KOE
72 Opettajalle Kevään 2006 abiturientit osallistuvat ylioppilastutkinnon uudistettuun reaalikokeeseen, ainereaaliin. Historian aineryhmästä tulee kokeeseen kaikkiaan kymmenen tehtävää, joista kaksi on yhdeksällä pisteellä arvosteltavaa jokeritehtävää. Oppilaiden tulee vastata näistä kuuteen tehtävään. Parasta valmistautumista ainereaaliin on tunnollinen opiskelu oppitunnilla. Sen lisäksi oppilaiden tulisi harjaantua vastaamaan erityyppisiin tehtäviin. Reaalikokeen tehtäviin voi liittyä erilaista tutkittavaa aineistoa, kuten kuvia, dokumentteja ja tilastoja. Oppilaiden olisikin hyvä oppia tulkitsemaan kuvien, dokumenttien ja tilastojen viestejä ja harjaantua käyttämään tätä materiaalia osana vastaustaan. On myös tärkeää, että oppilas ymmärtää, mitä tehtävänannossa vaaditaan. Tehtävä voi alkaa esimerkiksi sanoilla arvioi, tarkastele, pohdi, selvitä, väitetään, sanotaan tai vertaile. Perinteisten suorien kysymysten lisäksi oppilaiden tulisi harjaantua vastaamaan myös tällaisiin kysymysmuotoihin. Tämä koekokonaisuus pyrkii kehittämään oppilaan valmiutta suoriutua erilaisista tehtävistä. Seuraavan sivun tehtävän avulla voi kertailla kurssia ja esseevastauksen rakentamista esimerkiksi kokeen valmistelutunnilla.
73 Valmistelutunnin materiaali Ohessa on joukko karttoja, jotka kuvaavat Saksaa lähinaapureineen. Ensimmäisessä kartassa on Saksan keisarikunta vuoden 1914 alussa. Selosta, minkälaisista tapahtumista kartoissa näkyvät valtioalueen muutokset johtuvat. vuoden 1914 alussa 1920-luvun alussa 1950-luvun alussa 1990-luvun alussa
74 Koe 1. Selvitä lyhyesti seuraavat termit ja lyhenteet: a) kauhun tasapaino b) PLO c) NSDAP d) bolševikit. Käytä kokonaisia lauseita ja muista ajoittaa vastauksesi. 2. Valitse seuraavista tehtävistä joko A-, B- tai C-kohta. A) Sijoittakaa nappulanne hyvät herrat, kehottaa piirroksen pelinjohtaja. Pöydän vasemmalla puolella istuvat Ranska, Iso-Britannia ja Venäjä ja oikealla Saksa, Itävalta-Unkari, Italia ja Japani. Saksalainen piirros on vuodelta 1904. (Lähde: Suuri maailmanhistoria 12. s. 151.) a) Miten piirroksessa otetaan kantaa aikakauden suurvaltapolitiikkaan? b) Arvioi kannanottoa seuraavien kymmenen vuoden tapahtumien valossa.
75 B) (Piirros: Berryman, Clifford. Library of Congress, Washington/Otavan suuri maailmanhistoria 1. s. 137.) a) Mikä Adolf Hitlerin ja Josef Stalinin historiaan liittynyt tapahtuma on antanut yllä olevalle piirrokselle aiheen? b) Miten piirtäjä näkee Hitlerin ja Stalinin roolin ja aseman kyseisessä tapahtumassa? c) Arvioi tapahtuman merkitystä Neuvostoliiton ja Saksan historiassa. C) Oheisessa kuvassa etualalla marssii Englannin uusi pääministeri Winston Churchill. Piirros ilmestyi Evening Standardissa toukokuussa 1940, jolloin hän oli astunut virkaansa. 4.6.1940 Churchill piti parlamentissa puheen, jossa oli muun muassa seuraava usein lainattu kohta: Vaikka suuri osa Eurooppaa ja monet vanhat ja kunniakkaat valtiot ovat joutuneet tai joutuvat Gestapon ja koko natsihallinnon iljettävän koneiston kynsiin, me emme kuitenkaan anna periksi emmekä luovuta. Me taistelemme Rankassa, me taistelemme merillä ja valtamerillä, me taistelemme yhä enemmän itseemme uskoen ja vahvistuvin voimin ilmassa, me puolustamme saartamme mihin hintaan tahansa. Me taistelemme rannoilla, me taistelemme kiitoradoilla, me taistelemme pelloilla ja kaduilla, me taistelemme vuorilla: me emme antaudu koskaan. Ja jos kävisikin niin, mitä en hetkeäkään usko, että tämä saari tai suurin osa sitä kukistettaisiin, silloin meidän imperiumimme merien tuolla puolen jatkaisi varustautuneena ja brittilaivaston suojaamana taistelua edelleen siihen päivään asti, jolloin uusi maailma kaikessa voimassaan ja mahdissaan nousee pelastamaan ja vapauttamaan vanhan. Lähde: Suuri maailmanhistoria 13. s. 198.
76 a) Vertaa toisiinsa piirroksen ja puheen välittämiä viestejä mielialoista ja tunnelmista tuon ajan Englannissa. b) Selvitä Englannin rooli ja merkitys toisen maailmansodan syttymisessä, sotatapahtumissa ja rauhanteoissa. 3. Vastaa joko A-, B- tai C-kohtaan. A) Nobel-palkittu fyysikko, Yhdysvaltoihin muuttanut saksalainen Albert Einstein varoitti elokuussa 1939 kirjeitse presidentti Franklin D. Rooseveltiä mahdollisuudesta rakentaa uudenlainen ja erittäin tuhovoimainen pommi. Hänellä oli selvä viesti presidentille: pommia suunnitellaan Saksassa ja Yhdysvalloilla olisi aihetta ehtiä ensin. Ydinaseen kehittäminen sai kuitenkin USA:ssa vauhtia vasta joulukuun 1941 jälkeen. (Lähde: Klemola, Matti 2003. Valta, uhkaaminen ja pelko ovat ydinaseen rakennusaineet. Helsingin Sanomat 9.11.) a) Miksi pommin rakentaminen vauhdittui joulukuun 1941 jälkeen? b) Selvitä ydinaseen rooli ja merkitys 1940-luvun kansainvälisessä politiikassa. B) Kun USA:n presidentti Ronald Reagan (presidenttinä 1981 1989) vieraili Länsi-Berliinissä, hän kävi Berliinin muurilla ja huusi: Mister Gorbatšov, avatkaa muuri! Tasapuolisuuden nimissä presidentti Bushin olisi pitänyt vuonna 2004 vierailla Länsirannalla ja huutaa: Mister Sharon, avatkaa muuri! Miten tämä presidenttien erilainen suhtautuminen muureihin voidaan selittää? C) Kiinalaisten tulot Käytettävissä olevat tulot henkeä kohti vuodessa Kiinan yuania 10000 8000 6000 4000 2000 Kaupungit Maaseutu 0 1978 1988 1997 2003 1 yuan = 0,1 euroa Lähde: Helsingin Sanomat 1.3.2004. a) Mitä oheisesta tilastosta voidaan päätellä kiinalaisten tuloista? b) Miksi tilaston kuvaama tutkimustulos näyttää kiusalliselta Kiinan poliittisen johdon näkökulmasta? c) Miten Kiinan talouskasvu on liittynyt kansainväliseen politiikkaan 1970-luvulta alkaen?
77 4. Vastaa joko A-, B-, C- tai D-kohtaan. A) Väitetään, että USA ei voittanut kylmää sotaa. Ota kantaa väitteeseen käsittelemällä kylmän sodan päättymiseen vienyttä prosessia. B) Sanotaan, että presidentti George W. Bushin hallinto on osoittanut Pax Americana - politiikan rajat. Selvitä perustellen, pitääkö sanonta paikkansa. C) Viron entinen presidentti Lennart Meri sanoi keväällä 2004 julkaistussa syntymäpäivähaastattelussaan haluavansa lisätä kaikkiin haastatteluihinsa yhden lauseen: Me emme ole enää koskaan yksin (Helsingin Sanomat 29.3.2004). Selvitä perustellen, mihin historiallisiin ja oman aikamme tapahtumiin Meri tällä toteamuksellaan viittasi? D) Vuonna 2004 USA:n poliittiseen kielenkäyttöön tulivat termit Vanha Eurooppa ja Uusi Eurooppa. Mitkä seikat tekevät osasta Eurooppaa vanhan ja mitkä uuden?