakurssin, henkilönsuojauskurssin sekä panssariajoneuvon kuljettaja- ja maastomoottoripyörä-/lähettikurssin. Tämän jakson tavoitteena on luoda pohja erikoisosaamiselle, jota syvennetään koko palvelusajan. Joukkokoulutuskaudella miehistö koulutetaan toimimaan sodanajan tehtävänsä mukaisesti pääkaupungin puolustuksessa. Joukkokoulutuskauden ja erilaisten leirien aikana Sotilaspoliisikomppanian varusmiehet jatkavat syventymistä omaan erikoisosaamiseensa sekä sen lisäksi saavat monipuolisen koulutuksen, jonka pohjalta he osaavat taistella sekä rakennetulla alueella, että tarvittaessa maasto-olosuhteissakin joukkueena komppanian osana. Joukkokoulutuskauden tavoitteena on tuottaa taistelukykyinen sodan ajan komppania. Sotilaspoliisikomppania on erikoistunut sotilaspoliisien kouluttamiseen kaupunkiolosuhteisiin ja taisteluun rakennetulla alueella. Rakennetun alueen taisteluharjoitukset ympäri pääkaupunkia ja Helsingin alla erikoisjoukkoja vastaan liittyvät tärkeänä osana koulutukseen. Köysilaskeutumiset rakennusten katolta, ja erilaiset ammunnat rynnäkkö- ja tarkkuuskiväärein, pistooleilla ja haulikolla, sekä ammunnat rakennuksista ja yhteistoiminta poliisin kanssa ovat osoitus koulutuksen monipuolisuudesta. Päivittäin joukkueen suuruinen osasto suorittaa vartiopalvelusta Helsingin alueella. Tehtäviin kuuluvat mm. Tasavallan Presidentin kunniavartio, sekä Santahaminan portti- ja kiertovartiot. Jokainen Sotilaspoliisikomppanian kaartinjääkäri edustaa puolustusvoimia keskimäärin 15 kertaa kunniakomppanioissa tai muissa edustustehtävissä. Valtiovierailut, suurlähettiläiden vastaanottoseremoniat, vartioparaatit kesäisin ja kunniavartiot sankarihaudoilla ovat usein toistuvia edustustehtäviä. 9
Kuljetuskomppania (KULJK) Kuljetuskomppania kouluttaa raskaita ajoneuvoja kuljettavia oma-aloitteisia ja monipuolisen koulutuksen saaneita asutuskeskustaistelijoita kaikkiin Kaartin Jääkärirykmentin tuottamiin sodan ajan joukkoihin. Kaikkien yksikössä palvelevien varusmiesten palvelusaika on 362 vuorokautta. Peruskoulutuskauden aikana KULJK:n valitaan kuljettajiksi sopivat varusmiehet koko Kaartin Jääkärirykmentin saapumiserästä. Valitut miehet siirretään yksikköön peruskoulutuskauden päättyessä. Erikoiskoulutuskaudella jokaiselle KULJK:n varusmiehelle annetaan puolustusvoimien C- ajo-oikeuskoulutus. Sotilaskuljettajakurssin tavoitteena on antaa koulutus kuorma- auto-, yhdistelmä- tai panssariajoneuvon kuljettajaksi sotilaskoulutuksen ohessa. Jokaiselle taistelijalle opetetaan myös henkilökohtaisten aseiden ja taisteluvälineiden käsittely asutuskeskuksessa. Joukkokoulutuskaudella opetetaan mm. ajamista vaativassa maastossa erilaisella panssariajoneuvo- ja kuorma-autokalustolla sekä tyyppikoulutusta kuljetuskalustoon. Seuraavan saapumiserän peruskoulutuskauden aikana kuljettajien osaamista täydennetään taisteluteknisillä harjoituksilla sekä ammunnoilla. Sotilaskuljettajilla on myös mahdollisuus saada CE-luokan ajokortti siviiliin puolustusvoimien avulla. Tämän saavuttaminen edellyttää varusmiehen soveltuvuutta koulutettavaksi ko. luokkaan. Osa kuljettajista jatkokoulutetaan lisäksi moottoripyörien kuljettajiksi J- kauden ja kuljettajakauden aikana. Joukkokoulutuskauden aikana kuljettajat harjoittelevat omien sodanajan komppanioidensa mukana sekä saavat täydentävää koulutusta. Täydentävään koulutukseen kuuluu mm. asutuskeskustaistelukurssi, erilaisia asekursseja, liikuntakoulutusta ja tietenkin tyyppikoulutusta kuljetuskalustoon. Tulevilta kuljettajilta vaaditaan nuhteetonta elämäntyyliä; ei rikosrekisteriä eikä vakavia liikennerikkomuksia. Monipuolisissa ja vaativissa tehtävissä palvelusaika on 362 vuorokautta. 10
Puolustusvoimien ammattipätevyyskoulutus EU:n ammattipätevyysdirektiivin ja laki kuorma- ja linja-auton kuljettajien ammattipätevyydestä mukaan autonkuljettajan ammatissa toimiminen edellyttää sekä ammattipätevyyttä että ajoneuvoluokan mukaista ajokorttia. Puolustusvoimat antaa kuljettajakoulutukseen valituille sotilaskuljettajille sekä panssariajoneuvon ajajille ajokortti- ja perustason ammattipätevyyskoulutuksen. Kuljettajakoulutukset alkavat peruskoulutuskauden jälkeen ajokorttiopetuksella ja jatkuvat kuljettajavalintojen mukaisesti perustason ammattipätevyyskoulutuksena 140 / 280 tuntia. Perustason ammattipätevyyskoulutuksessa opetusmäärä CE -ajokorttiluokan kuljettajilla on 280 tuntia sekä C -luokan sotilaskuljettajilla ja panssariajoneuvon (pasi) ajajilla 140 tuntia Perustason ammattipätevyyskoulutus sisältää opetusta kuljetusten kuljettajalle asettamista vaatimuksista, liikenneturvallisuuteen sekä kuljettajien ja kuljetusten turvallisuuteen vaikuttavista seikoista sekä hyvästä ammatin hoitamisesta ajoneuvoa kuljetettaessa ja muissa kuljettajan tehtävissä. Kaartin Jääkärirykmentin Kuljetuskomppaniassa on Koulutuskeskus, joka antaa perustason ammattipätevyyskoulutusta pääesikunnan määrittämän ja TRAFI:n hyväksymän opetussuunnitelman mukaisesti. Kaartin Jääkärirykmentissä opetusta antavat yhteistyökumppanin TTS -Aikuiskoulutuskeskuksen liikenneopettajat. 11
Uudenmaan Jääkäripataljoona (UUDJP) Uudenmaan Jääkäripataljoona kouluttaa pääkaupunkiseudun turvaksi suorituskykyisiä kaupunkijääkäri-, jääkäri- ja torjuntakomppanioita. Pataljoonassa annettava koulutus sekä joukkojen kalusto ja taisteluvälineet ovat räätälöity taisteluun rakennetulla alueella. Uudenmaan Jääkäripataljoonan vahvuus on läpi vuoden koulutuskaudesta riippuen 500-600 henkilöä. Koulutusta annetaan kolmessa perusyksikössä, joista kaksi kouluttaa jääkärijoukkoja ja yksi antaa koulutusta niiden tukiosille eli kranaatinheittimille, tulenjohdolle, kranaattikonekiväärille sekä sinkoaseille. Lisäksi pataljoonassa koulutetaan viestijoukkue kustakin saapumiserästä. Miehistön palvelusajat ovat pääsääntöisesti kuusi kuukautta, mutta tietyt erikoistehtävät vaativat yhdeksän kuukauden palvelusajan. Peruskoulutuskauden jälkeen alkavalla erikoiskoulutuskaudella koulutetaan erikoisosaajat kaikille komppaniaan kuuluville välineille, aseille ja kuljetusvälineille kuten moottoripyörille, pakettiautoille ja mönkijöille. Lisäksi koulutustaan saavat myös lääkintämiehet. Johtajat palvelevat kaksitoista kuukautta. Johtajat koulutetaan ja harjaannutetaan johtamaan omaa partiotaan, ryhmäänsä tai joukkuettaan. Johtamistaidoilla on kysyntää myös tulevaisuudessa varusmiespalveluksen jälkeen. Pataljoonassa palvelevat lähes kaikki Rykmentin varuskuntapainotteiseen koulutukseen osallistuvat palveluskelpoisuusluokan B varusmiehet. Näiden niin sanottujen komennusmiesten palvelus muodostuu esikuntapalvelusta pääkaupunkiseudun komennuspaikoilla sekä palveluskelpoisuusluokan mukaisesta muusta koulutuksesta. Palvelus Uudenmaan Jääkäripataljoonassa on vaativaa, mutta motivoivaa ja palkitsevaa. Joukossamme vallitsee hyvä yrittämisen ja oppimisen meininki. Uudenmaan Jääkäripataljoonan yksiköt: - 1. Jääkärikomppania (1. JK) - 3. Jääkärikomppania (3. JK) - Tukikomppania (TUKIK) 12
1. Jääkärikomppania (1. JK) 1. Jääkärikomppania kouluttaa sodan ajan torjuntakomppanioita pääkaupunkiseudun puolustamiseen. Saapumiserästä valitaan 1. Jääkärikomppaniaan 150-200 alokasta. Heistä muodostetaan kuusi alokasjoukkuetta ja peruskoulutuskauden aikana heille koulutetaan sotilaan perustiedot ja -taidot. Peruskoulutuskauden päätteeksi tehdään valinnat johtajakoulutukseen sekä miehistön tehtäviin. Palvelusaika yksikössä on 6, 9 tai 12 kuukautta palvelustehtävästä riippuen. Erikoiskoulutuskaudella 1. Jääkärikomppanian varusmiehet koulutetaan taistelemaan ryhmän ja joukkueen osana rakennetulla alueella. 1. Jääkärikomppania kouluttaa torjuntakomppanian torjuntajoukkueet sekä komento- ja huoltojoukkueen. Erikoiskoulutuskaudella jokaiselle kaartinjääkärille opetetaan oman sodanajan tehtävän mukaisen aseistuksen ja välineistön käyttö. Rynnäkkökivääri-, konekivääri- ja panssarintorjuntamiehet sekä tarkka-ampujat saavat eriytyvän koulutuksen omaan aseistukseensa ja viestimiehille sekä läheteille koulutetaan viestivälineiden käyttö. Huollon miehistötehtäviin ja panssariajoneuvon kuljettajiksi valitut koulutetaan omilla koulutushaarakursseillaan. Joukkokoulutuskaudella muodostetaan torjuntakomppania, jolloin harjoitusorganisaatioon liittyy myös Tukikomppanian kouluttamat joukkueet. Joukkokoulutuskauden harjoitukset toteutetaan pääosin pääkaupunkiseudulla ja sen lähiympäristössä. 1. Jääkärikomppaniassa palvelevat myös varuskuntapainotteiseen palvelukseen sijoitetut varusmiehet. Tehtävissä palvellaan muun muassa erilaisissa työ-, vartiointi- ja lähettitehtävissä koko Helsingin varuskunnan alueella. 1. Jääkärikomppania tarjoaa palvelukseen astuville varusmiehille haastavaa ja vaativaa rakennetun alueen taisteluun erikoistunutta koulutusta. 13
3. Jääkärikomppania (3. JK) 3. Jääkärikomppania kouluttaa iskukykyiset joukot pääkaupunkiseudun ja koko eteläisen Suomen puolustukseen. Yksikön reserviin tuottamat jääkärikomppaniat, torjuntakomppaniat ja kaupunkijääkärikomppaniat muodostavat sodan ajan joukkojen taisteluvoiman. Palvelusaika 3. Jääkärikomppaniassa on 6, 9 tai 12 kuukautta palvelustehtävästä riippuen. Saapumiserän koulutus on jaettu kolmeen koulutuskauteen, joista ensimmäisellä, 8 viikkoa kestävällä peruskoulutuskaudella eli alokaskaudella, annetaan kaikille yhteinen sotilaan peruskoulutus. Peruskoulutuskaudella osoitettujen kykyjen mukaisesti taistelijat valitaan kauden päätteeksi johtajakoulutukseen, miehistön erikoistehtäviin tai sodan ajan jääkärikomppanian miehistötehtäviin erikois- ja joukkokoulutuskaudelle. Yhdeksän viikkoa kestävän erikoiskoulutuskauden tärkeimpänä tavoitteena on ryhmän ja joukkueen taistelun hallitseminen sekä omaan sodan ajan tehtävään erikoistuminen. Monipuolisessa koulutuksessa annetaan perusteet mm. rakennetun alueen taisteluun sekä komppanian eri aseiden ja taisteluvälineiden käsittelyyn. 3. Jääkärikomppaniassa koulutuksen miehistötehtäviin saavat rynnäkkökiväärimiehet, konekiväärimiehet, sinkomiehet, taistelulähetit, tarkka-ampujat sekä erilaisissa huollon tehtävissä toimivat taistelijat. Sodan ajan yksikön kokoonpanoon kuuluvat miehistön erikoiskoulutuksen saavat lääkintämiehet sekä panssariajoneuvon kuljettajat palvelevat osan palvelusajastaan 3. Jääkärikomppaniassa. Saapumiserän koulutus huipentuu joukkokoulutuskaudella, toiminta keskittyy komppanian tärkeimmän taistelutehtävän hallitsemiseen kaikissa tilanteissa. Tehtävää varten suorituskykyä hiotaan monissa komppanian taisteluharjoituksissa niin metsämaastossa kuin tiiviisti rekennetulla kaupunkialueella. Tärkeimmät harjoitusalueet sijaitsevat Santahaminassa ja pääkaupunkiseudulla sekä ampumaharjoitusalueilla Hankoniemellä ja Niinisalossa. 3. Jääkärikomppania haluaa palvelukseen motivoituneita ja haastavaan koulutukseen valmiita olevia nuoria. Varusmiespalvelus vaativimpiin tehtäviin tarkoitetussa joukossa asettaa taistelijan kyvyt koetukselle, mutta palkitsee varmasti kun tavoitteisiin päästään. Reipasta jääkärihenkeä vaaliva 3. Jääkärikomppania on Kaartin Jääkärirykmentin etulinjan yksikkö. Se on aina valmiina siellä missä eteneminen ei saa pysähtyä. 14
Tukikomppania (TUKIK) Tukikomppania kouluttaa sodan ajan tehtäviin tulivoimaisia ja iskukykyisiä joukkueita pääkaupunkiseudun puolustajiksi. Pääkaupunkiseutu on taistelumaastona haastava ja monimuotoinen - siksi myös tukikomppanian kaartinjääkärit saavat koulutuksen taisteluun rakennetulla alueella muiden Kaartin Jääkärirykmentin yksiköiden tapaan. Tukikomppanian kaartinjääkärit harjaantuvat oman alansa tehtävissä tukemaan iskuportaan taistelua. Iskevien osien hyökkäys ei ole mahdollista ilman aurinkoakin tarkempia tulenjohtoryhmiä, jotka taistelukentän kapellimestareina hääriessään johtavat omien tuliyksiköiden epäsuoran tulen suoraan vastustajan ryhmitykseen. Kranaatinheitinmiesten päätehtävänä on juuri tämä - tappioiden aiheuttaminen vastustajalle epäsuoralla tulella. Mikäli tulimyrskyn jäljiltä on vielä esteitä matkalla, pioneerit kykenevät nekin raivaamaan tieltä käden käänteessä panssarintorjuntamiesten tuhotessa vastustajan panssaroidut ajoneuvot ja kranaattikonekiväärimiesten antaessa tarkkaakin tarkempaa suora-ammuntatulitukea iskuportaalle. Saumattomalla eri koulutushaarojen välisellä yhteistoiminnalla luodaan edellytykset koko yksikön menestyksekkäälle taistelulle. Viestimiesten vastuullinen tehtävä on rakentaa ja ylläpitää yhteydet niin ylempään johtoportaaseen kuin tukeviin tuliyksiköihinkin - toiminta vaikeutuu, jos sanomat eivät saavuta vastaanottajaansa. Lisäksi pitkän tauon jälkeen koulutukseen palaa lähes jo legendaariseen maineeseen noussut Musti eli monien pelkäämä ja kaikkien kunnioittama, vaunumiesten kauhu, raskas sinko, jonka haukahdusta ei voi olla huomaamatta. Kahdeksan viikon peruskoulutuskauden jälkeen tukikomppanian kaartinjääkärit ovat valmiita aloittamaan vaativan ja haastavan erikoiskoulutuskauden taistelukentän avaintehtäviin tähtäävässä koulutuksessa. Yhdeksän viikon erikoiskoulutuskaudella koulutusta annetaan tehokkaissa pienryhmissä useassa koulutushaarassa: tulenjohto viesti mittaus pioneeri panssarintorjunta kranaattikonekivääri kranaatinheitin Joukkokoulutuskauden harjoituksissa eri koulutushaarojen toiminnot hiotaan saumattomasti yhteen, jotta yhteistoiminta iskuportaan kanssa sujuu kitkattomasti. Tukijoukkue, kranaatinheitinjoukkue ja tulenjohtue muodostavat kaupunkijääkärikomppanian tulivoimaisen kolmikon kun taas torjuntakomppaniaan sijoitettavat tulenjohtue, panssarintorjuntajoukkue ja kranaatinheitinjoukkue tukevat taistelukentän avaintaistelijoiden taistelua. Jääkärikomppaniaan sijoitettava tulenjohtue saa puolestaan tehtäväkseen tukea iskukykyisten jääkäreiden taistelua. 15
Monimuotoisen taistelukoulutuksen lisäksi Tukikomppaniassa annetaan monipuolista liikuntakoulutusta, jonka välittömänä tavoitteena on nostaa jokaisen taistelijan suorituskyky sille tasolle, että suoriutuminen haastavista erikois- ja joukkokoulutuskauden tehtävistä on lasten leikkiä teräksisen kunnon omaaville taistelukentän avaintaistelijoille - kun pulssi hakkaa kahtasataa, ei tulenjohtoryhmällä ole varaa paikantaa maalia väärään paikkaan eikä sinkomiehen käsi saa vapista vastustajan vaunuja kohdattaessa. Tukikomppania jatkaa sillä tiellä, minkä sen edeltäjät, Panssarintorjuntakomppania ja Kranaatinheitinkomppania, ovat viitoittaneet. Koulutus on tiivistä ja tapahtuu pääsääntöisesti pienryhmissä, jolloin koulutus on tehokasta ja yksilöllistä. Ammattitaitoiset kouluttajat ja varusmiesjohtajat takaavat palveluksensa Tukikomppaniassa aloittaville alokkaille Kaartin Jääkärirykmentin monipuolisimmat ja tulivoimaisimmat koulutusvaihtoehdot sekä mielenkiintoisen ja antoisan varusmiespalveluksen haastavissa tehtävissä! 16
Aliupseerikoulu (AUK) Aliupseerikoulu on suoraan rykmentin komentajan alainen perusyksikkö. AUK kouluttaa lähes kaikki Kaartin Jääkärirykmentin varusmiesryhmänjohtajat. Koulutus on monipuolista johtajakoulutusta, jonka tavoitteena on tehdä koulutettavista esimerkillisiä ryhmän kärkitaistelijoita. Vuonna 2010 uudistuneen johtajakoulutuksen myötä opetus käsittää aikaisempaa enemmän ohjausta alaisten yksilöllisten ominaisuuksien huomioimiseen sekä rauhan ajan koulutuksessa sekä sodan ajan taistelutilanteessa. Peruskoulutuskauden ajan Aliupseerikoulussa koulutetaan alokkaita, joista osa jatkaa aliupseerikurssille ja osa siirtyy peruskoulutuskauden jälkeen muihin perusyksiköihin. Aliupseerikoulussa annetaan koulutusta erilaisiin jalkaväen ryhmänjohtajatehtäviin. Koulutus eriytyy alusta alkaen koulutusosastoittain eli linjoittain. Linjat ja niiden koulutus ovat seuraavat: Asutuskeskustaistelulinja, jolla oppilaita koulutetaan johtamaan kaupunkijääkäriryhmää. Tukilinja, jolla annetaan panssarintorjunta-, kranaatinheitin- sekä tulenjohtoryhmien johtajakoulutusta. Sotilaspoliisilinja, jolla oppilaita koulutetaan johtamaan sodanajan sotilaspoliisikomppanioiden sotilaspoliisiryhmiä. Aliupseerikurssin pituus on 16 viikkoa, jonka aikana oppilaiden on opittava johtamaan ja kouluttamaan koulutushaaransa mukaista ryhmää. Kurssi jakautuu kahteen jaksoon, joista ensimmäinen kestää 7 viikkoa. Ensimmäiselle jaksolle aliupseerikurssia osallistuvat kaikki saapumiserästä johtajiksi koulutettavat varusmiehet. 1. jakson opetuksessa painopisteenä on oman koulutushaaran mukaisen ryhmän jäsenten taitojen sekä johtamisen perusteiden oppiminen. Toisen jakson pituus on 9 viikkoa, jonka aikana painopiste siirtyy entistä enemmän johtamis- ja koulutustaitoon. 1. jakson päättyessä 45-55 oppilasta jatkaa opintoja reserviupseerikurssilla Reserviupseerikoulussa Haminassa. Reserviupseerikurssilla koulutetaan sodan ajan joukkueen (n. 30 taistelijaa) johtajia. Lisäksi noin kymmenen oppilasta erikoistuu huoltopalvelu- ja lääkintähuollon tehtäviin erikoiskursseillaan Hämeen Rykmentissä. Kurssin vahvuus ensimmäisellä jaksolla on 170-200 oppilasta. Toisella jaksolla oppilaita on 120-150. Opetusta Aliupseerikoulussa antaa noin 20 palkattuun henkilökuntaan kuuluvaa kouluttajaa. Varusmies, joka haluaa saada johtajakoulutuksen ja joka tulee valituksi aliupseerikurssille, palvelee 12 kuukautta. Hän tulee saamaan intensiivisen ja käytännönläheisen johtajakoulutuksen aliupseerikurssilla. Kurssin jälkeen hän jatkaa palvelustaan jossain rykmentin perusyksikössä. Hän saa johdettavakseen ja koulutettavakseen joukon alaisia. Näistä alaisista muodostuu kyseisen johtajan oma sodanajan joukko. Aliupseerikoulun jälkeen varusmiesjohtaja siis johtaa ja kouluttaa. Sen lisäksi hän jatkaa aliupseerikurssilla aloitettuja johtamis- ja kouluttamistaidon opintoja. Opinnot käsittävät useiden opintopisteiden laajuiset kurssit, joihin kuuluu erillinen johtajana kehittymisen seuranta palautejärjestelmineen. Koko johtajakoulutusohjelma on 30 opintoviikon laajuinen kokonaisuus, jonka hyväksiluettavuutta varusmiesjohtaja voi esittää siviiliopintoihinsa palveluksen jälkeen. 17
Kaartin Soittokunta Kaartin Soittokunta on vuonna 1819 perustettu Kaartin Jääkärirykmentin komentajan alaisuudessa toimiva Puolustusvoimien edustussoittokunta. Soittokunnan kotisivut löydät täältä: Kaartin Soittokunta Kaartin Soittokunta on ainut täysikokoinen ammattipuhallinorkesteri Suomessa. Soittokunnan vahvuus on kaksi kapellimestaria ja 40 muusikkoa. Kaartin Soittokunnan soittimistoon kuuluvat kaikki sinfonisen puhallinorkesterin keskeiset puhaltimet sekä lyömäsoittimet. Soittokunta esiintyy yli 300 kertaa vuodessa ja pitää noin 40 konserttia. Koko itsenäisyyden ajan on Kaartin Soittokunnan tehtäviin kuulunut valtiollisten edustustehtävien hoitaminen. Kaartin Soittokunnan tilat sijaitsevat Helsingin Töölössä, osoitteessa Mechelininkatu 32. Toimiston ja harjoitustilojen lisäksi osoitteessa on puolustusvoimien keskusnuotisto ja puolustusvoimien soitinkorjaamo. Soittokunnassa palvelee noin kymmenen varusmiestä, jotka huolehtivat nuotistosta sekä esiintyvät omilla kokoonpanoillaan. Toisinaan kyvykkäät orkesterisoitinten soittajat pääsevät esiintymään soittokunnan kanssa. Soittajien lisäksi Kaartin Soittokuntaan voivat hakea ammattitaitoiset ääni- ja valomiehet. Varusmiespalvelukseen Kaartin Soittokuntaan haetaan huhtikuussa Puolustusvoimien Varusmiessoittokunnassa Lahdessa järjestettävien musikaalisuus- ja soveltuvuuskokeiden kautta. Kokeisiin on ilmoittauduttava joulukuun loppuun mennessä lähettämällä Hakemus erikoisjoukkoihin -lomake osoitteella: Hämeen Rykmentti Sotilasmusiikkikoulu PL5, 15701 LAHTI 18
Helsingin aluetoimisto Helsingin Aluetoimisto hoitaa Helsingissä, Vantaalla, Espoossa ja Kauniaisissa asuvien asevelvollisuusasioita ennen ja jälkeen asepalveluksen. Helsingin Aluetoimiston kotisivut löydät täältä: Helsingin Aluetoimisto Aluetoimisto tekee asevelvollisia koskevat hallintopäätökset. Aluetoimisto vastaa syksyisin järjestettävistä kutsunnoista ja määrää asevelvollisia palvelukseen eri joukko-osastoihin niin kutsunnoissa kuin kutsuntojen ulkopuolellakin. Aluetoimisto järjestää erikseen käsketyille asevelvollisille jälkitarkastuksia palveluskelpoisuuden selvittämiseksi sekä vastaa vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen järjestelyistä ja kertausharjoituskäskytyksestä alueellaan. Helsingin Aluetoimiston asiakaspalvelupiste sijaitsee Santahamina portilla. 19
Varusmiesten palvelusajat Perustaistelijoiksi koulutettavat kaartinjääkärit palvelevat 6 kuukautta. Erikoistehtäviin koulutettava miehistö palvelee 9 kuukautta. Tällaisia ovat sotilaspoliisi- ja lääkintämieskoulutuksen saavat varusmiehet. Johtajiksi koulutettavat varusmiehet eli ne, jotka käyvät reserviupseerikoulun tai aliupseerikoulun, palvelevat 12 kuukautta. Myös kaikki raskaiden ajoneuvojen sotilaskuljettajakoulutuksen saavat varusmiehet palvelevat 12 kuukautta. Varusmiespalvelusaika jaksottuu siten, että aluksi kaikille annetaan 8 viikon pituinen peruskoulutus. Peruskoulutus on saman sisältöinen kaikille varusmiehille riippumatta siitä, mihin tehtävään heidät myöhemmin erikoiskoulutetaan. Peruskoulutuskaudella varusmiehen vapaaaika on iltaisin pääsääntöisesti 18.00-21.00. Kyseiselle ajalle voidaan myös käskeä palvelusta. Peruskoulutuksen jälkeen johtajakoulutukseen valitut jatkavat palvelustaan aloittamalla aliupseerikurssin. Pääosa Kaartin Jääkärirykmentin ryhmänjohtajista, alikersanteista, koulutetaan rykmentin omassa aliupseerikoulussa Santahaminassa. Aliupseerikurssi kestää 16 viikkoa. Kurssin puoliväliin mennessä osa aliupseerioppilaista valitaan reserviupseerikoulutukseen. He jatkavat opintojaan sen jälkeen Reserviupseerikoulussa Haminassa, jonka jälkeen palaavat upseerikokelaina Santahaminaan pätevöityäkseen sodan ajan joukkueiden johtajiksi ja reservin vänrikeiksi. Peruskoulutuskauden jälkeen alkaa miehistökoulutettavien erikoiskoulutuskausi, joka kestää 9 viikkoa. Erikoiskoulutuskaudella kullekin kaartinjääkärille määritetään tehtävä sodan ajan joukoissa ja hänelle annetaan tehtävässä tarvittava erikoiskoulutus. Kaikkien kaartinjääkärien koulutuksen tavoitteena on omaksua kyky taistella rakennetulla alueella. Sinusta tullaan siis kouluttamaan pääkaupunkiseudun puolustaja, kun tulet saamaan vaikkapa panssarintorjuntamiehen, tarkka-ampujan tai sotilaspoliisin koulutuksen. Varusmiespalvelusajan päättää 180 vrk miehistöllä ja heidän johtajillaan 9 viikon pituinen joukkokoulutuskausi. Tällöin erikoiskoulutuksen saaneet kaartinjääkärit muodostavat sodan ajan joukkoja, joukkueita ja komppanioita. Nämä harjoittelevat taistelutehtävien täyttämistä niissä samoissa kokoonpanoissa, joissa teidät myöhemmin, muutama vuosi varusmiespalveluksen päättymisen jälkeen tullaan kutsumaan kertausharjoituksiin. Joukkokoulutuskausi käsittää sotaharjoituksia ja ampumaharjoituksia. Ollaan siis maastoharjoituksissa, joista pääosa tapahtuu Santahaminassa tai muualla pääkaupunkiseudulla. Jotkin harjoitukset toimeenpannaan pääkaupunkiseudun ulkopuolella, esimerkiksi Niinisalossa Kankaanpäässä. 270 vrk palvelevien viimeisten 3 kk aikana syvennetään erikoiskoulutusta uusien varusmiesjohtajien kanssa. Varusmiespalvelukseen liittyvissä asoissa kannattaa vierailla myös puolustusvoimien sivuilla www.puolustusvoimat.fi. 20