Valtioneuvoston asetus



Samankaltaiset tiedostot
Valtioneuvoston asetus

Kehittämishankkeet. Juha Määttä, Kehittämispäällikkö Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kajaani

Yhteistyöhankkeet. Frami Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Hanna Mäkimantila

Elinkeinojen kehittämisen rahoitusmahdollisuudet; maaseudun hanketuet

Maaseudun hanketukien rahoitusmahdollisuudet. Veli Koski, Keski-Suomen ELY-keskus Rahoitusinfo

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet

Koulutus- ja tiedonvälitys

Kyläverkkokoulutus Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö

Yritystoiminnan kehittäminen hanketuilla. Veli Koski, Keski-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitusinfo

Valtioneuvoston asetus

Yhteistyötoimenpide M16

Tietämyksen siirtoa ja tiedotusta koskevat toimet (M01) Veli Koski, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info

Yhteistyö (M16) Veli Koski, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma

Laki. maaseudun kehittämisen tukemisesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta /2014 Valtioneuvoston asetus. maaseudun hanketoiminnan tukemisesta

Maaseudun kehittämismahdollisuudet Hämeessä ohjelmakaudella Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus Hämeenlinna 19.3.

EIP, Maaseudun innovaatioryhmät ja

Julkaistu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta /2014 Laki. maaseudun kehittämisen tukemisesta annetun lain muuttamisesta

Hanketukien tukimuodot ja tasot sekä hakukriteerit

Kehittämisen työkaluja elintarvikeyrityksille

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella

Valtioneuvoston asetus maaseudun hanketoiminnan tukemisesta

Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus. Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin

Hanke- ja yritystukien toimeenpano

TEM. Valtioneuvoston asetus kiertotalouden investointi- ja kehittämishankkeisiin myönnettävästä avustuksesta. Soveltamisala

Kestävää kasvua ja työtä EAKR-rahoituksen hakeminen. Mari Kuparinen Uudenmaan liitto

Maaseuturahaston mahdollisuudet

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali

Yritysryhmien kehittämishankkeet työkaluna

Tervetuloa Aamukahville!

Mitä EIP-hankkeessa voidaan rahoittaa hyväksyttävät kustannukset ja hakemuksen teko Hyrrä-järjestelmässä

EAKR-hankkeiden aloituspalaveri

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella

Maaseudun yritystuet. Lainsäädäntö, valintaperusteet Investointituki. Perustamistuki. Hyrrä toteutettavuustutkimus.

MAASEUTURAHASTOSTA. Etelä-Savon kalastusaluepäivä Kaija Siikavirta. Sivu

Maaseuturahaston rahoitusinfo Tiina Suutari, ryhmäpäällikkö Kukka Kukkonen, asiantuntija

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

EAKR-hankkeiden aloituspalaveri

Hanke- ja yritystukien toimeenpano Yksinkertaistetut kustannusmallit Mieslahti

SISÄLLYS. N:o 1. Valtioneuvoston asetus. yritystoiminnan tukemisesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta

SISÄLLYS. N:o 794. Valtioneuvoston asetus. maaseutuelinkeinojen rahoituslain voimaantulosta annetun valtioneuvoston asetuksen 1 :n muuttamisesta

Kuvaus maaseutuohjelman yritystuen suuntaamisesta Pohjanmaan ELY-keskuksen toimialueella

Maaseutuohjelman hanketuet

Yksinkertaistetut kustannusmenettelyt. Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info

Leaderistä rahoitusta. Karkkila Lohja Salo Vihti

Valittavat kustannusmallit

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet

Neuvontaa Leader-ryhmät neuvovat ideoiden kehittelyssä ja valmistelussa hankkeiksi

Tällä maksuhakemuslomakkeella haetaan maksua myös Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukaisiin yritysryhmähankkeisiin.

Minkälainen on hyvä hakemus?

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma YRITYSRAHOITUS

TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN

Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi Maaseuturahaston rahoitusinfo

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Hallitussihteeri Luonnos MMM015:00/2017 Laura North /01.02/2017

Yksinkertaistetut kustannusmallit

1) maataloustuotteella Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen liitteessä I tarkoitettuja maa- ja puutarhataloustuotteita;

Maaseutuohjelma. vesistökunnostusten rahoituslähteenä. Vesistökunnostusverkoston seminaari Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

MÄÄRÄYS MAASEUTUVIRASTON MÄÄRÄYS KEHITTÄMISHANKETUEN JA YLEIS- HYÖDYLLISEN INVESTOINTIHANKETUEN HAKEMISESTA JA TUKIHAKE- MUSLOMAKKEESTA

Hanketukien maksatus

Laki. maatiloille vuosina 2016 ja 2017 myönnettävistä valtiontakauksista. Lain tarkoitus

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Maaseuturahaston hankekoulutus ELY-keskuksesta suoraan haettujen kehittämishankkeiden toteuttajille

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma Eija Harju

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti

Elinkeinojen kehittäminen. Maaseuturahasto Paimio Varsinais-Suomen ELY-keskus Seppo Jaakonmäki

Leader-rahoitus. Yritysten ja yhdistysten info 2015

Yritysrahoitus ohjelmakaudella

HE 195/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maaseudun kehittämisen tukemisesta annetun lain muuttamisesta

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Leaderrahoituksen. yritystuet

Jakeluosoite PL Postinumero Postitoimipaikka

Yleistä maaseutuohjelmasta

Innovointi osana maatilojen neuvontaa. Seinäjoki 2.12

Nurmiseminaari Syötekeskus POPELY Timo Lehtiniemi

Valtioneuvoston asetus

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma AJANKOHTAISTA TOIMEENPANOSTA Elinkeinojen kehittäminen

Yleishyödyllisten investointien rahoittaminen, ml. laajakaistahankkeet

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille

Biokaasuliiketoimintaa Viitasaarelle? Biokaasuliiketoimintaa ja -verkostoja Keski-Suomeen,

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella Lapin ELY-keskus/Maaseutu ja energia

Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria

Valtionavustukset järvien kunnostamiseen. Pasi Lempinen, Uudenmaan ELY-keskus

PK- yritysten EAKR-rahoitus

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET. Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry

Valtioneuvoston asetus

Yritystuen myöntäminen Tukikelpoisuus. Leader-työn ajankohtaispäivät Reijo Martikainen

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti

Ihmisten kokoisille ideoille! För dina idéer! Kuggom Heli Tommiska, SILMU ry

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Pilkepäivä Airport Hotel Maaseutuohjelman Yritystuet uudelle ohjelmakaudelle v Asiantuntija Kalevi Hiivala POP ELY.

Maaseudun innovaatioryhmät

Laihia Matti Jaskari

Valtioneuvoston asetus

Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5.

Transkriptio:

Valtioneuvoston asetus maaseudun hanketoiminnan tukemisesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan maaseudun hanketoiminnan tukemisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1174/2014) 12, muutetaan 2 :n 8 kohta, 2 luvun otsikko, 8 10, 13, 15 ja 25, 10 luvun otsikko sekä lisätään 2 :ään uusi 9 11 kohta, asetukseen uusi 9 a, 10 :n edelle uusi luvun otsikko, asetukseen uusi 10 a 10 d, 17 :ään uusi 3 momentti sekä asetukseen uusi 35 a seuraavasti: 2 Määritelmät Tässä asetuksessa tarkoitetaan: 8) lyhyellä toimitusketjulla toimitusketjua, jossa tuottajan ja kuluttajan välillä on enintään yksi väliporras; 9) yritysryhmällä vähintään kolmea yritystä, joiden koulutus- tai kehittämishankkeeseen vastuullinen toteuttaja hakee tukea sopimukseen perustuen; 10) maa- ja metsätalouden ja maaseutualueiden ryhmäpoikkeusasetuksella tiettyjen maa- ja metsätalousalan ja maaseutualueiden tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti annettua komission asetusta (EU) N:o 702/2014; 11) yleisellä ryhmäpoikkeusasetuksella tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti annettua komission asetusta (EU) N:o 651/2014. 2 luku Kehittämishanketuen ja yhteistyöhanketuen yleiset edellytykset 8 Yleishyödyllisen kehittämishankkeen tukemisen edellytykset ja tuen ulkopuolelle jäävä toiminta Yleishyödylliseen kehittämishankkeeseen voidaan myöntää tukea, jos se ei muodostu valtiontueksi. Edellytyksenä on lisäksi, että ohjelman mukainen toiminta on sellaista, ettei siitä saatava hyöty rajoitu alueellisesti tai hyötyjien perusteella yhteen tai harvaan ennalta tiedossa olevaan ryhmään. Jos yleishyödyllisen kehittämishankkeen lopputulos on sellainen, että siihen syntyy tekijänoikeus tai se täyttää patentin tai muun aineettoman oikeuden suojan saamisen edellytykset, tu-

en myöntämisen edellytyksenä on, ettei aineetonta oikeutta suojata eikä tekijänoikeutta tai muuta aineetonta oikeutta siirretä tuen saajalta yrityksen tai yritysten yksin tai pääasiassa hyödynnettäväksi. Yleishyödyllisen kehittämishankkeen pääasiallisena tavoitteena ei saa olla tavanomaisten yrityksen kehittämiseen tai tuotekehitykseen liittyvien kustannusten poistaminen, eikä tuen avulla tule kehittää hyödykettä tai palvelua, joka on välittömästi tai vähäisin lisätoimin yrityksen tai tietyn yritysryhmän hyödynnettävissä korvauksetta tai käypää korvausta alemmalla hinnalla. Tukea ei myönnetä sellaiseen toimintaan, joka kuuluu julkisoikeudellisen yhteisön lakisääteisen pakollisen perustehtävän hoitamiseen. Sellaiseen julkisoikeudellisen yhteisön harkinnanvaraiseen toimintaan, jonka perusteista säädetään lailla, voidaan myöntää tukea vain erittäin perustellusta syystä. 9 Luontoissuoritukset Yksityisenä rahoituksena voidaan hyväksyä vain sellainen vastikkeetta hankkeen hyväksi tehty työ, joka on hankkeen toteuttamiseksi tarpeellista. Edellytyksenä on lisäksi, että työn tekijä on vähintään 15-vuotias. Vastikkeetta tehdyn työn arvona pidetään 15 euroa tunnilta työn tekijää kohden. Jos vastikkeetta tehty työ tehdään traktorilla tai muulla vastaavalla työkoneella, työkoneen käyttämisen arvoksi luetaan lisäksi 30 euroa käyttötunnilta. Yksityisestä rahoituksesta enintään 100 prosenttia voi olla vastikkeetta tehtyä työtä. 9 a Yhteistyöhankkeen tukemisen edellytykset Yhteistyöhanketta voidaan tukea, jos kyse on sellaisesta elinkeinotoimintaa edistävästä kehittämishankkeesta, jonka tavoitteena on aitoon yhteistyöhön perustuen kehittää tai edistää: 1) uusia tuotteita, menetelmiä tai tekniikoita maa- ja metsätaloudessa, elintarvikesektorilla tai muissa uusiutuvaan biomassaan perustuvissa prosesseissa; 2) uusien tuotteiden, käytäntöjen, menetelmien ja tekniikoiden pilottihankkeita; 3) maatalouden tuotantoalakohtaisia tuottajaryhmiä; 4) elintarvikkeiden tai biomassan toimitusketjun toimijoiden horisontaalista tai vertikaalista yhteistyötä, paikallisia markkinoita, lyhyitä toimitusketjuja tai niiden markkinointia; 5) energian säästöä tai innovatiivisia ilmastonmuutokseen sopeuttavia tai ympäristön tilaa parantavia menetelmiä ja käytäntöjä; 6) uuden tai uutta toimintaa aloittavan klusterin perustamista ja toimintaa; 7) hyvinvointi- ja terveyspalveluiden tuottamista maatalouden yhteydessä; 8) mikroyritysten työprosessien, resurssien tai tilojen yhteiskäyttöä, matkailupalveluita ja niiden markkinointitoimenpiteitä; taikka 9) pienten maaseutuyritysten toimintasuunnitelmien lyhytkestoista arviointia ja testausta taikka uuteen teknologiaan ja osaamiseen perustuvaa maaseutuyritysten kehitystä. 2

2 a luku Tuen määrä 10 Kehittämishanketuen määrä Kehittämishanketukea voidaan myöntää, jos tuen määrä hakemuksen perusteella olisi vähintään 5 000 euroa. Yleishyödylliseen kehittämishankkeeseen tukea voidaan myöntää muu julkinen rahoitus mukaan lukien 100 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista. 10 a Koulutus- ja tiedonvälityshankkeeseen myönnettävän tuen määrä Tukea koulutukseen, joka ei kohdistu tietylle toimialalle tai toimijajoukolle, voidaan myöntää muu julkinen rahoitus mukaan lukien 90 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista. Tuki koulutukseen, joka kohdistuu maatalouden alkutuotannon tai maataloustuotteiden jalostuksen tai kaupan pitämisen alalla toimiville pienille ja keskisuurille yrityksille, myönnetään maa- ja metsätalouden ja maaseutualueiden ryhmäpoikkeusasetuksen 21 artiklan mukaisesti. Tukea voidaan myöntää muu julkinen rahoitus mukaan lukien 90 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista. Tuki koulutukseen, joka kohdistuu metsätalousalalle, myönnetään maa- ja metsätalouden ja maaseutualueiden ryhmäpoikkeusasetuksen 38 artiklan mukaisesti. Tukea voidaan myöntää muu julkinen rahoitus mukaan lukien 90 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista. Tuki koulutukseen, joka kohdistuu muille kuin 2 ja 3 momentissa mainituille mikro- ja pienyrityksille, myönnetään maa- ja metsätalouden ja maaseutualueiden ryhmäpoikkeusasetuksen 47 artiklan mukaisesti. Tukea voidaan myöntää muu julkinen rahoitus mukaan lukien 70 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista. Jos koulutus kohdistuu rajattuun joukkoon muita yrityksiä kuin maa- ja metsätalousyrityksiä, tuki voidaan myöntää yritysryhmälle niin, että tuki kohdennetaan vähämerkityksisenä tukena osallistujayrityksille. Tukea voidaan myöntää muu julkinen rahoitus mukaan lukien enintään 75 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista. Tukea tiedonvälityshankkeeseen voidaan myöntää muu julkinen rahoitus mukaan lukien 100 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista. Tukea tiedonvälityshankkeiden esittelytoimiin liittyviin investointeihin voidaan myöntää muu julkinen rahoitus mukaan lukien 60 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista, tai, jos tuen hakijana on julkisoikeudellinen yhteisö 100 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista. Julkisoikeudelliselle yhteisölle voidaan myöntää tukea vain, jos muun julkisen rahoituksen osuus julkisesta rahoituksesta on vähintään 40 prosenttia. 10 b Yhteistyöhankkeeseen myönnettävän tuen määrä Maaseudun innovaatioryhmän hankkeen toteutukseen voidaan myöntää tukea maa- ja metsätalouden ja maaseutualueiden ryhmäpoikkeusasetuksen 31 artiklan mukaisesti muu julkinen rahoitus mukaan lukien 100 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista. 3

Yhteistyöhankkeeseen, johon ei sisälly valtiontukea, voidaan myöntää tukea muu julkinen rahoitus mukaan lukien 100 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista. Yhteistyöhankkeeseen, jossa hyödynsaajina ovat pienet yritykset ja jonka tuloksia levitetään laajasti, voidaan myöntää tukea yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 25 artiklan mukaisesti: 1) muu julkinen rahoitus mukaan lukien 80 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista hankkeelle, jonka tavoitteena on tuottaa yrityksille merkittävää tiedon ja osaamisen lisäystä sen oman toiminnan, uusien tai parannettujen tuotteiden, prosessien tai palveluiden kehittämiseksi, prototyyppien rakentamiseksi tai näitä tukevaan pilottihankkeeseen; 2) muu julkinen rahoitus mukaan lukien 60 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista hankkeelle, jonka tavoitteena on kehittää uusia tai parannettuja tuotteita, prosesseja tai palveluja sekä niiden markkinointia edeltävää pilottihanketta, testausta ja esittelyä. Edellä 9 a :n 6 kohdan mukaiseen hankkeeseen voidaan myöntää tukea enintään 100 000 euroa kolmen vuoden aikana. Yritysryhmälle, johon kuuluu enintään kymmenen yritystä, tuki voidaan myöntää niin, että tuki kohdennetaan osallistujayrityksille vähämerkityksisenä tukena. Tukea voidaan myöntää muu julkinen rahoitus mukaan lukien enintään 75 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista. 10 c Yleishyödylliseen investointiin myönnettävän tuen määrä Yleishyödyllisen investoinnin tukea voidaan myöntää muu julkinen rahoitus mukaan lukien 75 prosenttia tai, jos tuen hakijana on julkisoikeudellinen yhteisö, 100 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista. Julkisoikeudelliselle yhteisölle voidaan myöntää tukea vain, jos muun julkisen rahoituksen osuus julkisesta rahoituksesta on vähintään 30 prosenttia. Vesihuoltoon kohdistuviin yleishyödyllisiin investointeihin tukea voidaan myöntää muu julkinen rahoitus mukaan lukien 50 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista. Tietoliikenneyhteyksiin kohdistuviin yleishyödyllisiin investointeihin tukea voidaan myöntää muu julkinen rahoitus mukaan lukien 70 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista. Vaikka yleishyödyllinen investointi toteutettaisiin osana muuta toimenpidettä, investoinnin tukitaso ei muutu. 10 d Valtakunnallisiin, alueiden välisiin ja paikallisiin hankkeisiin myönnettävän tuen määrä Valtakunnallisten hankkeiden toteutukseen tukea voidaan myöntää muu julkinen rahoitus mukaan lukien 100 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista. Tukea ei myönnetä sellaiseen valtakunnalliseen hankkeeseen, jossa tuki olisi valtiontueksi katsottavaa tukea. Tukea voidaan myöntää paikallisen toimintaryhmän rahoituskiintiöstä rahoitettavaan paikalliseen tai kansainväliseen hankkeeseen muu julkinen rahoitus mukaan lukien enintään 180 000 euroa. Paikallisten toimintaryhmien kansainvälisessä hankkeessa Suomen osuus kansallisen tuen määrästä muu julkinen rahoitus mukaan lukien voi olla enintään 180 000 euroa toimintaryhmää kohden. Tukea voidaan myöntää paikallisen toimintaryhmän rahoituskiintiöstä rahoitettavaan alueiden väliseen hankkeeseen muu julkinen rahoitus mukaan lukien enintään 180 000 euroa toimintaryhmää kohden. Jos tuki myönnetään paikallisen toimintaryhmän rahoituskiintiöstä, tukitaso voi olla alempi kuin tässä luvussa säädetään. 4

13 Tuettava koulutus Tukea voidaan myöntää maaseutuasetuksen 14 artiklassa tarkoitettuun koulutukseen, sekä koulutukseen, joka ei kohdistu tietylle toimialalle tai toimijajoukolle. Tukea voidaan myöntää paikallisen toimintaryhmän rahoituskiintiöstä koulutukseen, joka koskee maaseudun asukkaiden osaamisen ja toimintavalmiuksien kehittämistä ja yhteistyövalmiuksien lisäämistä. Koulutuksen on oltava pääsääntöisesti ryhmille suunnattavaa monimuotokoulutusta. Enintään puolet koulutuksesta voidaan toteuttaa vierailuina tiloilla, kiinteistöillä, yrityksissä tai muissa vastaavissa tiloissa. 15 Tuki tiedonvälitykseen Tiedonvälitystä voidaan tukea, jos kyseessä on maaseutuasetuksen 14 artiklassa tarkoitettu esittelytoimi tai muu sellainen toiminta, jossa välitetään tietoa uusista tuotanto-, markkinointitai palvelumenetelmistä tai muista liiketoiminnan olennaista parantamista koskevista menetelmistä tai jossa välitetään energia-, ympäristö- ja maaseututietoutta yrityksille tai alueen asukkaille, yhteisöille ja muille toimijoille. Tukea ei myönnetä tiedonvälitykseen, jos tuki olisi valtiontueksi katsottavaa tukea tai toimenpiteen pääasiallinen tarkoitus on hyödyttää yhtä tai vain vähäisessä määrin useampaa yksityistä elinkeinonharjoittajaa tai yritystä. 17 Yleishyödyllisen investoinnin tukemisen edellytykset Jos tuettavaan hankkeeseen sisältyy rakentamisinvestointeja, tuen myöntämisen edellytyksenä on lisäksi, että tuen saaja pitää kohteen asianmukaisesti vakuutettuna, kunnes tuki on maksettu kokonaan. 25 Prosenttimääräinen korvaus Hankkeen prosenttimääräisinä välillisinä kustannuksina voidaan hyväksyä 24 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä palkkakustannuksista. Jos hankkeessa on sen sisällöstä johtuen erityisen korkeat matkakulut, voidaan prosenttimääräisinä välillisinä kustannuksina hyväksyä 15 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä palkkakustannuksista. Prosenttimääräisinä korvattaviin välillisiin kustannuksiin sisältyvät toimistokustannukset, hankehenkilöstön matkakustannukset, hankehenkilöstön osallistumismaksut koulutuksiin ja seminaareihin, hankehenkilöstön työterveyskustannukset, hankehenkilöstön käyttöön varatuista toimitiloista ja koneista sekä laitteista aiheutuvat kustannukset ja tarjoilukustannukset sekä hankkeen ohjausryhmän kustannukset. Edellä 1 momentissa tarkoitetussa hankkeessa, jossa on erityisen korkeat matkakulut, prosenttimääräisinä korvattaviin välillisiin kustannuksiin eivät kuitenkaan sisälly hankehenkilöstön matkakustannukset. Hankkeen muut kuin 2 momentin mukaiset kustannukset korvataan tosiasiallisesti aiheutuneisiin ja maksettuihin tukikelpoisiin kustannuksiin perustuen. 5

Mitä tässä pykälässä säädetään hankkeesta ja hankehenkilöstöstä, koskee myös toimintaryhmää ja toimintarahaa. 10 luku Tuen hakeminen ja maksaminen 35 a Tuettavien hankkeiden valinta Tämän asetuksen mukaista tukea hankkeelle voi hakea jatkuvasti. Rahoitettavat hankkeet valitaan vähintään kolme kertaa vuodessa. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2015. Sen 35 a :ää sovelletaan kuitenkin vasta 1 päivästä tammikuuta 2016. Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 2015 Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo Neuvotteleva virkamies Sirpa Karjalainen 6