Kansallinen innovaatiostrategia ja alueet. Mika Pikkarainen TEM/INNO/Innovaatioympäristöt 4.12.2008



Samankaltaiset tiedostot
Innovaatiostrategian haasteet KTY - Visiopäivä

Kansallisen innovaatiostrategian linjaukset. Petri Peltonen TEM / INNO

PSK:n kevätseminaari Kysyntä- ja käyttäjälähtöinen innovaatiopolitiikka energia- ja ympäristöala esimerkkinä

FinNode-verkosto. Antti Valle, TEM /Innovaatio-osasto KOKO-Russia verkoston käynnistysseminaari

Kohti kansainvälistä kärkeä alueiden vahvuuksien ja yhteistyön pohjalta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Petri Peltonen TEM / INNO

Uusiutuva metsäteollisuus klusteriohjelma

Innovaatiokeskittymät

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Osaamiskeskusohjelma

INKA Innovatiiviset kaupungit Ohjelma Aiehaku. Pirjo Kutinlahti Elinkeino- ja innovaatio-osasto

INNOVATIIVINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Tietoa, taitoa, tehoa, tuloksia!

Jokapaikan tietotekniikan klusteriohjelman toteuttaminen

Terveydenhuolto innovaatioiden lähteenä. Petri Peltonen TEM / INNO

Ajankohtaista kansainvälisistä rahoitusmahdollisuuksista osallistu ja vaikuta! Osaamiskeskusohjelmasta tukea kansainvälistymiseen. Joensuu, 5.11.

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome

SHOK - Strategisen huippuosaamisen keskittymät

Tekesin palvelut teollisuudelle

Innovaatiot ja kilpailukyky. Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

Metsäala 2030 strateginen hanke

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA

Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset. Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa Harri Kivelä

Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

EU:n rakennerahastokausi

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

Ympäristöklusteri, PKS:n osaamiskeskusohjelma ja sen ympäristömonitoroinnin kärkihanke

Hanketoimijoiden tapaaminen Metsäalan strateginen ohjelma, verkostohanke

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

PPP-kumppanuudet vetovoimaisten ekosysteemien vahvistamiseksi. Antti Valle

Yritys- ja innovaatioympäristöselvitys

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki

Tutkimus- ja innovaationeuvoston visio- ja tiekartta

Joensuu Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Innovatiiviset kaupungit/ Tilanne 3/2014. INKA toimijakokous Helsinki Reijot/Tekes

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

ClimBus Business Breakfast Oulu

Biotalous-INKA

Sopimukset tukemaan uudistuvia kaupunkiseutuja. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Oma Häme. Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen. Minna Takala / / versio 0.9

HÄMEENLINNA REGION. Fortune and attraction HÄMEENLINNA REGION - FORTUNE AND ATTRACTION

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja

Tekesin rahoituspalvelut yrityksille 2017 #

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Tekes on innovaatiorahoittaja

Rakennerahastokausi Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari , Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

Parasta kasvua vuosille

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2)

Älykäs ostaminen, fiksut kaupungit, ja biotalous Tekes haastaa uudistumaan eli miten ympäristö näkyy Tekesin strategiassa ja ohjelmissa

INKA ja hankinnat

Green Growth - Tie kestävään talouteen

seminaari Varatoimitusjohtaja Kari Nenonen, Kuntaliitto

RASTU Turvallisuus, ympäristöominaisuudet ja uusi tekniikka

Tekesin (Business Finland) rahoituspalvelut yrityksille 2018 #

- ai miten niin? Web:

Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat SEEK/jp

Team Finland toiminta Oulu

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Kansallinen innovaatiostrategia

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

Vaikuttavuusindikaattorit INKA-kaupungeissa. INKA-ohjelman kevätseminaari Vaasa Ville Valovirta

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana

Tekes riskirahoittajana -

Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategia

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen

Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö

Sosiaali- ja terveyspalvelut

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lounaisrannikon kehittämisvyöhyke Teknologia, tutkimus ja innovaatiot Professori Vesa Harmaakorpi

Lähtökohta. Kasvua luovien valintojen perusta

Suurten kaupunkiseutujen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

Tekesin tutkimushaut 2012

Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa

Hämeen liiton rahoitus

BIFEEL CENTRE. - rajapintainnovaatioista uutta liiketoimintaa - Esa Sairanen Business opportunity manager.

Transkriptio:

Kansallinen innovaatiostrategia ja alueet Mika Pikkarainen TEM/INNO/Innovaatioympäristöt 4.12.2008

Muutoksen ajurit Globalisaatio Kestävä kehitys Uudet teknologiat Väestön ikääntyminen Teollinen valmistus sijoittuu nykyisin hyvin joustavasti sinne, missä toiminta-edellytykset ovat edullisimmat. Sama on tapahtumassa myös tiedolle ja osaamiselle. Kehittyvien maiden toimijat pyrkivät haastamaan nykyiset menestyjät kaikkialla maailmassa. Kasvanut tietoisuus ilmastonmuutoksesta ja siihen liittyvistä uhkista on synnyttänyt paineen siirtyä ekologisesti kestävään tuotantoon ja kulutukseen. Painetta lisäävät raaka-aineiden ja energian niukkuus ja niiden jyrkästi nousseet hinnat. Teknologian kehitys jatkuu kiihtyvällä nopeudella. Esimerkiksi tieto- ja viestintä-, bio- sekä nanoteknologioiden aloilla syntyy jatkuvasti tietoa ja tuloksia, jotka synnyttävät valtavan potentiaalin uusille sovelluksille ja vanhojen toimintojen uudistamiselle. Suomi on yksi ensimmäisistä maista, joka kohtaa työvoiman supistumisen. Nopea väestörakenteen muutos pakottaa Suomen nopeisiin tuottavuutta ja tehokkuutta parantaviin ratkaisuihin ja luo samalla edellytyksiä uusille innovaatioille. 2

Haasteet Arvoketjut pilkkoontuvat ja kansainvälisten T&K&I verkostojen merkitys yritysten arvonmuodostuksessa kasvaa Kilpailtavan julkisen rahoituksen kasvu (Tekes, EU) EU:n rakennerahastojen tehokkaampi hyödyntäminen kilpailukyvyn nimissä Uusien kilpailuetujen hakeminen eri alueiden ja toimialojen rajapinnoista: resurssit hajallaan Kriittinen osaamisen massa - maailman mittakaavassa suomalaiset osaamiskeskittymät pieniä Vetovoimaisempien innovaatioympäristöjen luominen - ympäristöt luodaan paikallisesti Kaiken tasoisista osaajista tulevaisuudessa pulaa Kasvuyrityksiä vähän 3

Scientific publications The World is Flat The World is Spiky. Patents Source: Tim Gulden, UMD, Richard Florida, U of T, Pekka Himanen, HIIT 9.12.2008 4

Tutkimus- ja kehittämisinvestoinnit Osuus koko maan T&K -menoista % Seutukunta 2007 1995 Helsinki 39,6 47,5 Tampere 15,5 8,8 Oulu 14,6 8,1 Turku 5,6 6,6 Salo 4,2 2,8 Jyväskylä 3,4 3,1 osuus koko maasta 82,9 76,9 1 000 200 yksityinen julkinen 9.12.2008 5

Kaupallisesti Yhteiskunnallisesti Hyvinvoinnillisesti Innovaatio = hyödynnetty osaamislähtöinen kilpailuetu Uusi tieto, osaaminen, teknologia Uusi tuote, tekninen ratkaisu, tuotantoprosessi Uusi asiantuntijapalvelu Uusi design tai brändi Uusi liiketoimintamalli, arvoketju/-verkosto Uusi työtapa, organisaatio- tai johtamismalli Uudella tavalla toteutettu julkinen palvelu 6

7 Tekes ohjelmat SA ohjelmat SHOK OSKE EAKR Tekes ohjelmat Tekes ohjelmat KYpalvelu SA Huippu- yksiköt EU FP7 EU EIT EU ERC Innovaatio -yliopisto EU JTI Olemassa VC verokan- nusteet Lead markets YIC rahoitus Uusi / Puuttuva ESR TYKES Julkiset hankinnat Standardit Normit Julk. Palv. Uudist. Käyttäjä- yhteisöt Hankinta- osaaminen Pre-comp Proc. (R&D) TEM Investointi tuet Green Procur t Living labs Yritys- Suomi Käyttäjien verokann.?? Osaamislähtoinen innovaatiopolitiikka Knowledge push Kysyntäohjautuva innovaatiopolitiikka Demand pull

Kehittämisen painopisteet Liikkuvuus ja vetovoimaisuus Yhteisöt ja keskittymät INNOVATIIVISET YKSILÖT JA YHTEISÖT RAJATON MAAILMA OSAAMIS- PERUSTA Osallisuus ja vaikuttaminen Kannustavat markkinat KYSYNTÄ- JA KÄYTTÄJÄ- LÄHTÖISYYS Yksilöt ja yrittäjyys Osallistava innovaatiotoiminta SYSTEEMISYYS Laaja-alaisuus Muutosjohtaminen 9.12.2008 8

Tiivistelmä Strategian keskeiset toimenpidekokonaisuudet (Top 10) Uudistetaan valtionhallinnon konserniohjaus systeemisten uudistusten edelläkävijäksi maailmassa. Muodostetaan Suomeen uudistumiskykyisiä sisällöllisiä ja alueellisia osaamisen keskittymiä. Uudistetaan kasvuyrittäjyyttä edistävä rahoitus- ja palvelujärjestelmä yrittäjä- ja sijoittajalähtöisesti toimivaksi selkeäksi kokonaisuudeksi. Luodaan ja hyödynnetään uusia, yrityksiä ja muita yhteisöjä laajasti innovaatiotoimintaan houkuttelevia kilpailu- ja markkinakannusteita. Päivitetään kansallinen asiantuntija- ja rahoituspalvelujen kokonaisuus kysyntä- ja käyttäjälähtöisen innovaatiotoiminnan tarpeisiin. Kehitetään Suomeen laajasti innovatiivisuuteen kannustava oppimisympäristö. Kehitetään tutkimus- ja korkeakoulujärjestelmästämme kansainvälisesti kilpailukykyinen osaamisten ja innovaatioiden kehitysympäristö. Korjataan henkilöverotus ja muut Suomen houkuttavuutta oleellisesti heikentävät tekijät kilpailukykyiselle tasolle. Kehitetään suomalainen johtamiskoulutus kansainvälisen huipun tasolle. Mukautetaan innovaatiopolitiikan toteuttajien strategiat ja toiminta kansallisen innovaatiostrategian perusvalintoihin.

Innovatiiviset yksilöt ja yhteisöt Yhteisöt ja keskittymät Tavoitetila ja haasteet Tavoitetila Tavoitetilassa Suomi on valikoiduilla aloilla yksi innovaatiotoiminnan kärkimaista maailmassa. Toimialarajoja ylittävät innovaatiotoiminnan keskittymät ovat haluttuja yhteistyökumppaneita kansainvälisissä verkostoissa, ja niillä on keskeinen asema Suomen kansainvälisen tunnettuuden, vetovoimaisuuden ja innovaatiotoiminnan tuloksellisuuden perustana. Haasteet Erityisiä haasteita Suomella on erilaisten alueellisten, kansallisten ja kansainvälisten keskittymäaloitteiden yhteensovittamisessa. Suomessa on tehty vain vähän eri toimijoita sitovia kansallisia painotusvalintoja, ja valinnoilla on toistaiseksi ollut liian pieni rooli voimavarojen kohdentamisperusteena. Vuorovaikutteisia innovatiivisia yhteisöjä ei ole hyödynnetty tarpeeksi, eikä suomalaisten vuorovaikutus EU:n ja muiden kansainvälisten huippukeskittymien kanssa ole ollut riittävän tiivistä. Suomalainen tutkimustoiminta on laaja-alaista ja keskimäärin hyvätasoista, mutta erityisiä kilpailuetuja synnyttäviä tutkimuksen huipputuloksia syntyy liian vähän. Suomesta myös nousee strategisilla tutkimusaloilla liian harvoin globaaleissa innovaatioverkostoissa vaikuttajan rooliin haluavia ja kykeneviä osaajia.

Innovatiiviset yksilöt ja yhteisöt Yhteisöt ja keskittymät Toimenpiteet 1/2 Muodostetaan Suomeen uudistumiskykyisiä sisällöllisiä ja alueellisia osaamisen keskittymiä. Kehitetään strategisen huippuosaamisen keskittymien vahvistumista ja vaikuttavuutta palvelevat rahoitus- ja toimintatavat. (TEM, Tekes, OPM, SA) Luodaan kansallisten sisältövalintojen ja alueiden strategisten vahvuuksien pohjalta valikoitu joukko vahvoja alueellisia innovaatiokeskittymiä, joiden toimintaympäristöt ovat maailmanluokkaa. (TEM, OPM, Tekes, SA) Sovitetaan yhteen erilaiset innovaatiotoiminnan keskittymille tarkoitetut rahoitusohjelmat. (TEM, OPM, muut ministeriöt, Tekes, SA) Käynnistetään suomalaisia innovaatiotoiminnan erityisvahvuuksia koskeva suunnitelmallinen markkinointi ja brändinhallintatoimet. Käynnistetään suomalaisten osaamiskeskittymien ja - valintojen markkinointi ja brändinhallintatoimet, joilla vahvistetaan mielikuvaa Suomesta valittujen innovaatiotoiminnan alojen houkuttelevana edelläkävijäympäristönä. (TEM, IIF, Finpro, Tekes, OPM, SA, Sitra, UM) Selvitetään ulkomaisten innovaatioinvestointien Suomeen sijoittumista selittävät tekijät ja kohdennetaan investointien houkuttelun resurssit kansallisen edun kannalta parhaisiin kohteisiin. (TEM, IIF, Finpro, Tekes, OPM, SA, Sitra, UM)

Valtioneuvoston kehittämislinjaukset 1) Osaamisperustan vahvistaminen 2) Laaja-alainen innovaatiotoiminta 3) Innovaatioympäristön kansainvälistyminen ja toiminta rajattomassa maailmassa 4) Vahvat ja verkottuneet innovaatiokeskittymät 5) Kansainvälisesti kilpailukykyinen koulutus- ja korkeakoulujärjestelmä 6) Suomalaisen kasvuyritysympäristön määrätietoinen kehittäminen 7) Kysyntä- ja käyttäjälähtöisyyden vahvistaminen 8) Valtion konserniohjaus ja systeeminen toimintatapa 9) Innovaatiotoiminnan voimavarat 10) Innovaatiojärjestelmän kansainvälinen arviointi 12

Vahvat ja verkottuneet innovaatiokeskittymät Suomeen muodostetaan uudistumiskykyisiä sisällöllisiä ja alueellisia osaamisen keskittymiä. Tavoitteena on, että Suomi on valikoiduilla aloilla yksi innovaatiotoiminnan kärkimaista maailmassa. Toimialarajoja ylittävät innovaatiotoiminnan keskittymät ovat haluttuja yhteistyökumppaneita kansainvälisissä verkostoissa, ja niillä on keskeinen asema Suomen kansainvälisen tunnettuuden, vetovoimaisuuden ja innovaatiotoiminnan tuloksellisuuden perustana. Kansallisten sisältövalintojen ja alueiden strategisten vahvuuksien pohjalta luodaan joukko vahvoja alueellisia innovaatiokeskittymiä, joiden toimintaympäristöt ovat maailmanluokkaa. Sovitetaan yhteen innovaatiotoiminnan keskittymille tarkoitetut rahoitusohjelmat sekä muut vetovoimaisten toiminta- ja elinympäristöjen kehittämistoimenpiteet. Luodaan kansallisten painopistevalintojen valmistelua ja ylläpitämistä varten ennakoinnin tuloksia hyödyntävä, läpinäkyvä ja laajasti vuorovaikutteinen prosessi osana uuden tutkimus- ja innovaationeuvoston toimintaa. 13

SHOKit Viisi keskittymää alkuvaiheessa Metsäklusteri Metallituotteet ja koneenrakennus Energia ja ympäristö Terveys ja hyvinvointi Tieto- ja viestintäteollisuus ja palvelut Lähde: Tekes 14

OSAAMISKLUSTERIT JA -KESKUKSET Asuminen Joensuu, Hämeenlinna, Lahti, Helsinki Digitaaliset sisällöt Hämeenlinna, Helsinki, Tampere, Kouvola Elintarvikekehitys Kuopio, Helsinki, Seinäjoki, Turku Uusiutuva metsäteollisuus Joensuu, Jyväskylä, Kajaani, Kokkola, Mikkeli, Lappeenranta, Turku HealthBio Kuopio, Oulu,Helsinki, Tampere, Turku Hyvinvointi Kuopio, Oulu, Helsinki, Tampere Jokapaikan tietotekniikka Jyväskylä, Oulu, Pori, Helsinki, Tampere Matkailu ja elämystuotanto Helsinki, Rovaniemi, Savonlinna, Turku Meri Lappeenranta, Pori, Turku, Vaasa, Raahe Nanoteknologia Joensuu, Jyväskylä, Kokkola, Mikkeli, Oulu, Helsinki, Tampere Energiateknologia Joensuu, Jyväskylä, Vaasa, Pori ja Tampere Ympäristöteknologia Kuopio, Lahti, Oulu, Helsinki Älykkäät koneet Hyvinkää, Hämeenlinna, Lappeenranta, Seinäjoki, Tampere 15

Hyvinvointiklusteri KUOPIO TAMPERE KEHITTÄMISEN KEINOT Markkinoiden ja trendien ennakointi Liiketoimintakonseptit ja osaaminen Tuotteistaminen ja tuotekehitys Rahoitus Pilotointi palvelujärjestelmissä Kansainväliset verkostot TERVEYSTEKNIIKKA; LAITTEET ja VÄLINEET - Lääketieteelliset laitteet - Mittalaitteet - Hoitovälineet - Infrastruktuuri ITSENÄINEN SUORIUTUMINEN - Liikkumisen apuvälineet -Ympäristönhallintaratkaisut - Kommunikaatioratkaisut - Turvaratkaisut INFORMAATIOTEKNOLOGIA Integraatioalustat Systeemiratkaisut Avoimet rajapinnat Tietojärjestelmät Ohjelmistot Langaton tiedonsiirto Analyysityökalut HYVINVOINTIYRITYKSET ja PALVELUT: - Terveys- ja kuntoutuspalvelut - Omahoito - Wellness - Sosiaalipalvelut LIIKUNTATEKNOLOGIA ja LIIKUNNAN KONSEPTIT: - Liikunnan mobiililaitteet ja -aplikaatiot - Liikuntalaitteet - Älykkäät liikuntaympäristöt - Liikunnallista elämäntapaa edistävät konseptit PK-SEUTU OULU 16