Resurssien kohdentaminen ja keskittäminen huippuurheilujärjestelmissä Uusi-Seelanti, (Norja, Ruotsi), Tanska Mäkinen J. & Lämsä J.
Kansainväliset mallit Lajiliittojen ja valtion suhteet avustuspolitiikan kehyksessä SPLISS Anglosaksinen malli Pohjoismainen malli Päivän teema Keskustelu suomalaisen mallin nykytilasta ja lähtökohdista kehitystyölle Mitkä ovat lajiliittojen toiminnan tavoitteet ja miten ne niveltyvät valtion liikuntapoliittisiin tavoitteisiin? Huippu-urheilu vs. muu toiminta Resurssit (Valtion toiminta-avustus vs. HUY:n tehostamistuet) Joukkue yksilölajit; olympia-, ei-olympia-paralympialajit Seuraavat askelmerkit
Huippuurheilun kehitys (Green & Oakley 2001) Urheilujärjestelmissä pyritään siihen, että toimijoiden roolijako olisi selkeä ja yhteydenpito tehokasta. Yksinkertainen hallinto Järjestelmä lahjakkaiden urheilijoiden identifiointiin ja kehittymisen seurantaan Synergiaetuja perustamalla huippu-urheilukeskuksia (hu-kulttuuri) Kansainväliset kilpailumahdollisuudet Korkeatasoiset lajikohtaiset olosuhteet, joihin urheilijoilla ensisijainen pääsy Resursseja suunnataan vain niihin lajeihin, joissa on realistiset mahdollisuudet menestyä Tehdään lajikohtaiset suunnitelmat Hyväksytään, että menestyminen maksaa (infrastruktuuri+toiminta) Tuetaan urheilun ja muun elämän yhteensovittamisesta (dual career)
Lajiliitot PROSESSIT Urheilijan polku Huippu-urheilun arvostus: media & sponsorointi TULOKSET PANOSTUS Pilari 9. Tutkimus Pilari 8. Kv. + kans. kilpailutoiminta Pilari 5. Urheilijan tuki uralla ja uran jälkeen SPLISS -malli Pilari 7. Valmennus & valmennuksen kehittäminen Pilari 6. Harjoitteluolosuhteet Pilari 4. Lahjakkuuksien identifiointi & kehittäminen Pilari 3. Perusta & osallistuminen Pilari 1. Taloudellinen tuki PANOSTUS Pilari 2. Urheiluohjelmien rakenne ja organisointi: integroitu ohjelmapolitiikka KUVIO: Yhdeksän urheilun ohjelmapolitiikan pilaria, jotka vaikuttavat huippu-urheilumenestykseen (Muokattu lähteestä De Bosscher et al. 2006)
Kilpailun kiristyminen Keskitetty huippu-urheilu NZE NOR DEN Huippuurheilun asemointi Järjestöohjaus Valtio-ohjaus SWE Hallitusten kasvava kiinnostus huippu-urheiluun FIN Hajautunut huippu-urheilu
Uusi-Seelanti Kansanyhteisön maa Väestö: 4,213,418 Etniset ryhmät Eurooppalaiset 77 % Maorit 15 % Aasialaiset 10 % Polynesialaiset 7 % Suositut urheilulajit Rugby, kriketti, verkkopallo, golf, tennis, uinti, koripallo, uinti, purjehdus, soutu, melonta
Panostus huippuurheiluun ja menestys Olympialaisissa 45 40 35 30 25 20 15 10 5 14 12 10 8 6 4 2 - Sydney 2000 Ateena 2004 Peking 2008 Lontoo 2012 0 Huippu-urheilubudjetti M /v Olympiamitalit
Keskitetty organisaatio SPARC Huippuurheilupainotus Liikuntaohjelmat Yhteistyökumppaneiden toiminnan kehittäminen 2002-2010 Huippu-urheilu Huippu-urheilun strategia ja rahoitus Urheiluakatemia Pohjois-Saari Urheiluakatemia Etelä-Saari Huippu-urheilu -palvelujen jakelu Strategian 1. kulmakivi: Ehdoton johtajuus SPARC Liikuntaohjelmat Yhteistyökumppaneiden toiminnan kehittäminen 2011 HIGH PERFORMANCE SPORT NEW ZEALAND
Strategian 2. kulmakivi Investointiajattelu ja resurssien kohdentaminen Laji Total 2009-2012 1 KORI 42 % 36 % 2013 2014 2015 2016 (Actual) (Forecast) (Forecast) (Forecast) Soutu $ 16,01 $ 4,60 $4.6m $4.6m $4.6m $18.4m 2 KORI 15 % 19 % Esteratsastus $ 3,20 $ 1,80 $1.8m $1.8m $1.8m $7.2m Rugby 7s Miehet Total 2013-2016 Pyöräily $ 15,30 $ 3,90 $3.9m $3.9m $3.9m $15.6m Purjehdus $ 10,10 $ 2,80 $2.8m $2.8m $2.8m $11.2m Yleisurheilu $ 6,70 $ 1,90 $1.9m $1.9m $1.9m $7.6m $ 0,80 $ 1,20 $1.2m $1.2m $1.2m $4.8m Verkkopallo $ 4,20 $ 1,20 $1.2m $1.2m $1.2m $4.8m Huomioita Bike is an Olympic individual sport with a high probability of multiple podium success. Two medals in Beijing; three medals in London. Rowing is an Olympic individual sport with a high probability of multiple podium success. Three medals in Beijing; five medals in London. Yachting is an Olympic individual sport with a high probability of multiple podium success. One medal in Beijing; two medals in London. Athletics is an Olympic individual sport with a high probability of single podium success. Two medals in Beijing; one medal in London. Equestrian Eventing is an Olympic individual sport with a high probability of single podium success. One medal in London. Rugby 7s Men is an Olympic team sport with a high probability of podium success. New sport for Rio. Four Commonwealth Games gold medals. Netball is a non-olympic team sport with a high probability of podium success at world championships. Commonwealth Games gold medals (2006 and 2010).
Miksi resursseja kohdennetaan? Halu menestyä paremmin kansainvälisessä huippu-urheilussa (urheilujohtajat, yleisö, media, poliitikot, historia ja identiteetti) Kansallisen tason kohdentamisen puute (lajien kilpailu) Businessanalogiat; pienen maan pienet resurssit If you re a struggling business and you ve got 30 products, you actually, to be really successful, you might get rid of 15 products and focus on the 15 that can be successful. (MT ks. NH) If you give a little bit of money to everyone, all you can do is guarantee that no one succeeds (MT) We ve got such a small athlete pool. If we gave all of the sports a lot of money, they d just fight with each other for talent (MT)
Vuosien 2006-2012 strategiassa Miten lajit valitaan? 1. Lajin tärkeys uusiseelantilaisille 2. Lajin menestys kaikkein tärkeimmissä tapahtumissa 3. Lajin kehitys kohti menestystä 4. Lahjakkuuksien määrä ja mahdollisten mitalien määrä (Olympialaisissa) 5. Mahdollisuus vaikuttaa lajin maailmanluokan urheilijoihin ja joukkueisiin Uudessa-Seelannissa kohdentamisstrategian toimeenpanon mahdollisti priorisointiperiaatteiden hyväksyttäminen etukäteen, SPARCin ehdoton johtajuus, valtion arvovalta ja tuki sekä lajiliittojen riippuvaisuus valtion tuesta. Seurannut menestys oikeutti käytännön.
Miten kohdennetaan? Lajin kokonaiskehittäminen keskiössä The Sports Foundation days was, targeted support, but only for individual athletes. It wasn t developing the sport. I use an example of sailing. There might have been two athletes, that would have been developed, but if they both retire after Sydney, nothing had happened (MT) The goal is to make sure we re eight years out. And know where the next athletes are coming from. (AB) Painopistelajit saavat Mittavat valmennuksen ja urheilijan tukipalvelut sekä muun tuen Maailmanluokan harjoitteluolosuhteet Lahjakkaimmat urheilijat People [Athletes] think earlier about their pathway. Which I think was critical and I think it s, we wouldn t have had that success of 2012 had we not done that
Norja ja Ruotsi Lyhyt katsaus johtajuuteen ja toimintatapaan huippuurheilussa
NORJA RUOTSI Johtajuus Huippu-urheilu ei ole valtion liikuntapolitiikan keskiössä Valtion huippuurheiluresurssit resurssit keskitetty kokonaisuudessaan OT:lle OT:n käyttää resurssit osin itse ja jakaa osin lajiliitoille OT osa urheiluliikettä, valtaa rajoittaa yläpuolella NIF, urheiluhallitus ja -neuvosto Huippu-urheilu ei ole valtion liikuntapolitiikan keskiössä SOK ja RF erillisiä organisaatioita, joilla oma huippu-urheilupolitiikka SOK jakaa resurssit pääosin lajiliitoille ohjelmiensa kautta Urheiluliikekonteksti
Toimintatapa Olympiatoppen Ei selkeitä lajipriorisointeja ja mitalitavoitteita Pyrkii suuntaamaan pienten lajiliittojen huippuurheilutoimintaa kokonaisuutena Tekee suurten lajiliittojen kanssa yhteistoimintaa yksittäisten urheilijoiden tai erityisprojektien välityksellä Operationaalinen yksikkö Sateentekijä osaamisellaan? Superstar vs lajikulttuuri Ei harjoittelukeskuspainotusta SOK Ei selkeitä lajipriorisointeja ja mitalitavoitteita Hallinnoi lajiliittojen kanssa tehtyjen sopimusten välityksellä Sopimukset lähtevät lajin urheilijan tarpeista ja menestystavoitteista (joustavaa luokittelua) Palveluyksikkö Paikallinen taso tärkeä Top-Down mallin mielekkyys Ruotsissa?
Tanska Anglo-saksinen Pohjoismaa
HUIPPU- URHEILULAKI & TEAM DANMARK The Advancement of Elite Sports Act (1984) passed by the Danish parliament, the Folketing, among other things stated that Team Danmark should implement, coordinate and improve joint initiatives for elite sports in Denmark. But it was emphasised that this should not happen at any and every cost. Thus, it was, and remains, a characteristic of Team Danmark s activities that the organisation, in a socially responsible way, provides active athletes with opportunities to qualify for the labour market, as well as for a sports career at international level. The idea has proved right:since Team Danmark was established 25 years ago, the number of medals won by Danish sports people at major international events have increased. The Act on Elitesport was revised in 2004 giving Team Danmark new areas of responsibility. The revision resulted in a stronger focus on talent development and the cooperation with the local communities.
KULTTUURIMINISTERIÖ Danske spill 13,7 m TEAM DANMARK 19,5 m 1,8 m 3 m TV-oikeudet 38,2 m Urheilu Voimistelu Firmaurheilu Rakenne ja rahoitus 2012 10,5 m DIF 39 m 61 liittoa DOC 11 000 seuraa 1,6 m jäsentä DGI 16 aluejärj. 5000 paik.osastoa 1,4 m jäsentä DFIF 8000 työpaikkaseuraa 330 000 jäsentä 4,2 m 24,2 m LAJILIITOT
TD TUKIKONSEPTI Läpinäkyvä; Kirjallinen tukikonsepti 2013-2016 Lajit luokiteltu: 1. Lajianalyysi (8 arviointikohdetta) 2. Lajien luokittelu: 1. Maailmanluokan lajit 7 kpl Sulkapallo, soutu, purjehdus, käsipallo, pyöräily, suunnistus, uinti 2. Kansainväliset eliittilajit 12 kpl Mm. jääkiekko, jalkapallo 3. Projektituetut lajit 8 kpl Urheilijat luokiteltu: Maailmanluokan urheilija: 141 Huippu-urheilija: 311 Team Danmark urheilija: 650 Team Danmark -talentti: 42 Asiantuntijatukitoiminta (mm. lajiryhmäkonsultit)
Mitä oppia Tanskasta Ovat onnistuneet luomaan toimivan konseptin huippu-urheilun kehittämiseen moniarvoisessa liikuntakulttuurissa Huippu-urheilulaki mahdollistaa monia asioita, mm. huippuurheilun jalkauttaminen kuntiin, lahjakkuustyö koulujen kanssa Itsenäinen huippu-urheiluyksikkö: 2000-luvun alussa johtaminen haasteena (ministeriö/urheilu) Lajiluokittelu (talvilajien vähäinen merkitys curling + jääkiekko) Tuetaan myös olympiaohjelman ulkopuolisia lajeja Pyrittiin priorisoimaan resurssien leikkausten yhteydessä 2008-2010 Voimakas liikuntapoliittinen keskustelu V. 2012 menestys voi edesauttaa hyväksymään toimintamallin Jalkapallo la erityisasema TEAM DANMARK TUKI 2012: Käsipallo 1,57 m Soutu 1,4 m Jalkapallo 1,2 m Purjehdus 1,0 m Sulkapallo, jääkiekko, uinti 800 000 900 000 kukin.
YLIMÄÄRÄISET Mahdollisen keskustelun tueksi
ELITE SPORT FUNDING 2012 Reform group of elite sport 900 000 (2010-12 tot. 2,5 m ) Ministry of Education and Culture ~ 20-22 M Finnish Olympic Committee: General subsidies 4 300 000 Youth sport program 532 000 Team sports 742 000 Sport academies 260 000 Anti-doping agency 2 800 000 Support to organizing int. events in Finland 1 500 000 Finnish Paralympic Committee General subsidies 870 000 Youth sport program xx 000 Team sports xx 000 URA Foundation 135 000 National sport federations (74) Elite sport 25 %: 5 321 500 National sport federations Youth & adult sports 15 964 500 Sports academies (10+9) Subsidies 260 000 2013 Research Institute for Olympic Sports 1 230 000 Training Centre's (4 +2) Liberal adult education (elite sport) 1 100 000 Developmental projects 500 000 Sport Institutes (11 + 3) General state subsidies 22 200 000 Athlete s grants (15 000 / 7 500 ) 1 700 000
Lajiliittojen toiminnan avustaminen OKM Erityisavustus Suomen Olympiakomitealle; Huippuurheiluyksikön ohjelmiin (2013: 5,36 m ) Liikuntajärjestöjen toiminta-avustus, Lajiliitot (2013: 21,279 m ) HU lask. osuus: 25 % Valtionavustuksen saajan on huippu-urheilun osalta neuvoteltava ja sovittava avustuksen käytöstä sekä tavoitteista Suomen Olympiakomitean huippuurheiluyksikön kanssa. (Hakuohje vuodelle 2014) 70 kpl LAJILIITOT HUY 35 kpl HUY:n jakamat valmennustuet (kesä- ja talviyksilölajit, joukkuepalloilu) HUY tekee avustuksen saajan kanssa avustuksen ehdoista ja käytön valvonnasta sopimuksen (OKM päätös 26.2.2013)
Muut tuet, lähinnä aluetasolle (urheiluraadeille, seuroille, lajiliitoille ja muille organisaatioille) 2 467 ERI ORGAANISAATIOILLE Seuratuki 15 677 SEUROILLE Valtion tuen jako Norjassa Tuki ISF:n aluetyölle 137 Perustuki 3 554 Sosiaalisen integraation tuki 129 Organisaatioiden kehittämistuki 317 Liikuntapaikkojen varustelutuki 58 Muut tuet 191 ISF:N ALUEET URHEILU- ALUEILLE NIF jakaa avustukset edelleen LAJI- LIITOILLE 29 756 Perustuki 13 512 Lapsi- ja nuorisourheilu 6 268 Aluetuki 2 682 Integraatiotuki 1 117 Muu huippuurheilun tuki (OT:n kautta) 4 458 Liikuntapaikkojen varustelutuki 1 189 Muu tuki 530 ISF NIF-KESKUS OT Valtion pelivarojen jakoperusteet NIF:lle Post 5.1 Post 5.2 Post 5.3 Post 5.4 Perustuki, Lapsi-, nuoriso- ja Huippu-urheilu Perustuki NIF lajiliitot massaurheilu (OT) 10 355 17 467 6 862 9 232 Post 6 Seuratuki 15 677 4 KULTTUURIMINISTERIÖ
URHEILUSEURAT Tuki paikallistoimintaan (LOK-stödet) URHEILUALUEET Valtion tuen jako Ruotsissa VALTIO Lasten ja nuorten ohjelmatuet "Hanslaget" ja "Idrottslyftet" Perustuki, lajiliitot (basbidrag, SF) RF LAJILIITOT Vammaisurheiluliitto SHIF (KUNNAT) URHEILULUKIOT Huippu-urheilun tuki SOK
1992 SVUL:n hajoaminen 1992 Valtakunnallisten liikuntajärjestöjen tulosohjausryhmä 1995 Liikuntajärjestöjen avustusjärjestelmätyöryhmä 2001 ADT ry 2004 Huippu-urheilu työryhmä 2010 Huippu-urheilu työryhmä 2010 HUMU-ryhmä VALTIO URHEILULIIKE Korporatismi Pyramidimalli Tulosohjaus Toimialat? Verkostot 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 1987 2013 KIHU SLU ja Nuori Suomi VAU ry VALO ry OK:n huippu-urheilu 1991 1993 2010 2013 yksikkö 2013 OK:n OK, OPM, SLU OK, OPM, SLU OK, OPM, SLU puitesuunnitelma Huippu-urheilu Huippu-urheilu Huippu-urheilu 1987 strategia strategia strategia 1994 1998 2002 URHEILU LIIKUNTA SPORTTI Reformit suomessa Hajauttaminen Keskittäminen
Ministry and Council for Recreation and Sport 1973 VALTIO 1987 HILLARY COMMISSION, New Zealand Lotteries Commission 1984 Sport on the Move 1995 Winning Way -review 1993 The 2000 Taskforce 2001 SPARC 2000 Ministerial Taskforce 2011 HPNZ 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 New Zealand Olympic Commitee 1911 URHEILULIIKE 01/01/1978 01/01/2011 1978 1980 New Zealand New Zealand Sports Foundation Assembly for Sport Reformit uudessaseelannissa Hajauttaminen Keskittäminen
Keskittämisen ja hajauttamisen sykli POLITIIKKARATKAISU Koordinointi, kontrolli, koheesio Ylhäältä alas KESKITTÄMINEN R A K E N N E - R A T K A I S U POLITIIKKA- ONGELMAT: "RAUTAHÄKKI" ETÄISYYS DELEGIMITAATIO.. POLITIIKKA- ONGELMAT: PIRSTALOITUMINEN, JOHTAJUUSPULA... HAJAUTTAMINEN Alhaalta ylös POLITIIKKARATKAISU Voimaistaminen, reaktiivisuus, markkinausko
Vertailumaat keskittävät mutta omalla tavallaan Norja urheiluliikkeessä neuvottelemalla Uusi-Seelanti valtion pakottamana Suomi verkostoja luomalla ja johtamalla Havaintoja ja johtopäätöksiä Huippu-urheilun syklisyys? Onko olemassa strategisesti hajautettua huippuurheilujärjestelmää? Tulevatko syklit sen laajempaa kontekstia koskevista politiikkatavoitteiden vaihdoksista? (Huippu-urheilua vai terveysliikuntaa, ammattilaisuus vai vapaaehtoisuus ) Syklisyys versus rinnakkaisuus Hajauttamisen ja keskittämisen pitkät linjat
PERFORMANCE NEGOTATIONS MINISTRY YEARLY REPORTS OF THE PERFORMANCE TULOS- OHJAUS- JÄRJESTELMÄ DOMAIN ORGANIZATIONS EVALUATION LEADERSHIP TARGET ORGANIZATIONS (NSOs) SERVICES GRASSROOT LEVEL (CLUBS) JARMO MÄKINEN RESEARCH INSTITUTE FOR OLYMPIC SPORTS jarmo.makinen@kihu.fi Rautpohjankatu 6, Jyväskylä, FIN-40700
PHYSICAL ACTIVITY 90-95 % OTHER 5-10 % Adults Physical activity 25 % Children and youths Physical activity 50 % % Elite Sport 25 % Civic Activity Internationality TULOSALUEET 7 working groups 1992-2009 Scoring system Clear emphasis on physical activity especially in children and youth sport JARMO MÄKINEN RESEARCH INSTITUTE FOR OLYMPIC SPORTS jarmo.makinen@kihu.fi Rautpohjankatu 6, Jyväskylä, FIN-40700