Sisällysluettelo Hakuajat 3 Hakijalle 4 Kuvataideakatemia 5 Tutkinnot 7 Kuvataiteen kandidaatti 7 Kuvataiteen maisteri 8 Kuvataiteen tohtori 9 Opettajat 10 Koulutusohjelmat 11 Kuvanveisto 12 Maalaustaide 13 Taidegrafiikka 15 Tila-aikataiteet 16 Taideteoria ja yleinen opetus 17 Praxis taiteen ja esittämiskäytäntöjen maisteriohjelma 18 Päävalinta 2014 kuvataiteen kandidaatti ja maisteri 21 Valintaperusteet 21 Valintamenettely 21 Hakeminen 22 Valintakurssi jatkoon hyväksytyille 25 Erityisjärjestelyt 25 Tulosten ilmoittaminen 25 Oikaisupyyntö 26 Opiskelupaikan vastaanottaminen 26 Yhden korkeakoulupaikan säännös 26 Ilmoittautuminen 1. lukuvuodelle 26 Valintakurssitehtäviä 2007 2013 27 Maisterivalinta 2014 kuvataiteen maisteri 30 Valintaperusteet 30 Valintamenettely 31 Hakeminen 32 Haastattelut jatkoon hyväksytyille 35 Erityisjärjestelyt 35 Tulosten ilmoittaminen 35 Oikaisupyyntö 35 Opiskelupaikan vastaanottaminen 36 Ilmoittautuminen 1. lukuvuodelle 36 Usein kysyttyä maisterivalinnasta 37 Praxis taiteen ja esittämiskäytäntöjen maisteriohjelman opiskelijavalinta 2014 kuvataiteen maisteri 38 Valintaperusteet 38 Valintamenettely 39 Hakeminen 39 Haastattelut jatkoon hyväksytyille 42 Erityisjärjestelyt 42 Tulosten ilmoittaminen 42 Oikaisupyyntö 42 Opiskelupaikan vastaanottaminen 43 Ilmoittautuminen 1. lukuvuodelle 43 Kuvataideakatemiaan hakeneet ja hyväksytyt 2007 2013 44 SORA-lainsäädäntö 45 Neuvonta 45
3 Hakuajat Kuvataideakatemiaan haetaan päävalinnassa, maisterivalinnassa ja Praxis-maisteriohjelman valinnassa yliopistojen yhteisen sähköisen hakujärjestelmän kautta. Sähköisestä hakujärjestelmästä Kuvataideakatemia löytyy Taideyliopiston alta. 1. Päävalinta kuvataiteen kandidaatin ja maisterin tutkinto (210 + 120 opintopistettä, 3,5 + 2 vuotta). Hakuaika on 3. 14.3.2014 klo 16.15 asti. Täytä sähköinen hakulomake osoitteessa www.yliopistohaku.fi. Kuvataiteelliset näytetyöt ja liitteet toimitetaan erikseen ajalla 28. 29.4.2014. Tarkista toimitusosoite ja vastaanottokellonajat Kuvataideakatemian verkkosivuilta! Myös postitse lähetettyjen näytetöiden on oltava perillä tiistaihin 29.4.2014 klo 16.15 mennessä. 2. Maisterivalinta kuvataiteen maisterin tutkinto (120 opintopistettä, 2 vuotta). Hakuaika on 3. 14.2.2014 klo 16.15 asti. Täytä sähköinen hakemuslomake osoitteessa www.yliopistohaku.fi. Tuloste sähköisestä hakulomakkeesta, liitteet ja portfolio toimitetaan suoraan Kuvataideakatemiaan perjantaihin 14.2.2014 klo 16.15 mennessä. Tarkista toimitusosoite Kuvataideakatemian verkkosivuilta! 3. Praxis taiteen ja esittämiskäytäntöjen maisteriohjelman opiskelijavalinta (120 opintopistettä, 2 vuotta). Hakuaika on 3. 14.2.2014 klo 16.15 asti. Täytä sähköinen hakemuslomake osoitteessa www.yliopistohaku.fi. Tuloste sähköisestä hakulomakkeesta, liitteet ja portfolio toimitetaan suoraan Kuvataideakatemiaan perjantaihin 14.2.2014 klo 16.15 mennessä. Tarkista toimitusosoite Kuvataideakatemian verkkosivuilta! Kuvataideakatemian tohtorikoulutusohjelmaan ei ole hakua vuonna 2014.
4 Sinulle joka haet Kuvataideakatemian opiskelijaksi Kuvataideakatemiassa koulutetaan vapaita taiteilijoita. Opetuksemme päämääränä on antaa taiteen alasta perustavanlaatuista käytännön ja teorian tietoa, jonka avulla opiskelija voi kehittyä kuvataiteilijaksi. Koulutuksen päämääränä on näin antaa ymmärrystä niistä edellytyksistä, joita taiteellinen toiminta vaatii. Kuvataideakatemia on osa Taideyliopistoa, jonka muodostavat Kuvataideakatemia, Teatterikorkeakoulu ja Sibelius-Akatemia. Akatemiassamme voi suorittaa kuvataiteen kandidaatin, maisterin ja tohtorin tutkintoja. Koulutus on näin sopusoinnussa kansainvälisten taidekorkeakoulujen ja yliopistojen kanssa. Opetus pohjautuu kuvataideakatemioiden perinteeseen, jonka juuret juontuvat 1400-luvun Eurooppaan. Tämä tarkoittaa, että koulussa välitetyt ajatukset taiteilijuudesta ja taiteesta saavat ravintonsa sekä oman aikamme globaalisuuden laajasta ymmärryksestä että oman kuvastomme historiasta ja sen kulttuurisen merkityksen syvällisestä tiedostamisesta. Opiskelu Kuvataideakatemiassa sisältää näin käytännöllisen työskentelyn yhdistämisen käsitteelliseen tiedostamiseen kuvataiteen opetuksen klassisen tradition ja nykytaiteen laajenevan kentän välisenä dialogina. Opiskelu Kuvataideakatemiassa merkitsee uskallusta olla avoin tuntemattoman edessä ilman varmuutta mistään itsestään selvistä tuloksista. Hyvä itsetuntemus, rohkeus ja sitoutuneisuus yhdistettynä taiteelliseen lahjakkuuteen ovat hyviä lähtökohtia opinnoille. Niiden lisäksi tarvitaan halua olla vuorovaikutuksessa maailman kanssa taiteen avulla ja varautumista siihen, että tästä suhteesta saattaa kehittyä vaativa ja elinikäinen. Markus Konttinen Kuvataideakatemian dekaani
Kuvataideakatemia 5 kuvataideakatemia on nykytaiteen koulutukseen keskittynyt akatemia, josta valmistutaan kuvataiteen kandidaatiksi, maisteriksi tai tohtoriksi. Kuvataideakatemia on antanut maan ylintä kuvataiteen koulutusta runsaan 160 vuoden ajan. Kuvataideakatemia on osa Taideyliopistoa, jonka toiminta käynnistyi kun Kuvataideakatemia, Teatterikorkeakoulu ja Sibelius- Akatemia yhdistyivät Taideyliopistoksi 1.1.2013. Kuvataiteen kandidaatin ja maisterin tutkintoihin johtavaa opetusta annetaan kuvanveiston, maalaustaiteen, taidegrafiikan ja tila-aikataiteiden (liikkuva kuva, paikka- ja tilannesidonnaiset taiteet, valokuvataide) koulutusohjelmissa. Näiden lisäksi Kuvataideakatemiassa käynnistyi syksyllä 2012 kaksivuotinen Praxis taiteen ja esittämiskäytäntöjen maisteriohjelma, jossa annetaan kuvataiteen maisterin tutkintoon johtavaa taideteoreettispainotteista opetusta. Kuvataideakatemian yksilöllisyyttä korostavat opetusohjelmat sekä oppilaitoksen pienuus (opiskelijoita noin 270) tarjoavat opiskelijalle mahdollisuudet pitkäjänteiseen henkilökohtaiseen ohjaukseen ja itsenäiseen työskentelyyn opintojen aikana. Kuvataideakatemian opettajakunta koostuu aktiivisista taiteilijoista, jotka jatkavat opetustyönsä ohessa omaa taiteellista työskentelyään ja säilyttävät näin elävän kontaktin kuvataiteen kenttään.
6 Kuvataiteen kandidaatin tutkintoon (alempi korkeakoulututkinto) johtavan koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle kuvataiteilijana toimimisen edellyttämät taiteelliset, tiedolliset ja taidolliset sekä teoreettiset perusvalmiudet. Opintojen jälkeen opiskelijalla on edellytykset toimia kuvataiteilijana sekä valmius maisterin tutkintoon johtaviin opintoihin ja jatkuvaan oppimiseen. Kuvataiteen maisterin tutkinnon (ylempi korkeakoulututkinto) tavoitteena on tarjota opiskelijalle valmiudet toimia itsenäisesti ja analyyttisesti taiteilijana yhteiskunnassa ja maailmassa. Kuvataiteen maisteri hallitsee syvällisesti taiteellisten välineiden käytön ja ymmärtää niiden ajankohtaisen merkityksen ja historian. Hänellä on valmius toimia kuvataiteen asiantuntijana ja kehittäjänä sekä valmiudet taiteelliseen jatkokoulutukseen. Kuvataiteen tohtorin tutkinnon (jatkotutkinto) tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää syvällisesti oman alansa ja että hän saavuttaa valmiudet korkeatasoisiin, taiteellista kypsyyttä osoittaviin suoritteisiin ja kykenee itsenäiseen, uutta tietoa tuottavaan kuvataiteelliseen tutkimukseen edustamallaan alalla. Kuvataideakatemiaan voi hakea opiskelemaan neljän eri valinnan kautta. Päävalinnassa otetaan opiskelijoita suorittamaan kandidaatin ja maisterin yhteensä 5,5 vuotta kestäviä opintoja. Kuvataideakatemian maisterivalinnassa valitaan opiskelijoita suorittamaan 2-vuotisia kuvataiteen maisterin tutkintoon johtavia opintoja. Maisterivalinnassa voivat hakea alemman korkeakoulututkinnon tai vastaavan suorittaneet hakijat. Praxis taiteen ja esittämiskäytäntöjen maisteriohjelman opiskelijavalinnassa haetaan suorittamaan kaksivuotista taideteoreettispainotteista kuvataiteen maisterin tutkintoa. Soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon tai vastaavan suorittanut voi pyrkiä jatko-opiskelijaksi nelivuotiseen tohtorikoulutukseen. Vaikka Kuvataideakatemialla ei ole erillistä kansainvälistä hakua eikä vieraskielisiä ohjelmia, akatemian opiskelijoista noin 15 prosenttia on ulkomaisia, sekä tutkinto- että vaihto-opiskelijoita. Akatemian opiskelijana sinun on mahdollista kansainvälistyä opintojesi aikana esimerkiksi suorittamalla tutkintoosi kuuluvia opintoja akatemian yhteistyökorkeakouluissa. Kuvataideakatemia toteuttaa aktiivista yhteistyötä myös muiden alan laitosten kanssa muun muassa opetusohjelmiensa sisällä ja näyttelytoiminnassaan. Kuvataideakatemiassa vierailee vuosittain lukuisia ulkomaisia luennoitsija-, opettaja- ja näyttelyvieraita. Opiskelijoiden käytössä on myös ateljeeasunnot Berliinissä ja New Yorkissa. Vuonna 2014 Kuvataideakatemiaan otetaan 50 55 uutta perustutkinto-opiskelijaa (päävalinnan, maisterivalinnan ja Praxis -maisteriohjelman valinnan kautta valitut yhteensä). Tohtorikoulutusohjelmaan ei oteta uusia opiskelijoita vuonna 2014.
7 Tutkinnot Kuvataideakatemiassa voi suorittaa seuraavat tutkinnot: kuvataiteen kandidaatti (KuK/BFA), kuvataiteen maisteri (KuM/MFA) ja kuvataiteen tohtori (KuT/DFA). Tutkintojen laajuus määritellään opintopisteinä. Yksi opintopiste (op) vastaa noin 27 tunnin työskentelyä. Yhden lukuvuoden kokopäiväiset opinnot tarkoittavat keskimäärin 60 opintopistettä. Kandidaatin tutkinnon laajuus vastaa 3,5 vuoden kokopäiväistä opiskelua. Maisterin tutkinnon voi suorittaa kahdessa vuodessa. Tohtorin tutkinnon voi suorittaa neljässä vuodessa. Kuvataiteen kandidaatin tutkinto (KuK/BFA) 210 opintopistettä, 3,5 vuotta kuvataiteen kandidaatin tutkinto on alempi korkeakoulututkinto. Tutkintoon johtavan koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle kuvataiteilijana toimimisen edellyttämät taiteelliset, tiedolliset ja taidolliset sekä teoreettiset perusvalmiudet. Tutkinnon suorittaneella on käsitys kuvataiteen kentästä ja kuvanveiston, maalauksen, taidegrafiikan tai tila-aikataiteiden välineiden hallinnasta. Lisäksi hän on perehtynyt syvällisemmin johonkin edellä mainituista taiteen alueista. Näiden valmiuksien kautta hänellä on edellytykset kuvataiteen kehityksen seurantaan sekä kyky soveltaa hankkimaansa tietoa ja taitoa työskentelyssään. Kandidaatin tutkinnon suorittaneella on myös valmiudet ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen sekä hyvä viestintä- ja kielitaito. tutkinnon rakenne Perusopinnot 40 op Orientaatio 2 op Johdatus koulutusohjelmiin 20 op Taidehistoria 10 op Tieto- ja viestintätekniikan opinnot 8 op Kieliopinnot 8 op Aineopinnot 162 op Pääaineen pakolliset opinnot 45 op Itsenäinen taiteellinen työskentely 30 op Taide nyky-yhteiskunnassa I (teoreettiset opinnot) 17 op Piirustus ja havainto 10 op Valinnaiset opinnot 50 op Kandidaatin opinnäyte 10 op
8 Kuvataiteen maisterin tutkinto (KuM/MFA) 120 opintopistettä, 2 vuotta kuvataiteen maisterin tutkinto on ylempi korkeakoulututkinto. Tutkinnon tavoitteena on tarjota opiskelijalle valmiudet toimia itsenäisesti ja analyyttisesti taiteilijana yhteiskunnassa ja maailmassa. Kuvataiteen maisteri hallitsee syvällisesti taiteellisten välineiden käytön ja ymmärtää niiden ajankohtaisen merkityksen ja historian. Hän pystyy asettamaan itselleen päämääriä ja tavoitteita ja hänellä on valmius toimia kuvataiteen asiantuntijana ja kehittäjänä. Lisäksi hänellä on valmiudet taiteelliseen jatkokoulutukseen sekä hyvä viestintä- ja kielitaito. tutkinnon rakenne Syventävät opinnot 120 op Kriittinen tutkimus ja käytäntö (taiteelliset opinnot) 50 60 op Taide nyky-yhteiskunnassa II (teoreettiset opinnot) 20 30 op Maisterin opinnäyte 40 op Mikäli opiskelija ei ole suorittanut kuvataiteen maisterin tutkintoon vaadittavia kieliopintoja aikaisemmin, hänen on suoritettava ne yllä esiteltyjen syventävien opintojen (120 op) lisäksi.
9 Kuvataiteen tohtorin tutkinto (KuT/DFA) 240 opintopistettä, 4 vuotta kuvataideakatemian tohtorikoulutuksessa painottuvat korkeatasoinen taiteellinen työskentely ja siihen luontevasti liittyvä kuvataiteellinen tutkimus. Jatko-opintojen oleellisen osan muodostaa tiivis seminaarityöskentely kutsuttujen asiantuntijoiden kanssa. Jatkoopiskelijat ovat oman alueensa asiantuntijoita, kuvataiteilijoita, joiden työskentelyä leimaa tutkimuksellinen ote. Heillä on tietoinen suhde omaan ilmaisukieleensä ja tarve tutkia sekä kehittää taiteelliseen työskentelyyn liittyviä toimintatapoja ja strategioita. Koulutus antaa opiskelijalle syvällisen oman alansa tuntemuksen ja valmiudet korkeatasoisiin, taiteellista kypsyyttä osoittaviin suorituksiin sekä kyvyn itsenäiseen, uutta tietoa tuottavaan kuvataiteelliseen tutkimukseen edustamallaan alalla. Kuvataiteen tohtorin opinnäyte koostuu kuvataiteellisista produktio-osuuksista ja teoriaosuuksista tai se voi olla kokonaan teoreettinen. Produktio-osuudet ovat vaativia, kypsyyttä osoittavia kuvataiteellisia suorituksia, joissa teokset esitetään tai toteutetaan julkisesti. Opinnäytteen kokonaisuudesta riippuen niitä voi olla yksi tai useampia. Produktio-osuus voi olla myös esimerkiksi näyttelykuratointi. Opinnäytteen teoriaosa on itsenäinen, kirjana tai muulla tavoin (esim. sähköisesti) julkaistu teos, jota ei ole aikaisemmin kokonaisuudessaan julkaistu. Teoriaosuus voi olla monografia tai se voi koostua samaan aihepiiriin kuuluvista, tohtorin opinnäytteen tasoa vastaavista julkaisuista ja julkaistavaksi hyväksytyistä käsikirjoituksista sekä niistä laaditusta yhteenvedosta (vrt. artikkeliväitöskirja). Teoriaosuudessa tekijä analysoi omaa kuvataiteellista tai kuvataiteeseen liittyvää työskentelyään ja/tai tuottaa uutta tietoa tutkimusalueestaan muulla taiteilijalähtöisellä tavalla. Kuvataideakatemian tohtorikoulutusohjelmaan ei ole hakua vuonna 2014. tutkinnon rakenne Kuvataiteen tohtorin opinnäyte 170 op Kuvataidealan jatko-opinnot 70 op Tutkimusseminaarit 54 op Työskentelyseminaari (18 op) Esseeseminaari (18 op) Teoriaseminaari (18 op) Symposium 7 op Valinnaiset jatko-opinnot 9 op
Opettajat 10 kuvataideakatemian opettajat ovat ansioituneita taiteilijaopettajia, jotka toimivat aktiivisesti niin kansallisissa kuin kansainvälisissä asiantuntija- ja arviointitehtävissä. Kuvataideakatemian opetuksen perustana on tietoisuus siitä, että nykytaide ja taiteilijuus ovat jatkuvassa muutoksessa, johon vaikuttavat sekä kansalliset että kansainväliset tekijät. Akatemian opettajat toimivat ammattitaiteilijoina aktiivisesti taiteen kentällä ja välittävät kokemustaan opiskelijoille. Kuvataideakatemian opetuksessa korostetaan henkilökohtaista kahdenkeskistä opetusta, joka tapahtuu opiskelijan työhuoneella sekä yhteisissä studio- ja työsalitiloissa. Opiskelijat saavat koulutusohjelmissa henkilökohtaiset vastuuopettajansa, jotka seuraavat heidän opintojaan muita opettajia lähemmin. Kuvataideakatemian opetusta täydennetään vierailevien suomalaisten ja ulkomaisten tuntiopettajien asiantuntemuksella. Vierailevat opettajat ohjaavat temaattisia työpajoja ja erikoiskursseja ja heidän opetuksensa antaa opiskelijoille mahdollisuuden teknisten taitojen laajentamiseen. He toimivat myös opinnäytteiden ohjaajina, asiantuntijoina ja tarkastajina. Vierailevien opettajien määrä vaihtelee vuosittain, mutta on aina suhteellisen suuri. Osaamisensa ja ammatillisen verkostonsa kautta opettajakunta kokonaisuudessaan tutustuttaa opiskelijat kuvataiteen kotimaiseen ja kansainväliseen kenttään ja tarjoaa hyvän ammatillisen pohjan taiteilijana toimimiselle. Kuvataideakatemian professorien esittelyt löytyvät Kuvataideakatemian verkkosivuilta osoitteesta: www.kuva.fi/fi/opiskelu/professorit/.
11 Koulutusohjelmat Kuvataiteen kandidaatin ja maisterin tutkintoihin johtavat opinnot järjestetään koulutusohjelmina, jotka suuntautuvat johonkin kuvataiteellista lahjakkuutta ja asiantuntemusta edellyttävään alueeseen ja sen kehittämiseen. Näitä ovat kuvanveiston, maalaustaiteen, taidegrafiikan sekä tila-aikataiteiden koulutusohjelmat.
12 Kuvanveisto kuvanveiston koulutusohjelmassa tutkitaan kolmiulotteisen tilan käyttöä taiteellisessa työskentelyssä. Opetuksen perustana on omilla käsillä työskentely ja kuvanveiston perinteiden ylläpito. Huomion saa myös nykykuvanveiston moninaisten lähestymistapojen ja teknisten mahdollisuuksien ymmärtäminen ja niiden hyödyntäminen opiskelijan omassa taiteellisessa työskentelyssä. Kuvanveiston opinnot sisältävät installaation ja galleria- ja museotilaan sijoittuvan taiteen tutkimisen ohella myös aikaan, paikkaan ja tilanteeseen liittyviin prosesseihin perehtymistä. Koulutusohjelmassa keskitytään myös julkiseen tilaan ja julkiseen tilaan sijoittuvien teosten kysymyksiin. Opiskelun pääpaino on opiskelijan omaehtoisessa taiteellisessa työskentelyssä, jota ohjataan keskustelujen, kritiikkitilaisuuksien ja seminaarityöskentelyn kautta. Itsenäisen taiteellisen työskentelyn päämääränä on opiskelijan oman ilmaisun ja ajattelun tukeminen ja luovan ongelmanratkaisukyvyn kehittäminen. Kuvanveiston teemalliset luennot sekä projektit ja työpajat taiteilijoiden johdolla kotimaassa ja ulkomailla tukevat kaikille opiskelijoille yhteisiä välineen perusteita, joissa tutustutaan kuvanveiston materiaaleihin, tekniikoihin ja työmenetelmiin.
13 Maalaustaide maalaustaiteen koulutusohjelmassa opettaa kaksi professoria ja kolme lehtoria sekä joukko korkeatasoisia tuntiopettajia, jotka ovat tunnustettuja taiteilijoita. Pienessä työyhteisössä työpajojen, seminaarien, ateljeekäyntien ja ekskursioiden sisältö heijastaa opettajakunnan näkemyksiä. Maalaustaiteen koulutusohjelman opetus painottuu muun muassa professorien, Tarja Pitkänen-Walterin ja Silja Rantasen, yksilöllisten kiinnostusten mukaan. Tarja Pitkänen- Walter lähestyy maalausta tekona ja prosessina; maalauksen materiaalisuutta ja moniaistisuutta sekä maalauksen laajentunutta kenttää. Näitä teemoja hän on käsitellyt väitöstutkimuksessaan Liian haurasta kuvaksi (2006). Tarja Pitkänen-Walter järjestää opetuskokonaisuuksia, jotka liittyvät näihin aiheisiin. Kursseilla vierailee kotimaisia ja ulkomaalaisia kyseisten aihepiirien asiantuntijoita ja teemojen puitteissa tehdään ekskursioita myös ulkomaille. Silja Rantanen on kiinnostunut taidehistoriasta, sommittelusta ja muodon merkityksestä nykytaiteessa eli siitä, miltä käsitteellisiä merkityksiä kantavat teokset näyttävät ja miten ne on pantu kokoon. Silja Rantanen tulkitsee luennoillaan modernin ja nykytaiteen taiteilijoiden teoksia taiteilijan näkökulmasta. Rantasen haave on tutustuttaa maalauksen opiskelijoita kulttuuriin laajassa yleissivistävässä mielessä. Hänen vastikään päättynyt pitkäkestoinen opetuskokonaisuutensa Petrushka käsitteli kokonaistaideteoksen valmistamista perusteista käytännön produktioon.
14 Lehtori Petri Hytönen on maalauksen opettajista rabulistisimmin suuntautunut. Hytönen vetää työskentelyprojekteja, joissa otetaan kontakteja Kuvataideakatemian ulkopuoliseen maailmaan, Karjalaan, Lappiin, Aalto- yliopiston arkkitehtiosastolle, Berliiniin, Helsingin Kallioon. Petri Hytösen viimeisin kurssi toteutui Ateenassa yhteistyössä Helsingin yliopiston antiikin peruskurssin kanssa. Lehtori Harri Monnin monivuotinen teema on ollut liikkuvan kuvan yhteys maalaustaiteeseen. Opetuskokonaisuuksissaan Harri Monni syventää ajatusta maalauksesta rinnastamalla sitä toisiin ilmaisumuotoihin kuten taidegrafiikkaan ja tekstiin. Harri Monni vetää lukupiiriä Sven-Olov Wallensteinin kirjasta Den sista bilden, sekä ruotsinkielistä seminaaria yhdessä Silja Rantasen kanssa. Koulutusohjelman opetus kytkeytyy jatkuvasti monin tavoin muihin taiteen aloihin ja lajeihin kuten uusi maalaustaidekin. Opetus pyrkii laajentamaan opiskelijoiden käsitystä siitä, mitä maalaus voisi olla, mitä se saattaisi merkitä ja millä tavoin se liittyy kaikkeen siihen mikä ei ole maalausta. Maalauksen koulutusohjelman opetus ei professorien ja lehtorien tutkimuksellisista harrastuksista huolimatta ole kuitenkaan pääasiallisesti teoreettista vaan tärkeintä ovat seminaarit, joissa keskustellaan pienissä ryhmissä viikoittain opiskelijoiden töistä sekä ennen kaikkea itsenäinen ateljeetyöskentely ja tuntiopettajien, arvostettujen taiteilijoiden, ateljeekäynnit. Erityisen tasokasta ja tunnettua on koulutusohjelman materiaaliopin opetus, josta vastaa lehtori Malla Tallgren. Malla Tallgren on muokannut materiaaliopin oppiaineen sisällön ja nostanut sen vuosien varrella täysin uudelle, uuden maalauksen vaatimuksia vastaavalle tasolle.
15 Taidegrafiikka taidegrafiikan koulutusohjelmassa pohditaan taidegrafiikkaa suhteessa traditioon, sen uudelleentulkintaan ja merkitykseen osana nykytaidetta. Taiteen tekemisen prosessia lähestytään asenteena ja ajattelutapana, jossa huomioidaan taidegrafiikan luonteen kaksijakoisuus. Työskentelyprosessissa läsnä ovat painolaatta sekä siitä syntynyt jälki. Perinteisesti jälki on ollut paperivedos, mutta nykygrafiikan kohdalla se voi olla jotain muutakin. Kaksisuuntaisesta lähestymistavasta seuraa myös taidegrafiikan esittämisessä uusia nykytaiteen käytäntöjä, kuten installaatioita, animaatioita ja kokeellista elokuvaa. Merkittävin osa opiskelusta muodostuu opiskelijan omasta taiteellisesta työskentelystä, jossa keskeistä on opiskelijan ja opettajien välinen vuorovaikutus ja henkilökohtaiset keskustelut. Tavoitteena on kehittää opiskelijan omaa näkemystä niin, että ilmaisu hallitsee välinettä eikä väline ilmaisua. Taidegrafiikan koulutusohjelman tarkoituksena on antaa opiskelijalle perusteelliset tiedot ja taidot taide-grafiikan ilmaisumahdollisuuksista, eri menetelmistä ja materiaalisesta perustasta. Opiskelijat haastetaan etsimään omia taiteellisia ratkaisujaan ja esittämistapojaan. Näyttelykäynnit, luennot ja taiteilijaesittelyt, kriitikkokohtaamiset ja työhuonekäynnit ovat osa opetusta.
16 Tila-aikataiteet tila-aikataiteiden koulutusohjelman opetuksessa keskitytään taiteellisen työskentelyn tilallisiin, käsitteellisiin ja kehollisiin ulottuvuuksiin. Lähtökohtana on taiteen prosessi- ja tapahtumaluonteisuus. Tila-aikataiteet ovat ulospäin suuntautuneita ja niihin liittyy jatkuva tutkiminen ja kokeilu. Työskentely on vahvassa suhteessa mediaaliseen ja kuvalliseen kulttuuriin sekä laajenevaan taidekenttään, jossa taiteilijan rooli voi olla monenlainen. Opiskelija voi painottaa opiskelussaan jotakin koulutusohjelman kolmesta suuntautumisvaihtoehdosta: liikkuva kuva, valokuva tai paikka- ja tilannesidonnaiset taiteet. Koulutusohjelman tavoitteena on antaa opiskelijoille näiden taiteenalueiden laaja tuntemus sekä käsitys siitä, miten ne liittyvät toisiinsa sekä nykytaiteen historiaan ja teoriaan. Tila-ajan opetus koostuu kursseista, työpajoista, seminaareista ja itsenäisestä taiteellisesta työskentelystä, jota tuetaan ja seurataan henkilökohtaisessa kontaktiopetuksessa. Vakituisten opettajien ohella opetusta antavat lukuisat vierailevat taiteilijat. Opiskelijoita kannustetaan etsimään omaa lähestymistapaansa ja kokeilemaan eri ilmaisumuotoja sekä pohtimaan aikaan, paikkaan ja installointiin liittyviä mahdollisuuksia. Työskentely voi olla myös performatiivista, osallistavaa tai yhteisöllistä. Lopputulos voi olla esim. interventio, installaatio, esitys, video-, valokuva- tai ääniteos. Opetuksen tavoitteena on havainnon herkistäminen ja kriittisen ajattelun kehittäminen. Käytännön ja teorian kautta rohkaistaan opiskelijoita löytämään omat vahvuutensa, menetelmänsä ja taiteensa sisällöt. Näin tuetaan opiskelijan taiteellista työskentelyä ja ajattelua.
Taideteoria ja yleinen opetus 17 yleinen opetus antaa opiskelijalle mahdollisuuden tutkia omalle taiteelliselle työskentelylle tärkeitä kysymyksiä. Taideteoria ja yleinen opetus koostuu taidehistorian ja -teorian opetuksesta, piirustuksen ja havainnon opetuksesta ja taiteilija yhteiskunnassa -opinnoista sekä Praxis taiteen ja esittämiskäytäntöjen maisteriohjelmasta. Yleisen opetuksen keskus vastaa myös ensimmäisen vuosikurssin koko syksyn kestävästä yhteisestä opetuksesta ja tutkintoon kuuluvista kieliopinnoista sekä tieto- ja viestintätekniikan opinnoista. Opetuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle ajatukselliset välineet ymmärtää nykytaiteen eri osa-alueita ja erilaisia työskentelytapoja. Nykytaiteen historian ja teorian hallitseminen on edellytys sille, että taiteilija pystyy tarkastelemaan sekä tämän hetken taidetta että nykymaailmaa laajasti, itsenäisesti ja kriittisesti arvioiden. Taideteoria ja yleinen opetus avaavat yhteyksiä ja luovat siltoja eri asioiden, välineiden ja näkökulmien välille. Opetus käsittelee monenlaisia taiteeseen, taideteoriaan ja filosofiaan liittyviä kysymyksiä. Myös taiteilijana toimimisen kannalta tärkeään kirjalliseen ilmaisuun ja taidemaailmojen erilaisten kontekstien ymmärtämiseen kiinnitetään opetuksessa huomiota.
18 Praxis taiteen ja esittämiskäytäntöjen maisteriohjelma Praxis-maisteriohjelma on suunnattu kuratoinnista kiinnostuneille kuvataiteilijoille ja teoreettisten alojen opiskelijoille. Ohjelman suorittaneet opiskelijat valmistuvat kuvataiteen maistereiksi. Kaksivuotisen maisteriohjelman laajuus on 120 opintopistettä. Tavoitteet ja sisältö praxis taiteen ja esittämiskäytäntöjen maisteriohjelma antaa opiskelijoille välineitä sisältölähtöiseen taiteen esittämiseen, jonka keskipisteitä ovat näkökulmat taiteilijan toimintaan. Ohjelma tarjoaa opiskelijoille teoreettisia ja käytännöllisiä valmiuksia taiteesta keskustelemiseen sekä taiteen esillepanon ja välittämisen menetelmiin. Opiskelijat saavat perustiedot sekä taiteen teoriasta ja kritiikistä että taidenäyttelyiden järjestämisen käytännöistä laajasti ottaen taiteen ja sen alueella toimivien instituutioiden toiminnasta. Tavoitteena on tarjota opiskelijoille uudenlaisia ammatillisen toiminnan mahdollisuuksia. Opetuksen sisällössä huomioidaan taiteilijoiden ja taidealan toimijoiden entistä suurempi
19 tarve osallistua oman alansa kansainvälisiin työtilaisuuksiin, keskusteluun ja taideteosten välittämiseen. Maisteriohjelman tarkoitus on myös edistää opiskelijoiden omien näyttely- ja taideprojektien toteutumista ja luoda heille kontakteja kuvataidealaan ja sen instituutioihin. Ohjelma tekee yhteistyötä museoiden ja muiden näyttelypaikkojen, eri taidelaitosten, kotija ulkomaisten taide- ja tiedeyliopistojen sekä taidealan järjestöjen kanssa. Kuvataiteen maisterin tutkinto (KuM /MFA) 120 opintopistettä, 2 vuotta tutkinnon rakenne Syventävät opinnot 120 op Taide ja teoria taiteen kontekstit (eli taideteoreettiset opinnot ) n. 35 op Taidenäyttelyn järjestämisen käytännöt (exhibition design) ja kuvataiteilijataustaisten opiskelijoiden taiteelliset opinnot n. 45 op Maisterin opinnäyte ja kypsyyskoe 40 op Mikäli opiskelija ei ole suorittanut kuvataiteen maisterin tutkintoon vaadittavia kieliopintoja aikaisemmin, hänen on suoritettava ne yllä esiteltyjen syventävien opintojen (120 op) lisäksi. Opinnot syventävät opinnot (120 op) keskittyvät taiteen teoreettiseen tuntemukseen, nykytaiteen historiaan ja taiteen esittämis- ja näyttelykäytäntöihin. taideteoreettiset opinnot (n. 35 op) sisältävät opintojaksoja mm. nyky- taiteen teoriasta ja historiasta, taiteen tutkimuksen metodologiasta, taidefilosofiasta, taiteen kritiikistä ja taiteesta kirjoittamisesta. Opintokokonaisuus sisältää lisäksi vierailuluentoja, seminaareja ja työpajoja. näyttelytyön opintokokonaisuus (n. 35 op) sisältää mm. seuraavia opintojaksoja: taiteen kuratoinnin teoreettiset perusteet, taiteilija yhteiskunnassa -kokonaisuus, näyttelyiden suunnittelu ja tuottaminen, taiteen installointi, kuratoinnin erityiskysymykset, kulttuuri- ja taidehallinto sekä lainsäädäntö. Lisäksi taidemarkkinoinnista ja kulttuurintuottamisesta annetaan soveltuvat perustiedot. Ohjelmaan osallistuvat kuvataiteilijataustaiset opiskelijat suorittavat myös taiteellisia opintoja osana tutkintoaan. Syventäviin opintoihin sisältyy 40 opintopisteen laajuinen opinnäyte ja kypsyyskoe.
20 Opiskelukieli maisteriohjelman opetus on suurimmaksi osaksi suomenkielistä, mutta ohjelmaan kuuluu myös englanninkielisiä opintojaksoja, luentoja ja mahdollisuuksien mukaan vierailukäyntejä ulkomaille. Opiskelijat valintaperusteina ovat soveltuvan koulutustaustan lisäksi hakijoiden osoittama kuvataiteellinen lahjakkuus ja/tai kuvataiteen tuntemus sekä soveltuvuus Kuvataideakatemian maisterintutkintoon johtaviin teoreettispainotteisiin opintoihin. Koulutukseen voivat hakea sekä soveltuvan alan korkeakoulu- että ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet. Soveltuvia aloja ovat esimerkiksi: kuvataide, taidehistoria, estetiikka, filosofia, valtiotieteelliset aineet, kulttuuripolitiikka ja kulttuurintuottaminen.
21 Päävalinta 2014 Kuvataiteen kandidaatti ja maisteri Päävalinnassa haetaan suorittamaan 5,5 vuoden mittaista maisterin tutkintoa, jonka välitutkintona on kandidaatin tutkinto. Koulutusohjelma valitaan opiskelijaksi hyväksymisen jälkeen, ensimmäisen opiskeluvuoden aikana. Valintaperusteet kuvataiteen kandidaatin ja maisterin tutkintoa suorittamaan voidaan hyväksyä hakija, joka osoittaa kuvataiteellista lahjakkuutta ja jolla on soveltuva koulutus. Soveltuva koulutus on yliopistolain (558/2009, 37 ) mukaan hakijalla, joka on suorittanut ylioppilastutkinnon, ammattikorkeakoulututkinnon, ammatillisen korkea-asteen tutkinnon, ammatillisen opistoasteen tutkinnon, vähintään kolmevuotisen ammatillisen tutkinnon, ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin yliopisto-opintoihin tai jolla yliopisto toteaa muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet. Soveltuvan koulutustaustan lisäksi valintaperusteena olevaa hakijan osoittamaa kuvataiteellista lahjakkuutta tarkastellaan hakijan esittämien näytetöiden ja valintakurssityöskentelyn kautta. Valintamenettely kuvataideakatemian perustutkinto-opiskelijoiden opiskelijavalintaa hoitavat valintalautakunta ja arvosteluryhmät, jotka koostuvat akatemian professoreista, lehtoreista ja opiskelijajäsenistä. Arvosteluryhmiin voidaan kutsua myös ulkopuolisia jäseniä. Päävalinnan valintamenettely on kaksivaiheinen. Päävalinnan arvosteluryhmä valitsee (ensimmäisessä vaiheessa) hakijoiden toimittamien näytetöiden sekä hakemusten ja niiden liitteiden perusteella valintakurssille kutsuttavat hakijat. Viikon mittaisen valintakurssin jälkeen arvosteluryhmä valitsee (toisessa vaiheessa) näytetöiden ja valintakurssityöskentelyn perusteella hakijat, jotka se esittelee valintalautakunnalle. Valintalautakunta tekee perustutkinto-opiskelijoiden valintaa koskevan lopullisen esityksen Kuvataideakatemian dekaanille, joka hyväksyy Kuvataideakatemiaan otettavat uudet opiskelijat. Näytetöitä tai valintakurssityöskentelyä ei pisteytetä.