Puun pienpolton p hiukkaspäästöt



Samankaltaiset tiedostot
Biopolttoaineiden päästöjen ja palamisen tutkimus Kuopion yliopistossa

Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY

Puupelletit. Biopolttoainepelletin määritelmä (CEN/TS 14588, termi 4.18)

Puun polton pienhiukkaset ja päästöjen vähentäminen

Termisen energiahyötykäytön ilmapäästöt

Kokemuksia muiden kuin puupellettien poltosta

Puunpolton päästöt - pienpoltto tulisijoissa vai pellettien poltto voimalaitoksessa

KLAPI-ILTA PUUVILLASSA

UEF // University of Eastern Finland Esityksen nimi / Tekijä

Päästökertoimista päästöinventaarioihin - Mihin ja miten puun pienpolton päästökertoimia käytetään?

SIMO ja KIUAS hankkeet: Päästöt ja niiden mittaaminen

Tehokas ja ympäristöystävällinen tulisijalämmitys käytännön ohjeita

Polttopuun tehokas ja ympäristöystävällinen käyttö lämmityksessä. Pääasiallinen lähde: VTT, Alakangas

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K Q D

PUUN PIENPOLTON MUSTAHIILIPÄÄSTÖT, ILMASTOVAIKUTUKSET JA PÄÄSTÖVÄHENNYSKEINOT

Miten käytän tulisijaa oikein - lämmitysohjeita

Biohiilipellettien soveltuvuus pienmittakaavaan

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Tulisijat omakotitalojen lämmityksessä

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka. Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU

Puunpolton ja kiukaiden päästökertoimet ja uudet ilmastovaikutusarviot

Puun pienpoltto, päästöjen vähentäjä vai lisääjä?

Kivihiili lähellä ja kaukana. Helen hiilineutraaliksi 2050 Pölyistä pienhiukkasiin Ilmastonsuojelu ja ilmansuojelu Mielikuvia.

Työpaketti TP2.1. polton ja termisen kaasutuksen demonstraatiot Kimmo Puolamäki, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Tulisijalämmitys ja polttopuun varastointi. Takkailta, Pori Eija Alakangas, Ari Erkkilä ja Jyrki Raitila, VTT

Poltto- ja kattilatekniikan perusteet

Pienpolton toksikologiset vaikutukset

KIINTEÄN POLTTOAINEIDEN KATTILOIDEN PÄÄSTÖMITTAUKSIA

Tulisijoilla lämpöä tulevaisuudessakin

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Tulisijan oikea sytytys ja lämmitys, kannattaako roskia polttaa sekä pienpolton päästöt, onko niistä haittaa?

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Savukaasujen puhdistus. Me haluamme varmistaa puhtaan ympäristön

Hiukkasten päästömääräykset ja mittausmenetelmät puun pienpoltossa

Lahti Energia. Kokemuksia termisestä kaasutuksesta Matti Kivelä Puh

PIENPOLTON HIUKKASPÄÄSTÖT JA NIIDEN VÄHENTÄMINEN. Kati Nuutinen ja Tommi Karhunen. Northern Solutions Oy. Vuorelankatu Kuopio 18.5.

Fysikaaliset ja mekaaniset menetelmät kiinteille biopolttoaineille

Ilmanlaadun seurannan uusia tuulia. Resurssiviisas pääkaupunkiseutu, kick-off Päivi Aarnio, HSY

Ulkoilman pienhiukkaset ja terveys. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

POLTA PUUTA PUHTAAMMIN. Pakila

Kivihiili turvekattiloissa. Matti Nuutila Energiateollisuus ry Kaukolämmön tuotanto

Tuoretta tietoa ulkoilman pienhiukkasista. Dos. Hilkka Timonen et al., Ilmatieteen laitos, Pienhiukkastutkimus

KUOPION YLIOPISTO YMPÄRISTÖTIETEIDEN LAITOS Pienhiukkas- ja aerosolitekniikan laboratorio PL Kuopio PUUN POLTON PIENHIUKKASPÄÄSTÖT

Jätteen rinnakkaispolton vuosiraportti

HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA. Erikoistutkija Tuula Pellikka

Pienhiukkasten ulko-sisä-siirtymän mittaaminen. Anni-Mari Pulkkinen, Ympäristöterveyden yksikkö

Talotekniikan perusteet 1

Ympäristöterveys bioenergian tuotannossa

Miksi ja milloin puulämmitys pilkkeillä kannattaa

Mistä pientaloihin järkevää energiaa? OMAKOTI MESSUT 25. ja Vantaalla klo 14:30-15:00 Tomi Bremer Metsän Woima Oy ja TTS Työtehoseura ry

FINE-ohjelmakatsaus. Toim. Pekka Järvinen. Teknologiakatsaus 160/2004

Jyväskylän Postiosoite/ Puhelin/Tel. Faksi/Fax Internet ammattikorkeakoulu Address JAMK University of Applied Sciences

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-0156/28. Tarkistus. Anja Hazekamp, Younous Omarjee GUE/NGL-ryhmän puolesta

TULIKIVI Green tuoteperhe. Onni Ovaskainen

Lämpöä pilkkeistä edullisesti ja puhtaasti. Pätkittäin puulämmityksestä

Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla. Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Hyötysuhde- ja päästömittauksia Kälviän 2,0 MW lämpölaitoksella

Puun pienpolton päästöjen muutunta ilmakehässä. Pienpolttoseminaari, Kuopio,

Raimo O. Salonen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Ympäristöterveyden osasto Kuopio

Pellettikoe. Kosteuden vaikutus savukaasuihin Koetestaukset, Energon Jussi Kuusela

Luku 15 KEMIALLISET REAKTIOT

PUULÄMMITTÄJÄN TIETOLAARI KULLAA

Hiukkasten lukumäärän ja keuhkodeposoituvan pintaalan mittaukset erilaisissa ympäristöissä. Ilmanlaadun mittaajatapaaminen, Tampere 11.4.

Jätteenpolttolaitosten Tuhkien Talteenotto

Puun käytön lisäys pienlämmityslaitteissa vai energialaitoksissa?

Päästötön moottoripalaminen

Raportti JMa KOTKAN ENERGIA OY:N HOVINSAAREN VOIMALAITOKSEN YHTEENVETORAPORTTI 2016

Puun poltto ja tulisijojen lämmitysohjeita.

Antti Visakova PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISTEKNIIKAT JA NIIDEN SOPIVUUS PIENPOLTTOLAITOKSIIN

Low Temperature Combustion - Päästötön moottoripalaminen

Liikenteen ympäristövaikutuksia

NYKYAIKAISEN AJONEUVOMOOTTORIN PAKOKAASUN HIUKKASMITTAUS. HIUKKASKOKO JA HIILEN LAATU.

Sensoreilla uutta tietoa ilmanlaadun seurantaan ja ennusteisiin pääkaupunkiseudulla

diesel- ja maakaasumoottoreiden muodostamille partikkeleille

Tulisijan käyttäjän vaikutus päästöihin ja katsaus kehitteillä oleviin ratkaisuihin

Kuivausprosessin optimointi pellettituotannossa

Järkivihreä energiapäivä Forssa Sami Ronkainen

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) (2017/C 076/02) Parametri Organisaatio Viite/nimi Huomautukset (1) (2) (3) (4)

Kysely Lapaluodon asukkaille puun pienpoltosta

OPPAITA 6:2008. Puun pienpolttoa koskevat terveydelliset ohjeet. Terveydeksenne.

17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L

17VV VV 01021

HSY:n supermittausasemalla täsmätietoa liikenteen vaikutuksista ilmanlaatuun

energiatehottomista komponenteista tai turhasta käyntiajasta

Nokipäästöt ja niiden kulkeutuminen Arktiselle alueelle

BOREALIS POLYMERS OY AROMAATTITUOTANNON PÄÄSTÖMITTAUKSET 2013

Kurkistus soodakattilan liekkeihin

Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset

Liite 3 ENERGIANTUOTANTOLAITOSTEN TARKKAILU, KIRJANPITO JA RAPORTOINTI

Tehdasvalmisteiset tulisijat - asetusvalmistelun tilanne ja standardit. Karoliina Meurman Pelastustoimen laitteiden ajankohtaispäivät

University of. päästöjen terveysvaikutuksiin. Ympäristö- ja biotieteiden laitos Prof. Maija-Riitta Hirvonen, Head of the department

Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos

TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO

Pellettilämmitysjärjestelmän huolto ja kunnossapito

Energiatuotannon terveysvaikutukset. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Pienhiukkasten ja mustan hiilen lähteet sekä koostumus pääkaupunkiseudulla

Ei ole olemassa jätteitä, on vain helposti ja hieman hankalammin uudelleen käytettäviä materiaaleja

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015

KOTKAN ENERGIA OY:N HOVINSAAREN VOIMALAITOKSEN YHTEENVETORAPORTTI 2018

Liite 1A UUDET PÄÄSTÖRAJA-ARVOT

Transkriptio:

PIENHIUKKAS JA AEROSOLITEKNIIKAN LABORATORIO Puun pienpolton p hiukkaspäästöt Jorma Jokiniemi, Jarkko Tissari, i Heikki Lamberg, Kti Kati Nuutinen, Jarno Ruusunen, Pentti Willman, Mika Ihalainen, Annika Hukkanen, Terhi Penttilä, Ilpo Nuutinen

Esityksen sisältö Palaminen Päästöihin vaikuttavia tekijöitä Mittaukset/menetelmät Päästöt PM1, OGC, CO Massajakauma Lukumääräjakauma PAH Yhteenveto PIENHIUKKAS JA AEROSOLITEKNIIKAN LABORATORIO 22.2.2010 2

Palaminen = aineen yhtymistä happeen; kemiallinen reaktio, joka tuottaa tt lämpöenergiaa. Optimaaliset palamisolosuhteet korkea palamislämpötila riittävä palamisilman määrä hyvä sekoittuminen Epätäydelliset palamisolosuhteet (paikallisesti tai kokonaisuudessaan) Häkä, hiilivety, ja nokipäästöt. C, O, H N, S, K N, O Palamisilma Savukaasukomponentit N 2, O 2, CO 2, H 2 O, NO x, SO 2, CO, C x H y, noki (C), OC, pieniä ja karkeita tuhkahiukkasia (esim. K 2SO 4 4), kiinteää palamatonta polttoainetta.

Pienhiukkasten muodostuminen pienpoltossa T g g[ [ C] 1200 2500 2500 800 1500 0 200 Päästö nokihiukkaset hiilivety Polttoaine Pyrolyysi/ palaminen/ liekki/ höyrystyminen heterogeeniset reaktiot huono palaminen noki ja org. hiili +tuhka K, Na, Ca tuhkahiukkasia V, Ni, Pb, Cd Fe, Mg, Si, Ca sulfaatteja klorideja oksideita hyvä (täyd.) palaminen tuhka

Päästöt energiantuotannosta Isoissa laitoksissa > 50 MW käytetään joko sähkösuodattimia tai letkusuodattimia i kemikaaleilla ill Hiukkaspäästöt sähkösuodattimella 1 10 mg/mj Hiukkaspäästöt letkusuodattimella << 10 mg/mj Palaminen on hyvää ja vastaa useimmiten EU:n jätteenpolttodirektiivin vaatimuksia 2 s 850 C, jolloin PAH, muuta haitalliset orgaaniset komponentit ja noki palavat pois Päästöt ovat pieniä ja sisältävät hyvin vähän orgaanista hiiltä (OC, OGC) tai alkuainehiiltä (EC) Pienhiukkaspäästöillä on suurempi merkitys prosesseissa, joissa ei ole tehokasta suodatusta ja/tai palaminen on epätäydellistä Hyvän pellettipolttimen päästöt voivat olla pieniä ilman suodatustakin< 10 mg/mj

Arinakattiloiden pienhiukkaspäästöt Pienet lämpölaitokset 35 PM1 em mission (mg/mj) 30 25 20 15 10 5 Other OC EC 0 0.5 MW / Pellets 5 MW / Sawdust & bark (After scrubber) 15 MW / Forest residue (After ESP) 7 MW / Forest residue (Gasification combustion)

Hiilianalyysit / POR 45 40 PM1 OC PM1 (m mg/nm3) at 3 % O2 35 30 25 20 15 10 PM1 EC Other PM1 5 0 Pyhäjärvi 1 Pyhäjärvi 2 Loviisa 1 Loviisa 2 Loviisa 3

Puun pienpolton p päästöihin vaikuttavia tekijöitä Avotakka, Liesi, Pienkattila, Stokeripoltin + kattila, Kiuas, Kamiina, Takkasydän, Varaava takka, Pellettipoltin+kattila Halko, pilke, hake, puru/kuori, pelletti Palakoko, kosteus, tuhkapitoisuus, lämpöarvo Koivu, Kuusi, Mänty, Pyökki, Paju, Ruokohelpi, Sekoituspolttoaine Poltto laite (toimintaperiaate, ominaisuudet, säätötekn.) Panoskoko, palakoko, sytytystapa, sytykkeet, toimenpiteet polton aikana Ulkoiset olosuhteet: sääolot, veto olot, ilmanvaihto Käyttäjä Palamisilman riittävyys, Lämpötila, palamiskaasujen ja ilman sekoittuminen Polttoaine Palamis olosuhteet Päästöt, erit. panospoltosssa p aikariippuvuus Mittaustulokseen vaikuttaa lisäksi käytetty mittausmenetelmä: mittalaite, laimennus jne. PIENHIUKKAS JA AEROSOLITEKNIIKAN LABORATORIO 22.2.2010 8

Mittausmatriisi Kaasupäästöt Pienhiukkaspäästöt projekti ml. massa luku kemiallinen morfologia optiset Toksisuus kasvihuonekaasut määrä koostumus omin. (+ kemia + PAH) Pellettikattila, jakso 1 (P1) x x x x Tasainen palaminen PUPO p./bioher Pellettikattila, jakso 2 (P2) x x x x x Tasainen palaminen PUPO p./bioher takka 1 (C1_1) x x x x x x Koko poltto (optim.) PUPO terveys takka 1 (C1_2) x x x x x x Kitupoltto PUPO terveys takka 1 (C1_3) x x x x Koko poltto PUPO p./bioher Moderni takka 1 (M1) x x x x PUPO p. Jatkuvalämmitteinen kiuas (SS) x x x x x Sytytys + 1. panos PUPO p. takka 2 (C2) x x x x 2. Panos 15 min. PUPO p. takka 3 (C3) x x x x x PUPO p. takka 4 (C4) x x x x 2. ja 3. panos PUPO p. Moderni takka 2 (M2) x x x x 3. ja 4. panos PUPO p. Öljypoltin (POK) BIOHER Raskasöljypoltin (POR) BIOHER Biomassa, aluelämpö (B) Vielä mittaamatta BIOHER Pellettikattila, moderneja takkoja, perinteisiä takkoja, saunan kiuas Päästöt, kemia ja toksisuus mitattiin laajasti Toksisuusnäytteitä pyrittiin ottamaan sekä koko poltosta, että erilaisista polttotilanteista. PIENHIUKKAS JA AEROSOLITEKNIIKAN LABORATORIO 22.2.2010 9

Mittausjärjestely je tely Laimennuskerroin n. 15 40 CO2 OC/EC ED PRD Kolme laimennusyksikköä laimennustunneli huokoinen putki+ejektori huokoinen putki Hiukkaskeräykset DGI toksikologisten näytteiden keräämiseen hiukkasanalyyseihin Hiukkasten lukumäärä ja kokojakauma vaihtoehtoisesti eri paikoissa Laimennuskerroin, n. 100 T DLPI LAIMENNUSTUNNELI ABB T CO2 ED FTIR Laimennuskerroin 75 300 CO2 PRD POLTTOLAITE FMPS ELPI FMPS ELPI DGI Laimennuskerroin e n. 15 25 5 PIENHIUKKAS JA AEROSOLITEKNIIKAN LABORATORIO 22.2.2010 10

300 PM 1 1, OGC ja CO päästöt PM1 OGC CO 4400 830 3000 päästö [mg g/mj] PM M1 ja OGC 200 100 Koko poltto Koko poltto 2. panos, 15 min alusta ʺkaasutusʺ 2. ja 3. panos 3. ja 4. panos Tasainen palaminen 2000 1000 CO päästö [mg/mj] 0 0 takka 1 takka 2 takka 3 takka 4 Moderni takka Pellettikattila Saunan kiuas PIENHIUKKAS JA AEROSOLITEKNIIKAN LABORATORIO 22.2.2010 11

Hiukkasten massakokojakauma 300 Mass sapäästö dm M/dlogDp [m mg/mj] 200 100 takka 1 i takka 2 takka 3 takka 4 Moderni takka Pellettikattila 0 0,01 0,1 1 10 Hiukkaskoko o (μm) PIENHIUKKAS JA AEROSOLITEKNIIKAN LABORATORIO 22.2.2010 12

Hiukkasten lukumääräkokojakauma 1,0E+14 Lukum määräpäästö dn/dlogd Dp [#/MJ] 7,5E+13 5,0E+13 2,5E+13 takka 1 takka 2 takka 3 takka 4 Moderni takka Pellettikattila Saunan kiuas 0,0E+00 0,01 0,1 1 10 Hiukkaskoko o (μm) PIENHIUKKAS JA AEROSOLITEKNIIKAN LABORATORIO 22.2.2010 13

HiukkasPAH päästöt (summa 32 analysoidusta) 5 26 4 3,7 PAH pää ästö [mg/mj J] 3 2 1 0,99 1,1 0 0,10 0.000096 Saunan kiuas takka 4 takka 1 takka 3 Moderni takka Pellettikattila PIENHIUKKAS JA AEROSOLITEKNIIKAN LABORATORIO 22.2.2010 14

Malli 0 30 60 90 120 150 180 210 240 270 300 600 PM1 päästö (mg/mj) Toksisuuden ja kemiallisen koostumuksen yhteys PM1 päästökertoimen yhteys kemialliseen koostumukseen k laitetyypeittäin / polttotilanteittain > > Malli (+tietokanta+tietopaketti) yleisesti hyödynnettäväksi PIENHIUKKAS JA AEROSOLITEKNIIKAN LABORATORIO 22.2.2010 15

Yhteenvetoa Päästöjen määrä ja koostumus vaihtelee laitetyypeittäin ja palamistilanteittain. Perinteisissä laitteissa kaasupäästöt (CO ja OGC) merkittäviä ja OC hiukkasissa. Polttotapa vaikuttaa merkittävästi päästöihin. Moderneissa takoissa PM 1 hieman alempi tai samaa luokkaa kuin perinteisissä laitteissa. Toisiopalaminen i i kuitenkin ki parempaa.»erot näkyvät erityisesti kaasupäästöissä.»myös OC tyypillisesti alempi. EC samaa luokkaa. PAH päästöt selvästi alempia. Kiukaiden päästöt korkeampia kuin muiden laitteiden. Yhteys toksisuuteen selvitetään! PIENHIUKKAS JA AEROSOLITEKNIIKAN LABORATORIO 22.2.2010 16