Biohiilessä Suomen tulevaisuus seminaari



Samankaltaiset tiedostot
Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä

Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas Mika Muinonen

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä

Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas Mika Muinonen

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Biomassan saatavuus, korjuu ja käyttö casetarkastelujen

Metsä Groupin biotuotetehdas

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Tervetuloa! Jyrki Haataja aluejohtaja Suomen metsäkeskus julkiset palvelut Kainuun alue

Mihin metsäpolttoainevarat riittävät

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Äänekosken biotuotetehdas

Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas. Metsä Group

BIOTUOTETEHDAS Enemmän kuin sellutehdas Tutkimusjohtaja Niklas von Weymarn, Metsä Fibre

Riittääkö puuta kaikille?

METSÄTEOLLISUUDEN AINESPUUN KÄYTÖN SKENAARIOT

Äänekosken biotuotetehdas Jari Voutilainen, logistiikkajohtaja, Metsä Group Kymenlaakson kauppakamari,

Suomen metsäteollisuuden tuotanto- ja puunkäyttönäkymät vuonna 2020

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä

Metsäala nyt ja tulevaisuudessa

Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa

Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari Tomi Salo, metsäjohtaja

Biohiilen tuotanto ja tuotantomahdollisuudet Kainuussa

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia

Biohiili energiateollisuuden raaka-aineena

Äänekosken biotuotetehdas

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020

Metsä Groupin biotuotetehdas. Timo Merikallio, projektinjohtaja, Metsä Fibre

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

Biohiili korvaamaan lähivuosina kivihiiltä

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö

Kilpailu biomassasta kovenee puun uusien käyttömuotojen myötä

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouden näkymät

Bioöljyjen tuotanto huoltovarmuuden näkökulmasta,

Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät

Puurakentaminen osana metsäbiotaloutta

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry

Liikenteen biopolttoaineet

Puun käyttö 2013: Metsäteollisuus

Riittääkö metsähaketta biojalostukseen?

ÄÄNEKOSKEN BIOTUOTETEHDAS

Puu paperiksi ja energiaksi?

PORI-PARKANO-HAAPAMÄKI RADAN UUDELLEEN KÄYTTÖÖNOTON TOTEUTETTAVUUSSELVITYS

Suomen metsien kehitys ja hakkuumahdollisuudet

Puukauppa ja metsänhoitokatsaus. Petri Pajunen Vantaa

Metsäbiojalostamot. Energia-lehti 7/2006: "Biojalostamo pelastaa" "Kaasutuksessa muhii miljardibisnes" Metsätehon seminaari Helsinki, 17.3.

Keski-Suomen aines- ja energiapuuterminaalit Tuloskalvosarja Matti Virkkunen, VTT

Uuden sukupolven biotuotetehdas Äänekoskella. Tehtaanjohtaja Ilkka Poikolainen, Metsä Fibre

Äänekosken biotuotetehdas

elinkaarianalyysi Antti Kilpeläinen ENERWOODS-hankkeen teemapäivä Tehokas ja kestävä metsäenergian tuotanto nyt ja tulevaisuudessa 4.9.

Kemijärvi. Heikki Nivala Boreal Bioref Oy

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Puun lisäkäyttö energiantuotannossa 2025 mennessä mistä polttoainejakeista ja miten. Simo Jaakkola varatoimitusjohtaja

Tukki- ja kuitupuun hakkuumahdollisuudet sekä sivutuotteena korjattavissa oleva energiapuu Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 16.6.

MAAILMAN MODERNEIN BIOTUOTETEHDAS

Kivihiilen energiakäyttö päättyy. Liikenteeseen lisää biopolttoaineita Lämmitykseen ja työkoneisiin biopolttoöljyä

Tuontipuu energiantuotannossa

MITÄ TEOLLISUUDEN KULJETUKSET ODOTTAVAT TIESTÖLTÄ?

Liite 3 Laitosnumero Nimi MW 1 Metsä Board Kaskisen tehdas 65,2 2 Metsä Board Simpeleen tehdas K Metsä Board Simpeleen tehdas K Metsä

Pohjois-Pohjalaisianäkökulmia uusiutuvaan energiaan

Lapin metsätalouspäivät. Heikki Nivala Boreal Bioref Oy

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

Pyrolyysiöljy osana ympäristöystävällistä sähkön ja kaukolämmön tuotantoa. Kasperi Karhapää

Puunpolton merkitys Suomen energiataloudessa. Armi Temmes, Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulu Puulämmityspäivä

RAAKA-AINETTA BIOTALOUSINVESTOINNEILLE MITEN SE VARMISTETAAN? Suomen Sahateollisuusmiesten Yhdistyksen vuosikokous,

Suomen puunjalostuksen tuotanto ja puunkäyttö

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Integroitu bioöljyn tuotanto. BioRefine loppuseminaari Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy

METKA hanke Energiaseminaari Ener

Energiapuun kuljetustarpeet vuoteen 2020 mennessä

Renotech Oy / Logistiikkaprojekti loppuesitelmä

Metsäsektorin avaintilastoja 2016

Alueelliset hakkuumahdollisuudet

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Kestävä ja älykäs energiajärjestelmä

BIOTUOTTEET VIENNIN, KAUPPATASEEN JA ENERGIAOMAVARAISUUDEN NÄKÖKULMASTA Pöyry Management Consulting Oy, Jaakko Jokinen Kansallisen Metsäneuvoston

Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri Esityksen nimi

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä

Metsien käytön kehitys. Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus

Talousvaliokunta Maiju Westergren

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

Bioöljyjalostamo Etelä-Pohjanmaalle?

Liite 2 Suunnitelmaan kuuluvien laitosten polttoainetiedot ja savukaasumäärät /

Eteläsavolainen metsätalous pähkinänkuoressa

Puun (metsäbiomassan) käyttö nyt ja tulevaisuudessa

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet Valtimo

Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso. Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila

Ponssen ratkaisut aines- ja energiapuun kannattavaan korjuuseen

Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

Transkriptio:

Biohiilessä Suomen tulevaisuus seminaari Biohiilen teollinen valmistus Suomessa Vesa Sorasahi; Miktech Oy, Janne Teeriaho; Hattulan kunta

Laitos Kapasiteetti Sähkö/kaukolämpö/prosessilämpö (MW) Käytetyn hiilen määrä, (TWh/v), keskiarvo 2011-13 1. Naantali 256 / 350 / 80 4.0 2. Meri-Pori 565 / 0 / 0 3.4 3. Hanasaari 220 / 445 / 0 3.0 4. Vaskiluoto 2 230 / 175 / 0 2.9 5. Suomenoja 359 / 554 / 0 2.6 6. Martinlaakso 195 / 330 / 0 2.1 7. Kymijärvi 1 200 / 250 / 0 1.7 8. Salmisaari B 160 / 480 / 0 1.7 9. Kristiina 2 242 / 0 / 0 1.6 10. Tahkoluoto 235 / 0 / 0 1.3 Yhteensä 24.6

1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 milj. k-m 3 90 80 70 60 50 40 30 20 10 Metsäteollisuuden puunkäyttö milj. k-m3/v Kestävä ainespuun hakkuukkertymä Kestävä ainespuun hakkuukertymä v. 2017- Raakapuu yhteensä Kotimainen raakapuu Tuonti raakapuu Uusien suunniteltujen metsäteollisuusinvestointien vaikutus raakapuun käyttöön (kuitupuuta): Äänekoski + 4,0 milj. k-m 3 /v Kymi + 0,8 milj. k-m 3 /v Varkaus + 0,3 milj k-m 3 /v Yhteensä + 5,1 milj k-m 3 /v Suomella on mahdollisuus puun noin 20 milj k-m 3 /v kestävään lisäkäyttöön 0

250.000 tonnin biohiilitehdas tarvitsee raaka-ainetta 1.700 GWh/v eli 850.000 k-m3. Autokuljetuksilla 1 700 GWh/v Autokuljetuksilla 600 GWh/v Raaka-aine löytyy Itä-Suomesta. Tilannetta parantaa se, että raaka-aine sisältää aikaisempaan nähden metsäteollisuudelta käyttämättä jäävää kuitupuu kokoluokan raakapuuta. Source: Pöyry 2011

Raaka-aineen keskeinen hankinta-alue 100 150 km. Saatavilla olevan kokonaismäärän on arvioitu olevan 1 (-2) milj. k-m 3 /v.

UPM Kymmene Oyj plywood factory Bio-coal pellet production plant and biofuel logistic center Railway Highway E13/E15 Harbor Wind power plant 2 x 3 MW Tehtaan yhtenä sijoitusvaihtoehtona Mikkelissä on Ristiinassa syväsataman äärellä sijaitseva kaupungin omistama teollisuusalue, mikä on UPM:n Pelloksen tehtaan välittömässä läheisyydessä. Aleen kaava sallii suunnitellun tuotannon.

MEUR Koneet ja laitteet 50 Asennukset 5 Rakennukset ja rakennustekniset työt 10 Suunnittelu ja projektointi 5 Muut (mm. varaukset) 10 Investointi yhteensä 80 Kyseessä ns. green field laitoksen investointitarpeesta. Hankkeen kokonaisrahoitustarve on luokkaa 100 milj. euroa.

Etelä-Suomen bioenergiakeskus Hattula, Parola, Merven teollisuusalue Tuotteet ja toimituskohteet: - Biohiili ja myöhemmin biokaasu (Hki) - Biokaasu ja hake (Tre) - Sähkö (valtakunnan verkko) - Lämpö (Parola, varuskunta, Hml) Raaka-aine: Energiapuuta saatavissa vuosittain n. 1 milj. k-m3 Yhteydet: - Tie (vt 3 Hki Tre) -Rata (päärata Hki Tre) - + kunnan teoll. raide - Maakaasuputki (runkolinja) - Sähköverkko - (kaukolämpöverkko) 13.10.2014 www.miktech.fi Etelä-Suomen bioenergian www.hattula.fi tuotantokeskus www.merve.fi 13

Etelä-Suomen Bioenergiakeskus Hattulan kunnan toimenpiteet hankkeen toteuttamiseksi Kunta on teettänyt yhdessä Hämeen liiton kanssa selvitykset koskien energiapuun saatavuutta Maakuntakaavassa on huomioitu bioenergiakeskuksen perusedellytykset Osayleiskaavalliset selvitykset on tehty, alue on ollut osayleiskaavaehdotuksena nähtävillä Kunta teettää alueen tiesuunnitelman ja tiestön yleissuunnitelman, joissa huomioidaan liittyminen moottoritiehen Kunta laatii alueelle asemakaavan, jossa huomioidaan bioenergiakeskus ja sen edellyttämät aluevaraukset tukitoimintoineen Kunta toteuttaa alueen perusinfrastruktuurin 13.10.2014 www.miktech.fi www.hattula.fi www.merve.fi 14

MERVE:n rakennelayout 13.10.2014 www.miktech.fi www.hattula.fi www.merve.fi 15

Tehdasyksikkö luo suoraan ja välillisesti 400-500 pysyvää työpaikkaa. Kuva: Etelä-Savon metsä- ja puuklusterin kehittämissuunnitelma, 2013 1 lähde: Metla / A Asikainen

Road map biohiilitehtaan avajaisiin Negotiations with Helen 2H. 2014 Helen s decision on their biomass concept (2015) Helen s investment decision (2016?) Indicative offer To Helen LOI with Helen, 5-10 y Offer To Helen Feasibility calculation Saimaa Bio-Coal Ltd Start-up actions Investment decision (2016?) Budget offers for BC process, - Two plants a 250.000 ton/y - Build in phases based on negotiations - Turn Key concept Plant design process LOI on raw-material 5-10 y

Lisätietoja: Miktech Oy: - Toimitusjohtaja Vesa Sorasahi, 0440 361 609, vesa.sorasahi@miktech.fi - Ohjelmakoordinaattori Jussi Heinimö, 040 544 0936, jussi.heinimo@miktech.fi Hattulan kunta; - Janne Teeriaho, va. Kehittämisjohtaja, 050-5993 447, janne.teeriaho@hattula.fi Pappilanniementie 9, 13880 HATTULA