ILMOITUSLIITE TÄMÄ JULKAISU ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA TEEMALEHTI ILMOITUSLIITE. Energiatehokkuus Boliden Kokkola panostaa moderniin teknologiaan

ILMOITUSLIITE TÄMÄ JULKAISU ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA TEEMALEHTI ILMOITUSLIITE Hiilineutraalit kunnat: Uusikaupunki hyötyy taloudellisesti HINKU-hankkeesta Energiatehokkuus Boliden Kokkola panostaa moderniin teknologiaan Sähköauto: puhdas imago Säästä rahaa ja luo imagoa ekologisilla sähköautoilla N:o 2 / Syyskuu 2010 CLEANTECH 6ASKELTA ENERGIAN SÄÄSTÖÖN Älykkäät sähköverkot Suomi on sähkönsiirron edelläkävijä Sanna Marttinen: Puhtailla jakeilla on globaalit markkinat YMPÄRISTÖLIIKETOIMINTA LUO LISÄARVOA Severi Keinälä: Ekotehokkuus kk lisää yrityksen kannattavuutta KUVA: JARMO PERÄLÄ

2 ILMOITUSLIITE TÄMÄ JULKAISU ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA TEEMALEHTI HAASTEITA Ympäristöliiketoiminta on merkittävä sektori Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn, yritysten menestyksen ja kansallisen hyvinvoinnin kannalta. Panostuksia alan kehittymiseen ja kansainvälistymiseen on vahvistettava kohdentamalla innovaatiojärjestelmän resursseja oikein. Ympäristöliiketoiminta kasvualana SUOSITTELEMME SIVU 10 Peter Lund Professori, Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu Uusiutuvien energialähteiden potentiaali Suomessa on hyvä ja niiden käyttö voitaisiin kaksinkertaistaa. Ilmastokysymys, energian tarve ja ympäristöongelmat ovat synnyttäneet nopeasti kasvavat ympäristöliiketoiminnan markkinat maailmassa. Ympäristöliiketoimintaa ei ole määritelty tarkasti, mutta sitä voi kuvata horisontaalisena ympäristöön, energiaan ja energiatehokkuuteen kytkeytyvänä toimialana. Arviot alan maailmanmarkkinoiden koosta vaihtelevat 1 000 miljardin euron molemmin puolin ja kasvun uskotaan olevan 10 % tasolla. Suomen osaamispohja vastaa hyvin ympäristöliiketoiminnan tarpeisiin ja ala on jo nyt kansainvälisesti kilpailukykyistä. Sitra käynnisti ympäristöohjelman ja loi Cleantech Finland käsitteen. EK vie asiaa eteenpäin ylläpitämällä Elinkeinoelämän ympäristöfoorumia ja koordinoimalla omistamaansa Cleantech Finland -brändiä yhteistyössä Finpron kanssa Ympäristöliiketoiminnan edistämiseksi Suomessa ei ole luotu uusia rakenteita. Cleantech on integroitu tehokkaasti olemassa olevaan innovaatiojärjestelmään ja sen instrumentteihin. Olemassa olevien instrumenttien painopistettä on siirretty ympäristöliiketoiminnan tukemiseen. Esimerkiksi Tekesin rahoitus ympäristö- ja energia-alalle on kasvanut 50 miljoonasta yli 230 miljoonaan euroon viiden vuoden aikana. Strategisen huippuosaamisen keskittymistä erityisesti Cleen Oy, mutta myös FIMECC, TIVIT ja Metsä-klusterin ohjelmat panostavat alan tutkimustoimintaan. Mauri Pekkarinen Kauppa - ja teollisuusministeri. KUVA: LEHTIKUVA OY/ VALTIONEUVOSTON KANSLIA Suomen osaamispohja vastaa hyvin ympäristöliiketoiminnan tarpeisiin ja on kansainvälisesti kilpailukykyistä. Cleantech on integroitu tehokkaasti olemassa olevaan innovaatiojärjestelmään. Osaamiskeskusohjelman (OS- KE) ympäristöteknologian osaamisklusteri (Lahden tiede- ja yrityspuiston johdolla) ja energiateknologian osaamisklusteri (Merinova Oy:n johdolla) kehittävät alan tutkimus-, innovaatio- ja koulutusympäristöjä. Ympäristöliiketoiminnan kaupallistamista ja kansainvälistymistä edistetään Cleantech Finland -brändin avulla erityisesti EK:n, Finpron ja Lahden tiede- ja yrityspuiston voimin. Brändin käyttäjien joukko laajenee yritysten kansainvälistymisen edistämisen kentässä. Brändin mahdollisimman laaja käyttö on toivottavaa, edellyttäen että noudatetaan Finpron kanssa luotuja viestinnällisiä periaatteita. Tavoitteena on yhtenäinen Cleantech Finland viesti maailmalle, riippumatta mikä taho on toiminnan takana. TEM rahoittaa Tekesin hankkeet kokonaisuudessaan. Finpron Cleantech Finland -brändityötä TEM tukee 75 prosenttisesti noin miljoonalla vuodessa yritysten kattaessa neljänneksen kuluista. Mukana on jo yli 50 ympäristöliiketoiminnan eturivin yritystä. TEM-konsernin osittain rahoittama Lahden tiede- ja yrityspuiston ympäristöteknologian osaamisklusterissa on mukana yli 300 yritystä erityisesti Kiinan (Finnish Environmental Cluster for China FECC) ja Venäjän klustereissa. Viime marraskuussa johdin Suomen kaikkien aikojen selvästi suurinta yli 70 hengen viennin edistämis- ja teknologiavaltuuskuntaa Intiaan. Matkan teema oli keskeisesti juuri ympäristöliiketoiminnassa. Suomalaisyritysten korkea osaaminen sai ministeritapahtumissa suurta huomiota. *** Ympäristöliiketoiminta ei ole Suomen uusi Nokia. Se ei ole yksi teollisuuden ala, josta voisi nousta yksi valtava menestystarina. Pikemminkin se on kysyntä- ja tarvelähtöinen lähestymistapa, josta on kehittymässä useita puroja ja jokia, joiden paisuminen vahvistaa Suomen talouden pohjaa pitkälle tulevaisuuteen. Ympäristöliiketoimintaan ja sen kansainväliseen menestykseen sijoittaminen on panostus ympäristöön, yritysten kilpailukykyyn ja Suomen hyvinvointiin. Energiatehokkuus s. 6 1. Boliden Kokkola parantaa kannattavuuttaan säästämällä energiaa. Hillitse päästöjä, luo talouskasvua s. 8-9 2. Uusikaupunki on hyötynyt Hiilineutraalit kunnat -hankkeesta Autamme lukijoitamme onnistumaan! CLEANTECH N:O 2 SYYSKUU 2010 Julkaisija: Suomi Mediaplanet Oy Unioninkatu 18, 00130 Helsinki Toimitusjohtaja: Sauli Asikainen Toimituspäällikkö: Päivi Puhtila Layout: Lii Treimann Business Developer: Outi Keskinen Vastuuss tästä numerosta: Projektipäällikkö: Antti Kirmanen Puhelin: 09-565 84 035 E-mail: antti.kirmanen@mediaplanet.com Jaetaan Kauppalehden liitteenä 29.9.2010 toimitus@mediaplanet.fi www.mediaplanet.com Mediaplanetin liikeidea on luoda yhteistyökumppaneilleen uusia asiakkaita. Konseptimme perustuu korkealaatuiseen toimitukselliseen sisältöön, joka saa lukijamme toimimaan. Ympäristöliiketoiminnan menestys luodaan yrityksissä. EK tekee työtä paremman liiketoimintaympäristön puolesta.

TÄMÄ JULKAISU ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA TEEMALEHTI INSPIRAATIO ILMOITUSLIITE 3 FAKTAA UUTTA ENERGIAA! CLEANTECH FINLAND Energiahyödyntämisessä jätteen energiasisältö otetaan käyttöön korvaamaan fossiilisia polttoaineita lämmönja sähköntuotannossa. www.cleantechfinland.com KUVA: SHUTTERSTOCK.COM

4 ILMOITUSLIITE TÄMÄ JULKAISU ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA TEEMALEHTI AJASSA TULEVAISUUDEN SÄHKÖVERKKOA RAKENNETAAN JO 1ASKEL YHTEINEN VAS- TUU Kysymys: Ovatko älykkäät sähköverkot pelkkää tyhjää mainospuhetta? Vastaus: Oikein toteutettuna älyverkko tuo tulevaisuudessa tehokkuutta ja säästöjä niin sähkön tuottajalle kuin kuluttajallekin. Älykkäät sähköverkot tulevat ainakin monissa puheissa mullistamaan koko sähköjärjestelmän sekä samalla tavan, jolla sitä ajattelemme. On muistettava, että kyse ei ole yksistään itse sähköverkosta, vaan isommasta kokonaisuudesta, jonka muuttaminen on pitkä prosessi. Verkon lisäksi pitää puhua sähköntuotannosta, erityisesti pientuotannosta, sekä sähkönkäyttäjistä. Kaikkien näiden luonne muuttuu vähä vähältä tulevaisuudessa, muistuttaa Lappeenrannan teknillisen yliopiston sähkötekniikan professori Jarmo Partanen. Älykkyyttä automaatiosta Sähköverkon älykkyys tarkoittaa yksinkertaistaen sitä, että verkkoon tuodaan entistä enemmän automaatiota. Verkon hallinta ohjelmistoilla muokkaa sitä joustavammaksi ja käyttövarmemmaksi. Itse verkossahan meillä Suomessa on käytössä jo hyvin paljon automaatio-ominaisuuksia, joita vasta nyt pidetään innovaatioina muualla maailmassa. Oikeastaan meillä on jo käytössä älyverkon esiaste, ja tämä suuntaus tulee jatkumaan voimakkaasti, Partanen kertoo. Ratkaisevampi askel älyverkkoon siirtymisessä on automaation laajentuminen sähkönkäyttäjille, esimerkiksi kotitalouksiin. Etäluettavien sähkömittarien ensimmäistä sukupolvea asennetaan kovaa vauhtia ympäri Suomea. Tulevaisuudessa tämänkaltaiset laitteet antavat uusia välineitä hallita koko sähköjärjestelmää entistä tehokkaammin. Kun nykyään tehotasapainoa hallitaan keskitetysti, eli sähköä on tuotettava yhtä paljon kuin kulutetaan, voidaan automaatiojärjestelmien avulla joustaa myös sähkönkulutuksessa kuormien muuttuessa. Esimerkkitapaus voisi olla voimalan putoaminen väliaikaisesti verkosta, Partanen kuvailee. Jarmo Partanen Sähkötekniikan professori, Lappeenrannan teknillinen yliopisto KUVA:PERTTI RIKKILÄ Joustoa ja varmuutta Sähköntuotannon lisäksi älykkään sähköverkon mahdollisuudet avautuvat myös siis sähkönkuluttajille. Omaa sähkönkulutusta voi halutessaan kontrolloida aivan eri tavalla kuin tänä päivänä, kun automaation avulla kulutusta on tulevaisuudessa mahdollista ohjata esimerkiksi ajallisesti edullisimpaan vuorokaudenaikaan. Lisäksi verkon kaksisuuntaisuus mahdollistaa sähkön pientuotannon ongelmattomamman liittymisen verkkoon. Jos pientalossa, korttelissa tai kaupunginosassa on vaikkapa pienimuotoista tuuli- tai bioenergian tuotantoa, siitä voi älyverkon myötä ohjata sähköä mahdollisuuksien mukaan myös verkkoon eli markkinoille. Asiakasrajapinnasta tulee näin kaksisuuntainen, Partanen selittää. Myös verkon käyttövarmuus siirtyy älykkään verkon myötä eri tasolle. Vaikka sähkökatkoja voi potentiaalisesti tulla missä verkossa tahansa, älyverkko lähestyy pitkällä aikavälillä sataprosenttista käyttövarmuutta. Automaation avulla jakeluverkon katkot näkyvät mahdollisimman vähän asiakkaille. Verkon vaurioitunut osa erotetaan ja jakelua jatketaan toista kautta. Käytännössä esimerkiksi kuluneena kesänä koettuja pidempiä sähkökatkoja ei tulevaisuudessa enää nähdä, Partanen sanoo. JUSSI TIIHONEN

TÄMÄ JULKAISU ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA TEEMALEHTI ILMOITUSLIITE 5 TULEVAISUUDEN SÄHKÖ Älykäs sähköverkko vaatii investointeja, mutta hyöty on lopulta sen arvoista. PHOTO: ISTOCKPHOTO.COM Mukaan älyverkkojen eturintamaan? Älykkään sähköverkon kehitys vaatii sähköyhtiöiltä nyt ja tulevaisuudessa suuria investointeja. Pitkäjänteisellä työllä kehityksestä hyötyvät kaikki. TAUSTAA Laki velvoittaa sähkönkulutuksen mittaamisen perustuvan todellisen tuntipohjaiseen tietoon vuoden 2013 loppuun mennessä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että Suomessa on siirryttävä etäluettaviin sähkömittareihin. Tämä ei tarkoita kuitenkaan siirtymistä älykkääseen sähköverkkoon, vaan pikemminkin yhtä sen ensimmäisistä askelista. On hyvä muistaa, että nämä ovat ensimmäisen sukupolven mittareita, ja seuraava sukupolvi tulee käyttöön jo ehkä kymmenen vuoden päästä, muistuttaa Lappeenrannan teknillisen yliopiston sähkötekniikan professori Jarmo Partanen. Sähköyhtiöille tällä hetkellä asennettavien sähkömittarien eräs suuri haaste on tietotekninen. Mittareista rupeaa tulvimaan entiseen verrattuna valtavasti tietoa, ja monille yhtiöille ensimmäinen ponnistus onkin tiedon saannin ja oikeellisuuden varmistaminen. Vasta kun tietoa on olemassa ja se on oikein, voidaan sitä ruveta soveltamaan liiketoimintaan tai vaikkapa energiaraportointiin, Partanen painottaa. Investointeja ja pilotteja Sähkömittarit ovat vain yksi askel älyverkkokehityksessä. Myös esimerkiksi nykyinen sähköverkko tarvitsee tulevaisuudessa investointeja. Strategioita luodessa kannattaa pitää älyverkkokehitys nytkin mielessä. Siitä on oikeastaan hyötyä, että varsinkin maaseudulle rakennetun verkon käyttöikä tulee 10 15 vuoden päästä vastaan. Sitä uusiessa voi tekniikkaakin miettiä uudestaan ja ratkaista, miten vaikkapa vuoden 2050 vaatimukset täytetään jo nyt, Partanen huomauttaa. Älyverkkokehityksen tavoitteena on sähköjärjestelmän entistä tehokkaampi ja varmempi käyttö. Mitä toimivampi verkko, sitä pienemmäksi sähköyritysten investointienkin oletetaan käyvän. Yrityksen kannattaa tämän valossa miettiä, millä tavalla se lähtee kehittämään omaa toimintaansa. Esimerkiksi erilaisia pilottihankkeita on jo käynnissä, ja ne ovat sähköyhtiöille hyvä tapa lähteä mukaan kehittämään älyverkkoteknologiaa ja -sovelluksia. On tärkeää, että piloteissa keskitytään haasteisiin, jotka ovat mahdollisuuksien rajoissa, ja toteutetaan konkreettisesti toimivia paloja vähän kerrallaan, Partanen painottaa. JUSSI TIIHONEN UUTISIA Tulevia ympäristöalan tapahtumia Ympäristö, Yhdyskunta, Vesi & Viemäri, Jäte & Kierrätys -messut 6. - 9.10. Helsinki, Messukeskus Elinkeinoelämän ympäristöfoorumin syystapaaminen 6.10. Helsinki, Messukeskus Järjestäjä: Elinkeinoelämän keskusliitto Green VTT -seminaari 7.10. Helsinki, Messukeskus Lisätietoja: www.vtt.fi/greenvtt Ympäristöosaaminen on kilpailuvaltti -seminaarisarja 12.10. Oulu, Lasaretti 26.10. Vaasa, Best Western Hotel Silveria 3.11. Tampere, Hotelli Rosendahl 9.11. Lahti, Sibeliustalo Järjestäjä: Teknologiateollisuus SymBio Vuosiseminaari 2010. Kestävä kehitys ja puhdas ympäristö biotekniikan keinoin 27.10. Helsinki, Messukeskus Järjestäjä: TEKES Valtakunnalliset jätteen hyötykäyttöpäivät 16.-17.11. Lappeenranta, Ylioppilastalo Järjestäjä: Lappeenrannan teknillinen yliopisto Climate & River Basin Management Symposium 2011 17 20.1.2011 Oulu, Yliopisto Järjestäjä: Suomen Ympäristökeskus Kohti parempaa energianhallintaa Ajantasainen kulutustieto mahdollistaa paremman asiakaspalvelun ja älykkäät verkot Sähköyhtiöt elävät parhaillaan suuressa murroksessa, kun ne siirtyvät mittaamaan sähkönkulutusta tuntipohjaisesti ja reaaliaikaisesti vastatakseen uudistuneeseen lainsäädäntöön. Se, mikä tällä hetkellä näyttää monista haasteelta, muuttuu oikein toteutettuna ennennäkemättömäksi mahdollisuuksien avaajaksi. Ensimmäinen askel on monilla sähköyhtiöillä se, että saadaan uusista, etäluettavista sähkömittareista ajantasainen tieto kuukausiperusteiseen laskutukseen. Tulevaisuuteen mentäessä on kuitenkin vain luovuudesta kiinni, millä kaikilla tavoilla etäluennalla saatavaa ajantasaista kulutustietoa voi hyödyntää. Tieto luo pohjan myös älykkäiden sähköverkkojen kehittämiselle, kertoo Landis+Gyrin Landis+Gyrin ecometer tuo tiedon energiankulutuksesta myös koteihin. Kuvassa Ari Tolonen. toimitusjohtaja Ari Tolonen. Landis+Gyr on älykkään energianmittauksen ja etäluentapalveluiden johtava yritys. Etäluentaratkaisun suunnittelu lähtee aina asiakkaan tarpeista, oli kyse sitten älykkäistä mittareista, kommunikaatioteknologiasta, tiedon edelleenkäsittelystä tai vaikkapa uusista tuoteinnovaatioista. Tuotteissamme on huomioitu myös tulevaisuuden vaatimukset älykkäälle mittaukselle, Tolonen korostaa. Ohjaa investointejasi älykkäästi Älykkäät sähkömittarit mahdollistavat paremman asiakaspalvelun, ja myös kuluttajat voivat saada ajantasaista tietoa omasta energiankulutuksestaan. Myös tieto mahdollisista sähkökatkoista saadaan entistä nopeammin. Landis+Gyrin etäluentaratkaisu tukee myös energiayhtiön sisäisiä prosesseja ja esimerkiksi investointien suunnittelu helpottuu älykkään mittauksen tuottaman tiedon avulla. Verkon tilasta ja sähkön laadusta saadaan jatkuvaa ja luotettavaa tietoa, mikä on tärkeää esimerkiksi sähköverkkoa suunniteltaessa. Älymittarit paljastavat sähköverkosta piileviä ongelmia ja pullonkauloja, joita olisi aiemmin ollut vaikea havaita. Näin verkon kehittämiseen varatut resurssit saadaan varmasti kohdennettua oikein, Tolonen kertoo. Landis+Gyrillä on satavuotinen kokemus sähkön mittaamisesta, ja johtava osaaminen etäluentaratkaisuissa. Sen ammattitaito varmistaa, että energianmittauksen uusi aika ei jää hyödyntämättä. Ajantasainen laskutus ja tarkempi tieto sähkönkulutuksesta tarkoittavat parhaimmillaan kustannustehokkuutta, parempaa asiakaspalvelua ja selvää säästöä. Tässä voittavat niin sähköyhtiöt kuin niiden asiakkaatkin, Tolonen summaa.

6 ILMOITUSLIITE TÄMÄ JULKAISU ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA TEEMALEHTI 2ASKEL INSPIRAATIO TEHOKASTA TA ENERGIAA 1 2 Tehosta tehtaan energiankäyttöä Kysymys: Miten Bolidenin Kokkolan sinkkitehdas on onnistunut tehostamaan energiankäyttöään? Vastaus: Pienistä säästöistä jatkuvalla tarkkailulla kerrytetään iso potti. NÄIN ONNISTUIMME Energiankäytöllä on iso merkitys Bolidenin Kokkolan tehtaalla energiankustannusten osuus tehtaan kustannuksista on noin 40 prosenttia. Tehtaalla on paneuduttu tehokkaaseen energian käyttöön jo vuosikymmenten ajan. Me olemme erittäin energiaintensiivinen yritys. Pyrimme kaikilla mahdollisilla tavoilla kehittämään tehtaan energiatehokkuutta edelleen. Fokuksemme on pienentää energiakustannuksia, parantaa ympäristönsuojelukykyä ja sitä kautta parantaa kannattavuuttamme. Haluamme erityisesti olla mukana Motivan ja TEM:in säästötalkoissa, energiavastaava Juha Mäenpää kertoo. Tehosta prosesseja, säästät selvää rahaa Tehtaalla on koko sen historia ajan investoitu energiankäytön vähentämiseen. Moottoreita on vaihdettu korkeamman hyötysuhteen moottoreihin ja hankittu suuri määrä taajuusmuuntajia moottorikäyttöjä tehostamaan, tehokkaampia laitteita ja niihin parempia säätöjä. Suurimmat säästökohteet löytyvät sinkin valmistusprosessista. Meillä on kaksi liuoskiertoa, joissa on neljä virtapiiriä. Jokaisessa virtapiirissä on yksi tasasuuntaaja. Sähkövirta syötetään tasasuuntaajilla altaisiin, joissa olevien alumiinilevyjen pinnalle kasvaa sinkkikerros. Vastikään tehdyssä projektissa laitoimme näitä levyjä lähemmäs toisiaan, mistä tuli heti merkittävä säästö. Toisaalta myös tekninen vaativuus lisääntyi, Mäenpää kertoo. Suurin osa koko tehtaan energiankulutuksesta tapahtuu näissä neljässä laitteessa, joten siellä prosentuaalisesti pienetkin säästöt voivat olla tuhansien megawattien suuruisia ja rahallisesti isoja. Taajuusmuuntajat, moottorit ja lamput ovat kokonaisenergian käytössä paljon pienempi asia, mutta edustavat muiden prosessivaiheiden energian käytössä isoa osaa. Säästö voi olla prosentuaalisesti iso, kun moottoriin laitetaan taajuusmuuntaja. SÄÄSTÖVINKKEJÄ TUOTANTOTOIMINTAAN Hanki mahdollisimman energiatehokkaat laitteet ja seuraa 1 energiankulutusta ja laitteiden käyttöä sekä reagoi nopeasti energian kulutuksessa esiintyviin poikkeamiin. Katso laitteen koko elinkaaren kustannusta, äläkä pelkästään hankintainvestointia. Huolla ja pidä laitteet hyvässä kunnossa. Paranna toimintaa jatkuvasti 2 parantaminen on yleensä aina mahdollista. Jossain vaiheessa fysiikan rajat tulevat vastaan, mutta pyri silloinkin pitämään korkea taso yllä. Vertaile energiankulutusta saman toimialan muihin yrityk- 3 siin, koska jokaisella toimialalla 3 on omat erityispiirteensä. Ota opiksi vertailun tuloksista ja kehitä toimintaa niiden mukaan. Vertaa mahdollisuuksien mukaan myös muihin toimialoihin ja omaksu niiltä hyviä käytäntöjä. Käytä kaikkia hödykkeitä 4 järkevästi kuten vettä, paineilmaa, höyryä, kaukolämpöä ja valaistusta. Älä valaise ympärivuorokautisesti sellaisia tiloja ja 5 alueita, joita käytetään vain muutamia tunteja päivässä. LÄHTEET: JUHA MÄENPÄÄ JA KAI HEINONEN. BOLIDEN KOKKOLA 1. Sinkkiä lastataan laivaan. 2. Uusimman teknologian käyttö säästää ympäristöä ja on taloudellisesti kannattavaa. 3. Boliden Kokkola toimii Kokkolan suurteollisuusalueella kymmenien muiden yritysten kanssa. KUVA: ESA MELAMETSÄ Kulutus alas kaikin keinoin Vaikka paljon on tehtaalla jo tehty ja jossain vaiheessa myös fysiikan lait tulevat vastaan, pieniä keinoja pyritään löytämään ja toteuttamaan koko ajan. Pyrimme hallitsemaan liuoskomponentteja, pitämään ne optimitasossa ja pienentämään häviöitä, joita tulee mekaanisista osista sekä pitämään laitteet mahdollisimman hyvässä kunnossa. Käytämme BAT-tekniikkaa, joka on paras saatavilla oleva tekniikkaa. Emme katso pelkästään investoinnin hintaa, vaan huomioimme laitteiden koko elinkaarikustannukset. Laitteiden tulisi olla mahdollisimman pitkäikäisiä ja vähän energiaa kuluttavia. Energiatehokkuusjärjestelmän (ETJ) käyttöönoton myötä seuraamme aktiivisesti, missä kulutamme mitäkin energialajia ja etsimme koko ajan säästökohteita, Mäenpää sanoo. ETJ osana ympäristöjärjestelmää turvaa energiatehokkuuden jatkuvan parantamisen. Pidämme selvänä asiana, että pyrimme parantamaan kaikin keinoin ympäristö- ja energia-asioita ja pitämään kulutuslukemat mahdollisimman alhaisina, Mäenpää toteaa. JOUNI SUOLANEN Kai Heinonen Operatiivinen päällikkö KUVA:JAAKKO NIRHAMO Keskitetty valaistuksen ohjaus säästää satamassa Porin satama siirtyi satama-alueelle hajautetusta valaistuksesta keskitettyyn ja säästää tuhansia euroja. Porin Mäntyluodon satama keskitti valaistuksen vuoden alussa kuuteen ohjauskeskukseen laivojen lastausalueella. Yksi päälaite ohjaa koko sataman valaistusta hämärään aikaan. Valaistusta tarjotaan sinne, missä on tuotantoa. Aikaisemmin valot menivät paikallisesti päälle ja pois eri tahtiin, ja valaistuksia jäi päälle turhaan. Automatiikka toimi epätäsmällisesti. Uudella järjestelmällä voimme optimoida hämäräajat niin, että saamme helposti tunnin säästöajan päälle pois-kytkennällä, operatiivinen päällikkö Kai Heinonen kertoo. Satama toimii kahdessa vuorossa, yöllä toimintaa on vähän. Nyt sellaiset satamaosat, joissa ei ole toimintaa, voidaan keskitetyllä ohjauksella himmentää noin 30 prosenttiin täydestä valaistuksesta. Säästöt rahassa voivat nousta 10 30 prosenttiin, mikä tarkoittaa tuhansien eurojen vuotuista säästöä. Vartiointiliike valvoo satamaa vuorokauden ympäri. Heinonen kaavaileekin, että vartijat voisivat hoitaa erillisenä palveluna myös valaistuksen säädöt, esimerkiksi nosturivalvomon tilauksesta. Myös vuorokauden ympäri työskentelvät satamavalvojat voisivat ohjata valaistusta. Järjestelmä toimii internetissä, joten sitä voi ohjata mistä tahansa. Kehitettävää on vielä käyttöliittymässä. Se pitäisi saada mahdollisimman helpoksi käyttää esimerkiksi grafiikan avulla niin, että eri alueiden valaistuksia voidaan säätää kartalta klikkaamalla. Myös iltaohjauksessa on vielä kehitettävää. Täysi valaistus on päällä liian usein paikoissa, joissa sitä ei tarvita. Kolmannes koko sataman alueesta on yhä keskitetyn ohjauksen ulkopuolella. Jatkossa on tarkoitus saada myös Tahkoluodon syväsatama ja Kemikaalisatama keskitetyn ohjauksen piiriin. JOUNI SUOLANEN

TÄMÄ JULKAISU ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA TEEMALEHTI ILMOITUSLIITE 7 MP sponsorikolumni Timo Luukkainen Toimitusjohtaja, Ensto AJASSA VINKKI KUVA: SHUTTERSTOCK.COM SÄÄSTÖT Metsäteollisuus kuluttaa Suomen sähköstä kolmanneksen. Merkittävä osa tästä kuluu yhteen prosessiin: paperin raaka-aineen, massan, hiertämiseen mekaanisesti puusta. Kehitetyillä uusilla prosesseilla voidaan massan tuotannossa säästää sähköä 5-15 %. (Lähemäki 1998, Tilastokeskus 2001.) Sähkömoottorit, jotka tavallisesti käyvät tarpeesta riippumatta samalla nopeudella, kuluttavat noin 65 % Suomen teollisuuden sähköstä. Säätelemällä moottorin nopeutta taajuusmuuttajilla voidaan sähkön kulutus usein vähentää puoleen. LÄHDE: ilmasto.org Cleantech ja sähköinen tulevaisuus Cleantech tarkoittaa tuotteita, palveluita, prosesseja ja teknologioita, jotka vähentävät liiketoiminnan haitallisia ympäristövaikutuksia. Ympäristöliiketoiminnan maailmanmarkkinat kasvavat nyt yli 10 prosentin vauhdilla ja monet maat haluavat osansa niistä. Suomessa Cleantechyrityksiä on 2000. Valitettavasti Suomen kansantalouden menestystä ei voi rakentaa maan keskeisen sijainnin, yleisesti puhutun kielen, lyhyiden kuljetusetäisyyksien, edullisen kustannustason tai runsaiden luonnonvarojen varaan. Jäljelle jää lähinnä kaksi tekijää; korkea koulutustasomme sekä edullinen sähköenergia teollisuudelle. Niinpä Cleantech-yhtiölle on loogista keskittyä energiatehokkuuteen ja fossiilisten polttoaineiden korvaamiseen, mikä onnistuu ainoastaan sähköenergian avulla. Ratkaisuja on sekä sähköisessä talotekniikassa että Smart Grid - eli tulevaisuuden älykkäissä sähköverkoissa, sähköisessä talotekniikassa ja sähköautojen latausverkoissa. Sähkö on puhtain tapa siirtää ja käyttää energiaa Sähköä voi tuottaa ilman päästöjä. Ydinvoiman kannalla on etenkin Ranska. Norja on käytännössä kokonaan vesivoimaan perustuvan sähkön maa. Saksa ja Tanska ovat puolestaan panostaneet uusiutuvan energian tuotannossaan aurinkoenergiaan ja tuulivoimaan. Sähkön siirron vaikutusta ympäristöön voi havainnollistaa vertaamalla esim. Suomen ja Ruotsin välisen merikaapeliyhteyden, Fenno-Skanlinkin, kapasiteettia vastaavan energiamäärän siirtoon öljynä. Merikaapelin saasteettoman siirtokapasiteetin korvaaminen öljyllä vaatisi useita kymmeniä tuhansia öljyrekkoja maanteille. Sähkö on ainoa energiamuoto, jonka siirrosta tai käytöstä ei aiheudu paikallisia saasteita, minkä vuoksi liikennemuodot, jotka perustuvat sähköön, tulevat valtaamaan alaa kaupunkiliikenteessä. Moni Euroopan maa tarjoaa sähköautoilijoille merkittäviä veroetuja, ja pohjoismaisista kaupungeista Oslo on jo julistettu sähköautoilun pääkaupungiksi. Sähköautoilua tukevissa kaupungeissa toimiville yrityksille avautuu uusia liiketoimintamahdollisuuksia, kun autoja ladataan tienvarsilla ja kauppakeskuksissa. Mahdollisuuksia aukeaa niin latauspisteiden valmistajille kuin pysäköintialan yrittäjille. Puhdasta ympäristöä voidaan rakentaa myös sähköisen talotekniikan avulla. Kun rakentamismääräysten kiristyessä lämmön talteenoton hyötysuhde nostetaan korkeaksi ja valaistus toimii läsnäolotunnistuksella, moni asia muuttuu. Passiivitalossa paljon parjattu perinteinen sähkölämmitys on varsin kilpailukykyinen, sekä ympäristön että kukkaron kannalta. Energiatehokas sähkön käyttö on mahdollista siten, että asumismukavuutta nostetaan ja sisäilman terveellisyyttä parannetaan. Cleantech-yhtiö huomioi päästöttömyyden lisäksi materiaalien kierrätettävyyden ja valmistusprosessien puhtauden. Tuotteiden valmistaminen lähellä markkinoita vähentää kuljetuksista aiheutuvia päästöjä. Cleantech-yhtiö pyrkii kaikessa toiminnassaan mahdollisimman pieneen hiilijalanjälkeen. Kilpailutilanteessa syntyy näin lisää työpaikkoja ja uutta kestävään kehitykseen perustuvaa teknologiaa.

8 ILMOITUSLIITE TÄMÄ JULKAISU ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA TEEMALEHTI INSPIRAATIO Kysymys: Miten Uusikaupunki on hyötynyt yhdistämällä kunnan voimavarat päästöjen vähentämisen ja energiansäästön taakse? Vastaus: Uusien yritysten, tuotteiden ja työpaikkojen syntyminen ovat suuria etuja. Yhdistä kunnan voimat, säästä ilmastoa ja energiaa MUUTOS UUSIKAUPUNKI Uusikaupunki on mukana Hiilineutraalit kunnat -hankkeessa, jossa pyritään vähentämään hiilidioksidipäästöjä EU:n asettamia tavoitteita enemmän ja sovittua aikataulua nopeammin. Muut hankkeeseen osallistuvat kunnat ovat Mynämäki, Kuhmoinen, Padasjoki ja Parikkala. Uusikaupunki oli vuonna 2008 edelleen taantumasta ylös ponnisteleva kunta sekä asukasmäärän että työpaikkojen määrän osalta. Vuoden 2008 keväällä Uusikaupunki lähti mukaan Tekesin, Suomen ympäristökeskuksen ja yritysten rahoittamaan hankkeeseen. Meillä oli tehty tuulivoimaselvityksiä, kiinteistöjen kaukovalvontaa ja lämpötilojen säätöä. Olimme myös mukana Työ- ja elinkeinoministeriön energiatehokkuussopimuksessa. Halusimme toisin sanoen uusia kaupungin imagoa. Kun lisäksi hanke ei maksanut meille mitään, lähdimme mielellämme mukaan, kaupunginjohtaja Kari Koski kertoo. Käänsimme lähestymiskulman selvästi elinkeinopolitiikkaan ja ympäristöliiketoimintaan. Otimme ykkösasiaksi työpaikkojen ja veroeurojen saamisen. Valtuustossa on hyväksytty ilmastonmuutoksen ehkäisy ja ympäristöasiat koko kaupungin kaiken toiminnan läpitunkevaksi periaatteeksi. Käänsimme lähestymiskulman selvästi elinkeinopolitiikkaan ja ympäristöliiketoimintaan. Ykkösasiana on työpaikkojen ja veroeurojen saaminen. Kari Koski Kaupunginjohtaja Kilpailukykyä energiatehokkuudella Suureksi haasteeksi muodostui, miten saadaan homma pysymään käsissä. Siksi kokonaisuudesta vastaamaan palkattiin jo eläkepäiville siirtynyt Reijo Laine. Neljässä eri sektorista asukkaista, yrityksistä, kunnanhallinnosta ja maataloudesta keskityttiin aluksi yritysten kehitysideoihin. Hankkeessa on mukana noin 50 yritystä vaihdellen suurimmista pk-yrityksiin. Tulijoita olisi ollut alueen yhteensä noin 700 yrityksen joukosta enemmänkin. Kaikkia emme voineet ottaa mukaan, koska meillä on se periaate, että teemme sen minkä lupaamme. Yritykset ja kuntalaiset vaativat pelkän puhumisen sijaan konkretiaa. Koko ajan pitää tapahtua ja pystyä mittaamaan, miten jokin toimenpide vaikuttaa esimerkiksi ilmastonmuutokseen, Koski kertoo. Energiatehokkuus lisää yritysten kilpailukykyä. Asiantuntija käy läpi yritysten kanssa ympäristö- ja energia-asioita, kuten laskee hiilidioksiditasetta Maakuntaliiton rahoituksella. Yritykset ovat innostuneita, koska ne voivat käyttää tietoja hyväksi markkinoinnissa ja sopimusneuvotteluissa. Myös rahoittajat edellyttävät jo usein lukuja. Esimerkiksi alueen huippuyritys Yara Suomi Oy vähensi asentamallaan katalysaattorilla typpioksidipäästöjä 1 200 000 tonnista 160 000 tonniin vuoden aikana. Lannoitetuotannon päästöjen aleneminen vaikuttaa samalla myös maatalouden päästöihin. Yhteistyötä ja uusia tuotteita Alueen yhteensä 16 000 asukkaasta noin 900 on ollut mukana ideoimassa hankkeessa. Yhteensä 1900 idean joukossa oli monia toteuttamiskelpoisia, kuten liikenteen ja jätehuollon parantamiseen kohdistuvia ehdotuksia. Kuntaan rakennetaan biovoimala, joka käsittelee jäteveden puhdistamojen raskasmetallia sisältävän mullan niin, että sitä voidaan käyttää kaatopaikan verhoiluun. Uutta teollisuushallia lämmittämään saatiin maalämpö vain 60 000 euron lisäkustannuksella. Teollisuushalliin sijoittuu lähekkäin muun muassa neljä pientä biotech-yritystä. Yrityksiä yhdistävät yhteiset tilaisuudet, joissa niiden välille syntyy yhteistoimintaa. Uskon, että kolmen vuoden jaksossa syntyy noin sata uutta työpaikkaa, Koski kertoo. Yrityksissä on kehitetty uusia tuotteita kuten sähkö- ja hybridiautot autotehtaassa, Tukholman saaristossa toimivat hydridilossit, pelleteillä lämpiävät hybriditakat, biohajoavat huonekalumateriaalit, kalanperkeistä valmistettava biopolttoöljy ja vähähiilidioksidiset uusiorenkaat. Hanke on onnistunut erinomaisesti, Koski kiittelee. JOUNI SUOLANEN INSPIRAATIO VINKKI SYKE Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) merentutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa erityisesti Itämeren suojeluun tähtäävän päätöksenteon tueksi yhdistämällä merentutkimus, valuma-alue-, ilmastonmuutos- ja sosio-ekonominen tutkimus tiiviillä hankeja tutkijayhteistyöllä.

TÄMÄ JULKAISU ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA TEEMALEHTI ILMOITUSLIITE 9 3ASKEL YHTEISTYÖLLÄ Y LÄ SÄÄSTÖJÄ Ä UUSIKAUPUNKI Yhteistyöllä kohti energiasäästöjä. KUVAT: ESKO RUORANEN 5 KARI KOSKEN VINKIT Kunnan resurssit huomioitava 1 Energia- ja ilmastohankkeisiin kannattaa lähteä omin eväin kunnan omista lähtökohdista. Tietenkään pyörää ei kannata keksiä uudelleen, mutta hanke ei onnistu matkimalla muita. Kaikki osapuolet 1 sitoutuvat Tärkeätä on eri tahojen kuten kunnan, asukkaiden, yritysten ja 2 teollisuuden yhteen hiileen puhaltaminen. Kaikkien pitää olla mukana ja sitoutua täysillä hankkeeseen koko ajan. Muuten se ei onnistu. Hankkeesta hyötyä monella osa-alueella 3 Hankkeilla voidaan vahvistaa paikallista työllisyyttä, vauhdittaa kotimarkkinakysyntää ja elvyttää liike-elämää ja vientitoimintaa. Yhteistoiminta tärkeää 4 Kyseessä on eri toimijoiden välinen uudenlainen yhteistoiminta, jossa kohtaavat tutkimus ja käytäntö. Asiantuntijat avuksi 5 Eri alojen kuten biotieteiden, energian, markkinoinnin ja yrityselämän asiantuntijat ovat olennainen osa ja apu hankkeen onnistumisessa. Kokonaisuuden koordinoija täytyy ehdottomasti nimetä. LÄHTEET: KARI KOSKI JA WWW.YMPARISTO.FI/HIILINEUTRAALITKUNNAT www.crnet.fi verkosto@crnet.fi etunimi.sukunimi@crnet.fi CRnet Verkoston asiantun joita: Timo Husu, Nina Storfors, Reijo Seppänen, Kaisa Sariola, Marke a Koivisto, Pen Viluksela, Elina Seikku, Olli-Pekka Mäkirintala, An Kylliäinen, Marja Ah ainen, Tiina Aulanko, Petri Sipilä, An Lauslah, Tuula Pohjola, Laila Törnroos, Kari Rissa ja Juha-Ma Puhakka. Kuvasta puu uvat Ilpo Pen nen, Mika Kuisma, Johanna Kujala, Sari Kuvaja ja Piia Nurmi. Eettistä tehokkuutta Vastuullisen liiketoiminnan edelläkävijät CRnet Verkosto tarjoaa yrityksille työvälineitä, etoa ja valmennusta ydinliiketoiminnan kehi ämiseen. Lähtökohtana ovat kestävän kehityksen mukaiset arvot ja ee nen tehokkuus. CRnet Verkosto keski yy laatu-, ympäristö- ja henkilöstöasioiden vastuulliseen kehittämiseen. Tavoi eena on liiketoiminnan suuntaaminen uudelle yhteiskuntavastuun tasolle. CRnet Verkostossa on tällä hetkellä 13 kokenu a osaajaa yritysvastuun eri osaalueilta. Apuna heillä on ryhmä eri alojen erikoisasiantun joita. CRnet Verkoston palvelukokonaisuus CRnet Verkoston palvelukokonaisuus muodostuu neljästä osa-alueesta: liiketoiminnan auditoinnit, erilaiset kehi ämishankkeet, valmennusohjelmat ja verkkokurssit sekä etopankki uu skirjeineen. Lisäksi järjestämme vuosi ain kansainvälisen seminaarin ja kaksi työpajaa vastuullisen liiketoiminnan aiheista. CRnet Verkoston etopankin avulla saa helpos yhdeltä sivustolta etoa vastuullisesta liiketoiminnasta, sen ilmiöistä ja työkaluista. Mukana on myös oma laatu- ja lainsäädäntöosio. Kuukausi ain julkaistavat uu skirjeet sisältävät etoa alan uusimmista suuntauksista ja tutkimuksista sekä tapahtumista meillä ja maailmalla suomeksi sekä englanniksi. Yritykset ja yhteisöt saavat CRnet Verkostolta kokonaisvaltaisen palvelun yritysvastuun eri osa-alueisiin. Yritysten valmentajina ja sparraajina toimivat CRnet Verkoston asiantun jat, joilla on laaja sekä teoree nen e ä käytännönläheinen oman erityisalueensa tuntemus.