Talvivaaran Kaivoksen laajennushanke 2012 Kuvaus hankkeesta ja ympäristövaikutusten arviontimenetelmistä
Talvivaaran kaivos sijaitsee Sotkamossa, Kainuussa. Esiintymä on yksi Euroopan suurimmista tunnetuista sulfidisen nikkelin varannoista. Alueen kaivosluvat myönnettiin alun perin Outokummulle vuonna 1986 ja niiden hyödyntämisoikeudet siirrettiin Talvivaaralle helmikuussa 2004. Kaivostoiminta on käynnistynyt alueella vuonna 2008. Yhtiö on tehnyt 10 vuoden myynti- ja ostosopimuksen koko nikkelija kobolttituotannostaan Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n kanssa ja pitkäaikaisen tuotevirtasopimuksen sinkkituotteesta Nyrstar Sales & Marketing AG:n kanssa. Talvivaaran osakkeet noteerataan Lontoon pörssin päälistalla ja NASDAQ OMX Helsingissä. Tulevan uraanituotannon myynnistä on tehty pitkäaikainen myynti- ja ostosopimus Cameco Corporationin kanssa.
Sisältö Kaivostoimintaa Kainuussa pitkällä tähtäimellä... 4 Ympäristövaikutusten arvioinnilla lisätietoa toiminnan suunnitteluun... 6 Asukkaiden ja sidosryhmien huomiointi Talvivaaralle tärkeää... 8 Nykytoiminnan ympäristövaikutukset... 10 Laajentamisen vaihtoehtoina tuotantomäärien vaiheittainen kasvattaminen... 14 Arviointi ulottuu laajalle sosiaalisten ja taloudellisten vaikutusten kautta... 18 Arviointimenetelmät... 20 Lisätiedot ja mielipiteiden esittäminen... 26
4 Kaivostoimintaa Kainuussa pitkällä tähtäimellä Talvivaaran kaivos on kansainvälisesti merkittävä perusmetallien tuottaja, joka hyödyntää biokasaliuotustekniikkaa metallien erottamiseksi Sotkamossa sijaitsevalla kaivoksella. Kaivostoiminta on aloitettu vuonna 2008 ja kapasiteetin nosto nykyisen ympäristöluvan mukaiselle tasolle on käynnissä. Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj on aloittanut laajan ympäristövaikutusten arviointiprosessin (YVA) osana kaivoksen tulevan toiminnan suunnittelua. Talvivaaran esiintymät Sotkamossa muodostavat yhden Euroopan suurimmista tiedossa olevista sulfidisen nikkelin esiintymistä. Kaivoksen toiminta-ajaksi arvioidaan nykyisten tunnettujen esiintymien perusteella useita kymmeniä vuosia. Laajennushankkeen tavoitteena on hyödyntää alueen merkittävä malmiesiintymä ja turvata kaivosyhtiön toiminnan kilpailukyky ja työpaikat pitkälle tulevaisuuteen. Talvivaara on merkittävä työnantaja Kainuussa. Suunnitellun hankkeen suora henkilöstövaikutus olisi arvion mukaan jopa 1 000 lisätyöpaikkaa. Kaivoksen laajennusvaiheiden rakentamisen käynnistymisen arvioidaan ajoittuvan vuosille 2015-2017.
5
6 Ympäristövaikutusten arvioinnilla lisätietoa toiminnan suunnitteluun Tulevan toiminnan suunnittelu on käynnistynyt malminetsinnässä löytyneen lisämalmimäärän jälkeen kaivoksen ja tehdasalueen prosessien alustavalla suunnittelulla. Kaivospiirin laajennusalueen luonnon perustilaselvitys aloitettiin alkuvuodesta 2011. Nyt käynnistyneessä ympäristövaikutusten arvioinnissa (YVA) kerätään tietoa suunnitellun laajennuksen vaikutuksista ympäröivään luontoon, asukkaisiin, yhdyskuntaan ja elinkeinoelämään. Rinnakkain etenevällä suunnittelulla ja ympäristövaikutusten arvioinnilla varmistetaan se, että toiminta täyttää lainsäädännön vaatimukset ja keinot haitallisten vaikutusten ehkäisemiseksi tunnistetaan ja otetaan käyttöön. Arvioinnissa vertaillaan tuotantomäärän vaihtoehtoja ja omaa nikkelin jatkojalostusta niiden ympäristöllisen, sosiaalisen ja teknis-taloudellisen toteutettavuuden kannalta. YVA-menettely itsessään ei ole lupahakemus vaan sen avulla tuotetaan tietoa hanketta koskevaa päätöksentekoa ja lupaprosesseja varten. Ympäristövaikutusten arviointi sisältää kaksi vaihetta. Ensimmäisessä vaiheessa laaditaan suunnitelma tehtävistä tutkimuksista ja selvityksistä, minkä jälkeen toisessa vaiheessa tehdään varsinainen vaikutusten arviointityö.
7 Suunnitelma tutkimuksista eli ns. arviointiohjelma on julkaistu maaliskuun alussa 2012. Ohjelma sisältää kuvauksen hankkeesta ja alueen ympäristön nykytilasta sekä suunnitelman arviointimenetelmistä. Varsinainen arviointityö tehdään arviointiohjelman mukaisesti. Siinä huomioidaan yleisön mielipiteiden ja viranomaislausuntojen pohjalta yhteysviranomaisen antama lausunto. Tutkimusten ja arviointityön tulokset kootaan niin kutsuttuun arviointiselostuksen, joka julkaistaan vuoden 2012 lopulla.
8 Asukkaiden ja sidosryhmien huomiointi Talvivaaralle tärkeää Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn keskeisenä tavoitteena on lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia jo suunnitteluvaiheessa. Ihmisten mielipiteet ovat laajennushankkeen onnistumisen kannalta tärkeitä. Vaikutusten arvioinnissa pyritään vastaamaan erityisesti asukkaiden ja muiden paikallisten tahojen mielenkiinnon kohteena ja huolen aiheena oleviin kysymyksiin. Arviointityön aikana tullaan järjestämään eri kohderyhmille suunnattuja työpajoja (vakituiset asukkaat, matkailuelinkeino, kalastus ja vapaa-ajan asukkaat). Työpajoissa kerätään mielipiteitä, pohditaan haitallisten vaikutusten vähentämiskeinoja ja arvioidaan vaikutuksia pienryhmissä keskustelemalla. Lähialueen asukkaille toteutetaan lisäksi ympäristön nykytilaa ja hankkeen vaikutuksia selvittävä asukaskysely. Talvivaara jatkaa lisäksi olemassa olevaa käytäntöään lähikylien kyläilloista, jossa kerrotaan kaivoksen ajankohtaisten asioiden lisäksi hankkeen suunnitelmista. Sidosryhmäyhteistyötä tukevat myös ympäristövaikutusten arviointimenettelyä varten perustetut erilliset arvioinnin ohjaus- ja seurantaryhmät. Näihin on pyydetty nimeämään edustajat eri sidosryhmistä, kuten kalastusosakaskunnista, asukasyhdistyksistä, yrittäjistä, kunnista ja kaupungeista sekä viranomaistahoista. Seurantaryhmän toimintaa on tarkoitus jatkaa myös varsinaisen YVAmenettelyn päätyttyä kaivoksen asioista tiedottamisen ja vuorovaikutuksen edistämiseksi.
9
10 Nykytoiminnan ympäristövaikutukset Talvivaaran kaivostoiminnan käynnistysvaiheessa on esiintynyt haasteita hallita päästöjä prosessien ylösajotilanteissa. Vaikutukset ympäristöön ovat olleet ennakoitua suurempia ja niiden vähentämiseksi tehdyt toimenpiteet vieneet aikaa. Osa vesistöihin kohdistuneesta, ennakoitua suuremmasta sulfaattipäästöstä on aiheutunut hajunpoistoon tehdyistä parannustoimenpiteistä, lipeäpesurien käytön lisäämisestä. Asennettujen pesurien myötä hajuhaittaa on saatu vähennettyä. Hajua esiintyy nykyisin lähinnä tuotannon poikkeustilanteissa, etenkin metallien talteenottoprosessin ylösja alasajojen yhteydessä. Yhteensä 124 hajuhavaintoa, joiden sijainti on tiedossa
11
12 Sulfaattipäästöjen vähentämiseksi on tehty merkittäviä parannuksia metallien talteenoton ylijäämävesien puhdistusprosessiin mm. lisäämällä vesien kierrätystä, optimoimalla hajukaasujen pesureiden lipeän käyttöä ja tarkentamalla happamuuden (ph) säätöä. Kaivosalueella tehtyjen prosessimuutosten lisäksi on selvitetty myös uusia käyttökelpoisia tekniikoita natriumsulfaattipäästöjen vähentämiseksi. Lipeäpesurien korvaamista hajunpoistossa toisella tekniikalla selvitetään koejärjestelyillä. Louhinnasta ja kiviaineksen käsittelystä aiheutuneet pölypäästöt ovat aiheuttaneet ajoittain viihtyvyyshaittaa kaivospiirin ympäristön lähimmissä asutuksissa. Pölypäästöjen vähentämiseen Salminen, sulfaattipitoisuudet Salminen, SO 4 sulfaattipitoisuudet päällysvesi mg/l alusvesi SO 4 päällysvesi 12 mg/l 000 alusvesi 10 12 000 108 000 86 000 46 000 42 000 2 000 0 0 Kalliojärvi, sulfaattipitoisuudet Kalliojärvi, SO 4 sulfaattipitoisuudet päällysvesi mg/l alusvesi SO 4 päällysvesi 12 mg/l 000 alusvesi 10 12 000 108 000 86 000 46 000 42 000 2 000 0 0 1.1.2007 1.7.2007 1.1.2007 1.1.2008 1.7.2007 1.7.2008 1.1.2008 1.1.2009 1.7.2008 1.7.2009 1.1.2009 1.1.2010 1.7.2009 1.7.2010 1.1.2010 1.1.2011 1.7.2010 1.7.2011 1.1.2011 1.1.2012 1.7.2011 1.7.2012 1.1.2012 1.7.2012 1.1.2007 1.7.2007 1.1.2007 1.1.2008 1.7.2007 1.7.2008 1.1.2008 1.1.2009 1.7.2008 1.7.2009 1.1.2009 1.1.2010 1.7.2009 1.7.2010 1.1.2010 1.1.2011 1.7.2010 1.7.2011 1.1.2011 1.1.2012 1.7.2011 1.7.2012 1.1.2012 1.7.2012 Kivijärvi, sulfaattipitoisuudet Kivijärvi, SO 4 sulfaattipitoisuudet päällysvesi mg/l alusvesi SO 4 päällysvesi 12 mg/l 000 alusvesi
on löydetty tehokkaita keinoja ensimmäisten toimintavuosien aikana. Louhoksen räjäytyspölyä on vähennetty panostustekniikan kehittämisellä. Materiaalin käsittelyn pölyhaittoja on rajoitettu koteloimalla laitteita ja tehostamalla pölynpoistoa. Lisäksi liikenteen ja ulkoalueella tapahtuvan rakennuskiven murskauksen pölyhaittoja on voitu vähentää kasteluja käyttäen. 2 000 0 1.1.2007 1.7.2007 Kivijärvi, sulfaattipitoisuudet SO 4 mg/l 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 päällysvesi alusvesi 1.1.2007 1.6.2007 1.11.2007 1.4.2008 1.1.2008 1.7.2008 1.1.2009 1.7.2009 1.1.2010 1.7.2010 1.1.2011 1.7.2011 1.1.2012 1.9.2008 1.2.2009 1.7.2012 1.7.2009 1.12.2009 1.5.2010 1.10.2010 1.3.2011 1.8.2011 1.1.2012 Talvivaaran kaivoshanke on herättänyt koko suunnittelun ja toimintansa aikana runsaasti mielenkiintoa niin kaivoksen lähialueen asukkaissa kuin koko valtakunnan laajuisesti. Kaivoksen toiminnasta annettu palaute on kohdistunut lähinnä toiminnan vesistövaikutuksiin, metallien talteenottoprosessin hajuhaittoihin sekä louhinnassa ja kiviaineksen käsittelyssä muodostuvan pölyn, melun ja tärinän leviämiseen. Talvivaaran prosessin osaksi suunniteltu uraanin talteenottolaitos on Suomessa ensimmäinen laatuaan, jolloin se on herättänyt runsaasti mielenkiintoa lähiasukkaiden lisäksi myös laajemmalti. 13 Talvivaaran ensisijainen tarkoitus on toimia vastuullisesti ja vähentää ympäristölle kohdistuvia haittoja. Talvivaaran ympäristöohjelma tähtää vesitaseen ja -päästöjen hallintaan, rikkivety- ja pölypäästöjen rajoittamiseen sekä sidosryhmätoiminnan kehittämiseen. Toimenpiteet on käynnistetty ja ympäristöohjelman etenemistä voi seurata Talvivaaran ympäristösivuilta www.paikanpaalla.fi.
14 Laajentamisen vaihtoehtoina tuotantomäärien vaiheittainen kasvattaminen Alkavassa ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä selvitetään perusteellisesti sekä Talvivaaran kaivoksen nykytilanteen että kaivoksen vaiheittaisen laajennuksen vaikutuksia alueen ympäristöön. Tulevaisuuden suunnitelmina tarkastellaan viittä kaivoksen tuotannon laajennusvaihtoehtoa sekä vaihtoehtoa (VE 0), jossa kaivoksen toimintaa jatketaan nykyisten lupien mukaisesti. Päävaihtoehdoissa kaivostoiminnan kapasiteettia kasvatetaan portaittain nykyisen luvan mukaisesta 30 000 tonnista nikkeliä välivaihtoehdossa 50 000 tonniin (vaihtoehto VE 0+) ja 65 000 tonniin (VE 1) sekä suurimmillaan 100 000 tonniin nikkeliä (VE 2). Sinkin, kuparin, koboltin ja uraanin tuotantomäärät kasvavat samassa suhteessa nikkelin kanssa. Alavaihtoehtoina tarkastellaan nikkelin omaa jatkojalostamista Talvivaaran kaivoksen yhteydessä (alavaihtoehto B) ja nykyisen mallin mukaista nikkelisulfidin ja muiden sakkatuotteiden kuljettamista rautateitse asiakkaalle (alavaihtoehto A). Jatkojalostaminen tarkoittaa nikkelisulfidin jatkokäsittelyä erillisissä rakennettavissa prosesseissa metalliseksi nikkeliksi. Nikkelin jatkojalostusprosessiin liittyy mahdollinen muualta tuotavien perusmetallirikasteiden vastaanotto ja jatkojalostus. Laajennus kasvattaisi Talvivaaran sähköntarvetta, joten YVA-prosessissa selvitetään uuden voimajohdon toteuttamista nykyiseen voimajohtokäytävään sekä arvioidaan mahdollisuutta tuulivoiman tuotantoon kaivosalueella. Osana suunnittelua selvitetään myös muita vaihtoehtoisia energiaratkaisuja.
15 Lisäksi arviointi koskee kaivoksen oman rikkihappotehtaan toteuttamista sekä Kolmisopen alueen koko malmiesiintymän hyödyntämiseksi tarvittavia Kolmisoppijärven vesistöjärjestelyjä. Hankkeen laajennusvaihtoehtoihin sisältyy kaivospiirin laajentaminen länteen ja etelään, josta on jätetty kaivoslain mukainen hakemus kesäkuussa 2011. Alustavat suunnitelmat toimintojen sijoittumisesta verrattuna nykyisen luvan mukaiseen tilanteeseen on esitetty seuraavan aukeaman kartoilla. tuotantomäärä tonnia vuodessa 100 000 75 000 50 000 jatkojalostus muualla oma jatkojalostus 25 000 0 VE 0 VE 0+ VE 1A VE 1B VE 2A VE 2B Laajennusvaihtoehdot
Käyttösuunnitelmakartta VE0
Käyttösuunnitelmakartta VE2
18 Arviointi ulottuu laajalle sosiaalisten ja taloudellisten vaikutusten kautta Ympäristövaikutusten alustava välittömien vaikutusten tarkastelualue kattaa Talvivaaran nykyisen ja laajentuvan kaivospiirin lähiympäristön. Varsinainen vaikutusalueiden määrittely tehdään vasta ympäristövaikutusten arviointiselostuksen yhteydessä arviointityön aikana toteutettuihin selvityksiin ja niiden tuloksiin perustuen. Useimmat kaivostoiminnan vaikutukset ovat melko paikallisia ja rajoittuvat kaivospiirin sisään ja sen lähialueille. Hajun ja vesistövaikutusten osalta vaikutuksia on nykytoiminnasta aiheutunut laajemmalle. Ehdotus vaikutusalueen rajauksesta on siten tehty kattamaan nämä alueet ja rajattu noin 40 km säteelle kaivoksen tehdasalueesta. Aluetaloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten tarkastelualue on muita ympäristövaikutuksia selvästi laajempi ja kohdistuu koko Kainuun alueelle.
19 Ehdotus vaikutusalueen rajauksesta
20 Arviointimenetelmät Hankkeen ja nykytoiminnan merkittävimpiä vaikutuksina on arviointiohjelmavaiheessa tunnistettu seuraavat: Vaikutukset elinolosuhteisiin ja ihmisten terveyteen Vaikutukset vesistöjen vedenlaatuun Vaikutukset ilmanlaatuun; hajuun ja pölyämiseen Vaikutukset laajennusalueen maankäyttöön Liikennevaikutukset Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi jakautuu YVA:ssa kahteen osakokonaisuuteen, sosiaalisiin ja terveydellisiin vaikutuksiin. Molempien osa-alueiden vaikutusarviointi kytkeytyy tiiviisti myös muiden vaikutusarvioiden tuloksiin (melu, pöly, päästöt jne.) ja tehdään niiden pohjalta. Terveyshaittojen arviointi perustuu eri tekijöille, kuten esimerkiksi ilmanlaadulle, melulle, talousveden laadulle ja säteilylle viranomaisten määrittelemiin ohjearvoihin ja tunnuslukuihin, joiden ylittyminen määritellään terveyshaitaksi. Vesistövaikutuksia arvioidaan nykyisen tarkkailun, johdettavan ylijäämäveden todettujen ja laajennusvaihtoehdoissa laskennallisten päästöpitoisuuksien, puhdistusmenetelmän tehokkuuden ja laajennusalueen perustilatarkkailun perusteella.
21
22 Vaikutusten arvioimiseksi on pystyttävä laskennallisesti määrittämään puhdistettujen ylijäämävesien kautta aiheutuvat päästöt kullekin osaprosessille ja laajennusvaihtoehdolle. Päästöihin vaikuttavat paitsi prosessit ja niissä käytettävät kemikaalit myös suunnitteilla olevien ylijäämäveden kierrätys- ja prosessivesien puhdistusmenetelmien tehokkuus. Päästöjen perusteella ohjelmassa esitetään arvioitavaksi vaikutuksia vesistöissä mallintamalla. Samaa mallia hyödynnetään Kolmisoppijärven vesistöjärjestelyjen vaikutuksien arvioinnissa. Vesistövaikutusten arvioinnissa olennaista on tunnistaa vastaanottavan vesistön ominaisuudet ja luonnontila, jotka selvitetään uusien alueiden ja pienvesistöjen osalta laajennusalueella. Ilmapäästöjen leviämistä ja vaikutuksia ilmanlaatuun kaivoksen ympäristössä selvitetään matemaattisella päästöjen leviämismallilla. Erityishuomio arvioinnissa kiinnitetään hajutilanteiden esiintymiseen. Mallinnus perustuu tehdasalueella tehtyihin tarkkailuohjelman mukaisiin ilmapäästömittauksiin ja tehtäviin tarkentaviin päästömittauksiin sekä laajennusvaihtoehtojen päästölaskelmiin. Hajun esiintyminen esitetään kartoilla, joista voi havainnollisesti seurata päästön vaikutusalueita eri vaihtoehdoissa. Hankkeen pölyvaikutuksia arvioidaan kaivoksen pölyseurannan ja tarkkailun avulla. Nykyisen toiminnan pölyseuranta on jatkunut katkeamatta vuodesta 2008 alkaen ja vuosien kuluessa pölytarkkailun aineistoa on syntynyt runsaasti. Tulokset esitetään kartalla pölyn vaikutusalueena. Kaivosalueen ja sen ympäristön nykyinen kaavatilanne esitetään kartoilla ja kaivoksen suunnitelmia verrataan voimassa olevien kaavojen maankäyttöön ja kaavoissa annettuihin määräyksiin. Alueella voimassa olevaa asemakaavaa on laajennettava koskemaan myös uudet rakennettaviksi tarkoitetut tehdasalueet. Asemakaavaa edellyttävä uusi rakentaminen sijoittuu kokonaan voimassa olevan maakuntakaavan kaivosalueelle. Uusi mahdollinen voimalinja nykyiseen voimalinjakäytävään ei edellytä kaavoittamista.
23
24 Kaivostoiminta muuttaa laajalla alueella maankamaran muotoja ja korkeussuhteita. Tuulivoimalat näkyvät usein pidemmälle myös kaukomaisemassa. Maisemavaikutusten keskeisenä arviointikriteerinä on muutoksen merkitys tärkeiden näkymäpaikkojen, kuten asuin-, virkistys- ja matkailualueiden kannalta. Muutosta maisemakuvassa havainnollistetaan valokuviin tehtävillä kuvasovituksilla. Hankkeen vaikutukset elinkeinoelämään arvioidaan suoraan ja välillisesti syntyvien työpaikkojen kautta. Samalla arvioidaan vaikutuksia matkailu- ja maatalouselinkeinoihin, metsänomistukseen sekä kalastukseen, marjastuksen ja sienestykseen. Vaikutuksia arvioidaan toiminnan muun arviointityön tuloksena syntyvien vaikutusarvioiden ja imagovaikutusten kautta. Matkailuyrityksille järjestetään erillinen kysely ja työpaja näkemysten keräämiseksi ja vuorovaikutuksen mahdollistamiseksi. Liikenteellisiä vaikutuksia tutkitaan hankkeen vaikutusalueen liikenneverkon kuormituksen, liikenneturvallisuuden ja liittymäjärjestelyjen toimivuuden osalta. Tieliikenteen ja kuljetusten vaikutuksia arvioitaessa verrataan kuljetukseen käytettävän tiestön nykyisiä liikennemääriä ja raskaan liikenteen osuuksia kaivoksen laajennushankkeen aiheuttamiin liikennemäärämuutoksiin. Vaikutusten suuruutta ja merkittävyyttä arvioitaessa vertailukohtana käytetään tutkittavana olevan tieluokan vastaavia valtakunnallisia ja maakunnallisia keskiarvoja. Talvivaaran kaivoksen toiminta on itsessään luonnonvarojen hyödyntämistä. Kaivospiirin alueella kiviainesten hyödyntämiseen kohdistuvat vaikutukset arvioidaan maankäytön muutoksiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin kautta. Kunkin vaikutuksen osalta tarkastellaan lisäksi kaivoksen toimintaan, kuljetuksiin, sekä prosessissa käytettävien kemikaalien käyttöön ja varastointiin liittyviä mahdollisia poikkeus- ja onnettomuustilanteita sekä niiden seurauksia. Riskitarkastelussa analysoidaan tapahtumista mahdollisesti seuraavia ongelmia ja arvioidaan, miten näitä vaikutuksia voidaan minimoida sekä esitetään korjaavia toimenpiteitä.
25 Kolmisoppijärvi koillisen suunnalta katsottuna
26 Lisätiedot ja mielipiteiden esittäminen Arviointiohjelmaan voi tutustua hankkeen tiedottamista varten perustetuilla internet-sivuilla sekä yhteysviranomaisen, Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) internet-sivuilla. http://projektit.ramboll.fi/talvivaara/ www.ely-keskus.fi/kainuu Paperiversiona ohjelma on nähtävillä Kainuun ELY-keskuksessa, Sotkamon kunnan ja Kajaanin kaupungin virastoissa ja pääkirjastoissa sekä naapurikunnissa. Yleisötilaisuudet Arviointiohjelmaan liittyen järjestetään kaikille avoimet tilaisuudet Kajaanissa ja Sotkamossa. Tilaisuuden alkuosassa klo 16-18 on paikalla Talvivaaran, konsultin ja yhteysviranomaisen edustajia ja heidän kanssa on mahdollista keskustella hankkeeseen liittyvistä asioista. Yhteenveto arvioinnin suunnitelmista esitetään klo 18. Tiistaina 13.3.2012 klo 16 alkaen Kajaanin pääkirjastolla osoitteessa Seminaarinkatu 15, Kajaani Keskiviikkona 14.3.2012 klo 16 alkaen Sotkamon vanhalla meijerillä osoitteessa Salmelantie 6, Sotkamo
27 Mielipiteet Arvioinnin toteuttamissuunnitelmista voi esittää mielipiteitä nähtävilläoloaikana toimittamalla ne kirjallisesti Kainuun ELY-keskukseen. postiosoite: sähköposti: Kainuun ELY-keskus, PL 115, 87101 Kajaani (käyntiosoite: Kalliokatu 4, Kajaani) kirjaamo.kainuu@ely-keskus.fi Lisätietoa Lisätietoa hankkeesta antaa Talvivaaralla ympäristöpäällikkö Veli-Matti Hilla puh. 040 569 9906 kestävän kehityksen johtaja Eeva Ruokonen puh. 040 569 9368 investointijohtaja Kari Vyhtinen puh. 040 585 0050 etunimi.sukunimi@talvivaara.com Arviointityöstä vastaa YVA-konsulttina Ramboll Finland Oy projektipäällikkö Riikka Tammivuori puh. 040 763 7090 etunimi.sukunimi@rambolli.fi Talvivaaralla on omat ympäristöaiheiset internetsivut (www.paikanpaalla.fi), joilla kerrotaan mm. kaivoksen nykytoiminnasta ja tarkkailun tuloksista.
28 www.ramboll.fi www.talvivaara.com