Tutkintovaatimukset 2002-2004



Samankaltaiset tiedostot
OPETUSSUUNNITELMA RUOTSIN KIELI

OPETUSSUUNNITELMA RUOTSIN KIELI

Kotimaisten kielten kandidaattiohjelma

Ranskalaisen filologian opintokokonaisuuksien rakenne ( ) Ranskalainen filologia, aineopinnot pääaineopiskelijalle (RRA200P) 45 op

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA HOPS SAKSAN KIELI JA KULTTUURI

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset

Tervetuloa opiskelemaan suomen kieltä

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset

Yleisen kielitieteen opetus

Ranskalaisen filologian opintokokonaisuuksien rakenne ( )

Tervetuloa opiskelemaan suomen kieltä. Henkilökunnan esittely Perus- ja aineopintojen rakenne Suomen kieli sivuaineena Opettajan kelpoisuusehdot

Hallintotieteellisen alan kieliopinnot

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA HOPS RANSKAN KIELI

2 Opintojen kesto ja laajuus

VERO-OIKEUS Tax Law. Ammatillisten ja tieteellisten tavoitteiden saavuttamiseksi opinnoissa tulevat esille erityisesti seuraavat asiat:

Suomen kielen ja kulttuurin uudet tutkintovaatimukset SIVUAINEOPISKELIJOILLE

Suomen kielen ja kulttuurin uudet tutkintovaatimukset PÄÄAINEOPISKELIJOILLE

Teknillistieteellisen alan kieliopinnot Hanna Snellman Opintoasiat / Kielipalvelut-yksikkö

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy Tampereen yliopiston organisaatio

Kielikeskuksen järjestämät tutkintoihin kuuluvat viestintä- ja kieliopinnot. Marja Vettenranta

KASVATUSTIETEEN KANDIDAATIN TUTKINTO 180 OP

Tekniikan alan kieliopinnot

Vastaavuudet ja siirtymäsäännöt opetussuunnitelmien sekä välillä

Teknillistieteellisen alan kieliopinnot

Kotimaisten kielten ja kirjallisuuksien kandiohjelma (180 op) Suomen kielen ja kulttuurin opintosuunta lukuvuosi

KASVATUSTIETEEN KANDIDAATIN TUTKINTO 180 OP

Pohjoismaisten kielten tutkinto-ohjelman opintojen vastaavuudet ja

OPINTONSA ALOITTANEIDEN VASTAAVUUDET OPETUSSUUNNITELMAAN. Opetussuunnitelman muutokset näkyvät vahvennetulla fontilla.

Kauppatieteellisen alan kieliopinnot Hanna Snellman Kielipalvelut-yksikkö

Ruotsin kielen perusopinnot suoritettuaan opiskelija. Ruotsin kielen perusopinnot suoritettuaan opiskelija

v OPINTONSA ALOITTANEIDEN HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto 180 op

KASVATUSTIETEEN KANDIDAATIN TUTKINTO 180 OP

Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma

Matematiikka. Orientoivat opinnot /

Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja!

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma

KASVATUSTIETEIDEN KANDIDAATIN TUTKINTO

Maisteriopiskelijan infopaketti. Internet- ja pelitutkimuksen opintosuunta

OPETUSSUUNNITELMA RANSKAN KIELI

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma

ALUE- JA KULTTUURINTUTKIMUS / POHJOIS-AMERIKAN TUTKIMUS

Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto 180 op

LAULUMUSIIKIN PÄÄAINE I

Suomen kielen opinnot syksystä 2017 alkaen. Kielen kehitys ja vaihtelu Kielenhuolto Äänne- ja muoto-oppi

AINEENOPETTAJANKOULUTUS. historia ja yhteiskuntaoppi äidinkieli ja kirjallisuus englanti, saksa, ruotsi

Korvataan uuden ohjelman opintojaksolla. Suorittamatta jäänyt YPATperuskurssi. tutkinto-ohjelman peruskurssilla, á 5 op

Vanhojen opintojen vastaavuudet

Orientoivat opinnot 1a Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö

Valtioneuvoston asetus

Kieliopinnot KTM-tutkinnossa Hanna Snellman/Opintoasiat Kielipalvelut-yksikkö

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne Eija Heinonen-Özdemir

Venäjän kielen opinnot

KÄYTTÄYTYMISTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN TUTKINTOJA JA OPINTOJA KOSKEVAT PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET

AINEENOPETTAJANKOULUTUS. historia ja yhteiskuntaoppi äidinkieli ja kirjallisuus englanti, saksa, ruotsi

AINEENOPETTAJANKOULUTUS. historia ja yhteiskuntaoppi äidinkieli ja kirjallisuus englanti, saksa, ruotsi

Kotimaisten kielten kandidaattiohjelma Kandidatprogrammet för de inhemska språken Filosofinen tiedekunta Hanna Snellman

Matematiikka ja tilastotiede. Orientoivat opinnot /

AINEENOPETTAJANKOULUTUS. historia ja yhteiskuntaoppi äidinkieli ja kirjallisuus englanti, saksa, ruotsi

Infoa voimaan astuneesta uudesta opetussuunnitelmasta, uudistetuista säädöksistä ja opintoja koskevista ohjeista

Saamen kieli vieraana kielenä

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne Eija Heinonen-Özdemir

Orientoivat opinnot 1a Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö

RANS0002 P2. Phonetics and Pronunciation (Fonetiikka ja ääntäminen), O, 2 ECTS. RANS0010 P3. Translation Exercise (Käännösharjoitukset) s, O, 3 ECTS

Yliopistonlehtori, dosentti

Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa.

Viestintätieteiden kandidaattiohjelma

Venäjän kielen opinnot

Maisteriopiskelijan infopaketti. Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median opintosuunta

Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma

Saksan kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma Vastaavuustaulukot

Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö

ASETUKSEN MUKAISET KIELIOPINNOT

694661P Lukutaidot erilaisissa informaatioympäristöissä 5 op, periodi 2

FONETIIKAN SYVENTÄVÄT OPINNOT PÄÄAINEOPISKELIJOILLE,

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne Hanna Korpela

Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Kirsi Vallius-Leinonen

J Ranskan kieli ja kulttuuri, perusopinnot 25 op

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne Hanna Korpela

OPINTOPOLKU lukuvuosi

ESPANJA SYKSYN 2014 OPETUSOHJELMA (Päivitetty )

Kielitaito. Suomalaisen koulujärjestelmän kieliopinnot

Kieli- ja viestintäopinnot 8 ov

Ranskalainen filologia

SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET OPINTO-OPPAIDEN ja VÄLILLÄ

Kandidaatin tutkinnon ohjeellinen suorittamisjärjestys sosiaalipolitiikassa

Matematiikka ja tilastotiede. Orientoivat opinnot /

RANST2 Ääntäminen ja intonaatio, 2 op RANP2 Suullinen viestintä, 5 op

Kieli- ja viestintäopinnot ja valmentavat kieliopinnot Karelia ammattikorkeakoulussa Merja Öhman Kielten lehtori Karelia ammattikorkeakoulu

OIKEUSTIETEEN MAISTERIN TUTKINTO

SUOMEN KIELI 1 Vuosiluokkien 5-10 saamelainen luokanopettajakoulutus

Viestintätieteiden kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne Hanna Korpela

Erilliset opintokokonaisuudet teologisissa oppiaineissa

Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset

1. periodi 2. periodi 3. periodi 4. periodi P1a Sosiaalipolitiikan. P4 Sosiaalipolitiikka eri peruskurssi (alkaa) 2 op

60 op. STOA2001 Sosiaaliset ongelmat ja eriarvoisuus 5 STOA094 Sosiaalisten ongelmien teoreettisia jäsennyksiä

Kandidaatin tutkinnon rakenne

Antropologian vaatimukset vanhoissa ja uusissa koulutusohjelmissa: mikä eroaa?

ehops-opastus Sisältö Opintosuunnitelman luominen askeleittain Opintosuunnitelman muokkaus Opintojen aikatauluttaminen

Transkriptio:

Tutkintovaatimukset 2002-2004 KIELTEN LAITOS RUOTSIN KIELI Oppiaineessa on mahdollista suorittaa ruotsin kielen perusopinnot 17 ov, aineopinnot 40 ov/35 ov, syventävät opinnot 60 ov/55 ov, pro gradu -tutkielma 20 ov. Opintoihin kuuluu kielitaitokursseja, kielitiedettä, kirjallisuutta ja kulttuuria. Niissä tutustutaan myös muihin pohjoismaisiin kieliin, lähinnä tanskaan tai norjaan. Lisäksi on mahdollista suorittaa tanskan kielen ja kulttuurin perusopinnot 16 ov. Opinto-ohjaus Uusille opiskelijoille järjestetään syyslukukauden alussa tiedotustilaisuus. Opintoneuvontaa antavat tutorohjaajat, assistentit, amanuenssi ja opettajat viikottaisilla vastaanotoillaan. Kurssien suorittaminen ja arvostelu 1. Läsnäolo on pakollista niillä luennoilla ja kursseilla, joista ei järjestetä kertauskuulustelua. Ääntämis-, käännös- ja keskustelukoetta saa kullakin tasolla yrittää yhden kerran ilman kurssia. Jos opiskelija ei tällöin saa vähintään arvolausetta 2-, hänen on osallistuttava kurssille. 2. Yleensä kaikille ns. rakentuville kursseille (esim. kielitaito-, kielioppi- ja kirjallisuuskurssit) osallistumisen edellytyksenä on vastaavan alemman tason kurssin käyminen kokonaan. 3. Perusopintojen ja aineopintojen suorittamiseen arvolauseella hyvät tiedot vaaditaan ääntämiskokeesta, suullisesta viestinnästä, käännöskokeesta ja mahdollisesta kirjatentistä kustakin vähintään hyviä tietoja vastaava arvosana (2-). Perusopintojen suorittamiseen hyvin tiedoin vaaditaan lisäksi kielioppikurssi I:stä vähintään 2-. Kaikkien osatenttien keskiarvon on myös oltava 1,63. Arvolausetta erinomaiset tiedot varten on em. kuulusteluista saatava vähintään arvosana 2- ja kaikkien osakuulustelujen keskiarvon on oltava 2,38. Aineopintojen suorittamiseen erinomaisin tiedoin vaaditaan lisäksi kirjatentti II:sta vähintään 2,5. 4. Syventävissä opinnoissa on arvolauseeseen hyvät tiedot saatava käännöskokeesta vähintään 2- ja kaikkien opintojaksojen keskiarvoksi vähintään 1,63. Arvolauseeseen erinomaiset tiedot on saatava käännöskokeesta vähintään 2- ja kaikkien opintojaksojen keskiarvoksi vähintään 2,38. Kuulustelut ja niihin ilmoittautuminen Kirjatentteihin II ja III ilmoittaudutaan henkilökohtaisesti oppiaineen toimistoon viimeistään viikkoa ennen tiedekunnan tenttipäivää. Muihin tentteihin ilmoittaudutaan henkilökohtaisesti tentaattorille viimeistään 10 päivää ennen koetta. Tentteihin ilmoittautuessaan opiskelija täyttää yliopiston ruskean tenttikuoren. Kieli- ja viestintäopinnot Kieliopinnoilla tarkoitetaan yliopiston kielikeskuksen järjestämiä kielten opintoja. Kielten opiskelijan ei tarvitse suorittaa erikseen kieliopintoja niissä kielissä, joita hän opiskelee. Pohjoismaista filologiaa pääaineenaan opiskeleva saa pääaineestaan ruotsista 3 ov kieliopintoja.

Lisäksi hän saa mahdollisista muista opiskeltavista kielistä 1 ov:n kustakin. Kieliopinnoista ei tarvitse hakea erikseen korvaavuuksia, vaan ne lasketaan suoritetuiksi tutkinnon hakemisen yhteydessä. Viestintäopinnoista pohjoismaista filologiaa pääaineenaan opiskeleva suorittaa yliopiston kielikeskuksessa viestinnän kurssin (1 ov) ja oppiaineen järjestämän viestintäseminaarin (2 ov). Lisäksi suoritetaan kypsyysnäyte, maturiteettikoe (PFIY96, 1 ov), joka kirjoitetaan kandidaatin tutkintoa varten viestintäseminaarityöstä tai maisterin tutkintoa varten pro gradu -tutkielmasta. Opettajankoulutukseen suoravalinnan kautta tulleet opiskelijat Suoravalinnan kautta tulleille opiskelijoille on aineopinnoissa omat ryhmänsä suullisessa viestinnässä (PFIA24), joka on suoritettava 1. lukuvuoden keväällä. Kirjatentti II:ssa (PFIA30) TORNBERGin kirja on pakollinen. Syventävissä opinnoissa suoravalituille pakollisia kursseja ovat PFIS22 Kielenoppimisteoriat, PFIS55 Käytännön ruotsia, PFIS62 Aineanalyysi ja PFIS63 Kielitaidon arviointi. Ruotsin kielen opintojaksot Perusopinnot Kielitaito- ja kielioppiopinnot PFIP02 Käännöskurssi I (1 lk.) 2,0 ov PFIP05 Kielioppikurssi I (1 tai 2 lk.) 3,0 ov PFIP09 Kirjallinen viestintä I (1 lk.) 2,0 ov PFIP10 Suullinen viestintä I (1 lk.) 3,0 ov Kielitieteen opinnot PFIP07 Kielitieteen peruskurssi (1 lk.) 3,0 ov Kirjallisuus- ja kulttuuriopinnot PFIP06 Kirjallisuuskurssi I (1 lk.) 2,0 ov PFIP08 Reaaliakurssi (1 lk.) 2,0 ov Perusopinnot yhteensä 17 ov Aineopinnot Kielitaito- ja kielioppiopinnot PFIA06 Kielioppikurssi II (1 lk.) 2,0 ov

PFIA08 Kieliharjoittelu PFIA23 Kirjallinen viestintä II (1 lk.) PFIA24 Suullinen viestintä II (1 lk.) 3,0 ov Kielitieteelliset opinnot PFIA30 Kirjatentti II 4,0 ov Kirjallisuus- ja kulttuuriopinnot, Sukukielet PFIA07 Kirjallisuuskurssi II (1 lk.) 2,0 ov Valinnaiset kurssit: seuraavista kolmesta kurssista on valittava yksi PFIA04 Sukukielet (1 lk.) PFIA15 Pohjoismaiden kulttuuri (1 lk.) PFIA21 Svensk press -tekstikurssi (1 lk.) Tutkimustyön harjoittelu PFIA05 Proseminaari (1 lk.), pääaineopiskelijoille 5,0 ov Aineopinnot yhteensä 23 ov pääaineop. /18 ov sivuaineop. Syventävät opinnot Pakolliset kielitaito-opinnot PFIS57 Tieteellinen viestintä (1 lk.) Valinnaiset kielitaito-opinnot PFIS55 Käytännön ruotsia Kirjallisuus- ja kulttuuriopinnot Sukukielet Joko tanskan tai norjan kurssi on pakollinen: PFIS03 Tanskan kurssi tai PFIS04 Norjan kurssi Seuraavat kurssit ovat valinnaisia opintojaksoja: PFIS35 Tanskan jatkokurssi

PFIS36 Norjan jatkokurssi PFIS37 Nykyislannin kurssi PFIS38 Fäärin kurssi PFIS39 Kirjallisuuskurssi III A PFIS40 Kirjallisuuskurssi III B Tutkimustyön harjoittelu PFIS06 Seminaari (2 lk.), pääaineopiskelijoille PFIS80 Pro gradu -tutkielma, pakollinen pääaineopiskelijoille Seuraava kurssi on valinnainen: PFIS23 Kvantitatiiviset menetelmät Kielitieteen opinnot Kaikki seuraavat kurssit ovat valinnaisia opintojaksoja: PFIS08 Kielioppikurssi III PFIS09 Generatiivinen syntaksi PFIS10 Ruotsin kielen fonologia PFIS14 Kontrastiivinen kielentutkimus PFIS15 Soveltava kielitiede PFIS16 Psykolingvistiikka PFIS17 Semantiikka PFIS18 Pragmatiikka PFIS21 Variaatio kielenoppimisessa PFIS22 Kielenoppimisteoriat PFIS24 Käännösteoria PFIS25 Kaksikielisyys PFIS26 Keskusteluanalyysi

PFIS42 Stilistiikka PFIS48 Transfer ja variaatio kielenoppimisessa PFIS58 Sosiolingvistiikka PFIS59 Vähemmistökielet PFIS60 Lainasanat ja sananmuodostus PFIS61 Ruotsin kielen historia PFIS49 Työharjoittelu Syventävät opinnot yhteensä 20 ov Opintojaksojen kuvaukset PERUSOPINNOT Kielitaito- ja kielioppiopinnot Tavoite: Lukiossa hankitun suullisen ja kirjallisen peruskielitaidon vahvistaminen ja kielitajun syventäminen kielitieteen termejä soveltaen. PFIP02 KÄÄNNÖSKURSSI I 2 ov Kurssilla (26 t) käännetään sanakirjoja, kielioppeja ja taustatekstejä apuna käyttäen 10-12 yleisluonteista tekstiä, pari kertaa ruotsista suomeen, muuten suomesta ruotsiin. Erityisesti kehitetään specieksen ja sanajärjestyksen tajua tavoitteena moitteeton yleiskieli. Tehtävät ovat kirjallisia ja ne tehdään parityöskentelynä kotona. Tuotokset palautetaan viikottain opettajalle. Tunneilla keskustellaan ratkaisuista ja opitaan selittämään ongelmakohtia ryhmälle. Loppukoe, jossa sanakirjojen käyttö on sallittu, arvioidaan asteikolla 1-3. Hyviin ja erinomaisiin tietoihin on kokeesta saatava vähintään 2-. PFIP05 KIELIOPPIKURSSI I 3 ov Ruotsin peruskielioppi pääpiirteissään koulukielioppia syventäen. Luentomonisteisiin Grammatikkurs I A ja I B perustuvat harjoitukset 2x26 t joko yhden (=syys) tai kahden lukukauden

aikana. Erilliset loppukuulustelut, joiden keski-arvoksi vaaditaan vähintään 2- hyviin ja erinomaisiin tietoihin. PFIP09 KIRJALLINEN VIESTINTÄ I 2 ov Kurssilla kirjoitetaan 10 harjoitustehtävää, joista suurin osa tehdään kotona. Tavallisimmat tehtävätyypit ovat aine ja referaatti. Tavoitteena on kyky tuottaa kirjoitelmia yleisluonteisista aiheista sujuvalla ruotsin kielellä. Kurssilla sovelletaan osittain presessikirjoittamisen periaatetta, jolloin opiskelija korjaa suorituksensa opettajan antamien ohjeiden mukaan. Tunneilla (26 t) käsitellään ruotsin kielen ongelmia pääasiassa opiskelijoiden tuotosten pohjalta. Jokainen saa myös henkilökohtaisen palautteen suorituksestaan. Oppaina käytetään kirjaa Svenska skrivregler (Svenska språknämnden) ja eri kielioppeja. Vähintään 8 hyväksyttyä tehtävää. Arvosteluasteikkona hyväksytty/hylätty. PFIP10 SUULLINEN VIESTINTÄ I 3 ov Suullinen viestintä I muodostuu kolmesta osasta: 1) Ääntämisharjoitukset (26 t) sisältävät sekä esittävää lukemista että drillityyppisiä äänne- ja fraseerausharjoituksia. Erilliset ryhmät suomenruotsin ja ruotsinruotsin normien mukaisesti harjoitteleville. Loppukokeessa luetaan lyhyt teksti nauhalle kielistudiossa. Koe arvioidaan asteikolla 1-3. Hyviin ja erinomaisiin tietoihin vaaditaan vähintään 2-. 2) Puheen aktivointiharjoitukset (26 t), joissa osa opiskelijan elämänpiiriin liittyvistä keskusteluaiheista on pakollisia, osa vapaasti valittavissa. Jokainen toimii kurssin aikana myös keskustelun vetäjänä ja ryhmän aktivoijana. Ei loppukoetta. Osallistuminen arvioidaan asteikolla 1-3. 3) Ruotsin kielen fonologian perusteet. Luetaan itsenäisesti ja tentitään laitoksen laatima moniste. Tentti arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty. Osien 1) ja 2) keskiarvon on oltava vähintään 2- hyviin ja erinomaisiin tietoihin. Kirjallisuus- ja kulttuuriopinnot PFIP06 KIRJALLISUUSKURSSI I 2 ov Kurssi muodostuu pakollisesta johdantoluentosarjasta (8 t) ja opettajan johtamista seminaarityyppisistä suullisista harjoituksista (10 t). Analysoidaan 10 historiansa ja suuntauksensa kannalta edustavaa lasten- ja nuortenkirjallisuuden teosta. Aktiivinen osallistuminen ryhmäopetukseen. Kurssi on mahdollista suorittaa myös itseopiskellen. PFIP08 REAALIAKURSSI

2 ov Luento (12 t), harjoitukset (10 t) ja itsenäinen työskentely. Kurssiin sisältyy 2 ilta-aikaan katsottavaa elokuvaa. Aktiivinen osallistuminen ja esitelmä. Kurssin voi suorittaa myös tenttimällä JOHNSSON, Sverige i fokus ja laitoksesta saatavat Folktingetin vihkoset suomenruotsalaisuudesta. Lisäksi on hyvä seurata ajankohtaista ruotsalaista ja suomenruotsalaista uutisointia. Kielitieteen opinnot PFIP07 KIELITIETEEN PERUSKURSSI 3 ov Tavoitteena on kokonaiskuvan antaminen kielitieteen tutkimuskohteista, osa-alueista, menetelmistä ja päämääristä. Kurssi sisältää seuraavat alueet: 1) ihmiskielen ominaisuudet ja käsitykset sen alkuperästä, 2) kielitiede ja kielen kuvaaminen, 3) fonetiikka ja kielen äänteet (erityisesti ruotsin) 4) kielen rakenne: fonologia, morfologia, syntaksi, sanasto ja semantiikka, 5) pragmatiikka, 6) kielen oppiminen, 7) kieli, yhteiskunta ja kulttuuri, 8) kielitieteen historia. Luento (26 t) ja harjoitukset (26 t). Kurssi voidaan korvata osittain tai kokonaan muiden kieliaineiden vastaavalla kurssilla. Kertauskuulustelu. AINEOPINNOT Kielitaito- ja kielioppiopinnot Tavoite: Perusopintovaiheessa omaksutun suullisen ja kirjallisen kielitaidon laajentaminen ja tieteellisen viestinnän perustaidon harjoittaminen. PFIA06 KIELIOPPIKURSSI II 2 ov Kurssin suoritettuaan opiskelija tuntee tärkeimmät suomen ja ruotsin väliset syntaktiset erot sekä jossain määrin näiden kielten välisiä semanttisia eroja; osaa selittää muille ruotsin ja suomen kieliopin ilmiöitä; pystyy ratkaisemaan, onko jokin ruotsin rakenne kieliopillinen vai epäkieliopillinen. Pääpäino kontrastiivisessa kieliopissa. Tärkeitä osa-alueita: 1) species, 2) modaliteetti, 3) sanajärjestys, 4) eksistentiaalilauseet, 5) paikanilmaukset, 6) eri kielioppimallien vertailua ja 7) verbin s-muodot. Luento (26 t) ja harjoitukset (13 t). Kirjallinen loppukoe. PFIA08 KIELIHARJOITTELU Kahden kuukauden oleskelu Ahvenanmaalla, Ruotsissa, Norjassa tai Tanskassa opiskeluaikana. Vaihtoehtoisesti aktiivinen osallistuminen laitoksen hyväksymään noin kuukauden kestävään kielikurssiin Ahvenanmaalla, Ruotsissa, Norjassa tai Tanskassa. Todistus oleskelusta tai kurssiin osallistumisesta esitettävä toimistossa. Lyhin hyväksyttävä yhtenäinen oleskeluaika on kuukausi. PFIA23 KIRJALLINEN VIESTINTÄ II

Kurssiin (26 t) kuuluu 6 käännöstehtävää suomesta ruotsiin sekä 2 referaattitehtävää, toinen ruotsinkielisestä, toinen suomenkielisestä alkuperäistekstistä. Viikoittaiset ohjaus- ja palautustunnit. Tehtävät tehdään kotona itsenäisesti tai parityöskentelynä. Referaattiosassa sovelletaan prosessikirjoittamisen periaatteita. Käännöskokeeseen, jossa sanakirjojen käyttö on sallittu, voi osallistua ilman kurssia, mutta referaattiharjoitukset ovat pakollisia kaikille. Koe arvioidaan asteikolla 1-3. Hyviin ja erinomaisiin tietoihin vaaditaan vähintään 2- käännöskokeesta ja hyväksytty referaattitehtävistä. PFIA24 SUULLINEN VIESTINTÄ II 3 ov Kurssi muodostuu kahdesta osasta: 1) Ääntämisharjoitukset (26 t), joissa erilliset ryhmät ruotsinruotsin ja suomenruotsin ääntämystä varten. Loppukoe arvioidaan asteikolla 1-3. Hyviin ja erinomaisiin tietoihin vaaditaan vähintään 2-. 2) Puheen aktivointiharjoitukset (26 t) pienryhmissä. Opettajiksi aikoville tarkoitetuissa ryhmissä 12 tunnin jakso käytetään luokkakielen fraseologian ja ääntämisen sekä opetustuokioiden harjoitteluun. Jakso arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty. Muissa puheharjoituksissa on jatkuva arviointi asteikolla 1-3. Osien 1) ja 2) keskiarvoksi saatava vähintään 2- hyviin ja erinomaisiin tietoihin. Kirjallisuus- ja kulttuuriopinnot Sukukielet PFIA07 KIRJALLISUUSKURSSI II 2 ov Kurssi koostuu luennoista ja pienryhmäkeskusteluista (yht. 26 t). Analysoidaan 5 teosta eri aikakausilta ja pidetään oppimispäiväkirjaa. Kurssin voi suorittaa myös itseopiskellen. VALINNAISET OPINTOJAKSOT II 2 ov Valitaan yksi seuraavista opintojaksoista: PFIA04, PFIA15 tai PFIA21. PFIA04 SUKULAISKIELET

2 ov Kurssilla (26 t) tutustutaan pohjoisgermaanisiin kieliin sekä ryhmänä että erillisinä kielinä. Painopiste on ruotsin lähisukukielissä (tanska sekä norjan bokmål ja nynorsk), joihin tutustutaan mm. tekstien avulla. Tekstejä työstetään kotona ennen tunteja (käännös, sisällön selitys). Kurssiin kuuluu moniste, jossa on tekstit ja luentojen sisältö tiivistettynä. Monisteen ja muun kirjallisuuden avulla opiskelija voi työskennellä myös itsenäisesti. Kirjallinen koe. PFIA15 POHJOISMAIDEN KULTTUURI 2 ov Kurssilla (26 t) perehdytään Pohjoismaiden oloihin: maantieteeseen, kulttuuriin ja jokapäiväiseen elämään. Aktiivinen osallistuminen ja esitelmä. Kurssia ei järjetetä joka vuosi. PFIA21 SVENSK PRESS -TEKSTIKURSSI 2 ov Kurssilla tutkitaan eri alojen sanomalehtiartikkeleita ja tutustutaan tekstianalyysin perusteisiin niin tyylin kuin sisällönkin kannalta. Kaikki lehtikielen päälajit käydään läpi. Tutustutaan ruotsinruotsalaisen ja suomenruotsalaisen lehtikielen eroihin. Kurssilla runsaasti analyysejä pienryhmissä. Harjoitukset (26 h). Aktiivinen osallistuminen harjoituksiin. Kielitieteen opinnot PFIA30 KIRJATENTTI II 4 ov Tutustutaan kielten tutkimiseen, pohjoismaisten kielten kehittymiseen, nykyruotsin rakenteeseen sekä vieraan kielen oppimiseen ja opettamiseen. (1) SIGURD, Språk och språkforskning, s. 5-67, 100-159, (2) BARÐDAL, JÖRGENSEN, LARSEN & MARTINUSSEN, Nordiska. Våra språk förr och nu, s. 22-125, (3) JÖRGENSEN & SVENSSON, Nusvensk grammatik, s. 9-155, (4) VIBERG, Vägen till ett nytt språk, (5) TORNBERG, Språkdidaktik tai LINELL, Människans språk, s. 13-126, 156-180, 211-269. TORNBERG on pakollinen opettajankoulutukseen suoravalinnan kautta tulleille opiskelijoille. Itsenäinen työskentely. Kirjallinen kuulustelu tiedekunnan tenttipäivänä. Hyviin tietoihin vaaditaan vähintään 2- ja erinomaisiin tietoihin vähintään 2,5. Tutkimustyön harjoittelu pääaineopiskelijoille PFIA05 PROSEMINAARI 5 ov Proseminaarissa harjaannutaan itsenäiseen tiedonhankintaan, perehdytään pienimuotoisen tieteellisen tutkielman tekemiseen ja tieteellisen tiedon raportointiin. Tutkimuksen tekemiseen ja siinä käytettäviin menetelmiin tutustutaan lukemalla kirjaa NYBERG, Skriv vetenskapliga

uppsatser och avhandlingar med stöd av IT och Internet opettajan ohjeiden mukaan. Tutkimussuunnitelman laatimisen jälkeen dokumentoidaan omasta aiheesta tehty tiedonhaku. Yhdestä päälähteestä kirjoitetaan ruotsiksi referaatti, jota voidaan käyttää proseminaarityötä laadittaessa. Sekä referaatti että proseminaarityö esitellään muille seminaariin osallistujille ja toimitaan opponenttina; lisäksi osallistutaan aktiivisesti keskusteluun. Opiskelijat voivat kirjoittaa työn joko yksin tai pareittain. Työmuotoina käytetään seminaaria (26 t), henkilökohtaista ohjausta sekä itsenäistä työskentelyä. Arviointiin vaikuttavat tiedonhaun dokumentointi, referaatti, proseminaarityö, opponenttina toimiminen ja keskusteluun osallistuminen. SYVENTÄVÄT OPINNOT Kielitaito- ja kielioppiopinnot PFIS57 TIETEELLINEN VIESTINTÄ Kurssiin kuuluu n. 5 vaativaa käännöstehtävää ja n. 5 kielitieteellispainotteista referaattitehtävää. Lähdekielenä on suomi ja kohdekielenä ruotsi. Tunneilla (26 t) analysoidaan kontrastiivisesti kotona kirjoitettuja tekstejä ja verrataan niiden ja alkutekstien välisiä rakenne- ja merkityseroja mallikäännösten pohjalta. Joitakin tuotoksia muokataan uudelleen opettajan palautteen pohjalta. Tavoitteena on kieliopillisesti ja tyylillisesti moitteeton ruotsin kieli. Referaattitehtävillä pyritään vahvistamaan muodollisen kielenkäytön hallintaa ja tieteellisen diskurssin oppimista. Loppukoe on käännöskoe, jossa sanakirjojen käyttö on sallittu. Hyviin ja erinomaisiin tietoihin vaaditaan vähintään arvosana 2-. Jos kokeesta selviytyy ilman harjoituskurssia, referaattitehtävät on kuitenkin suoritettava erikseen. Eri sopimuksesta kurssin voi myös suorittaa etäopiskeluna. PFIS55 KÄYTÄNNÖN RUOTSIA Kommunikatiiviset strategiat, kulttuurien välinen viestintä, luokkakieli, nuorisokieli, kehon kieli. Luennot, harjoitukset, videonauhoitukset, roolileikit (yht. 26 t). Aktiivinen osallistuminen, kirjalliset raportit ja esitelmät. Pakollinen opettajankoulutukseen suoravalinnan kautta tulleille, muille valinnainen. Kirjallisuus- ja kulttuuriopinnot Sukukielet Toinen kursseista PFIS03 ja PFIS04 on pakollinen PFIS03 TANSKAN KURSSI Kurssi (n. 40 t) käsittelee tanskan kielen keskeistä sanastoa sekä puhekielen ja kirjakielen eroja. Tekstivihkon ja luentojen avulla tutustutaan Tanskan maantieteeseen ja yhteiskuntaan. Luento ja tekstiharjoitukset. Suullinen koe.

PFIS04 NORJAN KURSSI Kurssi käsittelee Norjan kahta virallista kirjakielen varianttia, bokmålia ja nynorskia sekä niiden kehitystä. Tekstien ja luentojen avulla tutustutaan Norjan kirjallisuuden ja nykyisen yhteiskunnan yleispiirteisiin. Luento ja harjoitukset (n. 40 t.; yleensä periodiopetuksena). Kirjallinen koe. Valinnaiset kurssit PFIS35 TANSKAN JATKOKURSSI Kurssi edellyttää pohjatietoja tanskan kielestä ja Tanskan yhteiskunnasta. Tavoitteena on antaa selkeä käsitys kielen rakenteesta. Luetaan eri kausilta olevia kirjallisuus- ja asiatekstejä sekä tehdään tehtäviä. Lyhyen esitelmä tanskaksi. Harjoitukset (26 t). Arvosana perustuu aktiivisuuteen harjoituksissa ja esitelmään. PFIS36 NORJAN JATKOKURSSI Laitoksen hyväksymä norjan kielen kurssi. PFIS37 NYKYISLANNIN KURSSI Laitoksen hyväksymä islannin kielen ja islantilaisen kirjallisuuden kurssi Islannissa. PFIS38 FÄÄRIN KURSSI Laitoksen hyväksymä fäärin kielen ja kirjallisuuden kurssi Färsaarilla. PFIS39 KIRJALLISUUSKURSSI III A PFIS40 KIRJALLISUUSKURSSI III B

Syvennetään ruotsinkielisen tai muun pohjoismaisen kaunokirjallisuuden tuntemusta. Teosten ajatussisältöä analysoidaan ruotsiksi sanavaraston kartuttamiseksi. Kurssilla erikoistutaan tiettyyn kirjallisuuden osa-alueeseen itsenäisesti työskennellen tai opettajan ohjauksessa. Kurssin voi suorittaa :n (A) tai 5 ov:n (A+B) opintojaksona. Erikoistumisaloista ja luettavista teoksista sovitaan henkilökohtaisesti opettajan kanssa. Useimmat alat voidaan suorittaa vain kirjakurssina, mutta viime vuosikymmenien ruotsinkielisestä kirjallisuudesta järjestetään eksaminatoriokurssi (26 t; luentoja, itsenäistä työskentelyä, ryhmätyötä ja opiskelijoiden alustuksia). Tällöin osa teoksista suoritetaan suullisesti. Hyväksytty arvosana joko kirjallisesta kokeesta tai laajahkosta esseestä. Eksaminatoriokurssin arvosanaan sisältyy arvio sekä suullisista harjoituksista että omatoimisesti analysoidusta osasta. Eri sopimuksesta kirjakurssi voidaan suorittaa my&oumls etäopiskeluna. Kielitieteen opinnot Tavoite: Kielitieteellisten opiintojen tavoitteena on toisaalta syventää opiskelijan aikaisempaa tietämystä kielitieteestä, toisaalta perehdyttää hänet osa-alueisiin, joihin hän ei aikaisemmin ole tutustunut. PFIS07 VALINNAISET OPINTOJAKSOT III (KIRJATENTTI III) 1 (15 ov sivuaineopiskelijoilla) Valinnaisista opintojaksoista valitaan viisi (sivuaineopiskelijat kuusi) kurssia niin, että vähintään kaksi kurssia valitaan kielitieteen opinnoista. Ne valinnaiset kurssit, joita ei ole suoritettu luentosarjoina tai harjoituksina, tentitään yhtenä kirjapakettina (=Kirjatentti III) tiedekunnan tenttipäivänä. Kaikista valinnaisista kursseista ei järjestetä luentoja ja harjoituksia joka vuosi, ks. ohjelma. PFIS08 KIELIOPPIKURSSI III Kehitetään tietämystä ruotsin kielen rakenteesta. Syvennetään jo aiemmin esiintulleita osa-alueita ja tutustutaan perus- ja aineopinnoissa vähälle huomiolle jääneisiin ilmiöihin. Tentitään kirjatentti III:ssa LINDBERG, Beskrivande svensk grammatik. PFIS09 GENERATIIVINEN SYNTAKSI Perehdytään transformaatiokieliopin uusimpiin suuntauksiin ruotsin kielen esimerkkien avulla. Tentitään kirjatentti III:ssa PLATZACK, Svenskans inre grammatik - det minimalistiska programmet.

PFIS10 RUOTSIN KIELEN FONOLOGIA Kurssilla (26 t) tarkennetaan ja vahvistetaan ruotsin fonologian tuntemusta. Tavoitteena on uusimpia tutkimuksia hyödyntäen antaa selkeä kuva ruotsin foneemien ja prosodeemien vuorovaikutuksesta luonnollisessa puheessa. Tavoitteena on myös saada opiskelijat soveltamaan tietoa omaan ääntämykseensä ja tekemään vertailuja äidinkieleen ja muihin opiskelemiinsa kieliin sekä antaa opettajiksi aikoville didaktisia neuvoja. Osa tunneista on luentoja, osa käytetään pienten tutkielmien esittelyyn ja keskusteluun. Tutkielmat tehdään pareittain. Ne ja luento-osasta annettava tiivistelmä- tai selontekotehtä arvioidaan asteikolla 1-3. Kurssin arvosana on kahden tehtävän keskiarvo. Kurssia ei järjestetä joka vuosi. Vaihtoehtoisesti tentitään kirjatentti III:ssa GARLÉN, Svenskans fonologi. PFIS14 KONTRASTIIVINEN KIELENTUTKIMUS /3,75 ECTS cr. Kurssi sisältää 1) kielten vertailu, 2) perinteinen kontrastiivinen analyysi, 3) kontrastiivinen analyysi ja kielenoppiminen, 4) fonologinen, morfologinen ja syntaktinen kontrastiivinen analyysi, 5) semanttinen ja leksikaalinen kontrastiivinen analyysi: välttämättömyyttä ilmaisevat modaaliverbit ruotsissa ja suomessa ja 6) pragmaattinen kontrastiivinen analyysi: konventionaaliset epäsuorat puheaktit ruotsissa ja suomessa. Luento (26 t) tai tentitään kirjatentti III:ssa JAMES, Contrastive Analysis ja jokin artikkeli sopimuksen mukaan. Luentoa ei järjestetä joka vuosi. PFIS15 SOVELTAVA KIELITIEDE Opintojakso pyrkii antamaan yleiskuvan soveltavan kielitieteen hyödyntämisestä vieraan kielen oppimisessa ja opettamisessa. Tentitään kirjatentti III:ssa van ELS ym., Applied linguistics and the learning and teaching of foreign languages. PFIS16 PSYKOLINGVISTIIKKA Kurssi sisvltää 1) ihmiskielet ja eläinten viestintä, 2) kielen biologiset perusteet, 3) kielen fylogeneettinen ja ontogeneettinen kehitys, 4) kielen menettäminen 5) kielenkäyttäjä informaation käsittelijänä, 6) mentaalinen leksikko ja 7) korvausstrategiat kielenoppijan viestinnässä. Luento (26 t) tai tentitään kirjatentti III:ssa HJELMQUIST & STRÖMQVIST, Språkets psykologi. Luentoa ei järjestetä joka vuosi. PFIS17 SEMANTIIKKA

Kurssi sisältää 1) semantiikka ja sen lähitieteet, 2) joitakin loogiikan peruskäsitteitä, 3) merkit ja merkitykset, 4) sanasemantiikka ja leksikaalinen rakenne sekä, 5) semanttinen merkitys vs pragmaattinen merkitys, 6) semanttinen lausemerkitys, 7) pragmaattinen lausumamerkitys ja 8) lauselogiikka. Luento (26 t) tai tentitään kirjatentti III:ssa ALLWOOD & ANDERSSON, Semantik. Luentoa ei järjestetä joka vuosi. PFIS18 PRAGMATIIKKA Perehdytään esimerkkiaineiston avulla kielen käyttöön ja sen tutkimukseen liittyviin ilmiöihin. Tentitään kirjatentti III:ssa LEVINSON, Pragmatics tai LEECH, Principles of Pragmatics. PFIS21 VARIAATIO KIELENOPPIMISESSA Tutustutaan toisen ja vieraan kielen oppimisessa esiintyvän variaation tutkimukseen: miten vaihtelu ilmenee ja millaisia käsityksiä sen syistä on olemassa. Tentitään kirjatentti III:ssa TARONE, Variation in interlanguage. PFIS22 KIELENOPPIMISTEORIAT Kurssilla pyritään antamaan kattava yleiskuva toisen ja vieraan kielen oppimista käsittelevistä teorioista 60-luvulta nykyhetkeen. Luento (26 t) tai tentitään kirjatentti III:ssa MITCHELL & MILES, Second language learning theories. PFIS24 KÄÄNNÖSTEORIA Perehdytään kääntämisen teoreettisiin perusteisiin. Tentitään kirjatentti III:ssa INGO, Från källspråk till målspråk. PFIS25 KAKSIKIELISYYS Perehdytään kaksikielisyyden eri määritelmiin, kaksikielisyyteen yhteiskunnallisena ilmiönä, kaksikieliseen opetukseen, koodinvaihtoon ja kaksikielisyyden tutkimukseen Suomessa. Aktiivinen osallistuminen luennolle (26 t), kirjallisia tehtäviä ja kotitentti tai tentitään kirjatentti III:ssa SUNDMAN, Barnet, skolan och tvåspråkigheten ja BÖRESTAM, Språkliga möten: tvåspråkighet och kontaktlingvistik. Kurssia ei järjestetä joka vuosi. PFIS26 KESKUSTELUANALYYSI

Perehdytään keskustelun kielitieteelliseen analysointiin. Tentitään kirjatentti III:ssa NORRBY, Samtalsanalys. PFIS42 STILISTIIKKA Perehdytään tyylintutkimuksen historiaan ja nykysuuntauksiin. Tentitään kirjatentti III:ssa ENKVIST, Stilforskning och stilteori. PFIS48 TRANSFER JA VARIAATIO KIELENOPPIMISESSA Perehdytään transferin osuutta toisen ja vieraan kielen oppimisessa käsittelevään tutkimukseen: eri käsityksiä L1-vaikutuksen olemuksesta, esiintymisestä ja syistä. Luento (26 t) tai tentitään kirjatentti III:ssa ODLIN, Language transfer. Luentoa ei järjestetä joka vuosi. PFIS49 TYÖHARJOITTELU Työkokemus muusta kuin opetustyöstä. PFIS58 SOSIOLINGVISTIIKKA Perehdytään mm. kielen variaatioon ja muutokseen, pidgin- ja kreolikieliin, etnografiseen tutkimukseen sekä sukupuolen ja sosiaalisen stratifikaation ilmenemiseen kielessä. Tentitään kirjatentti III:n yhteydessä WARDHAUGH, An Introduction to Sociolinguistics. PFIS59 VÄHEMMISTÖKIELET Perehdytään Ruotsin vähemmistökielten problematiikkaan: niiden historialliseen taustaan, levinneisyyteen ja nykyiseen statukseen. Tentitään kirjatentti III:ssa HYLTENSTAM, Sveriges sju inhemska språk. PFIS60 LAINASANAT JA SANANMUODOSTUS Luentokurssi (16 t) antaa kokonaiskäsityksen ruotsin kielen vierasperäisistä sanoista ja käännöslainoista sekä sananmuodostusperiaatteista. Muiden kielten (saksan, latinan, ranskan, englannin jne.) vaikutusta ruotsiin käsitellään pääasiassa diakronisesta näkökulmasta.

Loppukokeeseen luetaan luentomonisteet ja muistiinpanot. Vaihtoehtoisesti tentitään kirjatentti III:ssa EDLUND & HENE, Lånord i svenskan ja THORELL, Att bilda ord; pääpaino on tpällöin lainasanojen synkronisessa sopeutumisessa nykyruotsiin. PFIS61 RUOTSIN KIELEN HISTORIA Ruotsin kielen historia ja sen tutkimisen pääpiirteet. Tentitään kirjatentti III:ssa PETTERSSON, Svenska språket under sjuhundra år. PFIS62 AINEANALYYSI Perehdytään koululaisten ruotsin kielen aineissa esiintyviin ilmiöihin. Opiskelijat pyrkivät ryhmissä työskennellen tunnistamaan ja korjaamaan aineissa esiintyviä virheitä sekä pohtimaan niiden syitä. Heidän tehtävänään on myös aikaisemmin omaksumaansa kieliopillista ja leksikaalista tietoa soveltaen selittää, miksi jokin kohdekielen rakenne on väärin ja mikä on oikea vaihtoehto. Edellytyksenä osallistumiselle on kielioppikurssien I ja II käyminen. Aktiivinen osallistuminen. Kurssia ei järjestetä joka vuosi. Pakollinen opettajankoulutukseen suoravalinnan kautta tulleille. PFIS63 KIELITAIDON ARVIOINTI Kurssin tarkoituksena on perehdyttää opiskelija kielitaidon mittaamiseen. Laitoksen hyväksymä kurssi tai tentitään teos WEIR, Understanding and developing language tests. Pakollinen opettajankoulutukseen suoravalinnan kautta tulleille. Tutkimustyön harjoittelu pääaineopiskelijoille PFIS06 SEMINAARI Kehitetään opiskelijan kykyä käsitellä tieteellisiä ongelmia, kirjoittaa ja keskustella niistä sekä opastaa opiskelijaa pro gradu -tutkielman laadinnassa. Kurssilla tutustutaan seminaariaineiden ja pro gradu -tutkielmien laadintaan liittyvään metodiikkaan ja sitä koskevaan kirjallisuuteen ohjaajan ohjeiden mukaan, esim. NYBERG, Skriv vetenskapliga uppsatser och avhandlingar med stöd av IT och Internet. Ensimmäisen lukukauden aikana esitetään tutkimussuunnitelma ja toisena osa tutkielmasta esitelmänä. Mikäli gradutyö kirjoitetaan artikkeleina, ko. esitelmä voi hyväksyttynä olla yksi tällainen artikkeli. Vain pääaine-opiskelijoille, 2 lk./yht. 26 t.; sivuaineen opiskelijat suorittavat seminaarin sijasta yhden valinnaisen kurssin. Seminaarityö arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty. Vain pääaineopiskelijoille, 2 lk./yht. 26 t.; sivuaineen opiskelijat suorittavat seminaarin sijasta yhden valinnaisen kurssin.

PFIS23 KVANTITATIIVISET MENETELMÄT Perehdytään etenkin kielenoppimisen tutkimuksessa tarvittaviin kvantitatiivisiin menetelmiin. Tarkoituksena on antaa metodologinen perusta pro gradu -työtä varten. Luento ja harjoituksia (26 t), joissa perehdytään tietokonesovelluksiin (OCP ja SPSS -tilastoohjelma) tai tentitään kirjatentti III:ssa BEFRING, Forskningsmetodik och statistik, s. 45-169 ja STUKÁT, Statistikens grunder. Kurssia ei järjestetä joka vuosi. PFIS80 PRO GRADU 20 ov Tieteellisen ongelman käsittelykyvyn ja kirjallisen ilmaisun kehittäminen; ongelmien rajaaminen, tutkimusasetelmien laatiminen, aineiston kokoaminen ja käsittely, tulosten kokoaminen ja tulkinta. Ohjeellinen vähimmäislaajuus pääaineopiskelijoille 40 s., sivuaineopiskelijoille 30 s. Tutkielma voi koostua erillisistä artikkeleista. Aiheesta sovitaan ohjaajan kanssa. Arvosanan tutkielmasta antaa dekaani kahden tarkastajan esityksestä.