Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku Iso alkukirjain seuraaviin: nimet, maat, kaupungit Pieni alkukirjain seuraaviin: viikonpäivät, kielet, kuukaudet 1. Kirjoita sanat oikein: turku jussi tiistai hussein helsinki ruotsi (maa) joulukuu irak leena kurdi (kieli) lauantai tukholma susanna ahmed
Iso vai pieni alkukirjain? 2. Keksi sopivat sanat tyhjiin paikkoihin Minun su-ku-ni-me-ni on. Minun e-tu-ni-me-ni on. Minun ko-ti-o-soit-tee-ni on. Minun ko-ti-kau-pun-ki-ni on. Puhun sekä että kieltä. Helsinki on pää-kau-pun-ki. Turun linna on _. (kaupunki) Minulla on sisko. Hänen nimensä on. Tänään on kes-ki-viik-ko. Huomenna on _. Venäjällä puhutaan _ kieltä. Suomen naa-pu-ri-maa on. Sunnuntaina on vapaapäivä. alkaa viikko.
synonyymit 1. Yhdistä samaa tarkoittavat sanat toisiinsa viivalla. possu pupu kontio kurre hauva mirri hepo hevonen koira kissa sika jänis karhu orava 2. Keksi sanalle samaa tarkoittava sana esimerkiksi: vuode sänky murheellinen - pomppia - pisaroida - hattu - hansikas - vene -
vastakohdat 1. Täydennä seuraavaan tarinaan tyhjiin kohtiin suluissa olevan sanan vastakohdat. Opettaja voi auttaa tarvittaessa. Esimerkiksi: Jussi oli äidille aina_kiltti_(paha) Olipa kerran kissa, joka oli erittäin (nopea) pyydystämään hiiriä. Se sai joka päivä (kevyen) juok-su-py-räh-dyk-sen jälkeen kiinni yhden (suuren) hiiren. Talo, jossa kissa asui, oli (kaunis) ja siinä asui (iloisia) ihmisiä. Talon emäntä oli (rohkea) ja (nuori). Isäntä puolestaan oli (ahkera) ja (rikas). Heidän elämänsä sujui kuta-kuin-kin (hyvin). Aamulla (aikaisin) he nousivat lyp-sä-mään lehmät. Siinä tuli emännälle aina kovin (kuuma). Isäntä ruokki sillä aikaa usein (paksut) possut. Heillä oli myös renki, joka oli (kääpiö). Kun ilma oli (kuiva), kääpiö vei viljan seipäille (kuivumaan). Samalla hän (kuiskasi) emännälle, että kohta olisi (tumman) kahvin aika. Emäntä taas vastasi, että kahvin aika olisi vasta, kun on (valoisaa). Näin elämä sujui maatilalla, (harvoin) siellä tapeltiin, ja kissa oli elämäänsä (tyytyväinen). Pohdittavaa: (Opettaja ja oppilas yhdessä) Lue nyt tarina käyttäen ensin suluissa olevia sanoja ja sitten käyttäen täydentämiäsi sanoja. Miten tarinan merkitys muuttuu vastakohtia käytettäessä?
piste, huutomerkki vai kysymysmerkki? 1. Lisää lauseiden perään piste (.), huutomerkki (!) tai kysymysmerkki (?) A) Minulla on nälkä B) Voitko antaa minulle yhden ka-nan-koi-ven C) Älä ota ruokaa ilman lupaa D) Saisinko edes yhden silakan E) Niitä on vain seitsemän F) Kiitos kovin paljon G) Tällä pärjään aika pitkään H) Älä kerro kenellekään, että sait minulta silakan I) Lupaathan J) Kyllä, lupaan sen K) Hei, hei 2. Onko lauseessa väärä lopetusmerkki? Korjaa! Älä istu siihen, se on maalattu? Juokse. Kuinka vanha sinä olet! Olen väsynyt? Minulla on mukava äiti! Hae pallo.
k vain kk? 1. Täydennä tarinan tyhjät aukot yhdellä tai kahdella k-kirjaimella. Esimerkiksi: Jussi kurkki ikkunasta ulos Olipa kerran tar a poika nimeltään Mi o. Hän oli kolmannella luo alla ja aina innokas tekemään läksyt. Mikko halusi isona lää äriksi. Kai i Mikon kaverit olivat ihmeissään, kun Mikko mieluummin luki kuin lei i hie alaati olla. Mikko sanoi kavereilleen usein: Lukeminen kannattaa aina. Sitä eivät kaverit ollenkaan ymmärtäneet. Yksi harrastus Mikolla oli. Hän ty äsi purjehtia. Eräänä heinäkuun päivänä Mikko päätti lähteä merelle purjehtimaan. Hän kur i inno aasti kohti ulappaa ja totesi, että keli oli mitä mainioin. Mikko nosti kai i purjeet ja suuntasi aavalle merelle. Yhtä iä nousi myrsky. Mikko laski hädissään an urin ja toivoi, että se pitäisi hänet paikallaan. Mutta an uri ei auttanut. Mikko ajelehti saaren rantaan. Saarella oli aivan hiljaista. Mikko ihmetteli, miten saari oli niin tutun näköinen. Sitten Mikko tajusi: Hän asui tällä saarella. Mikä onni! Mikko olikin ajautunut kotiin. Seuraavana syksynä koulussa Mikko sanoi kavereilleen: Minä olin kesällä sei ailussa. Eksyin merelle ja ihmeen kaupalla selvisin hengissä. Sitä ei ku aan uskonut. Kai i ajattelivat, että Mikko on lukenut moisen tarinan kirjasta.