Verbit Kalvosarjan pohjana on käytetty yliopistonlehtori Sylvi Soramäki-Karlssonin aineistoa (Hanken ja Språkalliansen). Kirjallisuutta: Karlsson, Fred 1979: Finsk grammatik. SKS, Helsinki. White, Leila 1993: Suomen kielioppia ulkomaalaisille. Oy Finn Lectura Ab, Helsinki. Tuula Marila 2.11.04 1 1 2 3 4 5 6 Verbien perusmuoto ja vartalot inf. vartalo luke/a syö/dä men/nä tava/ta tarvi/ta pae/ta heikko taiv.vart. yks. 1. pers. lue/n syö/n mene/n tapaa/n tarvitse/n pakene/n vahva taiv.vart. yks. 3. pers. luke/e syö mene/e tapaa tarvitse/e pakene/e Tuula Marila 2.11.04 2 VERBIT TAIPUVAT 1) PÄÄLUOKISSA aktiivi (persoonataivutus) passiivi 2) PERSOONISSA 3) TEMPUKSISSA yksinkertaiset: liittotempukset: - preesens - perfekti - imperfekti - pluskvamperfekti 4) MODUKSISSA indikatiivi konditionaali potentiaali imperatiivi Tuula Marila 2.11.04 3 AIKAMUODOT: preesens Preesens ilmaisee 1. menemätöntä aikaa 2. hetkeä, joka on samanaikainen puhehetken kanssa 3. joskus myös tulevaa, puhehetken jälkeistä aikaa Preesensiä käytetään: yleispätevissä ajattomissa ilmauksissa: Ihminen on eläin tyyppisissä! Preesensillä ei ole päätettä persoonapääte liittyy suoraan taivutusvartaloon. 3. persoonassa vartalon lyhyt loppuvokaali pitenee: Hän sijoittaa, tallettaa, rikastuu ja rakastuu. Kuka tekee työt puolestani? Tuula Marila 2.11.04 4 AIKAMUODOT: imperfekti Imperfekti ilmaisee 1. mennyttä aikaa 2. tekemistä, joka on tapahtunut ennen puhehetkeä Imperfektin tunnus on i se liitetään taivutusvartaloon, sitten persoonapääte Muista, että ennen imperfektin i:tä pätevät vokaalinmuutossäännöt ja astevaihtelusäännöt: Max antoi Axelille kyydin kouluun. Muista pari asiaa! 1) -t- vaihtuu joskus s:ksi (-i:n edellä): Luennoitsija löysi [löytää] ratkaisun avaimet. Erik kiersi [kiertää] korttelin kaksi kertaa. 2) epäsäännölliset verbit huomata ja käydä. huomasin, kävin Tuula Marila 2.11.04 5 AIKAMUODOT: perfekti Perfekti ilmaisee 1. menneessä ajassa tapahtunutta tekemistä, jonka vaikutukset ulottuvat puhehetkeen jollain tavalla. Perfekti muodostetaan apuverbillä olla + preesensin persoonataivutus, jota seuraa perfektin partisiippi yksikössä tai monikossa subjektin luvusta riippuen Muista partisiipin pääte: yks. -nut, -nyt mon. nee + muut päätteet Olen paistanut silakoita päivälliseksi. Olemme tulostaneet luentomonisteet verkosta. Tuula Marila 2.11.04 6 1
AIKAMUODOT: pluskvamperfekti Pluskvamperfekti ilmaisee tekemisiä, jotka ovat sattuneet ennen jotakin menneen ajan ajankohtaa. Pluskvamperfekti muodostetaan olla-verbin imperfektillä, johon liitetään perfektin partisiippi (rakastunut). Olin juuri myynyt asuntoni, kun sain paremman tarjouksen. Maarit oli opiskellut suomea. Rehtorit olivat kokoontuneet kriisi-istuntoon. Kävi ilmi, että olimme ymmärtäneet asian väärin. KIELTEISET AIKAMUODOT Muista, että kaikkiin kielteisiin aikamuotoihin kuuluu kieltoverbi, joka taipuu persoonissa en, et, ei, emme, ette, eivät (passiivissa: ei) Suomessa kieltosanana toimii taipuva verbi, joka kongruoi lauseen kieliopillisen subjektin kanssa: Minä en halua enää syödä purkkiruokia. Me emme halua tuota nirppanokkaa joukkoomme. He eivät saa meitä uskomaan väitteisiinsä. Te ette saa kulkea pihojen läpi. Sinä et voi välttää lisäaineita ruuassasi. Tuula Marila 2.11.04 7 Tuula Marila 2.11.04 8 MODUKSET 1 Modukset ovat puhujan ilmaisema tapa esittää verbien tarkoittama tekeminen Suomessa on 4 modusta: 1. Indikatiivi ei tunnusta En luota yhteenkään puolueeseen. 2. Konditionaali tunnus isi- (ei astevaihtelua) Ei kannattaisi luottaa yhteenkään puolueeseen. Saisinko lisää tuota oivallista viiniä? 3. Potentiaali tunnus ne- Sopimusta ei allekirjoitettane lähiaikoina. 4. Imperatiivi verbin vokaalivartalo, ei tunnusta Lue läksysi äläkä häiritse minua! MODUKSET 2 1. Indikatiivi (yleisin) ilmaisee tekemisen sellaisenaan ilman puhujan kannanottoa tekemiseen 2. Konditionaali tunnus isi- (ei astevaihtelua) ilmaisee tekemisen ehdonalaisena, konditionaalia käytetään usein kohteliaisuusilmauksissa 3. Potentiaali tunnus neilmaisee verbin tekemisen mahdollisena tai ajateltavissa olevana 4. Imperatiivi verbin vokaalivartalo, ei tunnusta ilmaisee käskyn tai toivomuksen Tuula Marila 2.11.04 9 Tuula Marila 2.11.04 10 VERBIT: modukset ja tempukset: indikatiivi VERBIT: kielteinen indikatiivi katson katsot katsoo katsomme katsotte katsovat katsotaan olen katsonut olet katsonut on katsonut olemme katsoneet olette katsoneet ovat katsoneet on katsottu IM katsoin katsoit katsoi katsoimme katsoitte katsoivat katsottiin PLUSKVAM olin katsonut olit katsonut oli katsonut olimme katsoneet olitte katsoneet olivat katsoneet oli katsottu en katso et katso ei katso emme katso ette katso eivät katso ei katsota en ole katsonut et ole katsonut ei ole katsonut emme ole katsoneet ette ole katsoneet eivät ole katsoneet ei ole katsottu IM en katsonut et katsonut ei katsonut emme katsoneet ette katsoneet eivät katsoneet Ei katsottu PLUSKVAM en ollut katsonut et ollut katsonut ei ollut katsonut emme olleet katsoneet ette olleet katsoneet eivät olleet katsoneet ei ollut katsottu Tuula Marila 2.11.04 11 Tuula Marila 2.11.04 12 2
VERBIT: modukset ja tempukset: konditionaali VERBIT: kielteinen konditionaali katsoisin katsoisit katsoisi katsoisimme katsoisitte katsoisivat olisin katsonut olisit katsonut olisi katsonut olisimme katsoneet olisitte katsoneet olisivat katsoneet en katsoisi et katsoisi ei katsoisi emme katsoisi ette katsoisi eivät katsoisi en olisi katsonut et olisi katsonut ei olisi katsonut emme olisi katsoneet ette olisi katsoneet eivät olisi katsoneet PASS katsottaisiin olisi katsottu ei katsottaisi ei olisi katsottu Tuula Marila 2.11.04 13 Tuula Marila 2.11.04 14 VERBIT: modukset ja tempukset: potentiaali VERBIT: modukset ja tempukset: kielteinen potentiaali katsonen katsonet katsonee katsonemme katsonette katsonevat lienen katsonut lienet katsonut lienee katsonut lienemme katsoneet lienette katsoneet lienevät katsoneet en katsone et katsone ei katsone emme katsone ette katsone eivät katsone en liene katsonut et liene katsonut ei liene katsonut emme liene katsoneet ette liene katsoneet eivät liene katsoneet katsottaneen lienee katsottu ei katsottane ei liene katsottu Tuula Marila 2.11.04 15 Tuula Marila 2.11.04 16 VERBIT: modukset ja tempukset: imperatiivi 6 VERBITYYPPIÄ Preesens yks. 1. p. yks. 2. p. yks. 3. p. mon. 1. p. mon. 2. p. mon. 3. p. Perfektiä ei käytetä Prees. Perf. (harv.) MYÖNT. -- katso katsokoon katsokaamme katsokaa katsokoot MYÖNT. katsottakoon olkoon katsottu KIELT. -- älä katso älköön katsoko älkäämme katsoko älkää katsoko älkööt katsoko KIELT. (älköön katsottako)? (älköön olko katsottu)? 1. -a/ä puhu/a, kysy/ä 2. -da/dä juo/da, syö/dä 3. -la/lä + e opiskel/la, tul/la -ra/rä + e pur/ra -na/nä + e men/nä -sta/stä + e nous/ta 4. -(V)ta/tä + a/äv halu/ta, herä/tä 5. -(i)ta/tä + tse tarvi/ta, häiri/tä 6. -(et)a/(e)tä lämme/tä, aue/ta Tuula Marila 2.11.04 17 Tuula Marila 2.11.04 18 3
VERBITYYPPI 1 -a / ä VERBITYYPPI 2 -da / dä puhua juoda minä puhun minä en puhu me puhumme me emme puhu minä juon minä en juo me juomme me emme juo sinä puhut sinä et puhu te puhutte te ette puhu sinä juot sinä et juo te juotte te ette juo hän puhuu hän ei puhu he puhuvat he eivät puhu hän juo hän ei juo he juovat he eivät juo Tuula Marila 2.11.04 19 Tuula Marila 2.11.04 20 VERBITYYPPI 3 -la / lä + e, -ra / rä + e, -na / nä +e, -sta/ stä + e opiskella minä opiskelen me opiskelemme minä en opiskele me emme opiskele haluta VERBITYYPPI 4 -(V)ta / tä + a/äv minä haluan minä en halua me haluamme me emme halua sinä opiskelet sinä et opiskele te opiskelette te ette opiskele sinä haluat sinä et halua te haluatte te ette halua hän opiskelee hän ei opiskele he opiskelevat he eivät opiskele hän haluaa hän ei halua he haluavat he eivät halua Tuula Marila 2.11.04 21 Tuula Marila 2.11.04 22 VERBITYYPPI 5 VERBITYYPPI 6 tarvita -tse- lämmetä nevaieta ne- minä tarvitsen me tarvitsemme minä en tarvitse me emme tarvitse minä lämpenen me lämpenemme minä en lämpene me emme lämpene sinä tarvitset sinä et tarvitse te tarvitsette te ette tarvitse sinä lämpenet sinä et lämpene te lämpenette te ette lämpene hän tarvitsee hän ei tarvitse he tarvitsevat he eivät tarvitse hän lämpenee hän ei lämpene he lämpenevät he eivät lämpene Tuula Marila 2.11.04 23 Tuula Marila 2.11.04 24 4
VERBIEN NOMINAALIMUODOT: infinitiivit 1. INFINITIIVI lyhyt muoto: sanoa pitkä muoto -kse- + possessiivisuffiksi: sanoakseni 2. INFINITIIVI inessiivi: sanoessa instruktiivi: sanoen 3. INFINITIIVI inessiivi: sanomassa elatiivi: sanomasta illatiivi: sanomaan adessiivi: sanomalla abessiivi: sanomatta instruktiivi: sanoman (sinun ei pidä sanoman) huom.! myös passiivi: sitä ei pidä sanottaman 4. INFINITIIVI -minen: sanominen (siihen ei ole sanomista) nykyään tätä inf. pidetään substantiivina 5. INFINITIIVI -maisilla-/-mäisillä- + PX: sanomaisillani Tuula Marila 2.11.04 25 VERBIEN NOMINAALIMUODOT: partisiipit ENSIMMÄINEN PARTISIIPPI, aktiivi -va/-vä, ja se liittyy vahvaan vartaloon: lukeva, sanova ENSIMMÄINEN PARTISIIPPI, passiivi -tta/-ttä, -ta/-tä: luettava, sanottava TOINEN PARTISIIPPI, aktiivi infinitiivin vartalo + -nut/-nyt: lukenut, sanonut monikossa: lukeneet, sanoneet TOINEN PARTISIIPPI, passiivi (vain transitiiviverbien yht.) -ttu/-tty, -tu/-ty: sanottu, tuotu AGENTTIPARTISIIPPI (muodoltaan 3. infinitiivi) -ma/-mä + vahva vokaalivartalo: sanomani, peittämä Tuula Marila 2.11.04 26 5