SÄTEILYN KÄYTTÖORGANISAATIOSSA TOIMIVIEN HENKILÖIDEN PÄTEVYYS JA PÄTEVYYDEN EDELLYTTÄMÄ SÄTEILYSUOJELUKOULUTUS

SÄTEILYN KÄYTTÖORGANISAATIOSSA TOIMIVIEN HENKILÖIDEN PÄTEVYYS JA PÄTEVYYDEN EDELLYTTÄMÄ SÄTEILYSUOJELUKOULUTUS 1 YLEISTÄ 3 2 PÄTEVYYS JA SEN EDELLYTTÄMÄ SÄTEILYSUOJELUKOULUTUS 3 2.1 Vastaava johtaja 3 2.2 Asiantuntijat 3 2.3 Muut säteilyn käyttöorganisaatiossa toimivat henkilöt 4 3 KOULUTUSORGANISAATIOT 4 3.1 Oikeus järjestää vastaavan johtajan kuulusteluja 4 3.2 Koulutusorganisaatioiden järjestämä vastaavan johtajan säteilysuojelukoulutus ja kuulustelu 5 3.3 Muiden vastuuhenkilöiden säteilysuojelukoulutus ja kuulustelu 5 4 TÄYDENNYSKOULUTUS 5 5 PÄTEVYYKSIEN JA OIKEUKSIEN VOIMASSAOLO JA SIIRTYMÄAIKA 6 LIITE A LIITE B VASTAAVAN JOHTAJAN PÄTEVYYSVAATIMUKSET JA PÄTEVYYSALAT VASTAAVAN JOHTAJAN PÄTEVYYDEN EDELLYTTÄMÄN SÄTEILYSUOJELUKOULUTUKSEN SISÄLTÖ JA MÄÄRÄ Tämä ohje on voimassa 1.6.2004 alkaen toistaiseksi. Helsinki 2004 ISBN 951-712-832-0 (nid.) Dark Oy ISBN 951-712-833-9 (pdf) ISBN 951-712-834-7 (html) ISSN 0789-4368 STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Osoite/Address Laippatie 4, 00880 Helsinki Postiosoite / Postal address PL / P.O.Box 14, FIN-00881 Helsinki, FINLAND Puh./Tel. (09) 759 881, +358 9 759 881 Fax (09) 759 88 500, +358 9 759 88 500 www.stuk.fi

Valtuutusperuste Säteilyturvakeskus antaa säteilyn käytön ja muun säteilytoiminnan turvallisuutta koskevat yleiset ohjeet, säteilyturvallisuusohjeet (ST-ohjeet), säteilylain (592/1991) 70 :n 2 momentin nojalla. Säteilytoiminnan turvallisuudesta vastaa säteilylain mukaan säteilytoiminnan harjoittaja. Toiminnan harjoittaja on velvollinen huolehtimaan siitä, että ST-ohjeissa esitetyn mukainen turvallisuustaso toteutetaan ja ylläpidetään.

1 Yleistä Säteilylain (592/1991) 11 :n mukaan säteilyn käytöllä tarkoitetaan säteilylähteiden käyttöä, valmistusta ja kauppaa sekä näihin liittyviä toimintoja, kuten hallussapitoa, säilyttämistä, huoltoa, korjausta, asennusta, maahantuontia, maastavientiä, varastointia, kuljetusta ja radioaktiivisen jätteen vaarattomaksi tekemistä. Säteilyn käytössä toiminnan harjoittaja vastaa siitä, että säteilyn käyttöorganisaatiossa toimivilla henkilöillä on tehtäviensä edellyttämä koulutus ja pätevyys. Säteilylain 18 :n mukaan säteilyn käyttöorganisaatiossa toimivien henkilöiden pätevyysvaatimukset vahvistaa ja niiden täyttymisen tutkii Säteilyturvakeskus. Tässä ohjeessa esitetään säteilyn käyttöorganisaatiossa toimivien henkilöiden pätevyyttä ja pätevyyden edellyttämää säteilysuojelukoulutusta koskevat vaatimukset. Lisäksi esitetään vaatimukset vastaavan johtajan koulutusta ja kuulusteluja järjestäville koulutusorganisaatioille. Ohje koskee vain sellaista säteilyn käyttöä, johon tarvitaan turvallisuuslupa. Säteilyn käyttöorganisaatiota koskevat vaatimukset esitetään ohjeessa ST 1.4. 2 Pätevyys ja sen edellyttämä säteilysuojelukoulutus 2.1 Vastaava johtaja Säteilyn käytön turvallisuudesta vastaavan johtajan pätevyysvaatimukset ja pätevyysalat on lueteltu liitteessä A. Pätevyys edellyttää säteilysuojelukoulutusta, jonka sisältö ja määrä on esitetty liitteessä B ja jonka omaksuminen ja hallitseminen osoitetaan kuulustelulla. Kuulustelun voi suorittaa niissä koulutusorganisaatioissa, jotka antavat liitteen B mukaista säteilysuojelukoulutusta ja joiden järjestämän säteilysuojelukuulustelun Säteilyturvakeskus on hyväksynyt vastaavan johtajan pätevyyden edellyttämäksi kuulusteluksi (ks. luku 3). Säteilyturvakeskus voi edellyttää, että vastaavaksi johtajaksi esitetty henkilö osallistuu STUK sopivaan lisäkoulutukseen, jos kuulustelusta on kulunut yli viisi vuotta. Lisäkoulutuksen tarvetta harkittaessa otetaan huomioon pätevyysala ja vastaavaksi johtajaksi esitetyn henkilön käytännön kokemus vastaavissa tehtävissä. Kun kyseessä on vaativa toiminta, kuten radioaktiivisten aineiden laajamittainen käyttö tai kiihdytinlaboratorion käyttö, vastaavan johtajan pätevyys- ja koulutusvaatimukset harkitaan tapauskohtaisesti toiminnan edellyttämien turvallisuusvaatimusten mukaisesti. Säteilyturvakeskus järjestää erillisen säteilyturvallisuuskuulustelun, jos vastaavaksi johtajaksi esitetyn henkilön pätevyyden varmistaminen sitä edellyttää. Myös vastaavan johtajan sijaisena toimivalla henkilöllä on oltava liitteen A mukainen pätevyys. Säteilyturvakeskus voi poikkeustapauksessa hyväksyä vastaavan johtajan tehtäväänsä myös ilman kuulustelua. Poikkeustapauksia ovat esimerkiksi pienimuotoinen radioaktiivisten aineiden kauppa tai vähäinen säteilyn käyttö teollisuudessa, tutkimuksessa tai opetuksessa. Tällöin otetaan huomioon pätevyysala sekä vastaavaksi johtajaksi esitetyn henkilön ammatillinen koulutus, tehtävät ja asema organisaatiossa, käytännön kokemus säteilyn käyttötehtävissä sekä muut asiankuuluvat perusteet. Hakemuksen liitteenä on esitettävä perustelut, kun poikkeusmenettelyä halutaan. 2.2 Asiantuntijat Lääketieteellisen fysiikan asiantuntija Lääketieteellisen fysiikan asiantuntijan pätevyysaloista ja pätevyydestä on säädetty sosiaalija terveysministeriön (STM) säteilyn lääketieteellisestä käytöstä antaman asetuksen (423/ 2000) 15 ja 26 :ässä. Asetuksen mukaan lääketieteellisen fysiikan asiantuntijalla on pääsääntöisesti oltava sairaalafyysikon erikoistumiskoulutus, johon sisältyy vastaavan johtajan pätevyys säteilyn yleiskäyttöön lääketieteellisellä alalla. Lisäksi lääketieteellisen fysiikan asiantuntijan on oltava perehtynyt asiantuntijatehtäviin sillä pätevyysalalla, johon hänet nimetään asiantuntijaksi. 3

STUK OHJE ST 1.8 / 16.4.2004 STM:n asetuksen mukaan röntgentoiminnassa (myös turvallisuuslupaa edellyttävässä hammasröntgentoiminnassa) voi säteilysuojelun, optimoinnin, laadunvarmistuksen ja säteilyannosten mittaamisen suunnittelussa ja seurannassa toimia lääketieteellisen fysiikan asiantuntijana myös Säteilyturvakeskuksen hyväksymä fyysikko tai muu soveltuvan korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö. Soveltuvalla korkeakoulututkinnolla tarkoitetaan ylempää korkeakoulututkintoa, jossa pääaineena on fysiikka, teknillinen fysiikka, lääketieteellinen tekniikka tai muu tähän rinnastettava soveltuva pääaine. Lisäksi kyseisellä henkilöllä on oltava vastaavan johtajan pätevyys säteilyn yleiskäyttöön lääketieteellisellä alalla sekä röntgentoiminnan asiantuntijatehtävien edellyttämä perehtyneisyys ja kokemus. Säteilyasiantuntija Terveydenhuollon säteilyn käytössä voi säteilyasiantuntijana toimia sairaalafyysikko, jolla on vastaavan johtajan pätevyys säteilyn yleiskäyttöön lääketieteellisellä alalla. Muussa kuin terveydenhuollon säteilyn käytössä Säteilyturvakeskus määrittelee säteilyasiantuntijalta edellytettävän pätevyyden tapauskohtaisesti. Säteilyturvakeskus järjestää tarvittaessa erillisen säteilysuojelukuulustelun, jos säteilyasiantuntijaksi esitetyn henkilön pätevyyden varmistaminen sitä edellyttää. 2.3 Muut säteilyn käyttöorganisaatiossa toimivat henkilöt Terveydenhuollon säteilyn käytössä on muiden säteilyn käyttöorganisaatiossa toimivien henkilöiden täytettävä koulutus- ja pätevyysvaatimukset, jotka esitetään STM:n asetuksen 5 luvussa. Näitä vaatimuksia täsmennetään ohjeessa ST 1.7. Muussa kuin terveydenhuollon säteilyn käytössä on toiminnan harjoittajan huolehdittava siitä, että muut säteilyn käyttöorganisaatiossa toimivat henkilöt saavat riittävän koulutuksen ja opastuksen työtehtäviinsä. Kun säteilyn käyttöorganisaatioon nimetään vastaavan johtajan lisäksi muita vastuuhenkilöitä (ks. ohje ST 1.4, luku 4), on toiminnan harjoittajan huolehdittava, että nämä henkilöt saavat tehtäviensä mukaisen säteilysuojelukoulutuksen. Teollisuusradiografiassa vastaavan käyttäjän (ks. ohje ST 5.6) on suoritettava vastaavan johtajan kuulustelu. Vastaavalla käyttäjällä on lisäksi oltava kokemusta teollisuuden röntgenja gammakuvauksesta. Muiden säteilyn käyttöorganisaatiossa toimivien henkilöiden säteilysuojelukoulutukseen suositetaan sisällytettäväksi soveltuvin osin samoja asioita kuin samalla pätevyysalalla toimivan vastaavan johtajankin koulutukseen. 3 Koulutusorganisaatiot 3.1 Oikeus järjestää vastaavan johtajan kuulusteluja Koulutusorganisaatiot, jotka antavat liitteen B mukaista säteilysuojelukoulutusta, voivat kirjallisesti hakea Säteilyturvakeskukselta oikeutta järjestää vastaavan johtajan kuulusteluja ja antaa näissä kuulusteluissa hyväksytyille todistuksia. Kun säteilytoiminnan harjoittaja esittää Säteilyturvakeskukselle vastaavan johtajan hyväksymistä (ks. ohje ST 1.4, luku 3), kyseinen todistus vaaditaan osoitukseksi siitä, että esitetty henkilö on pätevä toimimaan vastaavana johtajana. Oikeuden saamiseksi koulutusorganisaation on toimitettava Säteilyturvakeskukselle tiedot koulutusorganisaatiosta (yhteystiedot) säteilysuojelukoulutuksen vastuuhenkilöstä säteilysuojelukoulutuksen sisällöstä ja määrästä ja koulutuksessa käytettävästä kirjallisuudesta koulutusta antavilta henkilöiltä edellytettävästä pätevyydestä kuulustelukäytännöstä ja kuulustelun läpäisykriteereistä. Lisäksi on esitettävä malli todistuksesta, joka annetaan hyväksytysti suoritetusta kuulustelusta. Hyväksyessään koulutusorganisaation hakemuksen Säteilyturvakeskus antaa asiasta organisaatiolle kirjallisen päätöksen. Päätös on voimassa viisi vuotta kerrallaan, minkä jälkeen se voidaan hakemuksesta uusia. Mikäli hakemuk- 4

sen yhteydessä annetut tiedot muuttuvat, on muutoksista ilmoitettava Säteilyturvakeskukselle. 3.2 Koulutusorganisaatioiden järjestämä vastaavan johtajan säteilysuojelukoulutus ja kuulustelu Koulutusorganisaatioiden on annettava koulutettavalle valmiudet ymmärtää säteilysuojelussa tarvittavia asiakokonaisuuksia hallita säteilysuojelu käytännön työtehtävissä tuntea toimintaa koskeva säädöstö sekä toiminnan harjoittajan, säteilyn käytön vastuuhenkilöiden ja asiantuntijoiden velvollisuudet. Koulutusorganisaatio vastaa siitä, että kouluttajat ovat päteviä antamaan koulutusta. Koulutusorganisaatiot voivat järjestää vastaavan johtajan kuulustelun siten, että kuulustelutilaisuudessa on mahdollista suorittaa yhdellä kertaa useamman kuin yhden pätevyysalan kuulustelu. Kuulustelun hyväksytysti suorittamisesta on annettava todistus. Jos vastaavan johtajan kuulustelu sisältyy ammattitutkintoon *), on kuulustelun suorittamisen käytävä ilmi tutkintotodistuksesta tai kuulustelun hyväksytysti suorittamisesta on annettava erillinen todistus. 3.3 Muiden vastuuhenkilöiden säteilysuojelukoulutus ja kuulustelu Muiden vastuuhenkilöiden säteilysuojelukoulutuksesta huolehtiminen on toiminnan harjoittajan vastuulla (ks. kohta 2.3). Koulutusorganisaatioiden tai toiminnan harjoittajien ei tarvitse hakea Säteilyturvakeskukselta oikeutta järjestää muiden vastuuhenkilöiden koulutusta ja kuulusteluja. Tarvittaessa toiminnan harjoittaja tai koulutusorganisaatio voi pyytää Säteilyturvakeskuksen lausunnon järjestettävästä koulutuksesta tapauskohtaisesti. 4 Täydennyskoulutus STUK Toiminnan harjoittajan on huolehdittava, että kaikki säteilyn käyttöorganisaatiossa toimivat henkilöt saavat säteilysuojelun täydennyskoulutusta. Täydennyskoulutukseen tulee tarpeen mukaan sisällyttää vanhojen tietojen kertausta ja kyseisellä pätevyysalalla tapahtuneet muutokset, kuten lainsäädännön muutokset ja uudistuneet säteilysuojeluohjeet. Lisäksi koulutukseen tulee sisällyttää uusin tietämys säteilyn vaikutuksista ja laitteiden kehityksestä. Koulutus voi olla ohjattua opetusta (demonstraatioita, ryhmätyötä, ohjattua käytännön harjoitusta) tai osallistumista koulutustilaisuuksiin. Täydennyskoulutuksesta osa voi olla myös omatoimista opiskelua. Toiminnan harjoittajan tulee pitää kirjaa säteilyn käyttöorganisaatiossa toimivien henkilöiden täydennyskoulutustiedoista (koulutuksen sisältö ja määrä) siten, että täydennyskoulutus voidaan todentaa työntekijäkohtaisesti vähintään viiden vuoden ajalta. Hyvä tapa on laatia täydennyskoulutusohjelma, jonka toteutumista seurataan. Täydennyskoulutusohjelmaa suunniteltaessa tulee ottaa huomioon pätevyysala ja tehtävän edellyttämät koulutustarpeet. Jos täydennyskoulutusohjelmaan kuuluu omatoimista opiskelua, on työntekijän ilmoitettava sen suorittamisesta toiminnan harjoittajalle kirjallisesti. Terveydenhuollon säteilyn käytössä toimivien henkilöiden täydennyskoulutusvaatimukset on esitetty ohjeessa ST 1.7. Vastaavan johtajan, lääketieteellisen fysiikan asiantuntijan ja säteilyasiantuntijan on sen lisäksi saatava täydennyskoulutusta vähintään 20 tuntia viiden vuoden aikana. Muussa kuin terveydenhuollon säteilyn käytössä edellytetään, että vastaava johtaja saa täydennyskoulutusta vähintään 10 tuntia ja säteilyasiantuntija vähintään 20 tuntia viiden vuoden aikana. Säteilyn käyttöorganisaatiossa toimivien muiden henkilöiden on saatava täyden- *) Esimerkiksi sairaalafyysikon tutkintoon sisältyy vastaavan johtajan kuulustelu säteilyn yleiskäyttöön lääketieteellisellä alalla ja radiologian erikoislääkärin tutkintoon sisältyy kuulustelu terveydenhuollon röntgentoimintaan. 5

STUK OHJE ST 1.8 / 16.4.2004 nyskoulutusta vähintään viisi tuntia viiden vuoden kuluessa. Jos henkilö toimii säteilyn käyttöorganisaatiossa useammassa kuin yhdessä tehtävässä (esimerkiksi vastaavana johtajana ja asiantuntijana), häneltä ei vaadita täydennyskoulutusta enempää kuin yhden tehtävän edellyttämän määrän verran viiden vuoden aikana. Koulutus on tällöin painotettava henkilön käyttöorganisaatiossa hoitaman vaativimman tehtävän mukaisesti. 5 Pätevyyksien ja oikeuksien voimassaolo ja siirtymäaika Vastaavan johtajan pätevyys, joka on saatu ennen tämän ohjeen voimaantuloa Säteilyturvakeskuksen hyväksymässä kuulustelussa, on edelleen voimassa kohdassa 2.1 mainituin edellytyksin. Samoin on edelleen voimassa säteilysuojausasetuksen (328/1957) 5 :ssä tarkoitetun johtajan tai hoitajan pätevyys, joka on saatu valtioneuvosten päätöksen (243/1958) nojalla toimineen tutkintolautakunnan järjestämässä kuulustelussa. Koulutusorganisaation, jolle Säteilyturvakeskus on aiemmin myöntänyt oikeuden järjestää vastaavan johtajan kuulusteluja ja joka haluaa jatkaa kuulustelujen järjestämistä tämän ohjeen mukaisesti, on kuulusteluoikeuden saadakseen toimitettava tässä ohjeessa esitetyt tiedot Säteilyturvakeskuksen tarkastettavaksi yhden vuoden kuluessa tämän ohjeen voimaantulosta. 6

STUK LIITE A VASTAAVAN JOHTAJAN PÄTEVYYSVAATIMUKSET JA PÄTEVYYSALAT Tässä liitteessä lueteltujen pätevyysvaatimusten lisäksi on vastaavaksi johtajaksi nimettävällä henkilöllä oltava hyvät perustiedot siltä pätevyysalalta, johon hänet nimetään, ja vaativissa toiminnoissa myös kokemusta tältä alalta. Vastaavan johtajan pätevyysalat ja pätevyysvaatimukset eri aloilla ovat seuraavat: 1 Terveydenhuollon röntgentoiminta radiologian erikoislääkäri sairaalafyysikko vastaavan johtajan kuulustelun suorittanut lääkäri. 2 Isotooppilääketiede sairaalafyysikko vastaavan johtajan kuulustelun suorittanut kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen erikoislääkäri. 3 Sädehoito sairaalafyysikko vastaavan johtajan kuulustelun suorittanut syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri. 4 Hammasröntgentoiminta radiologian erikoislääkäri erikoishammaslääkäri sairaalafyysikko vastaavan johtajan kuulustelun suorittanut hammaslääkäri tai lääkäri. Hammasröntgentoiminta on vapautettu turvallisuusluvasta, jos se koskee potilaan tutkimista tavanomaisessa hammaslääkärin toiminnassa. Tavanomaiseen hammaslääkärin toimintaan kuulumaton hammasröntgentoiminta (esimerkiksi hammasröntgenlaitteilla tehty tieteellinen tutkimustyö, seulontatutkimukset tai laitteiden tuotekehittely) on kuitenkin luvanvaraista toimintaa. Tässä mainittu hammasröntgentoiminta tarkoittaa luvanvaraista toimintaa. 5 Säteilyn yleiskäyttö lääketieteellisellä alalla sairaalafyysikko. 6 Säteilylaitteiden asennus, korjaus ja huolto terveydenhuollossa vastaavan johtajan kuulustelun suorittanut henkilö. Sähkökäyttöisten säteilylaitteiden asennus-, korjaus- ja huoltotyöhön on toiminnan harjoittajalla oltava palveluksessaan henkilö, jolla on sähköturvallisuudesta annettujen säädösten mukainen pätevyys johtaa kyseisten laitteiden asennus-, korjaus- ja huoltotyötä. 7 Eläinröntgentoiminta vastaavan johtajan kuulustelun suorittanut eläinlääkäri tai muu kuulustelun suorittanut henkilö. 7

STUK OHJE ST 1.8 / 16.4.2004 LIITE A 8 Avolähteiden käyttö teollisuudessa, tutkimuksessa ja opetuksessa vastaavan johtajan kuulustelun suorittanut henkilö. 9 Umpilähteiden ja röntgenlaitteiden käyttö teollisuudessa, tutkimuksessa ja opetuksessa vastaavan johtajan kuulustelun suorittanut henkilö. 10 Teollisuusradiografia vastaavan johtajan kuulustelun suorittanut henkilö. 11 Radioaktiivisten aineiden kauppa vastaavan johtajan kuulustelun suorittanut henkilö. Radioaktiivisten aineiden kaupassa on huomioitava myös erityispätevyysvaatimukset, joita edellytetään vaarallisten aineiden kuljetuslainsäädännössä. 8

STUK LIITE B VASTAAVAN JOHTAJAN PÄTEVYYDEN EDELLYTTÄMÄN SÄTEILYSUOJELUKOULUTUKSEN SISÄLTÖ JA MÄÄRÄ 1 Yleiset vaatimukset Vastaavan johtajan säteilysuojelukoulutukseen on kaikilla pätevyysaloilla sisällytettävä seuraavat asiat (vähintään viisi tuntia): säteilyfysiikan perusteet säteilylähteet säteilysuureet ja -yksiköt säteilyn mittaaminen säteilyn biologiset vaikutukset ja säteilyriskit säteilysuojelun perusperiaatteet säteilysuojelulainsäädäntö organisatoriset järjestelyt säteilyn käytössä säteilyn käytön valvonta käytännön säteilysuojelutoimet työpaikoilla säteilyaltistuksen seuranta säteilyannoksen laskemisperusteet säteilytyössä olevien työntekijöiden terveystarkkailu säteilylähteiden varoitusmerkinnät. 2 Erityisvaatimukset eri pätevyysaloilla Vastaavan johtajan säteilysuojelukoulutukseen on eri pätevyysaloilla sisällytettävä luvussa 1 esitettyjen yleisten vaatimusten lisäksi tässä luvussa esitetyt asiat. Koulutuksen määrän tulee olla vähintään kaksi opintoviikkoa (yksi opintoviikko vastaa noin 40 tunnin opiskelua) kohdassa 2.5, vähintään 0,5 opintoviikkoa kohdissa 2.1 2.4, vähintään 10 tuntia kohdissa 2.6, 2.8, 2.9 ja 2.10 sekä vähintään viisi tuntia kohdissa 2.7 ja 2.11. 2.1 Terveydenhuollon röntgentoiminta lääketieteelliset röntgentutkimusmenetelmät lääketieteelliset röntgentutkimuslaitteet ja niiden käyttö röntgentutkimusten riskit ja niiden selvittäminen potilaalle röntgentutkimukseen lähettäminen aikaisempien röntgentutkimusten hyödyntäminen röntgentutkimusten potilasannokset röntgenhuoneen säteilyturvallisuusjärjestelyt potilaan suojaaminen tieteelliset ja oikeuslääketieteelliset tutkimukset sekä seulontatutkimukset lääketieteellisessä röntgentoiminnassa vaihtoehtoiset tutkimusmenetelmät laadunvarmistus lääketieteellisessä röntgentoiminnassa 9

STUK OHJE ST 1.8 / 16.4.2004 LIITE B käytännön harjoittelu röntgentutkimuslaitteilla. 2.2 Isotooppilääketiede isotooppitutkimukset ja -hoidot radionuklidilaboratorioiden säteilyturvallisuusjärjestelyt radioaktiivisten aineiden kirjanpito ja varastointi dekontaminointi radioaktiiviset jätteet ja päästöt sekä jätteiden loppusijoitus säteilyn käytön vapauttaminen turvallisuusluvasta ja ilmoitusvelvollisuudesta isotooppitutkimusten ja -hoitojen riskit sekä niiden selvittäminen potilaalle isotooppitutkimukseen lähettäminen aikaisempien isotooppitutkimusten hyödyntäminen potilaan suojaaminen tieteelliset tutkimukset isotooppitutkimuksista potilaalle aiheutuva säteilyannos vaihtoehtoiset tutkimus- ja hoitomenetelmät laadunvarmistus isotooppilääketieteessä käytännön harjoittelu radioaktiivisilla aineilla. 2.3 Sädehoito sädehoidon biologia sädehoitolaitteet ja niiden käyttö sädehoidon riskit ja niiden selittäminen potilaalle sädehoitoon lähettäminen sädehoidon dosimetria annossuunnittelu ja hoidon toteuttaminen sädehoitolaitteiden ja -tilojen säteilyturvallisuusjärjestelyt vaihtoehtoiset hoitomenetelmät tieteelliset tutkimukset säteilylähteiden kirjanpito, varastointi ja poistaminen radioaktiiviset jätteet ja niiden loppusijoitus laadunvarmistus sädehoidossa käytännön harjoittelu sädehoitolaitteilla. 2.4 Hammasröntgentoiminta hammasröntgenlaitteet ja niiden käyttö hammasröntgenkuvaukseen lähettäminen aikaisempien hammaskuvausten hyödyntäminen hammasröntgenkuvauksen riskit ja niiden selvittäminen potilaalle hammasröntgentutkimusten potilasannokset potilaan suojaaminen 10

STUK LIITE B hampaiston ja leuan kuvausmenetelmät vaihtoehtoiset tutkimusmenetelmät laadunvarmistus hammasröntgentoiminnassa tieteelliset ja oikeuslääketieteelliset tutkimukset sekä seulontatutkimukset hammaslääketieteessä röntgenhuoneen säteilyturvallisuusjärjestelyt käytännön harjoittelu hammasröntgenlaitteilla. 2.5 Säteilyn yleiskäyttö lääketieteellisellä alalla samat asiat kuin kohdissa 2.1 2.4. 2.6 Säteilylaitteiden asennus, korjaus ja huolto terveydenhuollossa säteilylaitteet ja niiden käyttö potilaan säteilyturvallisuuteen vaikuttavat asiat käytännön harjoittelu säteilylaitteiden asennuksessa, korjauksessa ja huollossa. 2.7 Eläinröntgentoiminta röntgentutkimusmenetelmät ja -laitteet eläinlääketieteessä röntgentutkimukseen lähettäminen röntgenhuoneen säteilyturvallisuusjärjestelyt vaihtoehtoiset tutkimusmenetelmät laadunvarmistus eläinröntgentoiminnassa käytännön harjoittelu eläinröntgenlaitteilla. 2.8 Avolähteiden käyttö teollisuudessa, tutkimuksessa ja opetuksessa avolähteet ja niiden käsittely säteilyn käytön vapauttaminen turvallisuusluvasta ja ilmoitusvelvollisuudesta radionuklidilaboratorioiden säteilyturvallisuusjärjestelyt säteilylähteiden kirjanpito ja varastointi dekontaminointi radioaktiiviset jätteet ja päästöt sekä jätteiden loppusijoitus käytännön harjoittelu avolähteillä. 2.9 Umpilähteiden ja röntgenlaitteiden käyttö teollisuudessa, tutkimuksessa ja opetuksessa umpilähteet ja röntgenlaitteet sekä niiden käyttö säteilyn käytön vapauttaminen turvallisuusluvasta ja ilmoitusvelvollisuudesta röntgenhuoneiden ja umpilähteiden käsittelytilojen säteilyturvallisuusjärjestelyt 11

STUK OHJE ST 1.8 / 16.4.2004 LIITE B säteilylähteiden kirjanpito ja varastointi radioaktiiviset jätteet lähteiden ja laitteiden asennuksessa, korjauksessa sekä huollossa huomioitavat seikat käytännön harjoittelu röntgenlaitteilla ja umpilähteillä. 2.10 Teollisuusradiografia teollisuuden radiografialaitteet ja niiden käyttö radiografiatilojen säteilysuojelujärjestelyt säteilysuojelujärjestelyt avoimessa kuvauksessa laitteiden asennuksessa, korjauksessa ja huollossa huomioitavat seikat käytännön harjoittelu teollisuuden radiografialaitteilla. 2.11 Radioaktiivisten aineiden kauppa vastuut, velvollisuudet ja lähteiden siirrot radioaktiivisten aineiden kaupassa avo- ja umpilähteet sekä niiden käsittely säteilyn käytön vapauttaminen turvallisuusluvasta ja ilmoitusvelvollisuudesta radioaktiiviset jätteet ja päästöt. 12

STUK ST-OHJEET Yleiset ohjeet ST 1.1 Säteilytoiminta ja sen valvonta, 20.6.1996 ST 1.3 Säteilylähteiden varoitusmerkinnät, 10.11.1999 ST 1.4 Säteilyn käyttöorganisaatio, 16.4.2004 ST 1.5 Säteilyn käytön vapauttaminen turvallisuusluvasta ja ilmoitusvelvollisuudesta, 1.7.1999 ST 1.6 Säteilysuojelutoimet työpaikalla, 29.12.1999 ST 1.7 Säteilysuojelukoulutus terveydenhuollossa, 17.2.2003 ST 1.8 Säteilyn käyttöorganisaatiossa toimivien henkilöiden pätevyys ja pätevyyden edellyttämä säteilysuojelukoulutus, 16.4.2004 Sädehoito ST 2.1 Sädehoidon laadunvarmistus, 22.5.2003 ST 2.2 Sädehoitolaitteiden ja -tilojen säteilyturvallisuus, 2.2.2001 Lääketieteellinen röntgentutkimus ST 3.1 Hammasröntgenlaitteiden käyttö ja valvonta, 27.5.1999 ST 3.2 Mammografialaitteet ja niiden käyttö, 13.8.2001 ST 3.3 Lääketieteelliset röntgentutkimuslaitteet ja niiden käyttö, 27.8.1992 ST 3.4 Kuvanvahvistin-televisioketjun laadunvalvonta, 24.10.1991 ST 3.5 Lääketieteellisten röntgentutkimuslaitteiden ja röntgenfilmien kehityksen laadunvalvonta, 3.12.1991 ST 3.6 Röntgentilojen säteilyturvallisuus, 24.9.2001 ST 3.7 Mammografiaan perustuva rintasyöpäseulonta, 28.3.2001 Teollisuus, tutkimus, opetus ja kaupallinen toiminta ST 5.1 Umpilähteiden ja niitä sisältävien laitteiden säteilyturvallisuus, 17.2.1999 ST 5.3 Ionisoivan säteilyn käyttö fysiikan ja kemian opetuksessa, 17.2.1999 ST 5.4 Säteilylähteiden kauppa, 2.10.2000 ST 5.6 Säteilyturvallisuus teollisuusradiografiassa, 17.2.1999 ST 5.8 Säteilylaitteiden asennus-, korjaus- ja huoltotyö, 17.2.1999 Avolähteet ja radioaktiiviset jätteet ST 6.1 Radionuklidilaboratorioiden säteilyturvallisuusvaatimukset, 1.7.1999 ST 6.2 Radioaktiiviset jätteet ja päästöt, 1.7.1999 ST 6.3 Säteilyn käyttö isotooppilääketieteessä, 18.3.2003 Säteilyannokset ja terveystarkkailu ST 7.1 Säteilyaltistuksen seuranta, 25.2.2000 ST 7.2 Säteilyaltistuksen enimmäisarvojen soveltaminen ja säteilyannoksen laskemisperusteet, 1.7.1999 ST 7.3 Sisäisestä säteilystä aiheutuvan annoksen laskeminen, 1.7.1999 ST 7.4 Säteilyannosten rekisteröinti 25.2.2000 ST 7.5 Säteilytyötä tekevien työntekijöiden terveystarkkailu, 29.12.1999 Ionisoimaton säteily ST 9.1 Solariumlaitteiden säteilyturvallisuusvaatimukset ja valvonta, 1.12.2003 ST 9.2 Pulssitutkien säteilyturvallisuus, 2.9.2003 ST 9.3 ULA- ja TV-asemien mastotöiden säteilyturvallisuus, 2.9.2003 ST 9.4 Yleisöesityksissä käytettävien suuritehoisten laserlaitteistojen säteilyturvallisuus, 8.10.1993 Luonnonsäteily ST 12.1 Säteilyturvallisuus luonnonsäteilylle altistavassa toiminnassa, 6.4.2000 ST 12.2 Rakennusmateriaalien ja tuhkan radioaktiivisuus, 8.10.2003 ST 12.3 Talousveden radioaktiivisuus, 9.8.1993 13