VALITUSLUVAN JA VALITUKSEN KOHDE Kouvolan hovioikeuden tuomio Nro 1101, Diaarinumero R 08/156 annettu 3.10.2008

1 KORKEIMMALLE OIKEUDELLE VALITUSLUPA JA VALITUS VALITUSLUVAN JA VALITUKSEN KOHDE Kouvolan hovioikeuden tuomio Nro 1101, Diaarinumero R 08/156 annettu 3.10.2008 Asia Törkeä velallisen epärehellisyys ym. Hakija ja valittaja Tapio Yli-Kovero Osoite Torikatu 17, 13130 Hämeenlinna Puhelin 050-61331 Sähköposti tapio.yli-kovero@saunasampo.fi Tämän valitusluvan ja siihen liittyvän valituksen allekirjoitus on tämän valitusluvan ja valituksen sisältämän sähköpostin liitteenä olevassa erillisessä pdf-tiedostossa. 1

2 VALITUSLUPAHAKEMUS JA SEN PERUSTEET Pyydetään kunnioittavasti, että Korkein oikeus myöntää valitusluvan kysymyksessä olevan Kouvolan hovioikeuden päätöksen kumoamiseksi kokonaisuudessaan. Perustelut 1. Työsuhteen päättyessä velallisen itselleen maksama lopputili katsottiin maksetuksi ilman hyväksyttävä syytä, vaikka palkka oli vastikkeellinen, tehtyä työtä ei kyseenalaistettu eikä palkkaa pidetty kohtuuttomana. Kaikkia palkanmaksua koskevia määräyksiä oli noudatettu. Palkasta oli pidätetty ennakonpidätys ja palkka oli kirjattu palkaksi ko. kuukauden kirjanpidossa. Tuomio on KKO:n ennakkopäätösten KKO:2004:89, KKO:2004:68 ja 2004:119 vastainen, joissa päätöksissä todetaan velallisen voivan maksaa itselleen palkkaa kunhan palkanmaksua koskevia säädöksiä noudatetaan Kyse on lainsäädännön yhtenäisestä soveltamisesta. 2. Voiko syyllistyä kirjanpitorikoksen merkitsemällä kirjanpitoon vääriä tai harhaanjohtavia tietoja, jos jättää poistot tekemättä, vaikka tilinpäätöksestä suoraan näkyy, että poistot on tekemättä. Kyse on myös siitä täytyykö keskeneräisesti tuotekehitysprojektista tehdä poistoja ennen sen valmistumista. Kyse on siitä voiko ulkopuolisella olla yritystä parempi tietotuotekehitysprojektin valmistumissesta kuin yrittäjällä. Kyse on myös siitä, täyttyykö törkeän kirjanpitorikoksen rangaistavuusedellytys sillä, että poistot ovat määrältään suuria vaikka rahaa ei liikuteta. Kyse on myös siitä täyttyykö törkeän kirjanpitorikoksen tahallisuusedellytys siitä huolimatta, että käytäntö on HTM tilintarkastajan, verotarkastajien, yritystutkijoin tiedossa ilman että kukaan heistä olisi edes vihjannut rikokseen. Lisäksi erikoistilintarkastuksen tehnyt KHT tilintarkastaja ei ollut nähnyt teossa rikosta, vaikka hänen nimenomaisena tehtävänään oli selvittää rikollinen toiminta. Kyse on myös lainsäädännön yhtenäisestä soveltamisesta. Liitteenä L27 olevassa Helsingin Sanomien uutisessa kerrotaan Lappeenrannan Käräjäoikeuden vapauttaneen Lisitsynien pariskunnan kirjanpitorikossyytteestä, koska käytäntö oli verotarkastajien hyväksymä, jolloin heidän voida olettaa olevan tietoinen siitä, että kirjapidossa oli rikollista käytäntöä. 3. Voidaanko syyllistyä velallisen epärehellisyyteen, vaikka yritys ei ole rangaistavuuden edellyttämässä kriisitilanteessa. Kyse on siitä voiko olla ylivelkainen, kun on itselleen velkaa. Voiko yhtiön ylivelkaisuuden tarkastelussa jättää huomioon ottamatta se, että pääosa veloista on velkaa läheisyhtiölle. Tarkastellaanko velallisen epärehellisyyttä tekohetken todellisen tilanteen pohjalta vaiko vanhojen tilinpäätösten pohjalta takaisinsaantia konkurssipesään varten tehtyyn erikoistilintarkastuksen perusteella 2

3 VALITUS VAATIMUS Vaadin hovioikeuden tuomion kumoamista kokonaisuudessaan. Vaadin kaikkien syytteiden ja minulle tuomittujen vahingonkorvausten kumoamista. Vaadin minulle Käräjäoikeudessa ja ja Hovioikeudessa määrättyjen asianomistajien oikeudenkäyntikulujen poistamista. Vaadin minulle käräjä- ja hovioikeudessa koituneiden oikeudenkäyntikulujeni korvaamista valtion varoista laillisine viivästyskorkoineen tuomiopäivistä lukien. Asianajotoimisto Romo & Ilonen 6.380 eruroa 5.12.2007 ja 6.767,53 euroa 3.10.2008. Oikeusministeriö 248,74 euroa 5.12.2007 ja 159,60 euroa 3.10.2008. Tämän valituksen allekirjoitus on tämän valituksen sisältämän sähköpostin liitteenä olevassa erillisessä pdf-tiedostossa. PERUSTELUT Kohta 1 Velallisen epärehellisyys. Saunasampo Oy:n maksama lopputili ajalta 1.1-30.4.2002. Yli-Kovero oli syyllistynyt velallisen epärehellisyyteen, kun oli maksanut kyseisen palkan itselleen. Tehdyn työn vastikkeellisuutta ja palkan kohtuullisuutta ei ole kyseenalaistettu. Palkasta oli vähennetty ennakonpidätys ja se oli kirjattu palkaksi ko. kuukauden kirjanpitoon. Sekä hovioikeuden että käräjäoikeuden tuomion perusteluista näkee, että tuomiossa on kyse takaisinsaantilain määräajan laiminlyönnin korjaamisesta velallisen epärehellisyyttä koskevan lain varjolla. Konkurssin läheisyydessä tapahtuneille oikeustoimille on omat sääntönsä takaisinsaantilaissa, joka ei ole rikoslaki vaan ohjeisto yksityisoikeudellisen riitaasian ratkaisemiseksi. Takaisinsaantilaissa ja sen esitöissä ei sanota, että takaisinsaantiin johtava oikeustoimi olisi rikos. Vastikkeettomatkaan omaisuuden luovutukset eivät ole rikoksia, ellei kyse ole petoksesta, väärennöksestä tai muusta oikeudettomasta omaisuuden luovutuksesta. 3

4 Velallisen epärehellisyyttä koskevan lain esitöissä sanotaan omaisuuden luovutuksen tapahtuneen ilman hyväksyttävää syytä, jos se on vastikkeeton. Vastikkeelliselle eli hyväksyttävälle omaisuuden luovutukselle ei aseteta laissa eikä sen esitöissä minkäänlaisia muodollisia ehtoja tai rajoituksia. Myöskään se, että näkyvissä on taloudellisia vaikeuksia, ei kiellä omaisuuden vastikkeellista luovutusta. Laki kieltää vain sen, että taloudellisissa vaikeuksissa oleva velallinen ei saa luovuttaa omaisuuttaan vastikkeettomasti, mikä on sallittua, jos ei ole taloudellisia vaikeuksia. Syyttäjä ei ole edes väittänyt, että palkanmaksu olisi ollut vastikkeeton tai että palkka olisi ollut liian suuri suhteessa työpanokseen. Tähän mennessä Suomessa on lakikirjasta lukemalla voinut päätellä syyllistyykö rikolliseen tekoon. Jos takaisinsaantilain tarkoittaman määräajan laiminlyönti voidaan korjata näin heppoisella rikosperusteisella syytteellä ja vahingonkorvauskanteella, niin tästä tulee ylimääräinen muutoksenhakukeino laiminlyötyihin ja myös hävittyihin takaisinsaantikanteisiin. Tuomioistuin tulkitsee velallisten etua nurinkurisesti ja yritystoiminnan edellytyksiä vaarantaen. Hovioikeus tuomitsee ja tekee mahdottomaksi yrittäjän toiminnan konkurssin välttämiseksi. Tässäkin on kyse siitä, että yrittäjä yrittää välttää konkurssin, kuten liitteistä L21, L22 ja L23 käy ilmi. Kun yrittäjä yrittää välttää konkurssin, on luonnollista, että yrittäjä tinkii oman palkkansa maksuajankohdasta, jotta palkkarahoja voitaisiin käyttää yrityksen likviditeetin parantamiseksi. Tämä ei suinkaan tarkoita sitä, että yrittäjä luopuisi palkastaan ja alkaisi tehdä työtä ilman palkkaa. Jos hovioikeuden tuomio pysyy voimassa, niin tarkoittaa se sitä, että yrittäjä ei voi antaa konkurssin välttämiseksi minkäänlaista maksuaikaa palkastaan tai muistakaan vastikkeellisista saamisistaan, koska yrittäjä syyllistyy tällöin rikokseen tai joutuu työskentelemään ilman palkkaa. Syyttäjä ei ole tuonut esille minkäänlaista näyttöä sen tueksi, että olisin luopunut aikaisemmasta palkanmaksukäytännöstä ja että olisin tehnyt silloisen Saunasampo Oy:n kanssa sellaisen sopimuksen, että teen työtä vastikkeetta ilman palkkaa. Kun kyse on rikossyytteestä, on syyttäjällä näyttövelvollisuus. Hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden väitteen siitä, että ettei Yli-Koveron ja Taka-Hattelmalan Lämmönvaihdinliike Oy:n oltu sovittu 2.000 euron suuruisesta kuukausipalkasta ja ettei tällaista sopimusta ainakaan ole noudatettu. Tämä ihmeellinen väite ei perustu mihinkään tosiasioihin. Pakari ei ole todistanut että näin olisi ollut. Pakari on todistanut, että palkka kirjattiin maksetuksi tilikauden päätyessä. Se, että olisin luopunut aiemmasta käytännöstä ja alkanut tekemään palkatonta työtä on täysin käräjäoikeuden ja hovioikeuden mielikuvituksen tuotetta, jolle ei löydy mitään perustetta. Edes syyttäjä ei tällaista väitä. Syyttäjän vetoaa laissa takaisinsaannista konkurssipesään oleviin objektiivisiin takaisinsaantiperusteisiin, joilla ei ole relevanssia velallisen epärehellisyyttä koskeva rikosasiassa. Käräjäoikeuden siteeraama 39 luvun 1 2 kohta antaa yritykselle täyden vapauden valita palkanmaksun suoritustapa ja ei siten tee rikolliseksi valittua palkanmaksutapaa. 4

5 Tähän palkanmaksutapaan ei ole verottajallakaan ollut huomauttamista, kuten käy ilmi liitteenä L15 olevasta Saunasampoon kohdistuvasta verotarkastuskertomuksesta vuosilta 1998-1999. Rikoslain 3 luvun ( Rikosoikeudellisen vastuun yleisistä edellytyksistä ) 5 :n mukaan (13.6.2003/515) syyksiluettavuus. Rangaistuksen edellytyksenä on tahallisuus tai tuottamus. Jollei toisin säädetä, tässä laissa tarkoitettu teko on vain tahallisena rangaistava. Rikoslain 4 luvun ( Vastuuvapausperusteista ) 1 : (13.6.2003/515) Tunnusmerkistöerehdys. Jos tekijä ei ole teon hetkellä selvillä kaikkien niiden seikkojen käsilläolosta., joita rikoksen toteutuminen edellyttää, tai jos hän erehtyy sellaisesta seikasta, teko ei ole tahallinen. Palkanmaksun ja siihen liittyvien ennakonpidätys- ja muiden lakisääteisten velvoitteiden suorittamista koskevat määräykset antaa verottaja. Ei voida mitenkään väittää, että syyllistyy tahallisesti rikoksen, jos palkanmaksu on vastikkeellista ja sen suorittamistapaan ei verottajallakaan ole ollut mitään huomauttamista. Kun vielä tuolloin voimassa ollut laki vaatii syyllisyydelle vielä suurempaa, nimenomaisesti todettavaa tahallisuutta ja nimenomaista tietämystä syyllistymisestä rikokseen, ei voida mitenkään väittää minun syyllistyneen tahallisesti rikokseen. Kyseinen palkanmaksu oli täysin aikaisemman maksukäytännön mukainen. Kuten erikoistilintarkastuksesta kävi ilmi ja kuten tilintarkastaja todistajana muisteli, niin maksoin palkan tilikauden päättyessä. Kun konkurssin välttäminen oli mahdotonta maksoin itselleni lopputilin, koska myös tuolloin omalta kannaltani oli kyse tilikauden päättymisestä. Palkka oli aikaisemman käytännön mukainen ja perustui tehtyyn työhön, mitä syyttäjä ei ole kiistänyt. Lisäksi palkka oli yhtiön kirjanpidossa kirjattu asianmukaisesti palkaksi. Saunasammosta vuosilta1998-1999 tehdyssä verotarkastuksessa (liite L15) palkanmaksukäytännöstä ei esitetty moitteita, joten se mitenkään voi olla säädösten vastainen Hovioikeus perustelee tuomiotaan sillä, että palkasta pidätettyjä ennakonpidätyksiä ei tilitetty valtiolle. Tilittäminen olisi ollut rikos, koska se olisi ollut velan maksua ennen eräpäivää ja siten yhden velkojan suosimista. Ennakonpidätyksen maksamisen kannalta konkurssipäivän läheisyydellä ei ole merkitystä, koska kaikki huhtikuun alusta lähtien maksettujen palkkojen ennakonpidätykset voitiin maksaa vasta toukokuussa. Palkan maksussa olisi ollut moitittavaa, jos olisin maksanut bruttopalkan ennakonpidätystä vähentämättä. Maksoin vain ennakonpidätyksellä vähennetyn nettopalkan, johon minulla oli laillinen oikeus vastikkeena tehdystä työstä. En rikkonut mitään palkanmaksua koskevaa säännöstä. Palkalla ja ennakonpidätyksellä on täysin erilaiset oikeudelliset perusteet. Työntekijän palkkasaatava perustuu tehtyyn työhön ja kertyy työnteon myötä. Hovioikeuden tuomion perustelun logiikka on ristiriidassa KKO:n ennakkopäätöksen 2008:67 kanssa. Tuossa päätöksessä käsitellään palkan ja ennakonpidätyksen suhdetta. 5

6 Ennakkoperintälain 11 :n mukaan ennakonpidätys toimitetaan niin, että palkkaa maksaessaan suorituksen maksaja vähentää ennakonpidätysprosentin mukaan lasketun määrän rahana maksettavasta määrästä. Kun työntekijälle maksetaan vain nettopalkka, työnantajan katsotaan toimittaneen ennakonpidätyksen. Hovioikeuden perustelu on ristiriidassa tämän ennakkopäätöksen kanssa Hovioikeuden tuomio on ristiriidassa myös tähänastisen oikeuskäytännön kanssa. KKO:2004:89 ennakkopäätöksessä on kyse tapauksesta, jossa velallinen oli nostanut määräysvallassaan olevasta osakeyhtiöstä 1.7.1994-31.1.1995 välisenä aikana 440.045,52 mk. KKO katsoi käräjä- ja hovioikeuden tavoin, että velallisella oli oikeus nostaa 4.000 mk luontoisetujen lisäksi 15.000 mk (n.2.500 euroa) kuukaudessa perheensä elantomenoihin ja että tämän ylittävä osa nostoista oli omaisuuden hävittämistä ja siten velallisen epärehellisyyttä. Toin pääkäsittelyssä esille, että kyseessä oleva palkannosto käytettiin perheen elantomenoihin, mitä hovioikeus ei ole kirjannut näkyviin. Nostamani 2.000 euron bruttopalkka on huomattavasti pienempi kuin vuoden 1995 hintatason 15.000 markan nettopalkka, jonka nostamiseen elatusmenoja varten velallisella on KKO ennakkopäätöksen mukaan oikeus ilman, että hän syyllistyy velallisen epärehellisyyteen KKO:2004:119 ennakkopäätöksen mukaan: Jotta tehdyn työn korvaaminen voisi olla rikoslain 39 luvun 1 :n 2 kohdassa (769/1990) tarkoitettu hyväksyttävä syy yhtiön varojen luovuttamiseen, yhtiön tulee noudattaa niitä säännöksiä, jotka koskevat valittua korvauksen suorittamistapaa. Jos osakkeenomistajalle maksetaan palkkaa, on yhtiön noudatettava palkanmaksua koskevia, muun muassa kirjanpito- ja verolainsäädännön säännöksiä Tässä tapauksessa kaikkia säädöksiä on noudatettu. Palkasta on vähennetty ennakonpidätys ja suoritus on kirjattu palkaksi yhtiön kirjanpitoon kyseisenä kuukautena. KKO:n lausuma jättää yrityksen harkintavaltaan korvauksen suorittamistavan. Oleellista on vain se, että kirjanpito- ja verolain säädöksiä noudatetaan. Hovioikeuden tuomiosta ei käy ilmi, mitä säädöksiä ei oltu noudatettu. KKO:2004:119 ennakkopäätöksessä oli kyse siitä, että velallinen oli nostanut yhtiöstä rahavaroja, jotka oli kirjattu osaksi osakaslainaksi ja osaksi kassaan nostoksi. Koska nostoja ei oltu kirjattu palkanmaksuksi, ei niitä jälkikäteen voinut katsoa palkanmaksuksi. KKO:2004:68 ennakkopäätöksessä on kyse periaatteessa samasta asiasta. Velallinen oli nostanut yhtiöstä rahavaroja, jotka oli kirjattu osakaslainaksi. Koska nostoja ei oltu kirjattu palkanmaksuksi, ei niitä jälkikäteen voinut katsoa palkanmaksuksi. Kyseessä on myös pääkäsittelyssä esiintuomani sopimusrikkomus, jota hovioikeus ei ole lainkaan kirjannut. Vapaaehtoista takaisinsaantia konkurssipesään koskevassa sopimuksessa, liite L25 Taka-Hattelman Lämmönvaihdinliike Oy:n konkurssipesä teki varauman, että se ei luovu tulevaan erikoistilintarkastukseen perustuvista takaisinsaanti- tai rikosperusteista kanteista. 6

7 Kyseessä oleva palkanmaksu oli sopimuksentekohetkellä konkurssipesän tiedossa ja sen osalta oli sovittu, ettei siitä vaadita takaisinsaantia. Erikoistilintarkastuksessa palkanmaksua ei pidetty rikoksena ja palkanmaksu oli tiedossa sopimuksen tekohetkellä. Näin ollen palkanmaksu ei tullut esille vasta erikoistilintarkastuksessa eikä sitä erikoistilintarkastuksessa katsottu rikokseksi. Kohta 2 Kirjanpitorikos, joka täyttää myös nyt voimassa olevan lain mukaisen törkeän kirjanpitorikoksen tunnusmerkistön. Saunasampo Oy:n kirjanpidossa ei oltu alettu poistamaan keskeneräisen kiuasprojektin aktivointeja, vaan ne oli pidetty samansuuruisina aktivointiajankohdasta vuodesta 1993 lukien. Saunasampo Oy:n tase-erittelyssä on ollut 84.166,40 markan saaminen konkurssiin menneeltä Kaurialan Saunatarvike Oy:ltä. Hovioikeuden mukaan poistojen tekemättä jättäminen ja taseessa oleva saaminen Kaurialan Saunatarvike Oy:ltä on olennaisesti vaikeuttanut oikean ja riittävän kuvan saamista kirjanpitovelvollisen taloudellisesta tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Tämän käsityskyvyn ylittävän tuomion ymmärtäminen vaatii tuomion taustan ymmärtämistä, mikä on selostettu liitteenä L1 olevasta Tapio Yli-Koveron kirjoittamasta hovioikeudelle tehdyn valituksen perustelujen johdanto-osasta, sivut 1-2. Lyhyesti selostettuna kyse on siitä, Saunasampo Oy:n (käytän yhtiöiden silloisia nimiä) konkurssipesän suurin velkoja Suomen Kylmäpussi Oy:n konkurssipesä pyrkii velallisen epärehellisyyskanteen avulla saamaan konkurssipesään vahingonkorvauksena Tapio Yli-Koverolta Suomen Kylmäpussin Saunasammolle, Janakkalan Osuuspankille ja Nordealle maksamia suorituksia, joita se ei takaisinsaantikanteen määräajan sisällä vaatinut konkurssipesään. Tätä tarkoitusta varten Suomen Kylmäpussin saatava Saunasammolta on saatava arvottomaksi, jolloin Suomen Kylmäpussi saadaan konkurssikypsäksi vuosia ennen Saunasammon konkurssia. Saunasampoa väitetään arvottomaksi, koska keskeneräisestä tuotekehitysprojektista ei oltu tehty poistoja. Suuri kysymysmerkki tältä osin on se, mikä yleinen etu vaatii syyttäjää toimimaan pesänhoitajien käsikassarana ja kantamaan hankkeen mahdollisen epäonnistumisen sisältämän riskin verovaroin. Hovioikeuden tuomio on puolueellinen ja yksipuolinen. Siinä toistetaan kumileimasimen tavoin syyttäjän ja konkurssipesien vaateet ja väitteet mutta ei käsitellä käytännössä ollenkaan vastaajan esittämiä todisteita ja oikeudenkäyntiväitteitä. Toin oikeudenkäynnissä esille sen seikan, että syytteet kohdistuvat mikroyhtiön kirjanpitoon ja että nykyisen lain mukaan tällaisten yhtiöiden tilejä ei tarvitse edes tarkistaa. Kun tämän KHT-tasoisen kirjanpitoteoreettisen 7

8 tulkintakysymyksen varjolla syytetään mikroyrityksen tilinpäätöstä virheelliseksi että se kaiken kukkuraksi täyttää törkeän kirjanpitorikoksen tunnusmerkistön, on se kärpäsen ampumista tykillä. Hovioikeus ei ole mitenkään tarkastellut väitettyä kirjanpitorikosta nykyisen tilintarkastuslainsäädännön kannalta ja tutkinut sitä minkälaisia vaatimuksia lainsäädäntö asettaa pienyrityksen kirjanpidolle. Lainsäädäntö asettaa aivan erilaiset vaatimukset pörssiyhtiön ja mikroyrityksen kirjanpidoille. Jo ennen mikroyrityksen vapauttamista tilintarkastusvelvollisuutta pienyhtiön kirjanpidolle ja tilinpäätökselle asetettiin pienemmät vaatimukset. KHT-yhdistyksen Palvelu Oy:n vuonna 2000 julkaisemassa teoksesta Osakeyhtiön tilinpäätösmalli uuden kirjanpitolain mukaan on oma luku pienyhtiön tilinpäätöksestä. Teoksessa pienyhtiöksi määritellään yhtiö, jonka liikevaihto on alle 20 mmk, tase alle 10 mmk ja palveluksessa on 50 henkilöä. Yksi näistä rajoista voi ylittyä. Nämäkin ovat vielä suuria yrityksiä verrattuna kyseessä oleviin mikroyrityksiin, joiden vastaavat luvut olivat noin 10 % ym. pienyrityksen yläraja-arvoista. Liitteenä L50 on ym. KHT-julkaisussa s.147 esitetty pienyrityksen vähimmäiskaavat: Tuloslaskelma LIIKEVAIHTO Liiketoiminnann muut tuotot Liiketoiminnann muut tuotot LIIKEVOITTO/-TAPPIO Taseen vastaavaa Aineelliset hyödykkeet Aineettomat hyödykkeet Sijoitukset Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset Muut saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Muut lyhytaikaiset saamiset Rahat ja pankkisaamiset Pienyrityksen taseen vähimmäiskaavasta ilmee kirjanpitolain sisältöpainotteisuuden periaate eli asiallisesti samantyyppiset omaisuuserät voidaan yhdistää yhdeksi tase-eräksi. Kaikki aineettomat hyödykkeet voidaan esittää yhtenä eränä.. Tämä tarkoittaa sitä, että taseeseen ei voi perehtyä ilman taseen liitetietoja. 8

9 Tilinpäätös ei voi antaa väärän kuvan yhtiön taloudellisesta asemasta, jos lukija ymmärtää lukemaansa. Tilinpäätöstä ymmärtämätön ei voi saada väärää kuvaa, koska hän ei voi saada minkään laista kuvaa yrityksen taloudellisesta tilasta. Oikean kuvan saamiseksi taseessa on oltava näkyvillä edellisen eli vertailuvuoden luvut. Vertailuvuoden lukujen perusteella vähäisetkin tiedot omaava lukija näkee kehityssuunnan ja myös sen, mitkä tasearvot ovat olleet muuttumattomia. Taseesta näkee suoraan yhdellä silmäyksellä onko poistoja tehty tai mm. onko käteiskassan arvo pysynyt muuttumattomana, mikä osoittaa suoraan, että oikeaa kassaa ei ole vaan, että kassa on jäänyt roikkumaan. Kirjanpito ja tilinpäätös voivat antaa väärän kuvan yhtiön taloudellisesta asemasta vain, jos tehdään sisällöllisesti vääriä kirjauksia. Jos esimerksi pitkävaikutteiset menot kirjataan rakennuksiksi tai sijoitusomaisuudeksi. Tällöinkin väärä kuva syntyy vain tilinpäätöstä ylimalkaisesti vilkaisevalle. Yrityskauppaa tai yhtiön lainoitusta koskevassa vakavassa päätöksenteossa yrityksen omaisuusarvot käydään aina yksityiskohtaisesti läpi ja väärät omaisuusarvot paljastuvat. Kohta 2.2a ja 2.2b Kirjanpitoon aktivoidut kehittämis- ja perustamismenot ja patentti sekä kohta 2.2d saaminen Kaurialan Saunatarvike Oy:ltä Aktivoinnit on tehty vuonna 1993, jolloin suuren pankkikriisin seurauksena. Saunasampo osti tuolloin Älykiukaan oikeudet ja tuotekehitystyön. Kaupassa ei liikuteltu rahaa, vaan Saunasampo ja sen sisaryritys Suomen Kylmäpussi Oy ottivat vastatakseen kiukaan siihenastisesta kehittämisestä johtuvien lainojen hoitokulut. Saunasampo Oy kannalta järjestelyn liiketaloudellinen perusta oli Älykiukaan liiketoimintapotentiaalin osto. Ilman tuoteoikeuksia ja tuotekehitystyön sen astisten tulosten ostamista ei olisi voitu perustaa Saunasampo Oy:tä. Lainojen hoidon, lyhennysten ja korkojen perusteella aineettomien hyödykkeiden kokonaisarvoksi arvioitiin 3.452.131,86 mk, joka katettiin taseessa osakepääomalla, emissiovoitolla ja vakautetulla lainalla. Johtoajatuksena oli se, että kiukaan valmistuttua lainojen lyhennysten alkaessa kaikki lainanhoitokulut voitaisiin kuitata aineettomia hyödykkeitä poistamalla ilman veroseuraamuksia. Liiketoimintasuunnitelmaan liittyvänä poistosuunnitelmana oli aloittaa poistojen tekeminen sitten kun kiuas on valmis. Näin menetellen pankeille maksettavat lainojen lyhennykset hoituisivat poistoilla normaalinana 5 vuoden poistoaikana. Poistojen aloittaminen kiukaan valmistumisen jälkeen oli perusteltua senkin takia, että kiukaan kehittyessä kiuasprojektin arvo pikemminkin kasvoi kuin väheni. Katsottiin, että aineettomien hyödykkeiden arvon pitäminen samansuuruisena vuodesta vuoteen vastasi parhaiten tosiasioita. Poistojen ennen aikainen aloittaminen olisi nollannut yrityksen arvon ja siten antanut harhaanjohtavan ja olennaisesti väärän kuvan yrityksen taloudellisesta asemasta. 9

10 Todistajana kuultu, kiuasprojektia läheltä seurannut Janavalo Oy.n omistaja Erkki Huopainen piti käytäntöämme oikeana, koska projektin arvo kasvoi sen edistyessä. Hän katsoi patentin voimassaoloajan vähenemisen kuittaantuvan projektin arvon kasvulla ja siten aineettomien hyödykkeiden kokonaisarvon antavan olennaisesti oikean kuvan Saunasammon taloudellisesta tilanteesta. Yllä esitetty pienyrityksen taseen vähimmäiskaava perustuu kirjanpidon sisältöpainotteisuuden vaatimukseen eli siihen, että tärkeämpää on kirjauksen oikea sisältö kuin sen ulkoinen muoto. Tämänkin perusteella on vähemmän tärkeää miten kyseiset aineettomat hyödykkeet otsikon sisällä jaotellaan. Tämä järjestely oli Saunasammon ja Kylmäpussin silloisen tilintarkastajan HTM Pentti Nikulan hyväksymä. Se tehtiin yhteistyössä silloisten velkojapankkien Janakkalan Osuuspankin ja Nordean edeltäjän kanssa. Sovittiin, että Saunasampo ja Kylmäpussi hoitavat vanhojen velkojen lyhennykset ja korot juoksevasti ja että Kylmäpussin lainojen lyhennykset alkavat sen jälkeen kun kiuas on saatu valmiiksi. Tämän todistaa sekin, että nämä velkojapankit eivät ole millään tavalla olleet vaatimuksillaan vaikuttamassa konkurssiin. Toin oikeudessa esille, että kyseisen sopimuksen, kirjauskäytännön ja poistojen aloittamisen kiukaan valmistuttua oli hyväksynyt silloinen tilintarkastajamme HTM Pentti Nikula. Siitä oli nimenomaisesti kysynyt verotarkastaja Jouni Hatakka vuonna 1997 (liite L2). Sen oli nähnyt vuosia 1998-1999 koskevan verotarkastuksen tehnyt verotarkastaja Ulla Härkönen (liite L15). Se oli näkyvissä joka vuosi veroilmoituksessa. Sen oli nähnyt Finnveran yritystutkija tehdessään Saunasampoa koskevan yritystutkimuksen Finnveran myöntämää lainaa varten. Sen oli nähnyt rahoittajapankkimme Nordean johtajat. Sen olivat nähneet Finnveran ja Nordean yritystutkijat tehdessään vuosittaista taseanalyysia Saunasammon ja Kylmäpussin tilinpäätöksistä. Yksikään näistä tilinpäätöksiin perehtyneistä ammattilaisista ei nähnyt tilinpäätöskäytännössä sellaista huomautettavaa, että olisi tuonut sen esille. Jos kyseessä olisi ollut törkeän kirjanpitorikoksen tunnusmerkistön täyttävä rikos, niin olisi luultavaa, että ammattihenkilöt olisivat sen huomanneet. Oheisena liitteenä L27 on kopio pääkäsittelyssä esiintuomastani Helsingin Sanomien uutisesta koskien Lisitsynien vapautumista kirjanpitorikossyytteestä. Siinä vapauttamisperusteena oli se, että verottaja oli hyväksynyt käytännön, jolloin katsottiin etteivät Lisitsynit olleet voineet tietää syyllistyvänsä kirjanpitorikokseen, koska verottaja oli hyväksynyt kirjanpitokäytännön. Hovioikeus toteaa: Kirjanpitoon aktivoitujen pitkäaikaisten perustamis- ja kehittämismenojen poistaminen ei ole yrityksen vapaasti harkittavissa. Niiden poistovelvollisuuden kannalta merkitystä ei ole sillä, että tuotteen jatkokehityksestä aiheutuu uusia kuluja. Yhtiön olisi tullut aloittaa perustamis- ja kehittämismenojen poistot heti, kun tuotetta ryhdyttiin kaupallisesti myymään. Poistojen tekemättä jättäminen täyttää kirjanpitorikoksen tunnusmerkistön: Tuomion mukaan se täytti myös nykyisen lain mukaisen törkeän kirjanpitorikoksen tunnusmerkistön. Ehkä hovioikeuskin ymmärsi ajatuksen järjettömyyden ja ei iljennyt kirjoittaa sitä tähän kaikkien naurettavaksi. 10

11 Kirjanpitolain mukaan aktivoidut pitkävaikutteiset menot ja aineettomat oikeudet poistetaan niiden vaikutusaikana. Vaikutusaikaa ei ole laissa tai sen esitöissä mitenkään määritelty. Lienee pidetty itsestään selvänä, että poistot aloitetaan silloin kun sorvi on asennettu tai kehitysprojekti on valmis. Lienee itsestään selvää on se, että yritys itse ja ainoastaan yritys voi määritellä sen, milloin hanke tai tuote on valmis. Ainoa asiasta löytämäni näkemys poistojen aloittamisesta on KHT-yhdistyksen palvelu Oy:n vuonna 2000 julkaisemassa teoksesta Osakeyhtiön tilinpäätösmalli uuden kirjanpitolain mukaan, jonka sivulla 46 siteerataan KILA:n lausuntoa 1579/1999, jonka mukaan Poistot aktivoiduista pitkävaikutteisista menoista tulee aloittaa heti menojen syntymiskautena. Poikkeustapauksissa poistojen aloittamista voidaan lykätä siihen tilikauteen, jolloin menoista alkaa kertyä tuloja. Poistojen lykkääminen edellyttää kohtuullista varmuutta vastaisuudessa kertyvien tulojen riittävyydestä aktivoitujen pitkävaikutteisten menojen kattamiseen. Tämäkin KILA lausunto antaa mahdollisuuden poistojen aloittamisen hankkeen valmistumisen jälkeen, kun siitä alkaa kertyä tuloja. Hovioikeus tietää, että kiuas oli valmis, vaikka se ei ollut nähnyt yhtäkään kiuasta tai yhtäkään piirustusta. Hovioikeudella ei ole mitään näyttöä, ainoastaan tilintarkastajan kertomus siitä, että joitakin kiukaita oli myyty. Ainoa todellinen näyttö olisi ollut se, että syyttäjä esittää piirustuksin tai konkreettisen kiukaan avulla, että 1990 luvun alkupuolen, vuosituhannen vaihteen ja tämänhetkisen kiukaan olevan oleellisilta osin samanlaisia. Hovioikeus pitää yhtenä merkkinä kiukaan valmistumisesta sitä, että tuotekehitysmenoja ei ole aktivoitu vuoden 1993 jälkeen. Hovioikeudelle se on merkki siitä, että tuote on valmis. Jos hovioikeus olisi perehtynyt kirjanpitoon ja tilinpäätösten laatimiseen, niin se tietäisi, että tuotekehitysmenot kirjataan pääsääntöisesti sen vuoden kuluiksi, jolloin ne syntyvät ja että niitä aktivoidaan vain poikkeustapauksessa. Näin ollen se, että aktivointeja ei ole tehty vuoden 1993 jälkeen ei osoita mitenkään, että kiuas olisi ollut valmis. Se kertoo ainoastaan sen, että ihan niin huonosti ei ole mennyt, että vuosittaisia tuotekehitysmenoja olisi täytynyt aktivoida taseeseen. Alkeellisetkin tiedot käytännön tuotekehitys- ja yritystoiminnasta omaava ymmärtää, että aiempaan liiketoimintaan ja liikevaihtoon nähden suuret tuotekehitysprojektit voidaan toteuttaa vain joko suurella lisärahoituksella tai vähitellen prototyyppejä ja kehitysversioita myyden. On täysin normaalia, että prototyypit ja kehitysversiot myydään asiakkaalle käyttökokemuksia ja koekäyttöä varten. Selostin oikeudelle, että valmistamamme Älykiukaan kohderyhmänä on suuret ja kovassa käytössä olevat saunat, kuten uimahallien, hotellien ja kolmivuorotyöpaikkojen saunat. Selitin myös, että ääritapauksessa kiukaalle heitetään löylyä 16 tuntia päivässä. Selitin myös, että käyttökokemusten ja kestävyyden samoin kuin uskottavuuden saaminen edellyttää usean vuoden käyttökokemuksia. 11

12 Sanoin, ettei meillä eikä edes isommillakaan yrityksillä ole mahdollisuutta pitää kiuasta itsellämme koekäytössä ja heittää löylyä kiukaalle jatkuvasti monen vuoden ajan. Sanoin, että liiketoimintasuunnitelmamme oli kehittää ja testata kiuasta asiakkaiden rahoilla ja tiloissa. Sanoin, että liiketoimintasuunitelmamme mukainen poistosuunnitelma oli se, että poistamme aineettomat hyödykkeet tasapoistoina viidessä vuodessa sitten, kun saamme kiukaan valmiiksi. Toin esille myös sen, että liiketaloudellisesti tarkastelna tuotteen valmiiksi saamiseen kuuluu myös sen kaupallistaminen eli se, että tuotetta aletaan mainostaa ja markkinoida heti kun se on kaupallisesti valmis. Totesin, että tämänkään tarkastelun perusteella kiuas ei ollut valmis, koska emme olleet vielä aloittaneet sen laajamittaista markkinointia. Todistajana kuultu kiukaan tunteva, kiukaaseen osia valmistavan Janavalo Oy:n omistaja Erkki Huopainen sanoi hovioikeudenkin selostuksen mukaan, että kyseessä ei vielä tuolloin ollut vapaasti markkinoitava tuote Hovioikeuden hyväksymän tasetarkastelun mukaan olen laiminlyönyt poistot aineettomista oikeuksista vuosina 1998-2001. Sanoin hovioikeudelle, että vaatimus poistoista vuosina 1998-2001 on spekulatiivinen ja mielivaltainen. Sanoin, että jos keskeneräisestä kiuasprojektista pitäisi tehdä poistot, niin hovioikeuden hyväksymillä perusteilla poistojen olisi pitänyt alkaa vuonna 1993, jolloin ensimmäinen prototyyppi myytiin. Näin olen ainoa poistamattomuuden vaihtoehto voi olla se, että pitkävaikutteiset menot oli oltava kokonaan poistettu vuoden 1998 lopussa. Toisin kuin tuomioissa sanotaan, en missään vaiheessa ole puhunut 20 vuoden poistoajasta, johon ei ole minkäänlaisia liiketaloudellisia perusteita. Kun noudatetaan hovioikeuden logiikan mukaista poistoa, kumoutuvat kaikki erikoistilintarkastuksessa esitetyt laskelmat ja johtopäätökset. Vuosien 1998-2001 taseita ei voida korjata laskennallisilla poistoilla, koska poistettavaa ei enää ole. Tällöin vuosien todellista tulosta kuvaavat kirjanpidon tulokset sellaisenaan. Kirjanpidon sisältöpainotteisuuden periaatteesta johtuen oleellisinta asiassa on selvittää se, vastasiko aineettomien hyödykkeiden arvo kiuasprojektin todellista arvoa. Syyttäjän mukaan kiuasprojekti oli arvoton. Syyttäjä ei ole esittänyt muuta arvoa. Syyttäjä ei ole edes pyrkinyt selvittämään kiuasprojektin todellista arvoa. Ostin Saunasammon liiketoiminnan ja oikeuden käyttää Saunasammon nimeä konkurssipesältä heti konkurssin jälkeen, jolloin Saunasammon toiminta jatkui keskeytyksettä konkurssin jälkeen. Ohessa on käräjäoikeudelle todisteena esittämäni Saunasampo Oy:n tilinpäätös 1.1.-31.12.2006 (liite L3) ja kirjanpitoajo 1.1.-31.8.2007 (liite L4) sekä uutena todisteena Saunasampo Oy:n tase ja tuloslaskelma 1.1.-31.12.2008 (liite L49). Tuloslaskelmasta käy ilmi, että vuonna 2007 Saunasammon liikevaihto kasvoi edellisen vuoden 254.393 eurosta 397.317 euroon ja että Saunasammolla ei ollut pankkivelkaa ja että lyhytaikaista juoksevaan toimintaan liittyvää velkaa oli yhteensä 50.140 euroa. 12

13 Lukuja tarkasteltaessa on otettava huomioon, että Saunasampo on maksanut kaikki vanhan Saunasammon liiketoimintaan liittyvät osto- ja muut velat yhteensä noin 50.000 euroa. Lisäksi Saunasampo on maksanut liiketoiminnan ostoon, takaisinsaantiin ja oikeudenkäynteihin liittyviä kuluja noin 70.000 euroa eli enemmän kuin konkurssivelkoja jäi maksamatta. Lisäksi jatkuva oikeudenkäyntikierre on hidastanut kiukaan kehitystyötä henkisesti, ajankäytöllisesti ja myös rahallisesti, koska rikossyytteen takia Saunasampo on ollut välillisesti luottokelvoton, mikä on rajoittanut kiukaan kehittämis- ja erityisesti markkinoinnin aloittamispanostuksia. Kun näistä vaikeuksista huolimatta vuonna 2007 liikevaihto kasvoi 56 % ja yritys oli käytännössä velaton, niin hovioikeuden näkemys kiuasprojektin arvottomuuteen ei voi perustua mihinkään näyttöön ja on tosiasioiden vastainen. Tosiasioissa pitäytyen ei voida mitenkään väittää, että Saunasammon tilinpäätös vuonna 2001 olisi antanut olennaisesti väärän kuvan yhtiön taloudellisesta asemasta. Missään nimessä nykyisin voimassa olevan kirjanpitolain mukaisen törkeän kirjanpitorikoksen tunnusmerkistö ei täyty. Tilinpäätöksestä ei voinut saada väärää kuvaa yrityksen taloudellisesta asemasta Huolimatta siitä, mikä oli yrityksen kiuasprojekti todellinen arvo ei taseesta voi saada väärä kuvaa yrityksen taloudellisesta asemasta. Taseesta näkee suoraan, että pitkävaikutteisista menoista ja aineettomista oikeuksista ei ole tehty poistoja. Tilinpäätös ei voi antaa väärää kuvaa yhtiön taloudellisesta asemasta eikä harhauttaa ammattimiestä eikä edes tilinpäätöstä lukemaan pystyvää henkilöä. Asiasta nimenomaisesti kysyttynä tilintarkastaja Pakari todisti näin olevan. Myös todistaja Huopainen todisti ettei tilinpäätöksiä ymmärtävä voi saada väärää kuvaa, koska aktivoiduista pitkävaikutteisista menoista ja aineettomista oikeuksista, saamisista ja muista omaisuuseristä ei voi päätellä mitään relevanttia ilman, että tutustuu niiden todelliseen sisältöön. Sama koskee taseessa olevaa saamista konkurssiin menneeltä Kaurialan Saunatarvikkeelta. Tämä saaminen oli syntynyt kiuasprojektin ostoon liittyvästä vanhojen velkojen hoitovelvoitteesta. Lainanhoitokulut olisi pitänyt kirjata kuluiksi, mutta tulos ei sitä sallinut. Kulut olisi voitu aktivoida aineettomiin hyödykkeisiin, koska ne johtuivat samasta liiketoiminnan ostosopimuksesta kuin muutkin aktivoidut menot. Saaminen Kaurialan Saunatarvikkeelta ei anna väärää kuvaa taloudellisesta asemasta, koska sen täysin näkyvissä taseen liitetiedoissa otsikolla muut saamiset. Sitä ei oltu yritetty piilottaa esimerkiksi ostovelkoihin, jolloin sen olisi voinut olettaa liittyvän yrityksen juoksevaan toimintaan. Kuten aiemmin on jo todettu, jokainen tilinpäätöstä ymmärtävä tietää, että omaisuuserien tasearvot varsinkin vielä 7 vuotta sitten olivat viitteellisiä ja että niillä välttämättä ei ollut mitään tekemistä omaisuuserien käyvän arvon kanssa. Taseen liitetiedoissa oli selvästi näkyvissä, että saaminen oli Kaurialan Saunatarvike Oy:ltä eli oli helposti selvitettävissä, että se oli saaminen konkurssiin menneeltä yhtiöltä. Ammattimies ei voi saada oleellisesti väärää kuvaa yrityksen taloudellisesta tilasta muutoin kuin törkeästi laiminlyömällä tilinpäätöksen tulkintaan kuuluvan omaisuuserien sisällön selvittämisen. 13

14 Sellainen henkilö, joka ei tätä ymmärrä ei muutenkaan ymmärrä tilinpäätöksestä niin paljon että sitä kannattaisi edes lukea. Toin esille, että taseita ei oltu lähetetty kaupparekisteriin, joten kukaan ulkopuolinen ollut voinut saada väärää kuvaa yrityksen taloudellisesta tuloksesta. Taseet oli nähnyt ainoastaan verottaja, Finnvera ja Nordea. Kun verottajan ja pankkien yritystutkijoiden ammattitaitoa ei voi kyseenalaistaa, ei ole yhtään sellaista tahoa, joka olisi voinut saada väärän kuvan yrityksen taloudellisesta asemasta. Minut on tuomittu ehdolliseen vankeuteen teosta, jolla ei ole kohdetta, uhria. Jos kirjoitan häväistyskirjeen lähettämättä ja näyttämättä sitä kenellekään, niin hovioikeuden logiikan mukaan syyllistyn törkeään kunnianloukkaukseen. Rangaistavuuden tahallisuusedellytys ei täyttynyt On mahdotonta, että rikoksen rangaistavuuden edellytyksenä oleva tahallisuus ja tietoisuus teon rikollisesta luonteesta olisi täyttynyt. Toin esille myös, että erikoistilintarkastuksen suorittanut KHT tilintarkastaja Pakarikaan ei huomannut minkäänlaista kirjanpitorikosta, vaikka Tarkastuksen tavoitteena on suppealla erityistilintarkastuksella selvittää mahdolliset olennaiset takaisinsaannit ja rikollinen toiminta Toin oikeudessa esille, että kyseisen kirjauskäytännön ja poistojen aloittamisen kiukaan valmistuttua oli hyväksynyt silloinen tilintarkastajamme HTM Pentti Nikula. Siitä oli nimenomaisesti kysynyt verotarkastaja Jouni Hatakka vuonna 1997 (liite L2). Sen oli nähnyt vuosia 1998-1999 koskevan verotarkastuksen tehnyt verotarkastaja Ulla Härkönen (liite L15). Se oli näkyvissä joka vuosi veroilmoituksessa. Sen oli nähnyt Finnveran yritystutkija tehdessään Saunasampoa koskevan yritystutkimuksen Finnveran myöntämää lainaa varten. Sen oli nähnyt rahoittajapankkimme Nordean johtajat. Sen olivat nähneet Finnveran ja Nordean yritystutkijat tehdessään vuosittaista taseanalyysia Saunasammon tilinpäätöksestä. Yksikään näistä tilinpäätöksiin perehtyneistä ammattilaisisita ei nähnyt tilinpäätöskäytännössä sellaista huomautettavaa, että olisi tuonut sen esille. Jos kyseessä olisi ollut törkeän kirjanpitorikoksen tunnusmerkistön täyttävä rikos, niin olisi luultavaa, että ammattihenkilöt olisivat sen huomanneet. Kuinka voidaan edes olettaa, että olisin voinut tietää tilinpäätöskäytäntöni olevan niin rikollista, että se kaiken lisäksi täyttää törkeänkin kirjanpitorikoksen tunnusmerkistön. Miten voin varmuudella tietää sen, kun yksikään tilinpäätösammattilainen ei sitä huomannut tai edes epäillyt eikä varta vasten asiaa tutkinut erikoistilintarkastajakaan sitä tunnistanut. 14

15 Teko ei voi mitenkään täyttää törkeän kirjanpitorikoksen tunnusmerkkejä. Kirjanpitorikos 1. 9 (31.1.2003/61) Jos kirjanpitovelvollinen, tämän edustaja, kirjanpitovelvollisessa oikeushenkilössä tosiasiallista määräysvaltaa käyttävä tai se, jonka tehtäväksi kirjanpito on toimeksiannolla uskottu, 1) laiminlyö liiketapahtumien kirjaamista tai tilinpäätöksen laatimista vastoin kirjanpitolainsäädännön mukaisia velvollisuuksia, 2) merkitsee kirjanpitoon vääriä tai harhaanjohtavia tietoja taikka 3) hävittää, kätkee tai vahingoittaa kirjanpitoaineistoa ja siten vaikeuttaa oikean ja riittävän kuvan saamista kirjanpitovelvollisen toiminnan tuloksesta tai taloudellisesta asemasta, hänet on tuomittava kirjanpitorikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. 9 a (31.1.2003/61) Törkeä kirjanpitorikos Jos kirjanpitorikoksessa 1) liiketapahtumien kirjaaminen tai tilinpäätöksen laatiminen laiminlyödään kokonaan tai olennaisilta osiltaan, 2) väärien tai harhaanjohtavien tietojen määrä on huomattavan suuri, ne koskevat suuria summia tai ne perustuvat sisällöltään vääriin tositteisiin taikka 3) kirjanpito hävitetään tai kätketään kokonaan tai olennaisilta osiltaan taikka sitä vahingoitetaan olennaisilta osiltaan ja kirjanpitorikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä kirjanpitorikoksesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi. Mikään ylläolevista kirjanpitorikoksen tunnusmerkeistä ei täyty. 1) En ole laiminlyönyt liiketapahtumien kirjaamista enkä tilinpäätöksen laatimista miltään osin. 2) En ole merkinnyt kirjanpitoon vääriä tai harhaan johtavia tietoja ja missään nimessä tietojen määrä ei ole suuri. Tiedot eivät koske suuria summia siinä mielessä kuin laissa tarkoitetaan, koska syytteenalaiset teot eivät koske rahasiirtoja, vaan vuonna 1993 solmittuun sopimukseen perustuvien liittyvien arvostamista. 3) En ole hävittänyt tai kätkenyt kirjanpitoa miltään osin. 15

16 Minua syytetään siitä, että en aloittanut poistoja keskeneräiseksi tietämästäni tuotekehitysprojektista. Poistojen tekemisessä tai tekemättä jättämisessä ei liikuteta rahaa. Kukaan ei voita eikä kukaan häviä. Mikä tekee teosta törkeän?. Onko se se, että kyse oli reilun 500.000 euron aktivoiduista menoista. Jos kyse olisi ollut 10.000.000 eurosta, niin olisiko rikos ollut jo niin törkeä, että siitä olisi saanut pari vuotta ehdotonta vankeutta? Törkeä on tärkeä sana tässä yhteydessä. Jos teko olisi ollut vain kirjanpitorikos, niin sen vanhentumisaika on viisi vuotta ja rikos olisi vanhentunut. Nyt poistojen aloittaminen vasta kiukaan valmistumisen jälkeen tulkitaan törkeäksi kirjanpitorikokseksi sen takia, että minua voidaan rangaista eli varsinaisesti sen takia, että Kylmäpussin konkurssipesänhoitajan minua kohtaan esittämät vahingonkorvausvaatimukset voisivat menestyä. Tämä on ainoa syy. En mitenkään voi nähdä, että yleinen etu vaatisi poliisia tutkimaan, syyttäjää syyttämään ja oikeutta tuomitsemaan kaltaistani nappikauppiasta poistojen tekemiseen liittyvästä kirjanpitorikoksesta semminkin kun poistoissa rahaa ei liiku mihinkään suuntaan. Luulisi viranomaisilla olevan tärkeämpääkin tekemistä. Edellä olevan perusteella tuomion kohta 2 on kokonaisuudessaan kumottava. On nurinkurista, että syytetyn pitää todistaa syyllisyytensä sen sijaan, että vaadittaisiin länsimaisen oikeuskäsityksen tavoin syyttäjää todistamaan syyllisyys. Kohta 3 Törkeä velallisen epärehellisyys Suomen Kylmäpussi oli maksanut Nordealle ja Janakkalan Osuuspankille vuonna 1993 solmittuun Saunasammon perustamissopimukseen liittyviä velanhoitokuluja ja rahoittanut Saunasampo Oy:n toimintaa. Viitaten kohdassa 1 esitettyyn rangaistavuuden tahallisuusvaatimukseen ja erityisesti tekohetkellä voimassa olevan tietoisuusvaatimukseen, joka tuon lain esitöissä määriteltiin niin, että pitää voida osoittaa, että velallinen oli nimenomaisesti tietoinen tekonsa rikollisesta luonteesta rangaistavuudesta eli teon rangaistavuus vaatii, että velallinen, nimenomaan velallinen on tietoinen tekevänsä tahallisesti rikoksen. Tämä tietoisuuden selvittäminen vaatii kaikkien teonaikaisten olosuhteisen ja sen asiakokonaisuuden selvittämistä, jotka ovat vaikuttaneet teon motiiveihin. Teon rangaistavuus edellyttää, että velallinen on ollut tietoinen olevansa taloudellisessa kriistilanteessa. Velallinen muodostaa käsityksensä taloudellisesta asemastaan kaikkien tiedossaan olevien asiaan liittyvien seikkojen valossa. Tämä tarkoittaa sitä, että tässä tapauksessa kriisitilan tunnistaminen ja tiedostaminen edellyttää toisiinsa sidoksissa olevien Saunasammon ja Kylmäpussin muodostaman kokonaisuuden taloudellisen tilanteen selvittämistä. 16

17 Saunasammon taloudellinen tilanne 31.12.2001 Ylivelkaisuus ja maksukyvyttömyys Liiketaloustieteen ja myös takaisinsaantilain esitöiden mukaan yritys on pysyvästi ylivelkainen silloin, kun sen odotettavissa olevat tulot eivät riitä velkojen hoitoon. Tarkastelu edellyttää odotettavissa olevien tulojen tarkastelua. Tällaista tarkastelua ei ole tehty erikoistilintarkastuskertomuksessa eikä muussakaan syyttäjän todistusaineistossa. Oheisessa liitteessä L41 on Saunasammon tase ja tuloslaskelma vuosilta 1998-2001 eli täysiltä tilikausilta ennen konkurssia, esitutkintapöytäkirjan sivut 57 ja 60. Yksikään edes alkeeliset tiedot kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä omaava henkilö ei voi saada tilinpäätöksestä väärää kuvaa. Sokea Reettakin näkee, että huonosti on mennyt, mutta myös sen, että kehitys on ollut hyvin positiivista. Tuloslaskelmasta näkee, että vuosi 1999 oli hyvin vaikea, kun liikevaihto romahti 24 prosenttia 667.066 markkaan ja käyttökate huononi 289.794 markkaan, -33,5 prosenttiin liikevaihdosta. Yritystoimintaa ymmärtävä ei pitäisi huonona selityksenä sitä, että tuote ei ollut valmis ja että siinä oli ongelmia. Yritystoimintaa ymmärtävä näkee myös sen, että vuodesta 1999 vuoteen 2001 liikevaihto kasvoi 106 % ja käyttökate parani -203.559 markasta +127.862 markkaan eli 331.421 mk. Yritystoimintaa ymmärtävä näkee tuloslaskelmasta helposti, että yritys on hurjassa kasvussa ja että kasvun jatkuessa velkojen hoidon ei voida olettaa olevan ylipääsemätöntä. Hovioikeuden mukaan Saunasampo oli vuoden 2001 päättyessä arvoton. Esitin hovioikeudessa kysymyksen kumpi olisi rehellisempää: sekö että poistoja ei oltu aloitettu vaiko se, että Saunasampo olisi poistettu arvottomalksi, jolloin olisin voinut myydä sen eurolla. Oletin, että poistaminen ja myynti eurolla olisi varmasti johtanut rikossyytteeseen, jossa Saunasampo olisikin ollut kovin arvokas ja rikokseni vakava. Sanoin myös, että näytän olevan tilanteessa, jossa teen niin tai niin aina tulee linnaa. Toin esille myös sen, että kirjanpitokäytäntö oli yhtiökokouksen hyväksymä. Toin esille myös sen, että poistokäytäntö ei ole sellainen osakeyhtiölain vastainen teko, että voisin tai minun olisi täytynyt siihen yhtiökokouksen tahdon vastaisesti puuttua. Takaisinsaantia varten laadittu erikoistilintarkastuskertomus ei miltään osin täytä rikostutkinnalle asetettuja vaatimuksia. Siinä sanotaan mm järjettömästi s. 7: Toiminnan kassavirta on ollut suunnilleen tasapainossa. Toimintaa on rahoitettu lisäämällä lyhytaikaista velkaa. Miten kassavirta voi olla likimain tasapainossa ja silti toimintaa on rahoitettu lisäämällä lyhytaikaista velkaa? Jos toiminnan kassavirta on tasapainossa, niin mihin sitä lisävelkaa tarvitaan? 17

18 Liitteenä L41 olevasta taseesta nähdään, että vuoden 1999 lopussa vierasta pääomaa oli 1.555.590 mk, vuonna 2000 velkaa oli 1.803.287 ja vuonna 2001 velkaa oli 1.821,195. Vuonna 1999 velat per liikevaihto oli 2,33, vuonna 2000 suhde oli 1,65 ja vuonna 2001 suhde oli 1,32. Liikevaihdon kasvaessa kasvaa yritykseen sitoutuvan käyttöpääoman määrä lähes samassa suhteessa. Vaikka liikevaihto yli kaksinkertaistui vuodesta 1999 vuoteen 2001, kasvoi yrityksen tase kasvoi vain 6.738 mk, 1.100 euroa, 0,2 %. Tämä jos mikään osoittaa, että toimintaa ei rahoitettu lisäämällä lyhytaikaista velkaa. Päin vastoin suhteellinen velkaantuminen väheni selvästi. Erikoistilintarkastaja määrittelee yrityksen ylivelkaiseksi, kun sen velat ylittävät ulosmittauskelpoiset varat. Tämä on likvidaatiomääritelmä, joka voi päteä vain yrityksen lopetettua toimintansa. Teoreettisen likvidaatioarvion perusteella tilintarkastaja sanoo, että Saunasampo olisi ollut tilinpäätöksestä 31.12.1999 lähtien ylivelkainen. Liiketaloustieteessa ja myös takaisinsaantilain esitöissä määritellään ylivelkaisuus toiminnan jatkamisen näkökulmasta. Tällöin yritys on ylivelkainen, jos se ei pysty odotettavissa olevilla tuloillaan selviytymään veloistaan. Näin ollen toimivan yrityksen ylivelkaisuutta ei voi määritellä tekemättä selvitystä yrityksen tulevaisuuden näkymistä. Kun yrityksen liikevaihto kaksinkertaistui vuodesta 1999 vuoteen 2001, niin on kovin uskaliasta väittää, että yritys olisi niin toivottamassa jamassa, että sen ei voisi uskoa pystyvän selviytymään veloistaan Erityistilintarkastaja määrittelee maksukyvyttömyyden niin, että yhtiö on maksukyvytön silloin kun se on muuten kuin tilapäisesti kykenemätön maksamaan velkojaan niiden erääntyessä. Liitteenä 42 on Asiakastiedon maksuhäiriöraportti (esitutkintapöytäkirjan s. 68). Siitä käy ilmi, Saunasammolla on ollut vain kaksi (9.387 euroa ja 3.418 euroa) verottajaan liittyvää maksuhäiriömerkintää, nekin vuonna 2001. Liitteenä L21 olevasta Tapio Yli-Koveron kirjeestä verottajalle käy ilmi, että Saunasammolla oli verottajan kanssa tehty maksusuunnitelma vuoden 2002 helmikuulle. Maksusuunnitelman sisältää yleensä alkuperäisen eräpäivän siirtämisen myöhempään ajankohtaan. Eräpäivän siirtäminen tarkoittaa sitä, että velan ei voi katsoa erääntyen ennen uuden maksusuunnitelman mukaista eräpäivää. Näin ollen Saunasammon ei voida katsoa olleen maksukyvytön ennen vuotta 2002. Vaatimuksestani huolimatta hovioikeus jättää käräjäoikeuden ja erikoistilintarkastajan tavoin Saunasampo Oy taloudellista asemaa arvioidessaan kokonaan huomioon ottamatta sen tosiseikan, että Saunasammon suurin velkoja oli Suomen Kylmäpussi noin 2/3 osuudella. Kyse on siitä onko joku ylivelkainen sen takia, että on itselleen velkaa. Normaalin ihmisen katsannon mukaan on aivan eri asia olla itselleen velkaa kuin olla velkaa jollekin ulkopuoliselle. Sillä on oleellinen merkitys silloin, kun tarkastellaan velallisen epärehellisyyden rangaistavuuden edellytystä sen suhteen, että velallisen pitäisi tiedostaa olevansa kriisitilanteessa. 18

19 Hovioikeuden haluamallaan tavalla esittämän näkökannan mukaan Saunasammolla oli vuoden 2001 päättyessä velkaa 1.821.195 mk, joka on paljon verrattuna vuoden 2001 liikevaihtoon 1.375.538 mk. Tosiasioita vastaavalla tavalla esitettynä Saunasammon liikkeenjohdon näkökulmasta Saunasammolla oli vuoden 2001 päättyessä velkaa läheisyhtiö Suomen Kylmäpussille 1.196.241 mk ja muuta velkaa oli 624.954 mk. Ulkopuolista velkaa oli vain 45 % liikevaihdosta. Velka Suomen Kylmäpussilta oli pysyvää velkaa, joka oli määrä maksaa sitten kun kiuas alkaa tuottamaan. Suomen Kylmäpussi Oy:llä oli likimain vastaava määrä velkaa Nordeasta. Myös tämän velan osalta oli sovittu, että sitä aletaan lyhentämään sitten kun kiuas alkaa tuottamaan. Ulkopuolisesta velasta oli 210.182 mk pitkäaikaista velkaa Finnveralta. Ostovelka Janavalolle oli 207.005 mk, mikä velka oli myös tarkoitus hoitaa sitten, kun kiuas alkaa tuottamaan. Tämän todisti todistajana kuultu Janavalo Oy:n omistaja Erkki Huopainen. Hän todisti myös, että tämän velka on kokonaan maksettu kiukaan myynnistä saaduilla rahoilla vuonna 2003. Kun ulkopuolisen velan määrästä 624.954 mk vähennetään pitkäaikainen velka Finnveralta ja velka Janavalolta, jää lyhytaikaisen ulkopuolisen velan määräksi 207.767 mk, josta siitäkin vain pieni osa oli pikaisesti erääntymässä. Tämä ulkopuolinen velka oli vain 15,1 % vuoden 2001 liikevaihdosta. Kun ottaa huomioon vuodenvaihteen Meritan tilillä olevat 50.776 mk ja myyntisaamiset 60.012 mk sekä tilauskannassa olevat lähiaikoina toimitettavat kiukaat ei yritysjohto voi mitenkään kokea olevansa kriisitilanteessa. Kuten liitteenä L1 olevasta valituksesta hovioikeuteen s. 4 ja liitteistä L21, L22 ja L22 käy ilmi, oli konkurssin syynä sähköposteissa sattunut sekaannus ja läheisyhtiö Suomen Kylmäpussien SKI-FIX suksipidikemyynnin romahdus, mikä johtui talven totaalisesta loppumisesta tammikuun puolivälissä vuonna 2002. Tällaista ei ollut tapahtunut koskaan vuodesta 1980 alkaen, jolloin suksipidikemyynti alkoi. Jos talvi olisi ollut läheskään normaali, ei Saunasammolla eikä myöskään Suomen Kylmäpussilla ollut minkäänlaisia ongelmia velkojensa hoitamisessa. Liitteen L1 sivuilla 4-5 osoitetaan myös, että Saunasampo ei ollut maksukyvytön edes konkurssihetkellä ja että konkurssi johtui sähköpostisekaannuksesta. Kun Saunasampo ei ollut maksukyvytön edes konkurssihetkellä huolimatta äärimmäisen poikkeuksellisesta luonnonilmiöstä johtuneesta tulomenetyksestä ei voida mitenkään pitää uskottavana, että yksikään liiketoimintakokemusta omaava henkilö voisi ymmärtää 31.12.2001 olevansa kriistilanteessa tulevien taloudellisten vaikeuksiensa takia. 19

20 Suomen Kylmäpussin taloudellinen tilanne 31.12.1999 Taustaa Suomen Kylmäpussi oli osallisena Saunasammon perustamisessa ja siihen liittyvässä sopimuksissa, jossa Saunasampo ja Kylmäpussi ottivat vastatakseen kiukaan siihenastisesta kehittämisestä syntyneet kulut, lähinnä pankkivelkojen hoitamisen. Hovioikeuden selostus sopimuksen taustasta pitää lähes paikkansa. Selostin hovioikeudelle, että Suomen Kylmäpussille oli kertynyt devalvaation ja vahvan markan puolustamisesta johtuneiden tolkuttomien korkojen myötä noin 2.000.000 markan velat pääosin Nordealle. Oheisesta Meritan taseanalyysistä vuosilta 1993-1996 (liite L6) käy ilmi, että Kylmäpussin liikevaihto vuonna 1993 oli 895.000 mk eli velat olivat yli kaksinkertaiset liikevaihtoon nähden ja yhtiö oli kovasti tappiollinen. Sopimuksen solmimisvuosi 1993 oli poikkeuksellisen huono SKI-FIX suksipidikkeiden myynnin kannalta, joten seuraavat vuodet 1994-1996 kuvaavat paremmin silloista tilannetta. Sopimukseen liittyvän tilinpäätöksen yhteydessä taseeseen aktivoitiin devalvoinnista ja lainojen hoitamattomuudesta syntyneet valuuttakurssi- ja korkotappiot. Vielä tuolloin maan tapana oli tehdä poistot sitä mukaa kuin poistoihin kykeni. Tuolloin liikevaihto oli noin 1.300.000 markkaa, myyntikate 800.000 mk ja käyttökate 400.000 mk. Käyttökate olisi sinänsä ollut riittävä velkojen hoitamiseen, mutta se sisälsi vain työntekijöiden palkat. Jos sitä olisi rasitettu toimihenkilö- ja muilla hallinto-ja yleiskuluilla, niin käyttökate olisi jäänyt 200.000 mk tienoille, millä summalla ei mitenkään olisi voinut selviytyä keskimäärin yli 130.000 mk koroista ja 10 vuoden maksuajallakin 200.000 mk vuosittaisista lyhennyksistä. Näkyvissä oli se, että liikevaihdolla ei ollut oleellisia kasvumahdollisuuksia. Pikemmin oli näkyvissä SKI-FIX myynnin taantumista, koska markkinoille tuli kilpailevia tuotteita ja koska ostajat alkoivat keskittää ostojaan sellaisille tavarantoimittajille, joilla oli tarjolla useita tuotteita. Tuolloin oli selvästi nähtävissä, että sellaisenaan Kylmäpussilla ei ole tulevaisuutta. Jos Kylmäpussin täytyy maksaa tuloslaskelmasta puuttuneet toimihenkilö- ja muut yleiskulut, niin alentuvasta 200.000 mk käyttökatteesta jää korkojen jälkeen korkeintaan 70.000 mk lainojen lyhentämistä varten. Toisaalta oli näkyvissä, että jos toimihenkilö- ja yleiskuluille saadaan muu maksaja, niin käyttökatteesta jää korkojen jälkeen yli 300.000 mk. Tuolloin katsottiin ainoaksi mahdollisuudeksi ryhtyä rahoittamaan keskeytynyttä kiuasprojektia, jolla katsottiin olevat lupaavat markkinanäkymät ja potentiaali suureenkin liikevaihtoon kohtuullisessa ajassa. Kylmäpussin kannalta projektin liiketaloudellisena tavoitteena oli saada maksaja toimihenkilö- ja hallintokuluille sekä myöhemmin siirtää Saunasammosta fuusiolla tai muulla keinolla varat Kylmäpussin lainojen maksamiseksi. Sopimuksen edellytyksenä oli sopimus Nordean kanssa siitä, että lainanlyhennykset Nordealle alkavat vasta kiukaan valmistuttua. Nordean 20