Nanoturvallisuus ja Työterveyslaitoksen Nanoturvallisuuskeskuksen toiminta Kai Savolainen, Roundtable-tilaisuus, 10.2.2015
Miksi Nanoturvallisuus-teema? Teollisten nanomateriaalien tekniikkapotentiaali valtava ja alan teollisuuden arvioitu liikevaihto vuonna 2020 yli 2000 miljardia Altistuvia työntekijöitä yli 6 miljoonaa, kuluttajia satoja miljoonia, globaali ympäristökuorma Materiaalien säästö, uudet tekniset ratkaisut ja tuotteiden edulliset ominaisuudet: keveys, lujuus, erinomainen sähkönjohtokyky, tiedonsiirto, energian varastointi, soveltuvuus eri tekniikkoihin Teollisia nanomateriaaleja käyttävä teollisuus kasvaa nopeasti ja vuoden 2020 tienoilla teollisia nanomateriaaleja soveltavat tekniikat globaalisti johtavia Haasteena riskit työntekijöille, kuluttajille ja ympäristölle
Elämänlaatu ja nanoteknologian sosiaaliset hyödyt kuinka säädellä etuja ja mahdollisia haittoja, jotka ovat jo täällä? From Andrew Maynard, Chief scientist of The Project on Emerging Nanotechnologies
Nanoteknologiat ja riskien hallinta? Teollisia nanomateriaaleja tekniikoita on satoja ja teollisia nanomateriaaleja satoja tuhansia Valtaosa synteettisistä nanohiukkasista on todennäköisesti turvallisia tai vain vähän haitallisia ja niiden riskit hallittavissa Osa synteettisistä nanohiukkasista tiedetään haitallisiksi (yksi hiilinanoputki arvioitu syöpävaaralliseksi, muista ei tietoa, monet metallit ja metallioksidit ja hiilimateriaalit) Haaste tunnistaa haitalliset materiaalit varhain ja puuttua niihin ja estää teollisten nanomateriaalien mahdolliset terveysriskit
Nanoturvallisuuskeskuksen visio Visio 2020 Suomen ja Euroopan johtava teollisten nanomateriaalien ja niitä hyödyntävien teknologioiden turvallisuuden tutkimus- ja asiantuntijakeskus Toiminta: tutkimusta, vaikuttavuutta, yhteistyötä, tiedottamista ja verkottumista Altistumisen ja niiden riskien arviointi on nykyistä luotettavampaa Toiminta kohdentuu nanomateriaalien ja niitä hyödyntävien teknologioiden ja tuotteiden turvallisuuden edistämiseen 10.2.2015 Esittäjän nimi 5
Nanoturvallisuuskeskuksen tavoitteet Haluttu yhteistyökumppani Suomessa ja kansainvälisesti - erinomaisesti verkottunut Tutkimuksen vaikuttavuutta parannetaan verkottumalla, tiedottamalla ja toimivilla turvaratkaisuilla Tunnistetaan tärkeät suomalaiset teollisia nanomateriaaleja käyttävät murrosteknologiat ja kehitetään tapa teollisten nanomateriaalien turvallisuuden luokittelemiseksi Työpaikoille turvalliset altistumistasot elinkaaren eri vaiheissa ja teollisuudelle ja viranomaisille turvallisen käytön ohjeet (koko ajan tekeillä) Ulkopuolinen kilpailtu rahoitus 1.2 1.3 M /v Kumppaneita globaalisti > 60 eri mantereilla 10.2.2015 Esittäjän nimi 6
Teollisista nanomateriaaleista ja turvallisuudesta hyötyvät suomalaiset murrosteknologiat 1. Bioreaktorit (nanoselluloosa, liikenne, polttoaineet, alkoholi, elintarvikkeet), jotka vaativat teollisia nanomateriaaleja toimiakseen 2. Kuluttajatuotteet (kännykät, kosmetiikka tms.) 3. Energiantuotanto, energian varastointi (tuulivoimalat, vuorovesi, osittain poltto) (massiiviset hiiliteknologiaan perustuvat varastointitekniikat, litiumakut tms.) 4. Tiedonsiirto, hiilinanoputket valokuiduissa, mobiililaitteet ja niiden vaatimat nanomateriaalit ja tekniikat 5. Elintarvikkeet (pakkaukset, sensorit, ravintolisät ja elintarvikkeet)
Kansallista yhteistyötä Aalto-yliopisto Helsingin yliopisto Itä-Suomen yliopisto Tampereen teknillinen yliopisto Turun yliopisto VTT Beneq Dekati
Eurooppalaisia kumppaneita
Globaali yhteistyö NIOSH NIEHS Pietari Moskova Peking Tokio Mexico City Brazil Johannesburg Sydney
Nanoturvallisuuskeskuksen toiminta EU:n puitteissa koordinoi EU:n puiteohjelmien rahoittamaa tutkimusta ja on aktiivinen kumppani useissa tutkimushankkeissa koordinoi EU:n Nanoturvallisuus-klusteria, joka kokoaa yhteen kaikki puiteohjelmasta rahoitetut nanoturvallisuushankkeet EU NanoSafety Cluster, http://www.nanosafetycluster.eu/
Brasilia-yhteistyö Tutkijavaihtoprojekti (BRASINOEU, 7PO), jossa brasilialainen kumppani on Brasilian yliopisto pääkaupungissa Brasiliassa NANOSOLUTIONS tutkimushanke (EU rahoitus 10 miljoonaa euroa), jossa brasilialainen kumppanimme on Brasilian yliopisto (professori Ricardo Bentes Azevedo), aiemmin HINAMOX Kontakteja luotu Brasilian Tiede-, tutkimus ja innovaatioministeriöön (S & T asiantuntija Anna Gabriella Tempesta ja EU yhteistyöstä vastaava Flavio Plentz). Brasilia-yhteistyön kehittäminen tavoitteena myös EU:n Nanoturvallisuusklusterin puitteissa 10.2.2015 Esittäjän nimi 12
KIITOS 10.2.2015 Esittäjän nimi 13