JÄRJESTELMÄVASTAAVAN ASETTAMAT EHDOT JÄRJESTELMÄVASTUUN TOTEUTTAMISEKSI Gasum Oy Elokuu
1 JÄRJESTELMÄVASTAAVAN ASETTAMAT EHDOT JÄRJESTELMÄ- VASTUUN TOTEUTTAMISEKSI Energiavirasto on päätöksellään maakaasuverkkoluvasta 21.8.2001 Dnro 59/711/2001 lupa myöntänyt Gasum Oy:lle luvan harjoittaa maakaasumarkkinalaissa tarkoitettua maakaasuverkkotoimintaa. Energiavirasto on samassa yhteydessä määrännyt Gasum Oy:n järjestelmävastuuseen maakaasun siirtojärjestelmässä. Järjestelmävastuussa olevalle siirtoverkonhaltijalle on annettu oikeus asettaa järjestelmävastuun toteuttamiseksi tarpeellisia ehtoja maakaasun siirtojärjestelmän sekä siihen liitettyjen käyttökohteiden käytölle (Maakaasumarkkinalaki 3 luku 1 ). Ehtoja ei kuitenkaan sovelleta silloin, kun valmiuslaissa (1552/2011) tarkoitetut poikkeusvaltuudet on otettu käyttöön. Järjestelmävastaavan tehtävät Järjestelmävastaava määrittelee maakaasun siirtoverkossa ylläpidettävän käyttövarmuustason ja ylläpitää siihen liittyviä järjestelmäteknisiä vaatimuksia kansallisten mitoitussääntöjen mukaisesti sekä sopii järjestelmän teknisen toimivuuden turvaavista menettelytavoista maakaasujärjestelmässä toimivien osapuolten kanssa. Järjestelmävastaava huolehtii maakaasun siirtoverkon paineen ylläpidosta kunkin tasejakson aikana. Tasejakson pituus on yksi tunti. Järjestelmävastaava organisoi tasejakson aikana tapahtuvaa säätöä varten tarvittavan käyttökelpoisen säätökapasiteetin kuten kompressorien hankinnan sekä organisoi kapasiteetin käytön tehokkaalla ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Järjestelmävastaava selvittää valtakunnallisen maakaasutaseen ja avointen toimittajien maakaasutaseen maakaasumarkkinoista annetun valtioneuvoston asetuksen (622/2000) ja maakaasukauppoja koskevasta tiedonvaihdosta ja tasehallinnasta annetun kauppa- ja teollisuusministeriön asetuksen (974/2000) mukaisesti siten, että tuloksena saadaan kunkin tasejakson osalta selville tasepoikkeama maakaasun maahantuojan ja avointen toimittajien välillä sekä tasepoikkeama Suomen ja muiden maiden välillä. Järjestelmävastaava vastaa hallitsemassaan maakaasun siirtojärjestelmässä siirron ohjauksesta, verkon normaalitilan toiminnasta, käytönvalvonnasta, huolehtii verkon teknisestä toimivuudesta häiriötilanteissa ja maakaasua korvaavaa kaasua siirrettäessä sekä huolehtii häiriöiden selvittämisestä ja maakaasun siirtojärjestelmän normaalitilaan palauttamisesta. Järjestelmävastaavan yhteystiedot ovat: Gasum Oy / Valvomo Kiehuvantie 189 45100 Kouvola puhelin: 020 44 78713 telefax: 020 44 78790
2 Sisällysluettelo 1. Määritelmiä... 3 2. Siirto- ja jakeluverkkoja koskevat tekniset vaatimukset... 5 3. Syöttöä, jakelua ja käyttöä koskevat vaatimukset... 6 4. Maakaasun siirtojärjestelmän käyttövarmuuden ylläpitoon liittyvät toimintasäännöt... 7 5. Järjestelmävastaavan tarvitsemien teknisten tietojen ja käyttötietojen antaminen 9 6. Maakaasun kaupankäyntiehdot käytäessä kauppaa erilaisina kiinteinä toimituksina... 9 7. Taseselvitys... 10
3 Näitä maakaasun Järjestelmävastaavan ehtoja sovelletaan Suomen maakaasun siirtojärjestelmään 1.8. alkaen toistaiseksi. Järjestelmävastaava varaa oikeuden ehtojen muuttamiseen perustellusta syystä tarvittaessa. Näitä ehtoja sovelletaan myös uusiutuvista energialähteistä peräisin olevaan kaasuun ja muuhun kaasuun, jos kaasua voidaan teknisesti ja turvallisesti syöttää maakaasuverkkoon ja siirtää kyseisessä verkossa. Nämä Järjestelmävastaavan ehdot korvaavat aiemmat joulukuu 2012, julkaistut Gasum Oy:n asettamat ehdot järjestelmävastuun toteuttamiseksi. 1. Määritelmiä 1.1. Avoin toimitus; maakaasun toimitus, jossa maakaasun myyjä toimittaa asiakkaalle maakaasun käytön ja kiinteiden maakaasutoimitusten välisen erotuksen. 1.2. Biometaani on verkkoonsyöttökelpoiseksi jalostettua biokaasua (uusiutuvista energialähteistä peräisin oleva kaasu). 1.3. Biokaasusertifikaattijärjestelmä on järjestelmä, jossa biokaasusertifikaatteja myönnetään tuotetulle biometaanille. Biometaanin ostaja voi sertifikaatilla saada varmuuden siitä, että vastaava määrä biometaania on tuotettu ja että siihen liittyvä biometaaniominaisuus on myyty vain sertifikaatin ostajalle. 1.4. Jälkimarkkinavälittäjä on jälkimarkkinoilla käytävien kahdenvälisten tai pörssimuotoisten jälkimarkkinakauppojen välittäjä. 1.5. Järjestelmävastuu; Maakaasumarkkinaviranomainen määrää maakaasuverkkoluvassa yhden siirtoverkonhaltijan vastaamaan maakaasun siirtojärjestelmän teknisestä toimivuudesta ja käyttövarmuudesta sekä huolehtimaan siirtojärjestelmän tasevastuuseen kuuluvista tehtävistä tarkoituksenmukaisella ja maakaasumarkkinoiden osapuolten kannalta tasapuolisella tavalla (Maakaasumarkkinalaki 3 luku 1 ). 1.6. Kalorimetrinen lämpöarvo on se lämpömäärä, joka syntyy kun yksi (1) normaalikuutiometri maakaasua palaa täydellisesti ilman kanssa 1,01325 bara vakiopaineessa ja kun kaikki palamisen aikana muodostunut vesi kondensoituu peruslämpötilassa 25 C (MJ/m 3 n). 1.7. Kastepiste on lämpötila, jossa alkaa kondensaattien erottuminen maakaasusta ( C). 1.8. Kaukovalvonta; suoritetaan verkonhaltijan tietoliikennelaitteilla ja niiden välityksellä paineenvähennys- ja määrämittausasemien valvonta- ja määrätietojen sekä verkostoissa olevan kaasun laatutiedon siirtämiseksi järjestelmävastaavan tietojärjestelmiin. 1.9. Kiinteä toimitus; maakaasun toimitus, jossa maakaasun myyjä toimittaa asiakkaalle kullekin tasejaksolle ennalta sovitun maakaasumäärän. 1.10. Maakaasu on maaperästä saatava, pääasiassa metaania ja muita kevyitä hiilivetyjä sisältävä kaasuseos.
4 1.11. Maakaasun jakeluverkko; paikallista tai alueellista maakaasuputkistoa, jonka kautta maakaasua kuljetetaan vähennetyllä paineella, mukaan lukien maakaasun paikalliseen jakeluun pääasiallisesti käytettävät korkeapaineputkistojen osat (MKML 1. luku 3 3). 1.12. Maakaasun laatu; kaasukromatografilla mitattu maakaasun komponenttikoostumus, jonka perusteella määritetään kalorimetrinen ja tehollinen lämpöarvo, sekä suhteellinen tiheys. 1.13. Maakaasun siirtojärjestelmä; siirtoverkkojen ja jakeluverkkojen muodostama kokonaisuus. 1.14. Maakaasun siirtoverkko on maakaasuputkistoa, jossa maakaasua siirretään pääasiallisesti korkeapaineisena, maakaasun paikalliseen jakeluun pääasiallisesti käytettäviä korkeapaineputkistojen osia lukuun ottamatta. (MKML 1. luku 3 2) 1.15. Maakaasutoimituksella tarkoitettaan palvelukokonaisuutta, joka sisältää sekä maakaasuenergian toimituksen että maakaasun siirron verkkopalveluineen. 1.16. Maakaasuverkko; toisiinsa liitetyistä maakaasuputkista ja -putkistoista sekä kaikista niihin kuuluvista säiliöistä, laitteista ja laitteistoista joiden sisältönä on maakaasu, muodostettu kokonaisuus, joka on tarkoitettu maakaasun siirtoon tai jakeluun (MKML 1. luku 3 1). 1.17. Oikeutettu asiakas; MKML 2 luvun 3 :ssä mainittu asiakas. 1.18. Paine; maakaasun paine ilmoitetaan ylipaineena (bar). Mikäli käytetään absoluuttista painetta, sen yksikkönä on (bara). 1.19. Siirtoverkonhaltija; Gasum Oy on siirtoverkon haltija, jolla on hallinnassaan maakaasun siirtoverkko ja joka harjoittaa luvanvaraista maakaasuverkkotoimintaa. 1.20. Suhteellinen tiheys on maakaasun normaaliolosuhteissa (1,01325 bara ja 0 C) olevan tiheyden suhde ilman tiheyteen normaaliolosuhteissa (1,01325 bara ja 0 C). 1.21. Tasejakso; Energiaviraston määrittämä ajanjakso, jona aikana toimitusmäärät rekisteröidään keskimääräisinä; tasejakson pituus on yksi tunti. 1.22. Taseselvitys; maakaasukauppojen osapuolten kiinteiden toimitusten ja maakaasun käyttö- ja toimitusmäärien keskinäisen kattavuuden selvittäminen. Tuloksena saadaan avoimien toimitusten määrä. 1.23. Tehollinen lämpöarvo on se lämpömäärä, joka syntyy kun yksi ( 1 ) normaalikuutiometri maakaasua palaa täydellisesti ilman kanssa 1,01325 bara vakiopaineessa ja kun kaikki palamisen aikana muodostunut vesi jää kaasumaiseksi peruslämpötilassa 25 C (MJ/m 3 n). 1.24. Tietoliikennelaitteet; verkonhaltijan paineenvähennys- ja määrämittausasemien sekä maakaasuverkon kaasun laatu-, valvonta- ja määrätietojen siirtämiseen käytettävät laitteet. 1.25. Toimituspiste; piste minne verkonhaltija siirtopalvelua suorittaessaan siirtää maakaasun ja luovutus asiakkaalle tapahtuu
5 1.26. Uusiutuvista energialähteistä peräisin oleva kaasu on biomassasta termisesti valmistettavaa biokaasua, kaatopaikoilla ja jätevedenpuhdistamoissa syntyvää kaasua sekä mädättämällä syntyvää biokaasua (MKML 1. luku 3 13). 1.27. Verkkoonsyöttöpiste; kohde, jossa siirto- tai jakeluputkiston kautta kaasua syötetään siirtojärjestelmään. 1.28. Wobbe Indeksi on kalorimetrinen lämpöarvo jaettuna suhteellisen tiheyden neliöjuurella. 2. Siirto- ja jakeluverkkoja sekä käyttöpaikkoja koskevat tekniset vaatimukset 2.1. Siirto- ja jakeluverkkojen rakenteet tulee toteuttaa siten, että verkot voivat yhdessä toimia tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti. 2.2. Siirto- ja jakeluverkkoon liitettävän putkiston tai sen osan teknisten ratkaisujen tulee teknisen toimivuuden takaamiseksi olla verkonhaltijan hyväksymiä. 2.3. Siirto- ja jakeluverkkoon liittyvä on velvollinen toteennäyttämään verkonhaltijalle ennen käyttöönottoa, että liitettävä putkisto tai sen osa käyttölaitteineen on säännösten mukainen ja käyttöön hyväksytty. 2.4. Maakaasun siirtojärjestelmän kaikki osapuolet sitoutuvat noudattamaan maakaasun käyttöä ja laitteita koskevia turvallisuusmääräyksiä ja säädöksiä. 2.5. Verkonhaltijan tulee toimittaa asiakkaiden maakaasun määrätiedot (MWh) toimituspisteittäin ja verkkoonsyöttöpisteittäin Järjestelmävastaavalle, jos kyseessä on oikeutettu asiakas ja joka hankkii tai myy maakaasua kiinteinä toimituksina. Tiedot verkosta toimitettavista tai verkkoon syötettävistä MWh määristä siirretään Järjestelmävastaavan tietojärjestelmiin tasejaksoittain, jotta valtakunnallinen maakaasutase ja avointen toimitusten tase voidaan selvittää. 2.6. Määrätietojen (MWh) raportoinnin järjestelmävastuulliselle tulee tapahtua kaukoluentajärjestelmän välityksellä siten, että taseselvitys voidaan tehdä tasejaksoittain. 2.7. Verkonhaltijalla, jonka siirto- tai jakeluputkiston kautta maakaasua syötetään siirtojärjestelmään, tulee olla hallinnassaan: ympärivuorokautinen verkoston valvonta ja hälytyspäivystys tiedonsiirtoyhteys prosessi- ja hälytystietojen viiveettömään välittämiseen, valvontaan ja hälytyspäivystykseen maakaasun laadun ja määrän mittaamisen käytettävät laitteet Järjestelmävastaavalle toimitettavien maakaasun laatu- ja määrätietojen tiedonsiirto 2.8. Verkonhaltijan tulee ilmoittaa Järjestelmävastaavalle Valtioneuvoston asetuksen maakaasun käsittelyn turvallisuudesta (551/2009) sekä maakaasumarkkinalain 6: luvun 2 mukainen käytönvalvoja yhteystietoineen. 2.9. Siirtoverkon haltijan tulee organisoida tasejakson sisällä tapahtuvaa säätöä varten tarvittavan käyttökelpoisen säätökapasiteetin. Säätökapasiteettina voidaan käyttää siirtoverkos-
6 toon asennettuja kompressoreita, maakaasun toimittajan kanssa sovittua joustoa tai maakaasun käyttäjien kanssa tehtyjä irtikytkettävien kuormien sopimista. 3. Syöttöä, jakelua ja käyttöä koskevat vaatimukset 3.1. Kaasun määrä tulee mitata aina, kun maakaasu saapuu siirtojärjestelmään tai siirtyy verkkojen välillä. Lisäksi määrä on mitattava, kun maakaasu poistuu siirtojärjestelmästä sekä toimitettaessa maakaasua maakaasukaupan osapuolelle, joka hankkii tai myy maakaasua kiinteinä toimituksina. Mikäli alueellinen kaasun syöttöpiste maakaasun siirto- tai jakeluverkossa aiheuttaa sen, että kaasun laatu poikkeaa muun siirtojärjestelmän kaasun laadusta, on kaasun laatu mitattava siten, että siirtojärjestelmän taseselvitys voidaan tehdä tasejaksoittain. Siirto-, ja jakeluverkon osassa tapahtuvan kaasun laadun määrityksen periaatteen tulee perustua standardiin ISO 15112 Natural gas Energy determination 3.2. Kaasun laatu tulee määrittää aina, kun maakaasu saapuu siirtojärjestelmään. Laadun määrityksen tulee sisältää komponenttikoostumus, kastepiste ja H2S mittaus. Maakaasun lämpöarvot lasketaan standardin ISO-6976 mukaisesti. Kaasukromatografien validointi tehdään tarvittaessa SFS-EN ISO 10723 mukaisesti tehdastestin yhteydessä EN ISO 17025:2005 mukaan akkreditoidun laboratorion toimesta. Tarve validointiin syntyy päästökauppamääräysten perusteella käytettäessä kromatografia energiasisällön määritykseen. Järjestelmävastaava voi edellisten lisäksi edellyttää myös laajamittaisempaa maakaasun laadun määrittämistä erillisillä analyyseillä joko jatkuvatoimisesti tai tietyin väliajoin tehtävin analyysein. 3.3. Siirtojärjestelmään syötettävän maakaasun laatuvaatimukset perustuvat wobbe indeksin, hiilidioksidin, ja suhteellisen tiheyden osalta EASEE-gas:n julkaisuun Common Business Practice, Harmonisation of Natural Gas Quality 2005 001/01. Laatuvaatimukset ovat seuraavat: min maks Wobbe Indeksi 13,76 15,81 kwh/m 3 n Suhteellinen tiheys 0,555 0,700 Komponenttikoostumus: happi jälkiä hiilidioksidia maksimi 2,5 mol-% Rikkipitoisuus: rikkivety maksimi 15 mg/m 3 n merkaptaanirikki maksimi 25 mg/m 3 n kokonaisrikki maksimi 100 mg/m 3 n Vesikastepiste 40 bar paineessa talvella korkeintaan 5 o C kesällä korkeintaan + 0 o C
7 Hiilivetykastepiste 40 bar paineessa korkeintaan 9 o C Sallittu syöttöpaine ja -lämpötila sekä hajustuksen tarve tulee määritellä yhdessä sen verkonhaltijan kanssa, jonka verkkoon syöttö tapahtuu. Maakaasun siirtojärjestelmään syötetyn maakaasun puhtauden tulee täyttää seuraavat suodatusasteet: kiinteät partikkelit kooltaan 1 3 µm: suodatusaste 99% kiinteät partikkelit kooltaan yli 3 µm: suodatusaste 100% nestemäiset partikkelit kooltaan 0,5 8 µm: suodatusaste 99,5% nestemäiset partikkelit kooltaan yli 8 µm: suodatusaste 100% Maakaasun siirtojärjestelmään syötettävän biometaanin laadun on täytettävä maakaasun laatuvaatimukset siltä osin, kun niitä ei ole erikseen määritetty biometaanille. Näiden lisäksi biometaanin tulee täyttää sille asetetut muut laatuvaatimukset. Maakaasun siirtojärjestelmään syötettävän biometaanin laatuvaatimukset: Metaanipitoisuus minimi 95 mol-% Happi maksimi 0,5 mol-% Siloksaanit maksimi 2 mg Si/m 3 n Mikäli maakaasun siirtojärjestelmään liitettäväksi suunniteltu biometaanin tuotantolaitos perustuu muuhun tekniikkaan, kuin mädätysprosessiin, on siitä sovittava Järjestelmävastaavan kanssa, jotta voidaan todeta syötettävän biometaanin verkkoonsyöttökelpoisuus, ja sopia kaasun laadun raja-arvoista ja analysoinnista. Järjestelmävastaava varaa oikeuden käyttää siirtojärjestelmään syötettävän biometaanin laatuvaatimuksissa CEN:n (European Committee for Standardization) määrittelemää biometaanin verkkoonsyöttöstandardia sen valmistuttua. 3.4. Järjestelmävastaava voi yksittäistapauksessa myöntää poikkeuksen kohdan 3.3 mukaisista laatuvaatimuksista edellyttäen, ettei siirtojärjestelmän turvallisuus, käyttövarmuustaso ja tekninen toimivuus vaarannu. 3.5. Verkonhaltijan tulee ilmoittaa siirto- tai jakeluverkon vakavasta häiriötilanteesta Järjestelmävastaavalle ja valvovalle viranomaiselle viiveettä. 4. Maakaasun siirtojärjestelmän käyttövarmuuden ylläpitoon liittyvät toimintasäännöt 4.1. Järjestelmävastaava voi kokonaan tai osittain keskeyttää maakaasutoimituksen, - mikäli joku maakaasutoimitusketjun osapuoli ilmoittaa nimettyä toimitusta koskevasta ylivoimaisesta esteestä. Ilmoitus ylivoimaisesta esteestä tulee antaa kirjallisena - jos siirtojärjestelmän osapuolella ilmenee toimituskykyyn vaikuttava häiriö - jos siirtojärjestelmästä johtuen turvallisuus on uhattuna - jos samalla paineenvähennys- ja määrämittausasemalla on useimpia toimituskohteita
8 ja yhden toimituskohteen maakaasutoimitusten katkaiseminen yllä mainituista syistä aiheuttaa myös muiden toimitusten katkaisun 4.2. Järjestelmävastaavan tulee ilmoittaa keskeytyksestä verkonhaltijalle, jonka tulee ilmoittaa saadusta tiedosta asiaan kuuluville osapuolille välittömästi tiedon saatuaan. 4.3. Verkonhaltijoiden tulee toimitusehdoissaan edellyttää, että heillä on oikeus tilapäisesti keskeyttää maakaasun toimitus ja rajoittaa sitä, mikäli se on tarpeellista maakaasun toimittamiseen tarvittavien laitteiden tarkastuksen, korjauksen, huollon, muutostyön tai muun vastaavan syyn vuoksi. 4.4. Verkonhaltija tai Järjestelmävastaava ohjaa maakaasumarkkinoiden maakaasutoimituksia niin, että mahdollisesta toimitushäiriöstä aiheutuvat haitat jäävät mahdollisimman pieniksi. Poikkeusoloissa maakaasun jakelua voidaan säännöstellä viranomaisten toimesta. 4.5. Järjestelmävastaava varmistaa Suomen siirtojärjestelmän teknisten menettelytapojen yhteensopivuuden asianmukaisella tavalla ulkomaisten maakaasuverkkojen kanssa sekä lisäksi tarvittavista tiedonvaihtoyhteyksistä ja tiedonvaihdosta ulkomaille. 4.6. Järjestelmävastaava vastaa tasejakson sisällä suoritettavista tai aloitettavista toimenpiteistä taseen hallitsemiseksi. Maakaasutoimituksia valvotaan keskitetysti Gasum Oy:n keskusvalvomossa. 4.7. Verkonhaltijoiden on ilmoitettava maakaasuverkkonsa avoin toimittaja Järjestelmävastaavalle. 4.8. Verkonhaltijat eivät saa tehdä yhtäaikaisia kiinteitä toimitussopimuksia yli verkon tai sen verkkoonsyöttöpisteiden siirtokyvyn. Toimituskohteeseen ei saa tehdä sen siirtokyvyn ylittäviä kiinteitä toimitussopimuksia. 4.9. Jos maakaasun toimituskyky siirtoverkkoon vähenee merkittävästi, Järjestelmävastaava ottaa välittömästi yhteyden maakaasun toimittajaan ja siirtoverkonhaltijaan sekä aloittaa mahdollisten käytön leikkausten valmistelun. 4.10. Maakaasun käytön ylittäessä syötön tai siirtojärjestelmän siirtokyvyn, Järjestelmävastaava ohjaa siirtojärjestelmää käyttämällä siirtojärjestelmän säätökapasiteettia ja/tai leikkaamalla kiinteät toimitukset ylittävää käyttöä siten, kuin järjestelmän tekninen toimivuus edellyttää. 4.11. Säätökapasiteetin käyttö toteutetaan Järjestelmävastaavan siirtoverkonhaltijalle antamasta kehotuksesta siirtoverkostoon asennettua kompressorikapasiteettia käyttämällä siirtoverkon maksimipaineeseen saakka, maahantuojan maakaasun toimittajan kanssa tekemän hankintasopimuksen joustoa käyttämällä ja/tai siirtoverkon haltijan maakaasun käyttäjien kanssa tekemien käyttökohteiden maakaasun käytöstä tehtyjen sopimusten mukaisilla toimilla. 4.12. Maakaasun käytön leikkaaminen suoritetaan avoimen toimituksen hintaa ohjaamalla Järjestelmävastaavan määräyksestä. 4.13. Maakaasun toimituskyvyn edelleen vähentyessä kiinteitä toimituksia joudutaan leikkaamaan. Leikkaus perustuu Järjestelmävastaavan siirtoverkonhaltijalle antamaan määräyk-
9 seen, jolla sovittuja kiinteitä toimituksia leikataan, kunnes käyttö ja syöttö ovat tasapainossa. 5. Järjestelmävastaavan tarvitsemien teknisten tietojen ja käyttötietojen antaminen 5.1. Siirtoverkkojen haltijat ilmoittavat Järjestelmävastaavalle tiedot siirtoverkkonsa teknisestä kapasiteetista verkon eri osissa ja toimituskohteiden siirtotehojen maksimiarvot. Ilmoitukset tehdään vuosittain, kun toimituskohteiden siirtotehojen maksimiarvot määritellään ja kun ne muuttuvat. 5.2. Maakaasukaupan osapuolet ilmoittavat Järjestelmävastaavalle ennakkoon tasejaksoittain tehdyt kiinteät toimitussopimukset verkoittain menettelystä annetun asetuksen mukaan. 5.3. Sellaisista maakaasukaupan osapuolen toimenpiteistä, jotka saattavat aiheuttaa siirtoverkon maakaasutoimitusten tai maakaasun käytön keskeyttämisen tai siirtotehojen maksimiarvon olennaisen muuttumisen, ilmoittavat osapuolet asiasta Järjestelmävastaavalle mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja pyrkivät ajoittamaan tarvittavat toimenpiteet huomioiden osapuolten edut. 5.4. Maakaasukaupan osapuoli on velvoitettu ilmoittamaan Järjestelmävastaavalle siirtoverkkoon suoraan tai välillisesti liittyneiden polttoaineteholtaan yli 100 MW yksiköiden suunnitelluista käytön aloituksista ja päättymisistä etukäteen. Häiriön vuoksi lisääntynyt tai päättynyt käyttö ilmoitetaan välittömästi. 5.5. Milloin verkonhaltijalla on verkossaan osapuoli, joka hankkii tai myy maakaasua erilaisina kiinteinä toimituksina, tulee verkonhaltijan osaltaan huolehtia taseselvityksessä tarvittavien tietojen toimittamisesta Järjestelmävastaavalle. 5.6. Verkonhaltijan tulee luovuttaa Järjestelmävastaavalle järjestelmävastuun tehtävien hoitamiseksi maakaasuverkostonsa sijaintitiedot ensisijaisesti sähköisessä muodossa. 6. Maakaasun kaupankäyntiehdot käytäessä kauppaa kiinteinä toimituksina 6.1. Kauppoihin liittyvät siirto- ja jakeluvelvollisuudet joko siirtoverkossa ja/tai jakeluverkossa tulee maakaasukaupan osapuolen esittää hyväksyttäväksi verkonhaltijalle ennen kaupasta päättämistä. Verkonhaltijalla on oikeus olla hyväksymättä ja vahvistamatta kauppoihin liittyvää siirtoa ja jakelua, jos verkon siirtokyky, verkon ylläpito, järjestelmävastuun edellyttämät syyt tai maakaasun saatavuus sitä edellyttää. 6.2. Kaikki jälkimarkkinakaupat tulee ilmoittaa määräaikaan mennessä verkon siirtokyvyn laskemista ja taseselvitystä varten (KTM asetus 974/2000). 6.3. Järjestelmävastaava voi kokonaan tai osittain kieltää siirron ja jakelun osoitettavissa olevilla syillä seuraavissa tapauksissa: on olemassa perusteltu syy, että maakaasua ei riitä kiinteisiin toimituksiin siirtojärjestelmän siirtokyky ei riitä Järjestelmävastaava ilmoittaa kieltämisestä ja syistä jälkimarkkinavälittäjän kautta.
10 Järjestelmävastaava informoi kieltämisestä kaikkia maakaasukaupan osapuolia ja asianomaisia verkonhaltijoita. 6.4. Verkonhaltijat vastaavat toimitusehtojensa mukaisesti siirtojärjestelmässä maakaasun siirrosta ja siinä tapahtuvista puutteista tai virheistä, mahdollisista varapolttoaineen käyttökustannuksista tai niiden korvaamisesta ja siirtojärjestelmän säätökapasiteetin käytöstä tai käytön leikkaamisesta aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista. 7. Taseselvitys 7.1. Valtakunnallinen taseselvitys (KTM asetus 974/2000) käsittää koko maakaasun siirtojärjestelmän. Siirtoverkonhaltija selvittää siirtoverkon taseen ja jakeluverkonhaltija jakeluverkon taseen. Mikäli jakeluverkkoon myy siirtoverkon puolelta maakaasua useampi kuin yksi myyjä, tulee jakeluverkonhaltijan toimittaa siirtoverkonhaltijalle tiedot jakeluverkkoon myydyistä maakaasuista, jotta siirtoverkon taseselvitys voidaan tehdä ja jakeluverkon avoimen toimituksen määrä saadaan selville. 7.2. Taseselvitys perustuu tasejaksoittain rekisteröityyn maakaasumäärien mittaukseen ja maakaasun energiasisällön teholliseen lämpöarvoon. Taseselvitys tehdään energiayksikköinä (MWh). Järjestelmävastaava varaa mahdollisuuden edellyttää mittaustietojen siirtämistä suoraan Järjestelmävastaavan järjestelmään. Kaukoluennan ja rekisteröinnin tulee tapahtua tuntitasolla, jos maakaasun toimituksessa kyseessä on oikeutettu asiakas ja joka hankkii tai myy maakaasua kiinteinä toimituksina tai jos maakaasuverkkoon syötettävä maakaasu on peräisin eri lähteistä. 7.3. Järjestelmävastaava selvittää siirtoverkon maakaasutaseen siten, että selvityksen tuloksena saadaan kunkin tasejakson osalta selville tasepoikkeamat energiayksikköinä (MWh) maakaasun maahantuojan ja avoimen toimittajan välillä ja tasepoikkeama Suomen ja muiden maiden välillä. 7.4. Taseselvitys suoritetaan seuraavasti: ilmoitetut kiinteät toimitukset lasketaan yhteen ja tulosta verrataan mitattuun käyttöön kiinteiden toimitusten ylittävä käyttö on avointa toimitusta 7.5. Biometaanin, uusiutuvasta energialähteistä peräisin olevan kaasun, tai muun kaasun tuotannon, myynnin, oston ja käytön tase selvitetään osana maakaasun taseselvitystä. Biometaanin, uusiutuvasta energialähteistä peräisin olevan kaasun, tai muun kaasun bioominaisuustaseen selvitys voidaan korvata sertifikaattijärjestelmällä. Biokaasun sertifikaattijärjestelmällä biometaanin bio-ominaisuus erotetaan fyysisestä kaasusta, josta tulee maakaasuun rinnastettavaa kaasua. Bio-ominaisuudet siirretään sertifikaatilla käytettäväksi erillään fyysisestä kaasutoimituksesta. Syötettäessä biometaania siirtojärjestelmään Järjestelmävastaava edellyttää biometaanin tuottajan ja asiakkaan välillä käytävän kaasukaupan olevan kiinteää tai mitattua kaasutoimitusta josta tiedot toimitetaan verkonhaltijalle tasejaksoittain maakaasun taseselvitystä varten. Verkonhaltijat ovat velvollisia laatimaan biometaanitaseen omistamilleen tai hallinnoimilleen jakeluverkoille, mikäli niissä tuotetaan tai käytetään biometaania sekä ilmoittamaan
11 tuloksen järjestelmävastaavalle, jos tiedon saaminen on perusteltua maakaasutoimitusten selvitysten tai toisen osapuolen tasevastuun täyttämisen kannalta. 7.6. Lopullisen taseselvityksen tekeminen aloitetaan seuraavan kuukauden ensimmäisenä arkipäivänä. Järjestelmävastaava ilmoittaa taseselvityksen tulokset välittömästi avoimille toimittajille. Mahdollisten lisäysten jälkeen taseselvitys katsotaan lopulliseksi viimeistään kolmen kuukauden kuluttua. 7.7. Järjestelmävastaava voi periä valtakunnallisen taseselvityksen tekemisestä taseselvitysmaksun. Valtakunnallinen taseselvitys kattaa sekä siirtojärjestelmään tapahtuvan syötön että sieltä oton. 7.8. Valtakunnallisen taseselvitysmaksun suuruus määritetään aiheutuneisiin kustannuksiin perustuen ja se tullaan tarvittaessa perimään erillisenä maksuna. 7.9. Jokainen verkonhaltija tekee taseselvityksen omassa verkossaan. Ne verkot, joiden kautta maakaasukaupan osapuolet hankkivat tai myyvät maakaasua kiinteinä toimituksina, toimittavat laatimansa taseselvityksen Järjestelmävastaavalle menettelystä annetun asetuksen (KTM asetus 974/2000) mukaan. Verkkojen taseselvityksen tulee sisältää maakaasukauppaa käyvien osapuolten osto- ja toimitusmäärät energiayksikköinä (MWh) tasejaksoittain. Verkkojen taseselvitys tulee toimittaa Järjestelmävastaavalle sähköisessä muodossa. Gasum Oy PL 21, (Miestentie 1) 02151 Espoo Puh. 020 4471 Y-tunnus 0969819-3 www.gasum.fi Sähköinen laskutusosoite: Gasum Oy OVT-tunnus 003709698193 Välittäjän tunnus 003714377140 Paperilaskut: Gasum Oy OVT-tunnus 003709698193 PL 5392, 70701 Kuopio