Suosi - C- ja - Mini - Mak Metsänomistajat KARHU Metsänhoitoyhdistys Karhun jäsenlehti 2/2015 12.10.2015 sivu 4 Inventointituloksia sivu 5 Kemera sivu 8 Liito-oravatietoa sivu 9 Karhu kylässä Honkakoskella sivu 10 Jäsenasiaa Metsänhoitoyhdistys Press Basic Karhu ry p. 02-572 3540 karhu@mhy.fi www.mhy.fi/karhu Honkajoki, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Nakkila, Pomarkku, Pori, Siikainen Maksu päälly tahan Merki Merki Merki kulkun Kuvassa kylänraitti Pomarkun Honkakoskelta. PEFC/02-21-15 15 Maksumerkinnät/Posti Oy 1.1.2015 Julkinen - Public
Aate vai liiketoiminta? Aikaa on vierähtänyt yli kaksikymmentä vuotta, kun metsäteollisuus ja metsänomistajat sopivat puun hinnat vuosittain. Sen jälkeen on eletty ns. markkinavoimien mukaan, johon on sisältynyt kartellit, tuontipuun lisääntynyt käyttö sekä puun energia käyttö jne. Vastaavasti varsinkin metsänhoitoyhdistykset ovat pyrkineet ajamaan myyjä puolen etujen valvontaa mm. katkonnan seurannalla sähköisellä puun markkinapaikalla, korjuun valvonnalla ja tarvittaessa myös omalla korjuupalvelulla. Aino Peurala Kuitenkin koko ajan on yksityismetsäsektori ollut vanhan sääntelytalouden alainen, metsälakien puitteissa nyt vasta ollaan poistamassa loputkin sääntely, jonka myötä tietysti mhy:n pakollinen jäsenyys poistuu sekä verottajan oikeus metsänhoitoyhdistyksiltä, tällöin myös tietyt velvoitteet jäävät pois. Uuteen tilanteeseen sopeutumista on valmisteltu monellakin tavalla, varsinaista viisasten kiveä ei varmaan ole, mutta tässäkin tulee tulevaan toimintaan vaikuttamaan kysynnän ja tarjonnan laki ja tähän sopeutuminen. Kysyntää varmaan on ja koko ajan palvelun tuottajan on myös kehitettävä uusia toiminta muotoja huomioiden kilpailutilanteen. Kilpailutilanteen kannalta on varmaan kaksi tärkeintä asia laatu ja hinta. Matti Peurala lempiharrastuksena on hevoset. Tässä Matti Milli hevosen ratsailla. Omassa yhdistyksessämmekin tulee nyt tarkasteltavaksi toiminnan kannalta tärkeiden palveluiden tuottaminen. Samalla kuitenkin joudutaan koko ajan tarkastelemaan kannattavuutta ja sen mukaan ratkaistaan myös hinnoittelu. Tämän seurauksena tulevat hinnastojen muutokset vaikuttavat myös kysyntään. Markkinataloudesta riippumatta, kun edelleen toimitaan myös jäsenten edunvalvojana, on pystyttävä pitämään se erossa liiketoiminnasta, mutta se ei ole yksiselitteisesti mahdollista, koska samanaikaisesti on tehtävä kaikkia asioita. Tähän saakka on laki on edellyttänyt tarkkaa seurantaa, miten metsänhoitomaksuja käytetään? Sen perusteella työkalut ja toimintatavat ovat olemassa. Harkittavaksi tulee myös liiketoiminnan yhtiöittäminen, edunvalvonnan jäädessä tällöin vapaaehtoisella jäsenmaksulla rahoitettavaksi sekä myös MTK:n ja paikallisten tuottajayhdistysten rooli pitää huomioida. Nyt on monia metsänhoitoyhdistyksiä Satakunnankin alueella jo yhdistynyt ja perusteena tietysti on ollut toiminnan varmistaminen. Karhun osalta on oltu mukana neuvotteluissa lähinnä tarkkailijan roolissa, mutta todettu että fuusio pelkästään ei ole yksistään ratkaisu tulevaisuuteen. Edelleen on oltava aktiivisesti mukana myös yhteistyö kuvioissa jo pelkästään siksi, että moni metsänomistaja on nyt useiden yhdistysten jäsen ja ehkä jatkossa haluaa hoitaa asiat yhden toimijan kanssa. Varsinaisen työn tekeminen on taas kustannustehokkainta paikallisella toimijalla jolloin kanttaisi toimia tilaaja/tuottaja mallilla. Mahdollisesti, jos liiketoiminta yhtiöitetään, voi tällainen yhtiön toiminta alue olla useamman yhdistyksen alueella tai päinvastoin edunvalvonta toimia laajemmalla alueella yhdistyksenä ja liiketoiminnassa olla useampikin toimija. Hyvä asia metsänomistajan kannalta on kuitenkin, että puulla on kauppaa ja jopa sahurit lievästi positiivisia tulevaan hintakehitykseen. Myös loppukesän ja alkusyksyn säät ovat olleet suotuisia puun korjuulle. Matti Peurala Mhy Karhun hallituksen puheenjohtaja 2
Puukauppatulojen kasvulle hyvät tulevaisuudennäkymät Lupaavasti alkanut vuosi otti takapakkia kesän aikana kun puun kysyntä alkoi kangerrella. Tukilla tilanteet vaihtelevat ostajittain ja kuitupuupuolella ongelmana on koko Itämeren alueella oleva ylitarjontatilanne. Tänä vuonna yhdistyksen tekemien leimausten määrä näyttää jäävän pienemmäksi kuin parina edellisenä vuotena. Puukauppoja on tehty ja tehdään läpi vuoden mutta ei niin lennokkaasti kuin olisi odottanut. Hintataso on elänyt muutaman euron sisällä kysyntä- ja tarjontatilanteen mukaan. Tuore kommentti sahatavaran myynnistä menee jo turhankin tutusti, että jälleen vähän niin kuin narulla työntäisi. Puukaupan kokonaistilanteen odotetaan muuttuvan kokonaan uuteen asentoon parin vuoden sisällä kun Äänekosken investointi rupeaa vaikuttamaan. Samanaikaisesti energiapuun käyttöpaikkoja on tulossa lisää Länsi- ja Lounais-Suomeen. Toivottavaa olisi myös, että sahauskapasiteettia saataisiin alueelle lisää. Juuri valmistunut valtakunnan metsien 11. inventointi antaa hyvää potkua puunkäytön lisäämiselle, kun metsien puumäärä on nyt ennätystasolla. Metsänhoitoyhdistyksen yksi tärkeimpiä töitä on jäsenten auttaminen metsien hyödyntämisessä ja puukauppaasioissa. Pitäjäkohtaiset puukauppatilanteet vaihtelevat Metsänhoitoyhdistys Karhu ry Kauppatapa : Kaikki lähes Vastuualue viikoittain, : Kaikki joten ollaanpa yhteydessä. 300000 m³ Puunmyyntisuunnitelmien kertymä 2015 2014 Metsänomistajat KARHU 2/2015 Jäsenpalveluja ja yhdistyksen toimintoja kehitetään kaiken aikaa Tämän vuoden alussa siirryttiin metsänhoitoyhdistyksissä uuteen jäsenmaksuaikaan. Pakollisen metsänhoitomaksukauden päättyminen näkyi Mhy Karhussa viime vuodenvaihteessa ja kevätkaudella siten, että kaikkiaan noin 10 % jäsenistä ilmoitti eroavansa yhdistyksestä. Eroavien määrä oli odotusten mukainen ja toisaalta ymmärrettävä, koska osa metsänomistajista on järjestänyt metsäasioiden hoidon muulla tavalla. Palveluita pitää kehittää kaiken aikaa ja nyt on työn alla mm. kemera-etukäteissuunnitelmien ja toteutusilmoitusten saaminen toimimaan mutkattomasti. Asia saataneen jonkinlaiseen ruotuun siinä vaiheessa kun siihen tarkoitettu metsäkeskuksen tietojärjestelmä valmistuu, mikä toivon mukaan tapahtuu nyt syksyn aikana. Tämän jälkeen ohjeistamme metsänomistajia siten, että esim. omatoimisten taimikonhoitojen kemera-paperit pystyy täyttämään itse. Seuraamme yhdistyksessä niin toimi- kuin luottamushenkilöidenkin toimesta metsäasioita mahdollisimman laajasti ja herkällä korvalla. Tarvittaviin muutoksiin ja toimiin on tarkoitus reagoida heti. Nykymallin jäsenmaksutaso ei mahdollista enää ns. ilmaisia palveluja kuin lukuun ottamatta ehkä uudelle metsänomistajalle tehtävän ilmaisen metsäkäynnin. Onneksi Mhy Karhussa on työkalut kunnossa eli toimihenkilöillä on käytössään hyvät tietojärjestelmät, atk-ohjelmia eri töiden tekoon, maastotietokoneita jne... Toivon, että metsänomistajat hyödyntävät tämän oman organisaation mahdollisuuksia täysipainoisesti. 28.09.2015 1 ( 1 ) Leena Viinikainen 250000 200000 150000 100000 50000 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 Kuluvana vuonna leimausmäärä Mhy Karhussa on ollut selvästi edellisvuotta alemmalla tasolla. Hyvää syksyä toivottaen, Alemman tieverkon kunnostus Pyydämme metsänomistajilta ehdotuksia alemman tieverkon kunnostamisista metsä- ja biotalouden tarpeisiin. Kyseeseen voi tulla esimerkiksi merkittävät läpiajotiet, tai muuten merkitykselliset tiet, joissa vaikkapa kunnostuksella tie saataisiin ympärivuotiseen liikennöintiin. Yritämme yhdistyksessä vaikuttaa siten, että näille teille saataisiin kunnostusvaroja. Yhteismetsään ilmoittautuminen Mhy Karhu suunnittelee yhteismetsän perustamista jäsenilleen. Jos olet kiinnostunut tilasi liittämisestä yhteismetsään, ota yhteyttä Jouni Peltoniemeen puh. 040 702 8845 tai s-postilla jouni.peltoniemi@mhy.fi. Yhteismetsä on helppo metsänomistustapa silloin, kun metsää ei haluta myydä kokonaan pois, mutta halutaan metsältä tuottoa ja säilyttää metsä hoidettuna. 3
Metsät kasvavat entistä enemmän Metsiä on inventoitu Suomessa kohta lähes sata vuotta. Ensimmäinen valtakunnan inventointi toteutettiin vuosina 1921 1924. Nyt valmistuneen 11. inventoinnin mukaan Lounais-Suomen metsävarat ja hakkuumahdollisuudet ovat edelleen lisääntyneet. Verrattuna 1960-lukuun puuston määrä on 1,6-kertaistunut ja kasvu 1,7-kertaistunut Lounais-Suomen alueella. Puuston määrä on lisääntynyt viime vuosikymmeninä kaiken aikaa. Ainoastaan kuusen poistuma ylitti sen kasvun hetkellisesti vuosituhannen vaihteessa. Puuston määrä on nyt 150 miljoonaa kuutiometriä ja kasvu 6,7 miljoonaa kuutiometriä. Myöhässä olevia taimikonhoitoja löytyy peräti 37.000 hehtaaria ja niiden hoitomäärä pitäisi kaksinkertaistaa viime vuosina tehtyyn määrään verrattuna. Myöhässä olevia ensiharvennuksia on puolestaan 27.000 hehtaaria ja tämän rästimäärän purkamiseen nykytason ensiharvennusmäärä pitäisi 1,5-kertaistaa. Seuraavaksi laaditaan maakuntatasolla nk. AMO eli alueellinen metsäohjelma, missä metsän eri käyttötavat ja suojeluasiat pyritään saamaan sulaan sopuun samojen kansien väliin. Metsäkeskuksen elinkeinopäällikkö Tapio Nummi kertoo, että metsäkeskuksen keräämät metsävaratiedot antavat samanlaiset tulokset valtakunnan metsien inventoinnin kanssa. Eniten on lisättävää ensiharvennuksissa ja taimikonhoidossa. Lisääntyvän kuitupuun kysyntä mahdollistaa lähivuosina harvennusrästien purkamista ja samalla kannattaa laittaa taimikot kuntoon. Metsänomistajat voivat katsoa omia hakkuumahdollisuuksiaan ja hoitotarpeitaan metsäkeskuksen ylläpitämästä Metsään.fi-palvelusta. Kuinka isoksi tukkipuita kannattaa kasvattaa? Mhy Karhun alueelta löytyy paljon järeää havutukkimetsää. Varsinkin rehevien maapohjien kuusikot saattavat olla yhtä äkkiä liian isoja sahatukiksi. Tiedusteltaessa tätä alueen puunostajilta pääsee asiassa jonkinmoiseen käsitykseen: Kuusella latvasta yli 37 ja männyllä yli 40 senttiset ovat ongelmajätettä, mitä pyritään markkinoimaan eteenpäin milloin mihinkin. Mitta ja laatuvaatimukset tosin hyväksyvät tukin tukiksi puukaupoissa 55 senttiin asti. Toisella ostajalla sahauksen läpimitta mitataan tyveltä, missä maksimiläpimitta on 55 senttiä. Ostajalla on omaa havusorviteollisuutta, missä sahan ylisuuret tukit pystytään hyödyntämään tyviläpimitaltaan laitoksesta riippuen 70 75 senttiin asti. Kolmas ostaja kertoo myös heillä havutukin maksimiläpimitan olevan tyveltä 55 senttiä. Myös tällä ostajalla on sorviteollisuutta, jossa pystytään käyttämään kuuset Kaksosveljesten Rauno ja Jouko Rytölän puu Venesjärvellä ei taida mennä enää niin motosta kuin sahan tai muunkaan laitoksen tuutista läpi. Pituutta kuusella on 35 metriä ja läpimittaa rinnankorkeudelta 88 cm. Tilavuudeksi tulee epävirallisen laskennan mukaan 7,9 m³. 75 senttiin saakka. Neljäs ostaja kertoo, että he ovat ottaneet kaikki puut tukkina vastaan, mitä on saatu hakkuukoneella tehtyä. Isommat puut menevät muuhun käyttöön. Yhteenvetona voidaan todeta, että tyvipäästä yli 55 senttiset menevät jonnekin muualle kuin sahapuuksi. Vaikka sorvitukkia tarvitaan jonkin verran, niin silti kovin järeäksi puiden kasvattaminen ei ole järkevää. 4
Uusi kemera-laki voimassa Uusi kemera-laki saatiin voimaan keväällä. Yksi tärkeimmistä huomioitavista asioista on se, että kaikkiin töihin pitää laatia rahoitushakemus etukäteen. Valtiontuen päällä on nyt kuitenkin tummia pilviä kun valtiolla on tarve säästää myös tästä potista. Tätä kirjoittaessa ei ollut vielä varmaa tietoa mikä tulee muuttumaan mutta se selvinnee syksyn kuluessa. Esillä on ollut mm. juurikäävän torjunnan ja terveyslannoituksen tuen kokonaan loppuminen sekä nuoren metsän hoidon, suometsien hoidon ja metsäteiden tukiehtojen kiristyminen. Kevään lehdessä esitelimme uutta, silloin vielä valmisteluvaiheessa olevaa kemera lakia. Laki toteutui suurin piirtein lehdessä kerrotulla tavalla. Oheisessa taulukossa näkyy tuen määrät ja keskeiset vaatimukset. Ko. taulukko tulee siis muuttumaan joiltain osin jo tämän syksyn tai tulevan talven aikana. Selvennystä pariin termiin uuden kemera -lain pohjalta Kun vanhastaan on totuttu puhumaa taimikonhoidosta eli raivaussahalla tehtävästä perkauksesta ja harvennuksesta sekä varhaisperkauksesta aivan pienissä taimikoissa (tähänhän ei aiemmin saatu tukea), Tämä taimikko on lähestymässä metrin keskipituutta. Oikea aikainen raivaustyö olisi ehkä yhden kasvukauden jälkeen ensi vuonna ja kemera-termi olisi silloin taimikon varhaishoito. niin kemerassa tähän liittyvät termit menevät nyt näin: Taimikon varhaishoito = 0,7-3 metrisessä taimikossa tehty raivaussahatyö, jossa työn jälkeen voi olla enintään 5000 taimea hehtaarilla. Poistettavia runkoja on pitänyt olla vähintään 3000 kpl/ha. Nuoren metsän hoito = 3 metrisestä taimikosta aina 16 cm:n rinnankorkeusläpimittaan olevat metsät, joissa tehdään taimikon harventaminen raivaussahalla tai järeämmässä päässä koneellinen ensiharvennus. Työn jälkeen runkoja saa olla enintään 3000 kpl/ha ja poistuman on pitänyt olla vähintään 1000 kpl/ha. Jos ensiharvennuksessa kertyy puuta pinoon vähintään 35 m³/ha, niin silloin tuen saa korotettuna. KEMERA-TAULUKKO 2015-2020, SYKSYN 2015 TIEDON PERUSTEELLA MHY KARHUN ALUEELLA Työlaji Tuki Kuviokoko Hankkeen Poistuma Max. jäävä Taim. pituus Puuston lpm Pienpuun kertymä /ha ha, minimi ha, minimi min. kpl/ha runkoa/ha min. m max. cm min. m3/ha Taimikon varhaishoito 160 0,5 1,0 3000 5000 0,7 Nuoren metsän hoito 230 0,5 2,0 1000 3000 3,0 16 Nuoren metsän hoito + pienpuun korjuu 450 0,5 2,0 1000 3000 3,0 16 35 Tuki % Tien pituus Metsätalouden kokonaiskustannuksista min. m. kulj. % min. Metsätien teko 30 500 50 Metsätien perusparannus 40 500 30 Tuki % Kuviokoko Hanke kokonaiskustannuksista ha, minimi ha, minimi Suometsien hoito alle 5 ha 40 0,5 2,0 Suometsien hoito 5 ha ja isommat 70 0,5 2,0 Tuki % Kuviokoko Hanke kokonaiskustannuksista ha, minimi ha, minimi Metsän terveyslannoitus 40 0,5 2,0 Tuki Juurikäävän torjunta 70 /ha 1.5. - 30.11. aikana tehdyt hakkuut 5
Metsänhoitoyhdistys Karhun palveluita Meiltä saat kaikki metsänomistajan metsäpalvelut samasta osoitteesta: Kuvissa esiintyvät henkilöt tekevät toki muitakin työlajeja, kuin mitä kuvan työlaji on. Rauni Merilaita Jorma Anttoora Nuorille annettava metsäosaaminen Energiapuun korjuu ja välitys Puunkorjuupalvelut Petri Jykylä Metsäneuvonta Veroneuvonta Taimikon varhaishoito Nuoren metsän hoito Lentolannoitukset Jouni Sippola Metsäomaisuuden hallinta-asiat Sukupolven vaihdos Perunkirjoitukset Perinnönjakoasiat Yhtymäsopimukset Kiinteistökaupat Uudistusalueiden maanmuokkaukset Puunmyntisuunnitelmien laadinta Puukauppa Taimien ja siemenien välitys Istutukset ja kylvöt Metsäteiden rakentaminen ja peruskunnostus Kunnostusojitukset Metsäsuunnitelmien laadinta Metsäarviot 6
Metsänhoitoyhdistys Karhun palvelut ja jäsenedut Käytettävissä oma henkilökohtainen metsäneuvoja sekä yhdistyksen eri alojen erikoisosaajat PEFC-sertifiointi eli jäsenten metsät kuuluvat sertifioinnin piiriin Puukaupallinen edunvalvonta, hintatiedot, kilpailutus ja katkontavertailut ostajittain toteutuneiden kauppojen perusteella Maakunnallinen ja valtakunnallinen edunvalvonta maankäyttö-, metsä- ja veropolitiikka-asioissa Oma Mhy Karhun lehti kaksi kertaa vuodessa Maaseudun Tulevaisuuden Metsänomistaja numero neljä kertaa vuodessa Ilmainen metsäkäynti uudelle metsänomistajalle Jäsenhintapalvelut - puukaupan hoito - puunkorjuupalvelu - metsänhoitotyöt (maanmuokkaukset, istutukset, taimet, taimikonhoidot, raivaukset jne...) - metsäsuunnitelman laadinta - SilvaNetti verkkometsäsuunnitelma - kännykkämetsäsuunnitelma - arviot - rajojen ja pyykkien paikannus - puutavaran lujuusluokittelu - veroilmoituksen laadinta - perunkirjoitukset - metsäomaisuuden hoitosopimus - koulutustilaisuudet - retkeilyt Myy leimikkosi yhdelle Suomen suurimmista yksityisistä puunjalostajista. Me ymmärrämme puidesi todellisen arvon. Luvian Sahalla syntyvät tarkkaan valituista raaka-aineista korkealuokkaiset LuviaWood-massiivipuutuotteet. Tutustu tuotteisiin osoitteessa www.luviawood.fi tai tule Puutavarataloon (Tehdastie 3, Luvia). Ota yhteyttä hankintaesimieheemme ja tee puukaupat nyt! Salla-Mari Keto GSM 0400 791 415 salla-mari.keto@luviansaha.fi Johanna Lemmetty GSM 0400 425 380 johanna.lemmetty@luviansaha.fi Lassi Nieminen GSM 0400 591 966 lassi.nieminen@luviansaha.fi Reijo Ojala GSM 0400 520 522 reijo.ojala@luviansaha.fi Matti Riitamaa GSM 0400 484 622 matti.riitamaa@luviansaha.fi Mikko Sampolahti GSM 0400 791 266 mikko.sampolahti@luviansaha.fi Hankinta-alue: Alastaro, Aura, Huittinen, Köyliö, Oripää, Punkalaidun, Pöytyä, Säkylä, Yläne Hankinta-alue: Eurajoki (pl. eteläiset kylät), Eura (vt 12:n pohjoispuoli), Luvia, Nakkila, Pori Hankinta-alue: Ahlainen, Honkajoki, Isojoki, Kankaanpää (pl. Vihteljärvi), Karijoki, Karvia, Kauhajoki, Kihniö, Kristiinankaupunki, Merikarvia, Noormarkku, Parkano, Pomarkku, Siikainen Hankinta-alue: Eura (vt 12:n eteläpuoli), Eurajoesta eteläiset kylät, Laitila, Lappi, Mynämäki, Nousiainen, Pyhäranta, Rauma, Uusikaupunki, Vehmaa Hankinta-alue: Akaa, Forssa, Humppila, Jokioinen, Karinainen, Koski, Kylmäkoski, Loimaa, Marttila, Mellilä, Somero, Tammela, Tarvasjoki, Urjala, Valkeakoski, Ypäjä Hankinta-alue: Harjavalta, Jämijärvi, Kankaanpäästä Vihteljärvi, Kiikoinen, Kokemäki, Lavia, Sastamala, Ulvila, läntinen Pirkanmaa Luvian Saha Oy Sahantie 1, 29100 Luvia Puh. 020 779 1100 www.luviansaha.fi www.luviawood.fi www.puutavaratalo.fi 7
Liito-oravan rajauspäätöksestä ollaan luopumassa. Mikä muuttuu käytännössä? Ympäristöministeriö suunnittelee liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikan rajauksista (Lsl 72a ) luopumista resurssien vähyyden vuoksi. Lajin suojelu jää silti voimaan luonnonsuojelulain mukaisesti: lisääntymis- ja levähdyspaikan hävittämiskielto on voimassa, vaikkei ELY olisi kohdetta rajannutkaan. Käytännön metsätalouteen rajauspäätöksellä ei siten ole juurikaan vaikutusta. Vastuu lajin säilymisestä ei kuitenkaan saa langeta maanomistajan syliin. Ministeriöiden ohje liito-oravametsien käsittelyyn Maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö julkaisivat 2004 yhteisen ohjeen liito-oravan huomioimisesta metsien käsittelyssä. Ohjeen runkona on lajisuojelua ohjaava luonnonsuojelulaki, joka kieltää lisääntymis- ja levähdyspaikan hävittämisen. Ohjeen mukaisesti tämä tarkoittaa puuston säästämistä 10-15 metrin säteellä pesäpuusta. Lisäksi tulee huomioida kulkuyhteys ympäröivään metsään, eli minimissään hyppypuut parinkymmenen metrin välein. Säästettävien puiden myrskynkestävyys tulee myös huomioida leimikon suunnittelussa. Ohjeen mukaisia rajauksia on kuitenkin kritisoitu, ja osa tutkijoista ja luontojärjestöistä kokee kannan koon laskevan. Laskeva kannankehitys onkin liito-oravan suojelun syynä, OSTAJISSA ON EROJA Puunhankinnassa korostuvat kokemus, kokonaisvaltaisuus, ammattitaito ja korjuujälki. Haluathan parhaan kokonaisratkaisunmetsällesi ja itsellesi? Myy siis puusi meille. WESTAS GROUP www.westas.fi Näkemyksiä puusta. Metsänhoitoyhdistyksen karttajärjestelmässä on tiedot virallisista liito-oravapaikoista. Kuvassa olevaan metsikköön Kankaanpään Pansialla tällainen merkintä on tullut jossakin vaiheessa. ei yksilömäärä. Tarkka tieto kannasta saadaan vasta mahdollisesti tämän vuoden lopulla, kun Luonnontieteellisen keskusmuseon kannanselvitys valmistuu. Siihen asti eletään vuoden 2006 arvion varassa, joka on 143 000 naarasta. Kritiikin vuoksi ministeriöiden ohje on kuitenkin päivitetty. Uusitussa ohjeessa ei ole metrimääräisiä rajoja, vaan hakkuita ei tulisi kohdistaa pienialaisille, useimmiten 0,1 0,3 -hehtaarin laajuisille alueille. Suurimmillaan tämä tarkoittaisi rajausten laajenemista kymmenkertaisiksi. Toinen hankala muutos koskettaa ELYn rajauspäätöstä, mikäli se kuitenkin jäisi voimaan. Uudessa ohjeessa alkuperäinen 30 vuorokauden aikaraja päätökselle on kokonaan poistettu. Näistä syistä MTK ei ole kannattanut uuden ohjeen voimaantuloa, vaan metsien käsittelyä tulisi jatkaa vanhan ohjeen mukaisesti. Siihen asti eletään vanhan ohjeen mukaisesti, kunnes ministeriöt ovat päättäneet uuden ohjeen kohtalosta. Luonnonsuojeluliitolla omat suositukset Suomen luonnonsuojeluliitto julkaisi ministeriön suunnitelmien jälkeen omat metsänkäsittelysuosituksensa liito-oravan huomioimiseksi. Liiton ajatuksena on, että koko reviiri (0,5-10 ha) suojellaan pysyvästi ja sen lisäksi 150 metrin säteellä reviiristä pidättäydytään päätehakkuista. Suositukset ovat siis liiton mielipide liito-oravan suojeluun. Liito-oravan suojelun taustalla on lopulta EU:n luontodirektiivi, jonka liitteen IV a:n mukainen tiukan suojelun laji liito-orava on. Keväällä tehdyssä lintu- ja luontodirektiivien toimivuustarkastelussa MTK kannatti lajin poistamista listalta. Liito-orava vie lähes kaikki lajisuojelun resurssit ja kannan kehityksestä on ristiriitaista tietoa. Direktiivien päivitystyö etenee kuulemisen jälkeen nyt syksyllä. Markus Nissinen, ympäristöasiantuntija MTK metsälinja 8
Karhu kylässä Pomarkun Honkakoskella Pomarkun koilliskulmasta ennen Kankaanpään rajaa löytyy kylä nimeltä Honkakoski. Reilut 2 km pitkä kylänraitti kulkee valtatie 23 läheisyydessä. Kartasta selviää mm., että kylässä on useita kivikautisia asuinpaikkoja. Ensimmäiset asukkaat tulivat Honkakoskelle aivan 1600-luvun lopulla, kertoo kyläyhdistyksen sihteeri Päivi Rouhelo. Vuonna 1744 asukkaita oli jo 36 henkeä. Nyt asukasmäärä on 250 vakituista asukasta ja kesäaikana hieman tätäkin enemmän. Kylän sydämenä toimii reilut 100 vuotta vanha koulu, mikä on kyläyhdistyksen käytössä. Pomarkun kunnalla ja kyläyhdistyksellä on yhteinen diili, jossa kyläyhdistys on lupautunut huolehtimaan vanhasta koulurakennuksesta tekemällä pikkuremontteja, pihatöitä ym. Kuvat Aiemmin Honkakoskella oli mm. oma pankki, posti ja useampi kauppa mutta niin kuin monessa muussakin kylässä kehitys on johtanut siihen, että niitä ei enää ole. 1990-luvulla tuli vielä paluumuuttajia mutta eipä juurikaan enää. Viimeinen kauppa loppui 1990-luvulla ja koulu laittoi ovet kiinni vuonna 2012. Honkakoskentien kylänraitti on näkemisen arvoinen paikka aivan valtatie 23:sen läheisyydessä. Onneksi kylässä on vireää elinkeinotoimintaa, kertoo Rouhelo. Kyläraitin varrelta löytyy mm. kaksi isoa metallialan yritystä sekä lukuisa määrä muita eri alojen yrittäjiä. Kylältä löytyy myös toinenkin aktiivinen yhdistys eli urheiluseura Honkakosken Kiri. Monesti on ollut puhetta, että pitäisikö nämä kaksi yhdistystä yhdistää kun pitkälti samat henkilöt pyörivät aktiivitoiminnassa toteaa Rouhelo. Elävä tuli, nukkuva lapsi ja virtaava vesi ovat niitä asioita, joita ei väsy katselemaan sanoo kyläyhdistyksen sihteeri Päivi Rouhelo. Lapsia tänne saisi tulla kyllä nykyistä enemmän. Kylän vanha koulu halutaan pitää ehdottomasti kyläläisten omassa käytössä, mikä selviää kylällä toteutetun kyselytutkimuksen loppuraportista vuodelta 2012. 9
Jäsenasiaa Metsänhoitoyhdistyksen jäsenkehitys on ollut ennakoidun mukaista. Pakollisen metsänhoitomaksun loputtua Mhy Karhussa jäsenyydestä on irtisanoutunut n. 10 % metsänomistajista. Metsäpintaalassa muutosprosentti on myös sama eli pois jääviä metsänomistajia on ollut tasaisesti erikokoisilta tiloilta. Lopullinen tämän vuoden jäsenmäärä muuttuu vielä edellisestä kun osalle jäsenistä, joilla maksu on jäänyt maksamatta, on mennyt syyskuussa uusi maksu. Vasta tämän jälkeen voidaan arvioida lopullista tämän vuoden jäsenmäärää. Hyvänä saavutuksena voitaneen pitää 80 prosentin jatkamista jäsenenä. Jäsenmaksusysteemiin liittynyt valuvika tapauksissa, joissa puolisot omistavat osan tiloista yksin ja osan yhdessä, näytetään saavan ratkaisu ennen seuraavaa jäsenmaksukierrosta. Tyypillinen tapaus oli, että perheeseen saattoi tulla kaksi jäsenmaksua, eikä kolmenkaan maksun tapaukset Mikä mies? Viime vuodenvaihteessa metsänomistajien liitot sulautuivat MTK:n metsäosastoon. Maakuntiin jäi koko Suomessa 13 kenttäpäällikköä, jotka katsovat oman maakuntansa asioita ja lisäksi lähes kaikilla heillä on laajempaakin vastuuta omista erikoisalueistaan. aivan kuulumattomia olleet. Asiahan johtuu siitä, miten tiloilla on lainhuudot ja sitä kautta viralliset omistajat. Lainsäädäntö perustuu tuohon virallisen omistajan lähtökohtaan, mikä tuo mm. äänioikeuden jokaiselle viralliselle omistukselle. Metsänomistajat eivät kuitenkaan ole olleet tuon Ensi vuosi on jälleen metsänhoitoyhdistysten vaalivuosi. Kuvassa ääntenlaskentaa syksyltä 2012, jolloin valittiin Mhy Karhun nykyinen valtuusto. Vuoden 2016 syksyllä valitaan postiäänestyksellä seuraavaksi nelivuotiskaudeksi 24 varsinaista valtuutettua ja 10 varavaltuutettua. äänioikeuden ja virallisen omistajuuden perään vaan kanta on ollut, että yksi jäsenyys esim. puolisoilla ja sillä selvä. Tähän asiaan voisi todeta, että selvä on, näin toimitaan. Yhdistys on jäseniään varten eikä jäsenet yhdistystä varten. Yksi näistä MTK:n Metsälinjan kenttäpäälliköistä on Markus Nissinen. Toimisto sijaitsee Porissa Itsenäisyydenkadulla samoissa tiloissa MTK-Satakunnan kanssa. Markuksen erikoisosaamisalue on metsien suojelu ja ympäristönhoito ja kaavoitus. Metsänomistajien liittoon Markus tuli vuonna 2004 vetämään luonnonhoitohankkeita. Mitäs teet työksesi? Myyn tietoa ja ajatuksia vastaa Markus. Tehtäväni on katsoa perään, että lakien ym. valmistelu etenee maanomistajien etujen mukaisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa erilaisissa valmistelutyöryhmissä istumista. Tällä hetkellä on työn alla mm. soidensuojeluohjelman järkevä loppuun saattaminen, lajisuojelun toimintaohjelman päivittäminen, Metso ohjelman vapaaehtoisen metsiensuojelun rahoituksen turvaaminen sekä kaavoitusasioiden seuranta ja niihin vaikuttaminen maanomistajan kannalta katsottuna. Asian voisi ilmaista niinkin, että sinänsä erinomaisen hallitusohjelman linjaukset näissä asioissa muodostavat luut ja minä olen yhtenä muista sitten tekemässä lihaa luiden ympärille maanomistajanäkövinkkeli ohjenuorana, kertoo Markus. 10
Näillä metsänomistaja pärjää pitkälle metsiensä hoidossa Uusi metsäsuunnitelma ja se siirrettynä johonkin mobiililaitteeseen on kova sana metsien tehokkaassa hoidossa ja käytössä. Mobiilikarttasovelluksessa tulee kaupan päälle koko suomen kartat, ilmakuvat ja tilanrajat. Lisäksi GPSsijaintitieto pitää sinut koko ajan kartalla. Että Lappiin hillaan tai metsälle tai... Kysy lisää! Tuula Urvikko viimeistelemässä metsäsuunnitelmaa. Nykyään suunnitelman saa siirrettyä myös kännykkään tai muihin mobiililaitteisiin sekä myöskin tietokoneelle. Sienineuvontaa Mhy-viikolla Siikaisten Hirvijärvellä. Neuvojana toimi metsänhoitaja Tapio Hänninen. Kurssilla opittiin mm., että kun rouskusta tulee valkoista maitiaisnestettä, niin se on turvallista syötävää. Ostamme karsittua rankaa Energiapuuksi Yhdistyksen uutiskirje metsänomistajille Muistathan varmistaa, että yhdistyksessä on tiedossa sähköpostiosoitteesi. Tehostamme viestintää uutiskirjeiden muodossa. Ota yhteyttä: Petri Tomperi, puh. 040 482 2557 www.vapo.fi 11
Mhy Karhun yhteystiedot www.mhy.fi/karhu TOIMINNANJOHTAJA Puh. 040 702 8845 Kankaanpään toimisto KANKAANPÄÄN KAUPUNKI Metsänhoitoyhdistys Karhu ry METSÄSUUNNITELMAKARTTA PL 36 Kunta: 214 Kankaanpää 20.03.2014 Torikatu 5, PL 77, 38701 KANKAANPÄÄ 38701 KANKAANPÄÄ Kylä: 424 VENESKOSKI Ms: 214 952 001 325,0 ha Tila: 10:76 HAAPALA Puh. (02) 572 3540 Maanmittauslaitos, lupa nro 186/MML/13 Kp: 3255374, 6861634 Karttalehti: N3313R 1:456611 Tuula Urvikko KANKAANPÄÄN KAUPUNKI Metsänhoitoyhdistys Karhu ry METSÄSUUNNITELMAKARTTA PL 36 Kunta: 214 Kankaanpää 20.03.2014 Arviot ja 38701 KANKAANPÄÄ Kylä: 424 VENESKOSKI Ms: 214 952 001 325,0 ha metsäsuunnitelmattila: 10:76 HAAPALA Maanmittauslaitos, lupa nro 186/MML/13 Kp: 3255374, 6861634 Karttalehti: N3313R 1:456611 Honkajoen toimisto Porhontie 3 38950 HONKAJOKI Puh. 040 527 8025 Arto Uusihonko Honkajoki, Karvia ja Ala-Honkajoki Honkajoen toimisto Porhontie 3 38950 HONKAJOKI Puh. 044 572 3548 Matti Lahti Siikainen Siikaisten toimisto Kankaanpääntie 1 29810 SIIKAINEN Puh. 0500 763 861 Timo Väisänen Pomarkku, Leppäruhka, Venesjärvi ja Veneskoski Tieasiantuntija Pomarkun toimisto Vanhatie 19 29630 POMARKKU Puh. 044 572 3547 Marita Säämäki, LKV Nakkila ja Laviassa Karhijärven eteläpuoli Nakkilan toimisto Porintie 6 29250 NAKKILA Ti myös Lavian toimisto Puh. 040 522 4322 Arja-Leena Korpunen Jämijärvi, Hapua ja Kankaanpää Kankaanpään toimisto Torikatu 5 PL 77, 38701 KANKAANPÄÄ Puh. 0400 702 831 Jorma Anttoora Lavian Karhijärven pohjoispuoli ja Vihteljärvi Lavian toimisto Viittatie 6 38600 LAVIA To myös Kankaanpään toimisto Puh. 040 582 9725 Toimistomme ovat auki seuraavina ajankohtina ja sopimuksen mukaan. Soita ja sovi tulostasi etukäteen, niin olemme varmuudella paikalla myös muulloin. Kankaanpää to 9 12, Karvia ma 8 11, Lavia ma 8 12, ti 8 10, Nakkila ma 8 12, ke 8 10, Pomarkku ke 8 11, Siikainen ma 8 11 Metsänhoitoyhdistys Karhu etunimi.sukunimi@mhy.fi PL 77, Torikatu 5, 38701 KANKAANPÄÄ Puh. (02) 572 3540 Ota yhteyttä niin katsotaan, mitä voimme metsällesi tehdä!