Siilinjärven ympäristöterveyspalvelut

Ympäristöterveyslautakunta 16.12.2015 19 LIITE Siilinjärven ympäristöterveyspalvelut Juankosken, Kaavin, Lapinlahden, Rautavaaran, Siilinjärven ja Tuusniemen ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue VALVONTASUUNNITELMA 2015-2019 päivitys vuodelle

1. JOHDANTO... 3 2. VALVONNAN JÄRJESTÄMINEN SIILINJÄRVEN YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA SEKÄ KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAT RESURSSIT... 4 3. VALTAKUNNALLISET VALVONTAOHJELMAT... 7 4. VALVONTASUUNNITELMA... 8 4.1. Yleistä valvontasuunnitelmasta... 8 Valvontakohteet... 8 Säännöllisen valvonnan... 8 4.2 Elintarvikevalvonta... 10 Valtakunnallinen elintarvikevalvontaohjelma... 10 Elintarvikevalvontakohteet... 12 Elintarvikevalvonnan painopistealueet yhteistoiminta-alueella... 13 Säännöllisen valvonnan... 13 Muut ja valvontatoimenpiteet... 14 4.2 Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta... 15 4.3 Terveydensuojeluvalvonta... 15 Valtakunnallinen ohjelma... 15 Valvontakohteet... 16 Valvonnan painopistealueet yhteistoiminta-alueella... 16 Suunnitelmallisen valvonnan... 16 Muut ja valvontatoimet... 19 4.4 Kuluttajaturvallisuusvalvonta... 19 4.5 Tupakkavalvonta... 19 Valtakunnallinen tupakkalain valvontaohjelma 2015 2019... 19 Valvontakohteet... 21 Valvonnan painopistealueet yhteistoiminta-alueella... 21 Säännöllisen valvonnan... 21 Muut ja valvontatoimenpiteet... 21 4.6 Nikotiinivalmisteiden myynnin valvonta... 21 Valvontakohteet... 21 Säännöllisen valvonnan... 22 Muut ja valvontatoimenpiteet... 22 4.7 Näytteenotto- ja tutkimussuunnitelma... 22 Valvontaviranomaisen näytteenotto ja tutkimukset... 22 Valvontakohteen maksamat näytteet ja tutkimukset... 22 Muu näytteenotto... 25 5 VARAUTUMINEN... 26 6. VIESTINTÄ... 26 6.1 Asiakaspalvelu... 26 6.2 Tiedottaminen... 27 6.3 Kohderyhmien opastus ja kouluttaminen... 27 7. HENKILÖSTÖN KOULUTUS... 28 8. SUUNNITELMAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI... 29 LIITE A Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman liite (6 s) 2

1. JOHDANTO Tämä suunnitelma koskee Juankosken kaupungin sekä Kaavin, Lapinlahden, Rautavaaran, Siilinjärven ja Tuusniemen kuntien muodostamaa ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-aluetta. Yhteistoiminta-alueen vastuukuntana on Siilinjärven kunta. Juankoski irtautuu yhteistoimintasopimuksesta 1.1.2017 lukien. Kansanterveyslain (66/1972) mukaan kansanterveystyön sisällöstä säädetään terveydenhuoltolaissa (1326/2010). Yksi osa kansanterveystyötä ja tarkemmin perusterveydenhuoltoa on ympäristöterveydenhuolto, jolla tarkoitetaan yksilön ja hänen elinympäristönsä terveydensuojelua koskevien tehtävien hoitoa. Terveydenhuoltolain 21 :ssä ympäristöterveydenhuoltoon kuuluviksi laeiksi säädetään kuuluvaksi terveydensuojelulaki (763/1994), elintarvikelaki (23/2006), kuluttajaturvallisuuslaki (920/2011), tupakkalaki (693/1976) sekä eläinlääkintähuoltolaki (765/2009). Kunnan ympäristöterveydenhuollon viranhaltijoiden virkatehtäviä sisältyy edellä mainittujen ympäristöterveydenhuollon lakien lisäksi myös mm. eläintautilakiin (441/2013) ja eläinsuojelulakiin (247/1996). Kunnan viranomaisen valvontatoiminnasta säädetään edellä mainittujen lakien lisäksi mm. rehu- ja elintarvikelainsäädännön sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevien sääntöjen mukaisuuden varmistamiseksi suoritetusta virallisesta valvonnasta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa EY N:o 882/2004 (ns. valvonta-asetus) ja ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinperäisten tuotteiden virallisen valvonnan järjestämistä koskevista erityissäännöksistä annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa EY N:o 854/2002 (ns. eläimistä saatavien elintarvikkeiden valvonta-asetus) sekä valtioneuvoston asetuksessa elintarvikevalvonnasta (420/2011). Ympäristöterveydenhuollon erityislainsäädäntö sekä valtioneuvoston asetus kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmasta (ns. valvontasuunnitelma-asetus) edellyttävät, että kunnallisten valvontaviranomaisten tulee laatia ja hyväksyä säännöllistä valvontaa koskeva ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma. Suunnitelmassa on otettava huomioon valtakunnalliset valvontaohjelmat ja niihin sisältyvät painopistealueet sekä paikalliset olosuhteet ja elinkeinorakenne. Lainsäädännössä määrätään kunnan valvontasuunnitelman sisällöstä, valvontasuunnitelman mukaisista tarkastuksista, valvontakohteitten tarkastustiheydestä, näytteenotosta ja valvontasuunnitelman toteutumisen arvioinnista. Suunnitelma on hyväksyttävä toimielimessä ja toimitettava Itä-Suomen aluehallintovirastolle toimintavuotta edeltävän vuoden loppuun mennessä. Suunnitelma on tarkistettava tarvittaessa, kuitenkin vähintään kolmen vuoden välein. Monijäsenisen toimielimen hyväksymä selvitys ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman toteutumisesta on lähetettävä aluehallintovirastolle vuosittain suunnitelmavuoden jälkeisen maaliskuun loppuun mennessä. Ympäristöterveydenhuollon lakien mukaan valvonnan on oltava laadukasta, säännöllistä, terveyshaittoja ehkäisevää ja yleisten valvontaa koskevien vaatimusten mukais- 3

ta. Valvonnan on ehkäistävä terveysvaaroja ja suojattava kuluttajia taloudellisilta tappioilta. Valvontasuunnitelman mukainen säännöllinen valvonta on toiminnanharjoittajalle maksullista. Kunta tai yhteistoiminta-alue perii suunnitelmaan sisältyvistä tarkastuksista ja näytteenotosta sekä tutkimuksista kunnan ympäristöterveydenhuollon taksan mukaisen maksun (Siilinjärven ympäristöterveyspalvelut, ympäristöterveyslautakunta 16.12.2015 ( 18). Valvontamaksut määräytyvät tarkastusmäärien ja tarkastuksiin keskimäärin käytettävän ajan perusteella. Siilinjärven ympäristöterveydenhuollon taksassa valvontakohteet ovat jaettu maksuluokkiin, joiden perusteella maksut pääsääntöisesti peritään. Valtio korvaa kunnan valvontaviranomaiselle aiheutuneet kustannukset sellaisista keskusvirastojen kuntien toimeen pantaviksi esittämistä tarkastuksista, näytteenotoista, tutkimuksista ja selvityksistä, jotka laissa säädetään ao. viraston tehtäviksi. 1.2.2006 voimaan astuneen lääkelain muutoksen (80/2013) myötä tupakoinnin lopettamiseen tarkoitettuja nikotiinivalmisteita on saanut myydä apteekkien lisäksi tupakkaa myyvistä kaupoista, huoltoasemilta ja kioskeista. Nikotiinivalmisteiden vähittäismyynnin valvonnan osalta lääkelaissa viitataan tupakkalakiin (693/1976). Vaikka voimassa olevassa lainsäädännössä ei ole vaatimusta nikotiinivalmisteiden valvonnan sisällyttämisestä kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmaan, on ko. valmisteita koskeva osio sisällytetty tähän suunnitelmaan. Kuluttajaturvallisuusvalvonta siirtyy valtion tehtäväksi 1.5. alkaen. Tästä tehtävästä vapautuva resurssi käytetään elintarvike- ja terveydensuojeluvalvontaan. Tässä valvontasuunnitelmassa esitetään vuosien 2015-2019 tarkastusmäärät, tarkastustiheydet ja yksikön valitsemat projektit eri valvontalajeissa. Ympäristöterveydenhuollon valvontakohteet ja valvontatiedot raportoidaan valtakunnalliseen YHTI-järjestelmään. Vuoden aikana keskitettyyn järjestelmään liitetään myös alkutuotantopaikat. 2. VALVONNAN JÄRJESTÄMINEN SIILINJÄRVEN YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA SEKÄ KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAT RESURSSIT Siilinjärvi hoitaa ympäristöterveydenhuollon Juankosken, Kaavin, Lapinlahden, Rautavaaran, Siilinjärven ja Tuusniemen alueella yhteistoimintasopimuksen mukaisesti. Siilinjärvi on tehnyt sopimuksen myös Kuopion kaupungin eläinlääkintähuollon tehtävien hoitamisesta. Tehtäviä hoitaa ympäristöterveyslautakunta, jossa on yksi jäsen jokaisesta sopimuskunnasta. Kokouksissa on läsnäolo- ja puheoikeus myös sopijakuntien kunnan- ja kaupunginjohtajilla tai heidän valtuuttamilla henkilöillä. Kuopion kaupungin edustajalla on läsnäolo- ja puheoikeus niissä kokouksissa, joissa käsitellään Kuopiota koskevia asioita. Ympäristöterveyslautakunnan johtosäännön 5 :n mukaan ympäristöterveyslautakunta hoitaa Juankosken kaupungin sekä Kaavin, Lapinlahden, Rautavaaran, Siilinjärven ja Tuusniemen kuntien ympäristöterveydenhuollon viranomaiselle määrätyt tehtävät sekä lääkelaissa kunnalle määrätyt nikotiinivalmisteiden myyntiä ja valvontaa koskevat tehtävät. Ympäristöterveyslautakunta on delegoinut toimivaltaansa alaisilleen vi- 4

ranhaltijoille (Siilinjärven kunta, ympäristöterveyslautakunta, toimivallan siirtäminen viranhaltijoille 26.1.2011 3 ). Lautakunnan alaiset virat ja toimet sekä niiden hoitajat ja pääasialliset tehtävät ovat seuraavassa taulukossa. Viranhaltijoilla on erityislainsäädännön edellyttämä pätevyys. Siilinjärven Ympäristöterveyspalvelut YKSIKÖN RESURSSIEN JAKAUTUMINEN Valvontalaji Elintarvike Terveydensuojelu Tupakka/ Eläinlääkintä- Hallinto Toimisto Yhteensä nikotiini huolto +avustaja htv 2,67 2,68 0,1 14,2 1,55 2 23,2 Virka / tehtävä Kunnaneläinlääkärit + avustaja Viranhaltija ja toimipiste Kirsi Govenius, Nilsiä, p. 044 740 1452 Silke Haen, Lapinlahti, p. 044 740 1449 Martta Haukipuro, Siilinjärvi, p. 044 740 1451 Mia Koivisto, Nilsiä, p. 044 740 1454 Anneli Laine, Kaavi, p. 044 740 1459 Eero Lappeteläinen, Siilinjärvi, p. 044 740 1426 Olga Kroutskih, Juankoski, p. 044 740 1445 Laura Malinen, Lapinlahti, p. 044 740 1448 Virpi Seppänen, Siilinjärvi, p. 044 740 1428 Mari Utriainen, Tuusniemi, p. 044 740 1447 Antti Vartia, Kuopio, p. 044 740 1455 Raija Väänänen, Nilsiä, p. 044 740 1453 vastaanottoavustaja, Siilinjärvi, p. 044 740 1460 Tehtävät Peruseläinlääkäripalvelut Valvontaeläinlääkärit Kaisa Hartikainen p. 044 740 1480 avoin virka p. 044 740 1456 eläinsuojeluvalvonta eläintautivalvonta elintarvikevalvonta (maidontuotantotilat) Vastaava eläinlääkäri Leena Manner puh. 044 740 1423 eläinlääkintähuollon suunnittelu ja järjestäminen elintarvikevalvonta (laitosvalvonta) lautakunnan pöytäkirjanpitäjä 5

Virka / toimi Viran/toimenhaltija Susanna Haatainen puh. 044 740 1427 Tehtävät terveydensuojelun valvonta (Siilinjärvi, Lapinlahti) pl. talousveden valvonta kuluttajaturvallisuusvalvonta (Siilinjärvi, Lapinlahti) Antti Hartikainen, Siilinjärvi p. 044 740 1434 terveydensuojelun valvontatehtävät (pl. Siilinjärvi) kuluttajaturvallisuusvalvontaa (Juankoski, Kaavi, Rautavaara) Terveystarkastajat Sirpa Hakkarainen, Siilinjärvi p. 044 740 1458 Ritva Hämäläinen, Kaavi p. 044 740 1438 Siilinjärvi, Lapinlahti: talousveden valvonta elintarvikevalvonta Juankoski, Kaavi, Tuusniemi, Rautavaara: muu kuin asumisterveyteen ja sisäilmaan liittyvä terveydensuojeluvalvonta elintarvikevalvonta kuluttajaturvallisuusvalvonta Ritva Savolainen puh. 044 7401 424 Siilinjärvi, Lapinlahti: elintarvikevalvonta Toimistosihteerit Ympäristöterveysjohtaja Katja Närhi puh. 044 740 1425 Eija Potasev puh. 044 740 1439 Emilia Savolainen puh. 044 7401 435 toimistotehtävät ml. TerveKuu ympäristöterveysjohtaja, lautakunnan esittelijä Kaikki tarkastajat hoitavat lisäksi tupakkavalvontaa ja nikotiinikorvausvalmisteiden myynnin valvontaa. 6

3. VALTAKUNNALLISET VALVONTAOHJELMAT Keskushallintoviranomaiset, Elintarviketurvallisuusvirasto (Evira), Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes), Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) ja Suomen ympäristökeskus (SYKE), ovat laatineet yhteisen valtakunnallisen ympäristöterveydenhuollon valvontaohjelman 2015 2019. Valvontaohjelmassa määritellään ympäristöterveydenhuollon yleiset ja yhteiset periaatteet ympäristöterveydenhuollon lainsäädännössä tarkoitettujen valvontaviranomaisten suorittamalle valvonnalle. Sen liitteenä esitetään ympäristöterveydenhuollon toimialakohtaiset valtakunnalliset valvontaohjelmat ja kyseisen toimialan valvonnan erityispiirteet. Kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman tulee lainsäädännön ja valvontaohjelmien mukaan sisältää vähintään: o tarkastusten sisältö; o valvontakohteiden tai valvontakohdetyyppien tarkastustiheys; o tarkastukseen keskimääräisesti käytettävä aika; o kunnan toimesta tapahtuva näytteenotto ja näytteiden tutkiminen; sekä o valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi o hyväksytyt laboratoriot, joihin valvonta tukeutuu Lisäksi valtakunnallisen valvontaohjelman yhteisen osan mukaan kunnan valvontasuunnitelmassa on todettava o ympäristöterveydenhuollon käytettävissä olevat voimavarat o riskitekijöiden arviointiin perustuva valvontakohteiden valvontatarpeen määrittely o valvonnan painopisteet Kunnan valvontasuunnitelmaan suositellaan myös kirjattavaksi: o henkilöstön pätevyyden ylläpidon periaatteet o koulutussuunnitelma o tarkastussuunnitelma o näytteenottosuunnitelma o viestintäsuunnitelma o erityistilannesuunnitelma o valvontaviranomaisen käytössä oleva kohderekisteri ja arvio kehittämiskulusta Valvontasuunnitelma tulee laatia riskiperusteisen valvontatarpeen, ei olemassa olevien resurssien, mukaiseksi. Lisäksi valvontasuunnitelmassa tulee varata aikaisempien valvontakokemusten perusteella resursseja myös suunnitelman ulkopuolisten tehtävien hoitoon. Tällaisia ovat esimerkiksi epäilyyn perustuva valvonta, lausuntojen antaminen, erityistilanteiden aiheuttamat toimenpiteet, sidosryhmäyhteistyö sekä ilmoitusten ja hakemusten käsittely. 7

4. VALVONTASUUNNITELMA 4.1. Yleistä valvontasuunnitelmasta Valvontakohteet Yhteistoiminta-alueella sijaitsevat ympäristöterveydenhuollon valvontakohteet kirjataan suunnitellusti TerveKuu -nimiseen tiedonhallintajärjestelmään. Alkutuotantopaikat kirjataan ohjelmaan vuoden aikana. Ohjelmaan on syötetty ja syötetään kaikkien yhteistoiminta-alueen kuntien osalta valvottavien toiminnanharjoittajien (toimijoiden) ja toimipaikkojen tiedot sekä mm. toimipaikkoja koskevat tarkastuspöytäkirjat ja osa näytteiden tutkimustuloksista. Tupakan vähittäismyyntiluvat luetteloidaan myös Valviran erillisessä rekisterissä. Kohteiden, jotka on hyväksytty tai rekisteröity, tai hyväksytään tai rekisteröidään ohjelman käyttöönoton jälkeen, hyväksymisasiakirjat (päätös) ovat järjestelmässä. Ilmoitettavien valvontakohteiden osalta järjestelmään liitetään myös todistus ilmoituksen vastaanottamisesta. Lisäksi kohteiden asiakirjojen paperiversiot ovat asianomaisen tarkastajan toimistossa. Valtakunnallisen elintarvikevalvonnan tiedonkeruun (KUTI 1a) edellyttämä kohdetietojen tarkistaminen ja tietojen siirto tehtiin vuonna 2011. Vuonna 2012 otettiin käyttöön tietojärjestelmäprojektin KUTI2a-vaihe, jolloin myös valvontatiedot alettiin siirtää keskitettyyn tietojärjestelmään. Vuodesta 2013 alkaen tarkastusten kaikki valvontatiedot on siirretty keskitettyyn tietojärjestelmään. Elintarvikkeiden alkutuotannon valvontakohteet ja tiedot viedään valtakunnalliseen järjestelmään vuoden aikana. Tietoa mahdollisista uusista valvontakohteista, joista toiminnanharjoittaja ei ole ollut yhteydessä, saadaan mm. kuntien rakennusvalvontaviranomaisilta sekä seuraamalla paikallislehtiä (Koillis-Savo, Matti ja Liisa ja Uutis-Jousi). Käytettävissä on myös toimialakohtainen yritysluettelo. Säännöllisen valvonnan Tarkastuksella tarkoitetaan valvontaviranomaisen toimesta säännöllisesti ja ennalta suunnitellusti tekemää tarkastusta, jossa arvioidaan valvontakohteen vaatimuksenmukaisuus. Tarkastus voi kohdistua tiloihin, toimintatapoihin, olosuhteisiin, asiakirjoihin tai tuotteisiin. Asiakirjatarkastus voidaan tehdä myös sähköisten tallenteiden perusteella ja muualla kuin valvontaan kuuluvassa kohteessa. Mikäli valvonnan kohde toimii kotirauhan piiriin kuuluvissa tiloissa, valvontaa tehdään asiakirjatarkastuksina ja tuotteiden laatuun kohdistuvana valvontana. Tarkastuksia tehdään joko ennalta ilmoittamatta tai sopimalla tarkastusaika. Tarkastuksesta ilmoittaminen ei saa vaarantaa tarkastuksen tarkoituksen toteutumista. Tarkastus voi sisältää useiden ympäristöterveydenhuollon lakien mukaisia toimenpiteitä. Yhden kohteen kuuluessa useamman lain perusteella valvottavaksi, koko valvonta pyritään suorittamaan samalla valvontakäynnillä, mikäli se on ajankäytön puolesta mahdollista, ja mikäli sama tarkastaja suorittaa valvonnan kaikkien osaalueiden osalta. 8

Valvontakohteiden valvonnan tarvetta on arvioitu osaan kohteista tehdyn riskinarvioinnin perusteella. Tämän otoksen perusteella tarkastustiheys on muiden kohteiden osalta määritetty mm. kokemukseen ja paikalliseen tuntemukseen perustuen, ottaen huomioon kohteen vuosittainen toiminta-aika ja aikaisemmat valvontatiedot. Valvontaa kohdistetaan erityisesti sitä eniten vaativiin kohteisiin riskinarvioinnin mukaisesti. Näin ollen esimerkiksi hyvin toimiva omavalvonta tai vastaava muu kohteessa tehtävä sisäinen valvonta, laadunvalvonta tai käyttötarkkailu ja hyvä hygieniatuntemus pienentävät riskiä ja tätä kautta suunnitelmallisten tarkastusten tiheyttä. Toisaalta toimijan laiminlyönnit, piittaamattomuus, kohteessa tapahtuneet onnettomuudet tai toistuvat toimintaa koskevat aiheelliset valitukset ovat peruste nostaa tarkastustiheyttä. Liitteessä on valvontakohdetyyppien tarkastustiheydet ja tehtävien tarkastusten määrä sekä keskimääräinen tarkastusaika vuodelle. Lisäksi ympäristöterveyspalveluissa on kohdekohtainen tarkastustiheydet ja -ajat sisältävä valvontakohdeluettelo ja valvontasuunnitelma, johon on alustavasti suunniteltu myös vuosille 2017 2019. Monivuotisessa suunnitelmassa pyritään tiettyjen kohdetyyppien kohdentamaan tietylle vuodelle perehtymiseen käytettävän ajan säästämiseksi, rutiinin lisäämiseksi tarkastuksilla sekä tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi valvontakohteissa. Samoista syistä joitakin kohdetyyppejä, jotka vaativat erityisperehtymistä, ja joita on toiminta-alueella lukumääräisesti vähän, on keskitetty yhdelle tarkastajista. Valvontayksikön valvontaa koordinoiva ympäristöterveyslautakunta on päättänyt tavoitteissaan valvontasuunnitelman vähintään 70 %:sta toteutumisesta. Elintarvikeketjun monivuotisen kansallisen valvontasuunnitelman 2015-2019 mukaan riskiperusteisesti laadittu valvontaohjelma tulisi toteutua 90 %:sesti. Tämä on epäsuhdassa lautakunnan osoittaman tavoitteen kanssa. Käytettävissä olevilla resursseilla valvontalajien priorisoiminen yhden valvontalajin osalta ei ole mahdollista. Tarkastusten sisällön suunnittelussa hyödynnetään keskusvirastojen ohjeistusta. Tarkastuksista laaditaan välittömästi tarkastuksen jälkeen (hallintolaki 39 ) tarkastuskertomus, joka toimitetaan tarkastuskohteeseen ja mahdollisille muille asianosaisille. Tarkastuskertomus voidaan tarvittaessa lähettää tiedoksi myös muille viranomaisille. Jos tarkastuksessa on havaittu seikkoja, jotka eivät täytä lainsäädännön vaatimuksia, viranomainen antaa toimijalle ohjeita ja kehotuksia epäkohtien poistamiseksi. Kehotukset kirjataan tarkastuspöytäkirjaan ja niille pääsääntöisesti annetaan määräaika. Tarkastukset sisältävät yleensä myös aiemmin todettujen epäkohtien korjaamisen seurantaa. Valvoja voi tarvittaessa sopia toimijan kanssa neuvottelutilaisuuksista, jotka voidaan sopia pidettäväksi tarkastuskäynnin yhteydessä tai erikseen. Neuvotteluista laaditaan muistio. Tarvittaessa viranomainen ryhtyy hallinnollisiin pakkokeinoihin epäkohtien korjaamiseksi. Valvontakirjanpito kokonaisuudessaan sisältää huoneistohyväksyntään ja ilmoituksen käsittelyyn liittyvät asiakirjat, tarkastuskertomukset, neuvotteluista pidettävät muistiot, viranomaisnäytteiden tutkimustulokset, arviointiraportit sekä viranomaisen muista toimenpiteistään kirjaamat asiat. 9

Valvontaan kuuluu suunniteltujen tarkastusten lisäksi hyvin paljon muutakin, joka tosiasiallisesti vie enemmän aikaa kuin säännöllinen, suunniteltu valvonta. Tämä muu valvontaviranomaisen työ pitää sisällään mm. lausuntojen antamisen, sidosryhmäyhteistyön, hakemusten ja ilmoitusten käsittelyn, valitusten käsittelyn, erityistilanteiden selvittämisen sekä muun hallinnollisen työn ja valvontahenkilöstön kouluttautumisen. Säännöllisen valvonnan ovat maksullisia (Maksutaksa, ympäristöterveyslautakunta 16.12.2015 18). Maksullisia ovat myös kehotusten valvomiseksi tehtävät. 4.2 Elintarvikevalvonta Katso liite A s. 1 3 Valtakunnallinen elintarvikevalvontaohjelma Elintarvikevalvontaohjelma sisältyy VASUn (elintarvikevalvontaketjun monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma) osaan I toimenpiteet ja osaan II elintarvikevalvonnan kuvaukset. Elintarviketurvallisuuden toimenpiteet kunnissa 2017: Elintarviketurvallisuuden alaprosessit Yhteiset vuonna Toimenpiteet / painopisteet Ympäristöter- vuonna 2017 veyspalvelui- den osallistuminen KUTIkokonaisuuden käytön varmistaminen, tietojen käyttö ja päivitys Ympäristöterveyspalveluiden osallistuminen 2017 kyllä Elintarvikkeiden alkutuotanto Elintarvikkeiden valmistus Uuden riskiluokituksen toimeenpano Alkutuotannon hygieniavalvonta tiloilla, joiden raakamaitoa toimitetaan kuluttajien käyttöön Elintarvikevalvonnan yhdenmukaistaminen Oivan käyttöönoton jälkeen Elintarvikepatogeeniprojekti (juustot) kyllä kyllä kyllä Mahdollisesti (päätetään projektin täsmennyttyä) Alkutuotannon hygieniavalvonta tiloilla, joiden raakamaitoa toimitetaan kuluttajien käyttöön Elintarvikevalvonnan yhdenmukaistaminen Oivan käyttöönoton jälkeen Reseptivalvontaprojekti Elintarvikepatogeeniprojekti kyllä kyllä kyllä mahdollisesti mahdollisesti 10

Kuljetus Elintarvikkeiden myynti ja tarjoilu Vienti Tuonti Elintarvikevalvonnan yhdenmukaistaminen Oivan käyttöönoton jälkeen Elintarvikevalvonnan yhdenmukaistaminen Oivan käyttöönoton jälkeen Elintarvikepatogeeniprojekti (juustot) Vientivalvontajärjestelmien kehittäminen (Kiina, Tulliliitto, USA) Tuontilihan vierasainevalvonta, näytteenoton järjestäminen kyllä kyllä ei Elintarvikevalvonnan yhdenmukaistaminen Oivan käyttöönoton jälkeen Elintarvikevalvonnan yhdenmukaistaminen Oivan käyttöönoton jälkeen Elintarvikepatogeeniprojekti Mahdollisesti (päätetään projektin täsmennyttyä) Kyllä, mikäli Evira pyytää näytteenottoa kohdennetusti Vientivalvontajärjestelmien kehittäminen kyllä kyllä mahdollisesti mahdollisesti Elintarviketurvallisuuden valtakunnalliset indikaattori/mittaritavoitteet Indikaattori/mittari Indikaattorin/mittarin tavoite 1. Valvonnan vaikuttavuus Todetut elintarvikevälitteiset tautitapaukset ihmisillä Raja-arvo, tapauksia /100 000 asukasta EHEC 0,6 Listeria 1,3 Salmonella 6,0 Yersinia 10,0 Kampylobakteeri 13,4 Kotimaisten elintarvikkeiden ja rehujen hometoksiinipitoisuus Oiva-valvontatulosten kehitys Oivajärjestelmän piiriin kuuluvien toimijoiden määrä Seurataan, ei tavoitetta Kahden parhaimman (oivallinen ja hyvä) arvosanan osuus 2014: 85% 2015: 88% : 90% Toiminnan parantuminen Oiva-tarkastusten myötä Pakkausmerkintätarkastusten osuus (%), joissa ei ole tavattu merkittäviä puutteita Pakkokeinojen määrä 2014: 88% 2015: 98% 100% 100 % C arvosanan saaneista toimijoista on saanut seuraavassa tarkastuksessa A tai B arvosanan 100 % D arvosanan saaneista toimijoista on saanut seuraavassa tarkastuksessa A tai B arvosanan 85 % toimijoista noudattaa säädöksiä (on saanut pakkausmerkintäriveiltä A tai B arvosanan). 98 % toimijoista noudattaa säädöksiä 11

2. Valvonnan tehokkuus ja laatu Oiva-tarkastusten tulosten hajonta valvontayksiköiden välillä Tarkastusten kattavuus (elintarvikehuoneistot) Tarkastusmäärätoteuma suhteessa riskiperusteiseen tarkastussuunnitelmaan, % Tarkastustehokkuus, tarkastuksia/htv Suoritteen hinta, /suorite Ruokamyrkytysepidemioiden epäilyilmoitusten tekeminen (kpl/100 000 asukasta) Tavoite määritetään, kun kahden ensimmäisen vuoden tulokset ovat käytettävissä Kohteet, joiden suositeltu tarkastustiheys on alle 1: 70 % Kohteet, joiden suositeltu tarkastustiheys on 1 tai suurempi: 100 % Riskiperusteisesti laadittu valvontasuunnitelma toteutuu vähintään 90 %:sti 130 tarkastusta/htv Tavoite määritetään, kun kahden ensimmäisen vuoden tulokset ovat käytettävissä Tavoite määritetään, kun kahden ensimmäisen vuoden tulokset ovat käytettävissä Ympäristöterveyspalveluilla on samat tavoitteet elintarviketurvallisuuden toteutumisen osalta toiminnassaan ohjelmakaudella kuin yllä esitetyt tavoitteet. Ainoastaan tarkastustehokkuuden toteutumisen osalta on epävarmuus sen onnistumisesta. Ympäristöterveyslautakunta on asettanut tavoitteeksi 70 % riskiperusteisesti laaditun valvontasuunnitelman toteutumisesta. Elintarvikevalvonnan riskiperusteisuus Eviran ohjeluonnos 16044/1 elintarvikehuoneiston riskiperusteisesta valvonnasta on annettu 1.6.2015. Em. ohjeen mukaan elintarvikevalvonnan valvontakohteeseen kohdistettujen valvontatoimien määrän tulee perustua toiminnan riskien tunnistamiseen. Kun arvioidaan kohteen valvontatarvetta, tulee ottaa huomioon myös se, miten toimija on aiemmin noudattanut lainsäädäntöä ja muita toimintaansa koskevia määräyksiä ja sääntöjä sekä miten toimija on omavalvonnallaan onnistunut hallitsemaan toiminnan riskejä. Eviran ohjeluonnoksessa Elintarvikehuoneiston riskiluokitus ja valvontatarpeen määrittäminen annetaan suosituksia elintarvikehuoneiston riskeihin perustuvan valvontatiheyden sekä valvontakertaa kohti käytettävän ajan määrittämiseksi. Riskiluokitusohje on ollut lausunnolla 30.10.2015 saakka ja ohjeen käyttöönotto tulee olemaan vuoden 2017 valvontasuunnitelmista alkaen. Tämän vuoksi vuoden valvontasuunnitelmassa käytetään Eviran ohjeen mukaisesti voimassa olevaa tarkastustiheyssuositusta, jossa otetaan huomioon kuitenkin paikallisen riskinarvioinnin tulokset sekä käytettävissä olevat resurssit. Elintarvikevalvontakohteet Elintarvikevalvontakohteita ovat ilmoittamista tai hyväksyntää edellyttävät elintarvikehuoneistot (elintarvikelain muutos 352/2011 14 ja 15 ) mukaan lukien ns. virtuaalihuoneistot, liikkuvat elintarvikehuoneistot ja kuljetustoiminta; toimijat, jotka valmistavat tai saattavat markkinoille elintarvikkeen kanssa kosketukseen joutuvia materiaaleja ja tarvikkeita (kontaktimateriaalialan toimijat) (elintarvikelain muutos 643/2010 21a ); sekä 12

ilmoittamista edellyttävät elintarvikkeiden alkutuotantopaikat (elintarvikelain muutos 352/2011 22.1 ) hyväksyntää edellyttävä alkutuotanto (= itujen alkutuotanto) ((EY) N:o 210/2013) liikkuvat elintarvikehuoneistot, joista on jo tehty ilmoitus toiselle paikkakunnalle ja joiden saapumisesta valvontaviranomaisen alueelle tiedotetaan valvontaviranomaiselle (elintarvikelain muutos 352/2011 15a.1 ); liikkuva elintarvikehuoneisto merkitään kuitenkin rekisteriin vain siinä valvontayksikössä, joka on hyväksynyt ko. huoneiston tai käsitellyt ko. huoneistosta tehdyn ilmoituksen; Elintarvikevalvontasuunnitelmaan sisällytetään hyväksyttyjen ja ilmoitettujen elintarvikehuoneistojen toiminnan säännöllinen valvonta. Yhteistoiminta-alueella sijaitsevien elintarvikevalvonnan säännöllisen valvonnan kohteiden määrät kohdeluokittain ja kunnittain on esitetty liitteen kohdassa 1. Elintarvikevalvonnan painopistealueet yhteistoiminta-alueella Valtakunnallisiin projekteihin osallistuminen on esitetty edellä kohdassa Elintarviketurvallisuuden toimenpiteet kunnissa 2017. Painopistealueena on säännöllisen valvonnan kohteiden saaminen Oiva-tarkastusten piiriin. Toimintatapojen yhtenäistämistä jatketaan. Säännöllisen valvonnan Elintarvikealan toimijalla on ensisijainen vastuu elintarvikkeen turvallisuudesta ja määräystenmukaisuudesta. Omavalvonnan avulla toimija varmistaa, että elintarvikkeen turvallisuus ei vaarannu sinä aikana, kun elintarvike on toimijan vastuulla. Viranomaisvalvonnalla varmistetaan, että omavalvonta toimii tehokkaasti, elintarvikkeen turvallisuus, jäljitettävyys ja muu määräystenmukaisuus toteutuu kaikissa tuotanto-, jalostus- ja jakeluvaiheissa ja että elintarvikehuoneistot ja alkutuotantopaikat sekä toiminta niissä täyttävät lainsäädännön vaatimukset. Valvontakohteille on tehty riskinarviointi. Riskinarvioinnissa on huomioitu vuoden 2014 valtakunnallisen elintarvikevalvontaohjelman riskiluokitus. Paikallisessa riskinarvioinnissa on huomioitu riskiluokan lisäksi valvontakohteen toiminnan luonne, laatu ja laajuus, vuosittainen toiminta-aika ja valvontahistoria. Lisäksi tarkastustiheyttä ja aikaa määritettäessä on huomioitu edellisenä vuonna tehtyjen Oiva-tarkastusten määrä (mukana myös lisä). Yhteistoiminta-alueella sijaitseviin elintarvikehuoneistoihin tehdään tarkastuksia liitteen kohdassa 1 esitettyyn perustuen pääsääntöisesti ilman ennakkoilmoitusta silloin, kun valvontakohteessa on toimintaa. Elintarvikehuoneiston toiminnan alkaessa, toiminnan olennaisesti muuttuessa tai toimijan vaihdoksen yhteydessä tehtävä ns. alkutarkastus tehdään pääsääntöisesti ennalta sovittuna aikana, koska tarkastus liittyy asioihin, joiden tarkastamisessa toimijan läsnäolo on suotavaa. Ns. alkutarkastus on säännöllisen valvonnan tarkastus. Joissain tapauksissa tarkastus voidaan toteuttaa myös muulloin, esimerkiksi aamulla ennen toiminnan aloittamista. Kohteissa tehtävien tarkastusten lisäksi toimintaa valvotaan myös tarkastamalla kohteen asiakirjoja toimistotyönä. 13

Oiva- tehdään Eviran laatiman Oiva-arviointiohjeistuksen mukaisesti. Ohjeistus löytyy osoitteesta http://www.oivahymy.fi/portal/fi/. Oivan tavoitteena on entisestään yhtenäistää tarkastuskäytäntöjä koko Suomessa. Tarkastuksilla kiinnitetään huomiota erityisesti Oiva-järjestelmässä määritettyihin asioihin Toimija saa Oiva-raportin lisäksi tarkastuskertomuksen, jossa on yksityiskohtaisemmin kerrottu tarkastuksella tehdyt havainnot, annettu ohjeistus ja toimijalta edellytetyt toimenpiteet. Mikäli Oiva-tarkastuksella havaittu epäkohta heikentää elintarviketurvallisuutta tai johtaa kuluttajaa harhaan (korjattavaa arvosana) tarkastaja sopii yrittäjän kanssa määräajan, mihin mennessä epäkohdat tulee korjata. Jos epäkohdan korjaaminen vaatii ensin korjaussuunnitelman laatimisen, tarkastuksella sovitaan määräaika korjaussuunnitelman tekemiselle. Määräajan umpeuduttua valvontakohteeseen tehdään uusintatarkastus. Uusintatarkastuksen tulos julkaistaan Oivajärjestelmässä. Mikäli Oiva-tarkastuksella havaittu epäkohta vaarantaa elintarviketurvallisuutta tai johtaa kuluttajaa oleellisesti harhaan (huono arvosana) tarkastaja edellyttää yrittäjältä välittömiä toimenpiteitä ja ottaa käyttöön hallinnolliset pakkokeinot. Kohteeseen voidaan tehdä ns. seurantatarkastus havaittujen epäkohtien korjausten valvomiseksi. Kuntia on ohjeistettu varaamaan Oivan seurantatarkastuksia varten riittävä määrä henkilöresursseja. Tarkastukset voivat sisältää myös näytteiden ottoa ja mittauksia. Mikäli tarkastuksen yhteydessä havaitaan omavalvontasuunnitelmassa tai sen toteuttamisessa puutteita, valvontaviranomainen voi ottaa näytteitä omavalvontasuunnitelman toimivuuden valvomiseksi. Näytteenotto- ja analyysikustannukset laskutetaan toiminnanharjoittajalta. Eläinlääkäreille kuuluvan laitosvalvonnan toimivuus on varmistettu I valvontaeläinlääkärin tehtävänkuvauksessa, koska tehtävään on sisällytetty laitosvalvonnan sijaistus. Tarkastuksilla hyödynnetään Elintarviketurvallisuusviraston laatimia ohjeita (http://www.evira.fi/portal/fi/tietoa+evirasta/lomakkeet+ja+ohjeet/). Muut ja valvontatoimenpiteet Elintarvikevalvonnassa tehdään säännöllisen valvonnan valvontakohteisiin myös muita kuin säännöllisen valvonnan tarkastuksia, esim. asiakasyhteydenottojen ja ruokamyrkytysepäilyjen johdosta tehtävät. Myös hyväksymis- ja ilmoitusvelvoitteen ulkopuolelle jäävää elintarviketoimintaa valvotaan tarvittaessa. Em. tarkastusten valvontatietoja ei julkaista Oiva-järjestelmässä, mutta tarkastuksista täytetään KUTI2-valvontalomake (valvontatietojen raportointi) ja laaditaan tarkastuspöytäkirja. Kunta huolehtii eläinperäisten elintarvikkeiden vierasainevalvontaohjelman mukaisista näytteenotoista AVI:n / Eviran määräysten mukaisesti. Elintarvikehuoneistojen lupahakemusten ja ilmoitusten käsittely ja niistä annettavat päätökset ja todistukset vaativat myös työpanosta. Lisäksi kunnan valvontaviranomaisen tehtäviin kuuluu elintarvikealan toimijoiden ja kuluttajien neuvonta ja tiedottaminen sekä elintarvikesäännösten mukaisten ilmoitusten ja raporttien tekeminen 14

AVI:lle ja Eviralle. Kunta osallistuu alueellaan terveydelle vaarallisten tuotteiden takaisinvetoihin ja muihin toimenpiteisiin. 4.2 Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta Suunnitelma tehdään erillisenä. 4.3 Terveydensuojeluvalvonta Katso liite A s. 4-5 Valtakunnallinen ohjelma Terveydensuojelulain vuosien 2015 2019 valvontaohjelman tavoitteena on o yhtenäistää valvontakäytäntöjä koko maassa ja saattaa toiminnanharjoittajat samanarvoiseen asemaan valvonnan tiheyden ja laadun osalta o valvonnan painopistealueiden avulla turvata ihmisten terveellinen elinympäristö kohdistamalla rajalliset valvontaresurssit tehokkaasti ja suunnitelmallisesti Ohjelman 2015 2019 koskevat painopistealueet, jotka kuntien tulee erityisesti ottaa huomioon suunnitelmissaan: Kohde 2015 2019 Terveydensuojelun painopistealueet Valvontatutkimusohjelman päivittäminen sekä valvonnan ja näytemäärien saattaminen asetuksen mukaiseksi Talousvesi Valvontayksikön oman vesihuollon erityistilannesuunnitelman laatiminen Ihon läpäisevien toimintojen valvominen (esim. tatuointi, kuppaus) Kauneushoitola tai muu ihonkäsittely Terveydellisten olojen valvonta Sidosryhmätyö Laadukkaat sisäilmaselvitykset: Edistetään ulkopuolisten asiantuntijoiden hyödyntämistä sisäilmaselvityksissä (koulut, päiväkodit ja yksityiset asunnot) koulujen yhteis eri tahojen kanssa Terveydensuojelun huomioiminen suunnittelussa ja päätöksenteossa (kaava, ympäristölupa jne.) Terveydensuojelulain mukaisille suunnitelmallisen valvonnan kohteille on valtakunnallisessa valvontaohjelmassa määritetty valvontakohdetyypin yleisen riskinarvion mukainen tarkastustiheys. Paikallisen riskinarvioinnin perusteella kohdekohtaista tarkastustiheyttä voidaan lisätä tarpeelliseksi katsotulla määrällä tai vähentää enintään puoleen valvontaohjelman mukaisesta. Terveydensuojelulain valvontaohjelman mukaiset riskiluokat ja tarkastustiheydet ovat esitetty liitteen kohdassa 2. 15

Valvontakohteet Terveydensuojelulain mukaisia valvontakohteita ovat terveydensuojelulain 13 :n mukaiset ilmoitusvelvolliset kohteet ja terveydensuojelulain 18 :n ja 19 :n mukaisen hyväksynnän vaativat talousvettä toimittavat laitokset. Suunnitelmallista valvontaa tehdään kohteisiin, joissa oleskelu on pitkäaikaista tai terveyshaitta on mahdollinen. Suunnitelmallisesta valvonnasta on poistettu mm. pääasiassa aikuisväestön käyttämät kokoontumishuoneistot, kampaamot ja asutuksen keskellä olevat eläintilat. Näissä kohteissa valvontaa tehdään tarvittaessa, esimerkiksi yhteydenoton perusteella. Terveydensuojelulain valvontakohteiden määrä kohdeluokittain on esitetty liitteen kohdassa 2. Valvonnan painopistealueet yhteistoiminta-alueella Ympäristöterveyspalvelut huomioi ohjelmakauden painopistealueet terveydensuojeluvalvonnassaan. Ympäristöterveyspalveluissa on viime vuosina yhdenmukaistettu ns. ison talousvesiasetuksen (461/2000) mukaisten vesilaitosten valvontaa, valvontatutkimusohjelmia ja erityistilannesuunnitelmia. Tulevana vuotena yhdenmukaistamistyötä jatketaan sekä isojen laitosten että ns. pikkuasetuksen (401/2001) mukaisten talousvettä toimittavien laitosten valvonnassa. Talousveden laadun turvaamiseksi tehtävän valvontayksikön erityistilannesuunnitelman laatiminen aloitetaan vuoden aikana. Sisäilmaongelmien selvittelyssä suunnitelmallisen valvonnan kohteissa edellytetään pätevien tutkijoiden tekemiä rakennetekniikan ja ilmanvaihdon kuntotutkimuksia terveyshaitta-arvioinnin pohjaksi. Sisäilmaongelmatilanteissa pyritään edistämään valvontaviranomaisten yhteistyötä. Asunnontarkastuskohteissa edistetään pätevien kuntotutkijoiden käyttämistä rakennuksen kunnon ja korjaustarpeen arvioinnissa. Opiskeluympäristöjen terveellisyyden arviointi on aina tehty yhdessä koulun, terveydenhuollon ja työsuojelun kanssa ja käytäntöä jatketaan valtakunnallisen linjauksen mukaisesti. Kunnallisessa päätöksenteossa terveydensuojelun tärkeys on tuotu esiin sidosryhmätyöskentelyssä ja tätä toimintatapaa edelleen jatketaan ja kehitetään. Suunnitelmallisen valvonnan Terveydensuojelulain mukaisen valvontakohteen tarkastuksen tavoitteena on selvittää mahdollisen terveyshaitan esiintyminen tai sellaisen tekijän tai olosuhteen esiintyminen, josta voi aiheutua terveyshaittaa. Olosuhteiden lisäksi tarkastellaan toimintaa ja arvioidaan kohteen vaatimustenmukaisuus. Tarkastuksilla käytetään mahdollisuuksien mukaan valtakunnallisen terveydensuojelun valvontaohjelman ja Valviran laatiman terveydensuojelun valvontaohjeiston ohjeita tarkastus- ja valvontakäyntien ydinasioista. Tarkastukset tehdään yleensä toiminnanharjoittajan kanssa ennalta sovittuna aikana. Havainnot tarkastuksella tehdään pääasiassa aistinvaraisesti. Terveystarkastajan tekemien havaintojen ja ympäristöterveyspalveluiden mittalaitteiden avulla arvioidaan olosuhteita ja määritellään tarkempien mittausten tai tutkimusten tarpeellisuus. Tar- 16

kastukseen liittyy ohjausta ja neuvontaa sekä mahdollisesti näytteenottoa. Tilanteissa, joissa todetaan puutteita toiminnassa tai olosuhteissa, annetaan toiminnanharjoittajalle tai haitan aiheuttajalle tarpeelliset ohjeet, kehotukset tai määräykset tilanteen korjaamiseksi. Terveydensuojelulain mukaisia tarkastuksia tehdään eri kohdetyypeittäin liitteen kohdan 2 mukaisesti. Tarkastusten sisältö on valtakunnalliseen valvontaohjelmaan perustuen kohdetyypeittäin seuraava (sovellettava lainsäädäntö alla): Kohde Talousveden jakelu ja käyttö Tarkastuksen sisältö Valvontatutkimusohjelma ja sen toteutuman sekä tutkimustulosten arviointi, henkilöstön talousvesihygieeninen osaaminen, vedenottamoiden ja niiden ympäristön tarkastus, erityistilanteisiin varautuminen, laitoksen oma käyttötarkkailu, laitostilojen siisteys ja kunto, kemikaalien käyttö ja varastointi Terveydensuojelulaki 763/1994 Terveydensuojeluasetus 1280/1994 Elintarvikelaki 23/2006 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (461/2000, muutos 442/2014) Sosiaali- ja terveysministeriön asetus pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (401/2001) Valtioneuvoston päätös juomaveden valmistamiseen tarkoitetun pintaveden laatuvaatimuksista ja tarkkailusta 366/1994 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus talousvettä toimittavassa laitoksessa työskentelevältä vaadittavasta laitosteknisestä ja talousvesihygieenisestä osaamisesta ja osaamisen testaamisesta 1351/2006 Valtioneuvoston asetus elintarvikelain ja terveydensuojelulain nojalla tutkimuksia tekevistä laboratorioista 1174/2006 Valtioneuvoston asetus elintarvikkeiden ja veden välityksellä leviävien epidemioiden selvittämisestä 1365/2011 Vesihuoltolaki 119/2001 (muutos 681/2014) Tartuntatautilaki 583/1986 Maa- ja metsätalousministeriön asetus alkutuotannolle elintarviketurvallisuuden varmistamiseksi asetettavista vaatimuksista 134/2006 Sosiaalihuollon palvelut, päivähoitopaikat, lastensuojeluyksiköt, vanhainkodit ja muut sosiaalialan yksiköt Opetustoiminta, koulut ja oppilaitokset yleinen siisteys ja rakenteiden kunto, siivousohjelma ja - välineet, käymälät, pesutilat, vaatteiden käsittely, valaistus, sisäilman laatu, melu, jätehuolto, piha-alueet Terveydensuojelulaki 763/1994 Terveydensuojeluasetus 1280/1994 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus eräistä terveydensuojelulaissa tarkoitetuista huoneistoista tai laitoksista sekä ilmoituksesta liikkuvasta ajoneuvosta tai laitteesta 167/2003 Valtioneuvoston asetus elintarvikelain ja terveydensuojelulain nojalla tutkimuksia tekevistä laboratorioista 1174/2006 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista 545/2015 yleinen siisteys ja rakenteiden kunto, siivousohjelma ja - välineet, käymälät, pesu- ja pukeutumistilat, valaistus, sisäilman laatu, melu, jätehuolto, piha-alueet Terveydensuojelulaki 763/1994 Terveydensuojeluasetus 1280/1994 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus eräistä terveydensuojelulaissa tarkoitetuista huoneistoista tai laitoksista sekä ilmoituksesta liikkuvasta ajoneuvosta tai laitteesta 167/2003 17

Kokoontuminen, julkiset huvi- ja kokoontumishuoneistot, lasten ja nuorten kohteet Kauneudenhoitoa ja ihon käsittelyä tekevät huoneistot ja laitokset Majoitustoiminta Liikunta ja virkistys Kylpylät Valtioneuvoston asetus elintarvikelain ja terveydensuojelulain nojalla tutkimuksia tekevistä laboratorioista 1174/2006 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista 545/2015 yleinen siisteys, käymälät ja muut sosiaalitilat, sisäilman laatu, ilmanvaihto, melu Terveydensuojelulaki 763/1994 Terveydensuojeluasetus 1280/1994 Valtioneuvoston asetus elintarvikelain ja terveydensuojelulain nojalla tutkimuksia tekevistä laboratorioista 1174/2006 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 545/2015 asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista tilojen ja välineiden siisteys ja puhdistus, ilmanvaihto, siivousjärjestelyt, pesutilat, käymälät Terveydensuojelulaki 763/1994 Terveydensuojeluasetus 1280/1994 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus eräistä terveydensuojelulaissa tarkoitetuista huoneistoista tai laitoksista sekä ilmoituksesta liikkuvasta ajoneuvosta tai laitteesta 167/2003 yleinen siisteys, siivousjärjestelyt, käymälät, pesu- ja saunatilat, majoitustilat, yleiset tilat, sisäilman laatu, ilmanvaihto Terveydensuojelulaki 763/1994 Terveydensuojeluasetus 1280/1994 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus eräistä terveydensuojelulaissa tarkoitetuista huoneistoista tai laitoksista sekä ilmoituksesta liikkuvasta ajoneuvosta tai laitteesta 167/2003 Valtioneuvoston asetus elintarvikelain ja terveydensuojelulain nojalla tutkimuksia tekevistä laboratorioista 1174/2006 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista 545/2015 henkilöstön allasvesihygieeninen osaaminen, valvontatutkimusohjelma ja sen toteutuminen, allasveden laatuvaatimusten täyttymisen seuranta, tulokset asiakkaiden nähtävillä, puhdistuslaitteiden huolto ja toiminnan käyttötarkkailu, ilmanvaihto, yleinen siisteys ja siivousjärjestelyt, sauna- ja pesutilat, kalusteiden ja pintojen kunto Terveydensuojelulaki 763/1994 Terveydensuojeluasetus 1280/1994 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus uimahallien ja kylpylöiden allasvesien laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista 315/2002 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus uimahallissa, kylpylässä tai vastaavassa laitoksessa työskentelevältä vaadittavasta laitosteknisestä ja allasvesihygieenisestä osaamisesta ja osaamisen testaamisesta 1350/2006 Valtioneuvoston asetus elintarvikkeiden ja veden välityksellä leviävien epidemioiden selvittämisestä 1365/2011 Valtioneuvoston asetus elintarvikelain ja terveydensuojelulain nojalla tutkimuksia tekevistä laboratorioista 1174/2006 valvontakohdetyyppiin kohdistuu myös kuluttajaturvallisuusvalvontaa Yleiset uimarannat uimaveden laaturiskeihin ja kävijämääriin perustuen rannan siivous ja jätehuolto, yleiseen käyttöön tarkoitetut käymälät ja 18

pukeutumistilat, valvontanäytteiden tutkimustulokset niitä varten varatulla ilmoitustaululla, kieltotaulu päästää koiria uimarannalle Terveydensuojelulaki 763/1994 Terveydensuojeluasetus 1280/1994 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista ja valvonnasta (177/2008) Sosiaali- ja terveysministeriön asetus pienten yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista ja valvonnasta (354/2008) Valtioneuvoston asetus elintarvikkeiden ja veden välityksellä leviävien epidemioiden selvittämisestä 1365/2011 Valtioneuvoston asetus elintarvikelain ja terveydensuojelulain nojalla tutkimuksia tekevistä laboratorioista 1174/2006 valvontakohdetyyppiin kohdistuu myös kuluttajaturvallisuusvalvontaa Julkiset kuntosalit ja liikuntatilat tilojen ja välineiden siisteys ja puhdistus, ilmanvaihto, siivousjärjestelyt, pesutilat, pukeutumistilat, käymälät Terveydensuojelulaki 763/1994 Terveydensuojeluasetus 1280/1994 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus eräistä terveydensuojelulaissa tarkoitetuista huoneistoista tai laitoksista sekä ilmoituksesta liikkuvasta ajoneuvosta tai laitteesta 167/2003 valvontakohdetyyppiin kohdistuu myös kuluttajaturvallisuusvalvontaa Suunnitelmallista valvontaa tehdään pääasiassa valtakunnallisessa ohjelmassa esitettyjen tarkastustiheyksien mukaisesti. Paikallisessa riskinarviossa on pienennetty tarkastustiheyttä sellaisissa kohteissa, joissa kohteen vaikutusmahdollisuus on pienempi, kohteen käyttäjämäärä selvästi muita vastaavia kohteita pienempi tai oleskeluaika on lyhyt. Muut ja valvontatoimet Suunnitelmallisen valvonnan lisäksi esimerkiksi kouluissa ja päiväkodeissa osallistutaan sisäilmaongelmien terveydellisten haittojen selvittelyyn yhteistyössä toiminnanharjoittajan ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Muista valvontakohteista tärkeimmällä sijalla ovat asunnot, joissa valvontaa tehdään pyynnön perusteella terveyshaittaepäilyissä. 4.4 Kuluttajaturvallisuusvalvonta Kuluttajaturvallisuuslain mukainen valvonta on siirtymässä valtiolle 1.5.. Siilinjärven ympäristöterveyspalvelut tekee kuluttajaturvallisuusvalvontaa 1.1 30.4.0216 välisenä aikana kuluttajavalitusten ja Tukesin viranomaisilmoitusten perusteella. 4.5 Tupakkavalvonta Katso liite A s. 6 Valtakunnallinen tupakkalain valvontaohjelma 2015 2019 19

Valvontaohjelman tarkoituksena on ohjata kuntien suunnitelmallista valvontaa. Tavoitteena on yhtenäistää valvontakäytäntöjä valtakunnallisesti sekä edistää tupakkalain tavoitteiden toteutumista. Valvontasuunnitelmaan tulee valvontaohjelman mukaan kirjata tupakkalain säännöllinen valvonta, joka on mahdollista suunnitella etukäteen. Säännöllisen valvonnan piiristä on poistettu sellaiset kohdetyypit, joissa tupakointi on tupakkalain perusteella kielletty. Tällaisia kohdetyyppejä ovat mm. täysin savuttomat ravintolat, päiväkotien ja oppilaitosten sisätilat ja ulkoalueet sekä virastojen ja viranomaisten sekä niihin verrattavien julkisten laitosten yleisölle ja asiakkaille varatut sisätilat. Säännöllistä valvonnan kohteita ovat esimerkiksi: tupakointitilalliset ravintolat tupakkatuotteiden ja tupakointivälineiden myyntipaikat tupakkatuotteiden tukkumyyntipaikat Tupakkalaissa säädettyä mainonta- ja myynninedistämiskiellon noudattamista tulee valvoa kunnan alueella toimivissa yrityksissä. Tähän valvonnan piiriin kuuluvat myös paikallislehtien ja paikkakunnalla kotitalouksiin jaettavien julkaisujen mainokset. Tupakkalain valvonnan painopisteet vuosina 2015 2017 ovat: Kunnan on tupakkalain säännöllisen valvonnan lisäksi varattava riittävästi työaika- ja henkilöresursseja myös muuhun tupakkalain valvontaan, kuten yllättäviin valvontatapauksiin. Toimintavuosi Tupakointikiellot ja rajoitukset Myynti ja mainonta 2017 Ympäristöterveyspalveluiden toteutus Ulkoalueilla järjestettävät yleiset tilaisuudet Tupakan vastikkeiden ja tupakkajäljitelmien mainonnallinen esillepano Tarkastetaan, mikäli valvontayksikön alueella järjestetään suuria yleisiä tilaisuuksia Painopistealueena vuosina 2015 2017 säännöllisen valvonnan tarkastuksissa Mahdollisista Valviran ja aluehallintovirastojen valvontaprojekteista tiedotetaan ohjelman mukaan erikseen. Valvontaprojekteihin voi kuulua muun muassa tarkastuksia, mittauksia ja näytteenottoa. Tupakkalain valvontaohjelman mukaiset kohdetyyppikohtaiset säännöllisen valvonnan tarkastustiheydet ovat liitteen kohdassa 3. Riskinarvioinnin perusteella kohdekohtaista tarkastustiheyttä voidaan lisätä tarpeelliseksi katsotulla määrällä tai vähentää enintään puoleen valvontaohjelmassa määritellystä kohdetyyppikohtaisesta tarkastustiheydestä. Tarkastustiheyden on oltava kuitenkin vähintään 0,2. Tupakkatuotteiden vähittäismyynnin osalta valtakunnallisen valvontaohjelman tarkastustiheyttä ei ole perusteltua vähentää riskinarvioinnin perusteella. Tarkastustiheyden mahdollisesta vähentämisestä huolimatta valvontaohjelman painopisteinä olevat kohteet on tarkastettava tai niihin on kohdistettava muita toimenpiteitä (kuten esim. kouluttamista) sinä ajanjaksona, jolloin ne ovat valvontaohjelman painopisteinä. 20

On edelleen suositeltavaa, että säännöllisen valvonnan piiristä poistuneiden kohdetyyppien osalta tupakkalain toteutumista valvotaan muun ympäristöterveydenhuollon valvonnan yhteydessä. Valvontakohteet Yhteistoiminta-alueella säännöllisen valvonnan piiriin kuuluvien valvontakohteiden lukumäärät kohdetyypeittäin on esitetty liitteen kohdassa 5. Valvonnan painopistealueet yhteistoiminta-alueella Valtakunnallisen valvontaohjelman toteutus yhteistoiminta-alueella on esitetty edellisessä taulukossa. Tupakkavalvonnassa osallistutaan mahdollisuuksien mukaan mahdollisiin Valviran ja/tai aluehallintoviraston valvontaprojekteihin. Säännöllisen valvonnan Tupakkatuotteiden, tupakointivälineiden, tupakanvastikkeiden ja tupakkajäljitelmien myyntiä ja mainontaa sekä ravintoloiden tupakointitiloja valvotaan elintarvikevalvonnan ja nikotiinikorvaushoitovalmisteiden myynnin valvonnan yhteydessä. Mikäli em. tarkastuksilla havaitaan tupakointia tai tupakan savua savuttomissa tiloissa, siihen puututaan. Tehdyistä tarkastuksista tehdään erillinen tarkastuspöytäkirja. Tupakkavalvonnan säännöllisen valvonnan vuosina on esitetty liitteen kohdassa 3. Muut ja valvontatoimenpiteet Valvontasuunnitelmaan kuulumattomia tarkastuksia tehdään ilmoitusten/valitusten perusteella. Kyseeseen voivat tulla esim. valitukset, jotka koskevat tupakan myyntiä alaikäiselle, myyntiluparikkomuksia, tupakan mainontaa, tupakkatuotteiden tai niiden tavaramerkkien esilläpitoa tai tupakointikieltojen rikkomista. Tällaiset yllättävät valvontatapaukset ovat ensisijaisia suhteessa säännölliseen valvontaan, sillä yleensä niissä on taustalla epäily tupakkalain säännösten rikkomisesta. Valvontasuunnitelmaan kuulumatonta valvontaa tehdään myös säännöllisestä valvonnasta poistuneissa kohdetyypeissä ympäristöterveydenhuollon muun valvonnan yhteydessä, mikäli tarkastuksen yhteydessä havaitaan tupakointia tai tupakan savua savuttomissa sisä- tai ulkotiloissa. Valvontahenkilöstö toimii tupakkalain asiantuntijana, neuvojana ja ohjaajana. Lisäksi vähittäismyyntilupahakemusten käsittely vaatii henkilöresursseja. 4.6 Nikotiinivalmisteiden myynnin valvonta Valvontakohteet Nikotiinivalmisteiden vähittäismyyntipisteitä on yhteistoiminta-alueella seuraavasti: 21

Juankoski 2 Rautavaara 2 Kaavi 3 Siilinjärvi 12 Lapinlahti 10 Tuusniemi 3 Säännöllisen valvonnan Lääkelain mukaista nikotiinivalmisteiden myyntiä valvotaan elintarvikevalvonnan ja/tai tupakkalain tarkastusten yhteydessä. Muut ja valvontatoimenpiteet Valvontasuunnitelmaan kuulumattomia tarkastuksia tehdään ilmoitusten/valitusten perusteella. Lisäksi vähittäismyyntilupahakemusten käsittely vaatii henkilöresursseja. 4.7 Näytteenotto- ja tutkimussuunnitelma Valvontaviranomaisen näytteenotto ja tutkimukset Ympäristöterveyslautakunnan vuoden talousarvioesityksessä on asiantuntijapalveluihin varattu terveysvalvonta-tulosyksikössä 8 000. Määrärahoja käytetään muun muassa seuraavissa tilanteissa tapauskohtaiseen harkintaan perustuvien viranomaisnäytteiden tutkimuksiin: terveysvaaratilanteet ruokamyrkytys- tai vesiepidemiat ja niiden epäilyt valvontaprojektitutkimukset muu erityinen syy Viranomaisen maksamat näytteet ottaa valvontaviranomainen. Näytteet tutkitaan akkreditoiduissa laboratorioissa, pääasiassa Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy:n ja sen alihankkijoiden laboratorioissa. Sisäilmanäytteiden mikrobiologiset ja kemialliset määritykset teetetään Työterveyslaitoksen Kuopion ja Helsingin yksiköissä. Savo- Karjalan Ympäristötutkimus Oy:llä on valmius tutkia näytteitä myös iltaisin ja viikonloppuisin, jos tarvetta sellaiselle ilmenee. Valvontakohteen maksamat näytteet ja tutkimukset Kaikki valvontakohteet maksavat muun muassa seuraavien näytteiden tutkimukset: omavalvonnan varmistamiseksi otettavat näytteet, pienten vesilaitosten, mm. elintarvikehuoneistojen omien kaivojen vesinäytteet, vesilaitosten verkostovesinäytteet, kylpylöiden allasvesinäytteet, uimarantojen vesinäytteet, talviuintipaikkojen vesinäytteet, kylpylöiden puhtausnäytteet, yksityisten kaivojen vesinäytteet, 22