S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KYYJÄRVEN KUNTA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
1 (11) Riikka Ger FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki
2 (11) Riikka Ger Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 1.1 Käytetyt menetelmät... 3 1.2 Sijainti... 3 2 Maisema... 4 2.1 Maiseman yleispiirteet... 4 2.2 Arvot... 4 3 Kaava-alueen lähimaisema... 5 3.1 Maisemarakenne... 5 3.2 Maisemakuva... 6 4 Tuulivoimapuisto maisemassa... 6 5 Tuulivoimapuiston vaikutukset maiseman ja kulttuuriympäristön arvoalueisiin... 7 6 Havainnekuvat... 8 Liitteet Liite 1: Maisema ja kulttuuriperintö -kartta Valokuvat: Riikka Ger, Hans Vadbäck Kartta-aineistot: Maanmittauslaitos 2014, Museovirasto 2014, OIVA/SYKE 2014, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2014 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki
3 (11) Kyyjärven 1 Yleistä Kyyjärven on laadittu Kyyjärven kunnan toimeksiannosta FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:ssä. Tilaajan yhdyshenkilöinä ovat toimineet rakennusmestari Hannu Autio ja kaavoitus- ja aluearkkitehti Ulla-Maija Humppi. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:ssä maisemaselvityksestä on vastannut maisema-arkkitehti MARK Riikka Ger. Näkymäanalyysin ja havainnekuvat on laatinut ins. AMK Hans Vadbäck. Liitekartan on laatinut maisemainsinööri Jan Tvrdy. Maisemaselvitys on laadittu Hallakankaan tuulivoimapuiston kaavoitusta varten. Selvitystä ei voi sellaisenaan hyödyntää ympäröivien alueiden kaavoituksessa. Se ei ole kaikilta osin riittävän tarkka. 1.1 Käytetyt menetelmät Maisemaselvitys perustuu kartta- ja valokuvatarkasteluihin. Alueelle on tehty maastokäynti 12.-13.6.2014. Muista lähteistä mainittakoon Museoviraston internet-sivuilta Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY 2009; Museoviraston ja Ympäristöministeriön julkaisu: Rakennettu kulttuuriympäristö (1993); Ympäristöministeriön julkaisut: Maisemanhoito Maisema-aluetyörymän mietintö I (1993) ja Arvokkaat maisema-alueet - Maisema-aluetyörymän mietintö II (1993); Weckman, E. 2006. Tuulivoimalat ja maisema. Suomen ympäristö 5/2006. Ympäristöministeriö; Aineistoja Keski- Suomen valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointiluonnoksesta. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus; Keski-Suomen maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden ja perinnemaisemien päivitysja täydennysinventointi 2004-2005. Keski-Suomen liitto. Muinaismuistokohteet on saatu Museoviraston muinaisjäännösrekisteristä. Keski-Suomen liiton maakuntakaavaa ja Ympäristöhallinnon Oivatietokantaa on myös hyödynnetty. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti punaisella aluerajauksella. Maisemakuvallinen tarkastelu on ulotettu viiden kilometrin säteelle hankealueesta, sillä 0-5 kilometrin etäisyysvyöhyke on tavallisesti alue, jossa maisemakuvalliset haittavaikutukset ovat tuntuvimmat. On kuitenkin muistettava, että puustosta, rakennuksista ja rakenteista syntyvän katvevaikutuksen johdosta voimalat eivät suinkaan näy kyseisellä vyöhykkeellä kaikkialle ja näkyessäänkin ne näkyvät usein vain osittain. Hankealuetta ympäröivät arvokohteet on esitelty 12 kilometrin etäisyydelle saakka. Viimeistään noin kymmenen kilometrin etäisyydellä tuulivoimala sulautuu ympäristöönsä. 10-12 kilometrin etäisyydellä ja sitä kauempaa tuulivoimalat näyttävät pieniltä horisontissa ja voimalan hahmottaminen on vaikeaa maiseman muista elementeistä johtuen. 1.2 Sijainti Suunnitteilla oleva Hallakankaan tuulivoimapuisto sijaitsee Keski-Suomessa Kyyjärven kunnassa Kivijärven rajan tuntumassa. Suunnittelualueen etäisyys Kyyjärven kunnan keskustaan on noin 13 kilometriä ja Kivijärven kunnan keskustaan noin 12 kilometriä. Näkymä Metsäperän pohjoislaidalta
4 (11) 2 Maisema Maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet 2.1 Maiseman yleispiirteet Hankealueelle ei sijoitu maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. 2.2 Arvot Maisemamaakunnallisessa aluejaossa Kyyjärvi ja sen myötä suunnittelualue kuuluvat Suomenselkään. Suomenselkä on karu ja laakea vedenjakajaseutu Pohjanmaan ja Järvi-Suomen välissä. Maasto on joko suhteellisen tasaista tai korkeuseroiltaan vaihtelevaa ja kumpuilevaa. Korkeuserot eivät kuitenkaan ole kovin suuria, jäävät yleensä alle 20 metrin. Koko alueella vallitsee mannerjäätikön kulutuskorkokuva. Pienehköjen järvien ohella esiintyy paitsi suolampareita myös joitakin isompia suoaltaita. Koko Suomenselän alue on ympäristöään karumpaa. Asutus on aina ollut harvaa. Kylät ovat pieniä ja sijaitsevat laaksoissa ja vesistöjen tuntumassa tai jonkin selänteen rinteellä. Suomenselän alueen tärkeimpänä yhteisenä tekijänä voidaan pitää sen karua takamaasijaintia ja välivyöhykkeelle ominaista hajanaisuutta. (Ympäristöministeriö 1993a) Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Hankealueella ei sijaitse valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Lähin valtakunnallisesti arvokas maisema-alue Saarijärven reitin kulttuurimaisemat sijoittuu noin 35 kilometriä hankealueen eteläpuolelle. Saarijärven reitin kulttuurimaisemat Keski-Suomen valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnissa 2014 aluetta esitetään laajennettavaksi pohjoisen ja idän suuntaan. Kolkanlahden RKY 1993-alue sekä Länsi-Kalmarin maakunnallisesti arvokas maisema-alue on tarkoitus ottaa mukaan rajaukseen. Mikäli uusi rajaus hyväksytään, pienenee etäisyys hankealueeseen nähden huomattavasti. Seuraavat otteet on lainattu edellä mainitusta päivitysinventoinnista. Saarijärven reitin maisema-alue edustaa vaihtelevaa metsäisten mäkimaiden, reittivesien ja rantaviljelysten luonnehtimaa kulttuurimaisemaa. Rakennuskanta on suurelta osin vanhaa, perinteistä ja suhteellisen hyväkuntoista. Maisemakuva on vaihtelevaa ja pienipiirteistä. Saarijärven reitin vesistö Tuhmalammilta Mahlunjärvelle kuuluu Naturaan (rantojensuojeluohjelma) Uudempi asutus noudattaa perinteistä sijaintia rantojen läheisyydessä pienillä kummuilla, metsän ja pellon rajassa. Saarijärven reitin ympäristö on suosittua kesämökkialuetta. Maatalous on pienimuotoista, mutta elinvoimaista, pääasiassa keskittynyt viljelyyn ja maidontuotantoon. Metsätalous on tärkeä taloudellinen tuki viljelijöille Maisemakuva on koko alueella tasapainoinen ja edustaa tyypillisimmillään alueen monipuolista kulttuuri- ja luonnonmaisemaa. 5-12 kilometrin etäisyydelle lähimmistä tuulivoimaloista sijoittuu kaksi kohdetta: Kiminki-Oikari sijoittuu lähimmillään vajaan yhdeksän kilometrin päähän lähimmästä voimalasta. Pellot ovat alavilla järveen tai jokeen viettävillä rannoilla. Maiseman taustalla on metsäinen harjuselänne, jota tie seurailee. Uuden tien rakentaminen vanhan viereen on hieman rikkonut kylärakennetta. Toisaalta vanhan kanssa samansuuntainen tie ei näy maisemassa kovin paljoa ja rauhoittaa kylätiet raskaalta liikenteeltä. Maatilat tilarakennuksineen hallitsevat maisemaa. Laitumilla on paljon karjaa. Tien varsilla ja pihoissa kasvaa kaunista lehtipuustoa, joka elävöittää maisemaa ja sitoo uudemmankin rakennuskannan maisemaan. Oikarin kylän raitti on maisemallisesti oma kokonaisuutensa ja toiminnallisestikin Kyyjärven puolella. Rakennuskanta on vanhaa ja sijoittunut tiiviisti kylänraitin varrelle. Pellot ovat Oikarijoen varressa. (Keski-Suomen maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden ja perinnemaisemien päivitys- ja täydennysinventoinnista 2004 2005.) Lahdenperä sijoittuu lähimmillään vajaan yhdeksän kilometrin päähän lähimmästä voimalasta. Lahdenperän kylä sijoittuu Vuonamonlahden pohjukkaan. Kylän halki kulkeva tie seurailee harjuselännettä; kumpuilevat rinnemaat on raivattu pelloiksi. Rakennuskanta on uudistunut sotien jälkeen ja on epäyhtenäinen, mutta yleisilme on kohtuullisen hyvin hoidettu. Maiseman peruselementtejä ovat näyttävät rinne- ja rantapellot sekä laidunmaat. (Keski-Suomen maakuntakaavan alueluettelo) Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009) Hankealueelle eikä 12 kilometrin säteelle siitä sijoitu valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 1993)/ Maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt Entisiä valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY1993), jotka voidaan nykyään pääsääntöisesti rinnastaa maakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin, ei sijoitu hankealueelle eikä 12 kilometrin säteelle siitä. Maakuntakaavan maakunnallisesti arvokkaita rakennettuja kulttuuriympäristöjä sen sijaan sijoittuu 12 kilometrin säteelle useita.
5 (11) 0-5 kilometrin etäisyydelle lähimmistä tuulivoimaloista sijoittuu kaksi kohdetta: Kohdenro 250 Saramäki sijoittuu lähimmillään runsaan kolmen kilometrin päähän tuulivoimaloista. Alkuperäisen asunsa hyvin säilyttänyt pihapiiri sijaitsee metsän rajaaman peltoaukean keskellä erillään muista tiloista. Pihapiirissä on kulmittain kaksi hirsistä asuinrakennusta, joista toinen on 1880-luvulta ja toinen 1860-luvulta. Lisäksi kokonaisuuteen kuuluu kaksikerroksinen luhtiaitta, yksinäisaitta, tuulimylly, talli, sauna ja riihi. Pihapiirin uusin rakennus on lautavuorattu navetta 1960-luvulta. (Keski-Suomen maakuntakaava, alueluettelon liite) Kohdenro 288 Meriläinen sijoittuu lähimmillään vajaan viiden kilometrin päähän tuulivoimaloista. Meriläisen tilan pihapiirissä on vuonna 1878 valmistunut kaksikerroksinen, pohjalaistyyppinen päärakennus, 1800-luvulla tehty käyttökuntoinen tuulimylly, sementtitiilinen navetta 1960-luvulta ja lautarakenteinen latokuivuri 1960- luvulta. Vanha kokkitalli ja riihi sijaitsevat hieman sivummalla. (Keski-Suomen maakuntakaava, alueluettelon liite) 5-12 kilometrin etäisyydelle lähimmistä tuulivoimaloista sijoittuu kuusi kohdetta: Kohdenro 198 Laukanaho sijoittuu lähimmillään noin kahdeksan kilometrin päähän tuulivoimaloista. Laukanahon pihapiiri sijoittuu mäen päälle viljelysten keskelle hieman sivuun muusta asutuksesta. Laukanaho on monipuolinen kokonaisuus. Pihapiirissä sijaitsevat ennen vuotta 1880 rakennettu päärakennus, näyttävä kaksikerroksinen ja umpirintainen luhtiaitta-puuvaja 1800-luvulta, hirsinen ja kookas navettarakennus vuodelta 1926, talli-kärryliiteri 1920-luvulta, jyväaitta 1800-luvulta, hirsinen saunatupa 1880 1890 -luvuilta, riihi 1800-luvulta ja tuulimylly. (Keski-Suomen maakuntakaava, alueluettelon liite) Kohdenro 195 Kassukka sijoittuu lähimmillään noin 9,5 kilometrin päähän tuulivoimaloista. Kasukan tila on Oinoskylän raitin läheisyydessä vankan kuusiaidan ja kuusikon ympäröimänä. Tilan vuonna 1925 valmistunut päärakennus on puolitoistakerroksinen hirsitalo ja sen on rakennuttanut Äänekoski Oy. Rakennus edustaa tyyliltään 1920-luvun klassismia, jossa näkyy vielä puujugendin vaikutus. Pihapiirissä sijaitsee myös 1920-luvulla rakennettu tiililautarakenteinen navetta. Päärakennus toimi Äänekoski Oy:n työnjohtajien asuntona vuoteen 1975 saakka. (Keski-Suomen maakuntakaava, alueluettelon liite) Kohdenro 203 Takkala sijoittuu lähimmillään noin 9,7 kilometrin päähän tuulivoimaloista. Takkalan perinteinen ja alkuperäisenä säilynyt pihapiiri sijaitsee keskeisellä paikalla Oinoskylän raittimiljöössä. Pihapiirissä sijaitsee harmaapintainen asuinrakennus vuodelta 1837, kaksikerroksinen aittarakennus vuodelta 1867, kaksi jyväaittaa 1800-luvulta, kaksikerroksinen hevostalli 1800-luvulta sekä 3 Kaava-alueen lähimaisema 3.1 Maisemarakenne hevostalli, navetta ja sauna 1930-luvulla. Päärakennuksessa on koristeleikatut räystäslistat, puisten pylväiden kannattelema viehättävä kuisti ja kuusiruutuiset ikkunat. (Keski-Suomen maakuntakaava, alueluettelon liite) Kohdenro 251 Ylämylly sijoittuu lähimmillään vajaan 10 kilometrin päähän tuulivoimaloista. Ylämyllyn tila sijoittuu Kivijärventien varteen. Suorakaiteen muotoisessa pihassa sijaitsevat 1920-luvulla tehty pohjaltaan vinkkeli asuinrakennus sekä kaksikerroksinen ja kaiteellinen riviaitta 1930-luvulta. Hirsinen navettarakennus on 1920-luvulta. Muuta rakennuskantaa on vanhasta sikalasta autotalli, sauna ja 1930-luvulla rakennettu sahamakasiini. Sahalaitos ja nyttemmin purettu mylly perustettiin 1920-luvulla. Saha oli viimeisen kerran käytössä 1990-luvulla. Pihapiiri on yhtenäinen, alkuperäisessä asussaan säilynyt kokonaisuus, joka edustaa hyvin 1920-luvun tilaa sahalaitoksineen. (Keski-Suomen maakuntakaava, alueluettelon liite) 290 Oikarin kylän vanha raitti sijoittuu lähimmillään noin 10 kilometrin päähän tuulivoimaloista. Oikarin kylän läpi kulkee jo 1700-luvun lopulla tunnettu Savon tie, jota pitkin kuljettiin Sisä-Suomen ja Pohjanmaan rannikkokaupunkien välillä. Maatilat sijoittuvat tiiviiksi ryppääksi raitin varteen maantien molemmin puolin. Arvokkaampi rakennuskanta keskittyy nauhamaisesti raitin pohjoispäähän. Rakennuskanta on pääasiallisesti 1800- ja 1900-lukujen vaihteesta aina 1930- luvulle saakka. Pääosa tiloista on pientiloja; joukossa on myös muutamia mäkitupalaismökkejä. Raitin varressa sijaitsevat mm. arvokkaat Ala-Oikarin, Haapalan ja Kotilan pihapiirit sekä 1800-luvun lopulla rakennettu entinen Oikarin kansakoulu. (Keski-Suomen maakuntakaava, alueluettelon liite) 202 Särkimäki sijoittuu lähimmillään noin 10,7 kilometrin päähän tuulivoimaloista. Särkimäen pihapiiri muodostuu 1920 1930 luvuilla rakennetuista asuinrakennuksesta, hirsinavetasta ja aittarakennuksesta. Tyyliltään klassinen päärakennus tehtiin Äänekoski Oy:n työnjohtajan asunnoksi ja konttoriksi. (Keski-Suomen maakuntakaava, alueluettelon liite) Hankealue sijoittuu metsäiselle alueelle, joka on topografialtaan melko tasaista. Alue on pääosin sulkeutunutta tai puolisulkeutunutta. Alueella on useita soita ja soistumia, joista valtaosa on ojitettu. Osa soista on puuttomia nevoja. Metsän ikä vaihtelee ja hankealueelta löytyy myös hakkuuaukeita. Alueella on metsäautotiestöä. Hankealueen korkeimmat kohdat sijaitsevat hankealueen keski- ja pohjoisosassa ja ovat luokkaa 205-210 metriä mpy. Alavimmillaan
6 (11) 3.2 Maisemakuva suunnittelualue on noin 195 metriä meren pinnan yläpuolella. Suhteelliset korkeuserot ovat näin ollen hyvin pieniä. Hankealueen ympärillä ja läheisyydessä on paljon pienehköjä lampia sekä muutamia pieniä järviä. Pienet vesistöt sijoittuvat pääosin sulkeutuneeseen ympäristöön metsän keskelle eikä niiden rannoilla ole asutusta tai lomakiinteistöjä. Pienialaisia avoimia peltoalueita sijoittuu aivan hankealueen tuntumaan sen länsi-, lounais- ja eteläpuolella. Myös itäpuolella Saunakylässä, vähän etäämpänä hankealueesta, on pienehköjä peltoalueita. Myös hankealueen lähiympäristö on maaston pinnan muodoiltaan melko tasaista. Näkymä Metsäperältä kaavaillun tuulivoimapuiston suuntaan Hankealue sijoittuu pääosin soiselle metsävyöhykkeelle. Hankealue itsessään on melko sulkeutunutta, vaikka metsää onkin paikoitellen hakattu ja metsän lomassa on myös muutamia avosoita. Alueelle sijoittuu joitakin metsäautoteitä. Kun alueen maisemakuvaa tarkastelee hieman laajemmin, noin viiden kilometrin säteellä kaavaillusta tuulivoimapuistosta, alueen maisemakuvalle ovat eriikäisten talousmetsien ohella tunnusomaisia paikka paikoin sijoittuvat pienialaiset 4 Tuulivoimapuisto maisemassa viljely- ja niittyalueet sekä niiden yhteyteen keskittynyt harvahko asutus. Pieniä vesistöjä on melko runsaasti mutta ne sijoittuvat metsän lomaan etäälle tiestöstä. Peltotilkut luovat vaihtelua sulkeutuneeseen maisemakuvaan. Avotilojen yhteydessä selkeälinjaiset metsänreunat toimivat tärkeinä reunavyöhykkeinä ja rajaavat maisematiloja. Koska avoimet tilat ovat pieniä, ei pitkiä näkymiä pääse syntymään. Lähialueen miellyttävimmät avotilat sijoittuvat Metsäperälle Lehmiahotien varteen. Tuulivoimaloiden rakentamisen vaikutukset liittyvät olennaisesti niiden aiheuttamiin näkyviin muutoksiin maisemassa. Tuulivoimalat voivat saada aikaan esteettisen haitan rikkomalla eheitä tai yhtenäisiä kulttuurihistoriallisia miljöitä tai aiheuttamalla häiriön maisemaan, yksittäisen kohteen läheisyyteen. Tuulivoimaloiden vaikutukset ulottuvat laajalle alueelle niiden korkeudesta johtuen. Tuulivoimalan suuri koko voi aiheuttaa kilpailutilanteen voimalan ja olemassa olevien maisemaelementtien kesken. Lisäksi hämärän ja pimeän aikaan voimaloiden näkyvyyttä korostavat lentoestevalot. Tuulivoimapuistohankkeissa suoria maisemavaikutuksia aiheutuu tuulivoimaloiden lisäksi voimajohdoista ja niihin liittyvistä rakenteista, sähköasemista sekä uusista ja parannettavista alueelle johtavista tieyhteyksistä. Tuulivoimaloiden koosta johtuen niiden laaja-alaisimmat ympäristövaikutukset ovat visuaalisia. Melun, varjostuksen, uusien tieyhteyksien ja voimajohtojen aiheuttamat vaikutukset ovat luonteeltaan paikallisia. Myös rakentamisen aikaiset vaikutukset luetaan paikallisiin vaikutuksiin. Maisemavaikutusten merkittävyys riippuu muun muassa siitä, miten laajasti tuulivoimalat hallitsevat maisemakuvaa tai miten merkittäviä yksittäiset elementit ovat. Vaikutuksen merkittävyys korostuu, jos maisema on arvokas tai herkkä ja muutosten sietokyky heikko. Vaikutuksen laajuuteen vaikuttavat osaltaan muun muassa voimaloiden lukumäärä sekä maisematilan ominaisuudet, kuten maaston, kasvillisuuden ja rakennusten aiheuttama katvevaikutus. Tuulivoimalat voivat aiheuttaa myös estevaikutuksia. Tietystä suunnasta katsottuna ne voivat peittää esimerkiksi tärkeäksi koetun maamerkin. Tuulivoimaloiden näkyvyyteen vaikuttavat muun muassa niiden korkeus, väritys ja rakenteiden koko. Havainnoinnin ajankohdalla, esimerkiksi vuodenajalla on myös merkitystä. Hetkelliseen näkyvyyteen vaikuttavat ilman selkeys ja valo-olosuhteet (Weckman 2006). Lisäksi on syytä muistaa, että maiseman muutoksen kokeminen on aina subjektiivista. Siihen vaikuttaa muun muassa havainnoijan suhtautuminen ympäristöön ja tuulivoimaloihin. Tuulivoimapuiston toteuttamisen myötä hankealue muuttuu energiantuotantoalueeksi. Perustusten rakentamisesta aiheutuu paikallisia maisemavaikutuksia, samoin maakaapeleiden asentamisesta. Sähkö siirretään maakaapeleita pitkin tuulipuiston omalle sähköasemalle, josta liityntä kantaverkkoon tehdään ilmajohtona. Tuulivoimaloille joudutaan myös rakentamaan uusia tieyhteyksiä. Tuulivoimaloiden osien kuljettaminen paikalle vaatii noin 4,5 metrin levyisen avoimen kulkuaukon. Kaarteissa tilaa vaaditaan vielä enemmän. Kunkin tuulivoimalan keskipisteen ympäristöstä puusto raivataan kokonaan ja pinta tasoitetaan noin 0,25 hehtaarin alueelta. Kullekin voimalaitokselle rakennetaan betoniperustus. Mikäli roottorin kokoonpanotekniikka sitä edellyttää, on puusto raivattava lähes koko
7 (11) roottoripinta-alan alueelta. Nosturipuomin kokoamista varten on puustoa raivattava lisäksi noin 150 x 5 metrin suuruiselta alueelta. 5 Tuulivoimapuiston vaikutukset maiseman ja kulttuuriympäristön arvoalueisiin Eniten maisemakuvaan kohdistuvia vaikutuksia aiheutuu 0-5 kilometrin säteellä kaavailluista tuulivoimaloista. Ne kohdistuvat lähinnä riittävän laajoihin avotiloihin, kuten esimerkiksi vesistöihin ja peltoihin sekä niiden kautta kulkeviin teihin tai tuulivoimapuiston suuntaisiin avonaisiin akseleihin. On kuitenkin muistettava, että puustosta, rakennuksista ja rakenteista syntyvän katvevaikutuksen johdosta voimalat eivät suinkaan näy kyseisellä etäisyysvyöhykkeellä kaikkialle ja näkyessäänkin ne näkyvät usein vain osittain. Toisaalta pakoin ne näkyvät todella suurina ja massiivisina vieden huomion kaikelta muulta. Hallakankaan tuulivoimalat voidaan parhaiten erottaa Törmän, Metsäperän ja Lehmiahon pelloilta, lähes hankealueessa kiinni olevalta Lehminevalta, Syväjärveltä, Kiuaslammelta sekä itäisen Saunakylän pelloilta. Tuulivoimalat voidaan myös hyvin erottaa Alangon ja läntisen Saunakylän pelloilta sekä Lahnajärven keskiosista (<5 km etäisyydellä voimaloista). Kyseisillä alueilla tuulivoimalat tai osa niistä näkyy puuston muodostaman silhuetin takaa esteettä. Suurikokoinen metsän latvuston yläpuolella kohoava tuulivoimala kiinnittää tuolla etäisyydellä väistämättä huomiota. Alueiden luonne muuttuu nykyistä huomattavasti teknologisempaan suuntaan. Eniten maisemakuvallista häiriötä aiheutuu Törmän tilan kohdalla, jossa etäisyys lähimpään voimalaan on noin 1,2 kilometriä. Myös Kiuaslammella aiheutuu tuntuvaa maisemakuvallista häiriötä vielä tätäkin lyhyemmästä välimatkasta johtuen. Lähimmät voimalat näyttävät todella kookkailta ja hallitsevat alueen maisemakuvaa. Törmän tilan kohta lienee kuitenkin tärkeämpi. Kiuaslammella ei oletettavastikaan oleskella kovin usein. Alueen lähiympäristöön ei sijoitu tiheästi rakennettuja asuinalueita. Kyyjärven kirkonkylään on matkaa noin 13 kilometriä. Tiheästi asuttu alue alkaa kuitenkin noin kilometriä aiemmin tuulivoimapuiston suunnasta katsottuna. Hankealueen lähiympäristön asutus on keskittynyt muutaman talon ryppäisiin teiden varsille. Lähin asutus löytyy Törmästä hankealueen lounaispuolelta sekä Sorsamäestä hankealueen eteläpuolelta. Etäisyyttä lähimpään voimalaan on noin kilometri. Alle kahden kilometrin etäisyydeltä voimaloista asutusta löytyy myös Metsäperältä, Lehmiaholta ja hankealueen itäpuolisesta Saunakylästä. Lomaasutusta on sijoittunut lähinnä järvien rannoille, muun muassa Iso Perkausjärvi ja Lahnajärvi, lähialue vyöhykkeellä. Asutuskeskittymiä löytyy muun muassa Kumpulasta, Rikkisenperältä ja hankealueen luoteispuolisesta Saunakylästä. Näkymäanalyysin mukaan voimaloita näkyy osalle edellä mainituista alueista, lähinnä Törmään, Metsäperälle, Lehmiaholle ja Saunakylille. Lähialuevyöhykkeellä voimaloita ei näkymäanalyysin mukaan näy loma-asutukselle yhtä lomakiinteistöä lukuun ottamatta, jonne saattaisi näkyä 1-2 voimalaa. Tie- ja piha-alueilla sekä peltoalueiden reunoilla puusto katkaisee monin paikoin näkymiä kohti voimaloita. Alueilla on siitä huolimatta joitakin tiloja tai kiinteistöjä, joista osa tuulivoimaloista voi näkyä kerrallaan. Törmän pihapiirin kannalta vaikutukset lienevät tuntuvimmat voimalasta nro 6 johtuen (käsitelty tuonnempana valokuvasovitteiden yhteydessä). Myös Lehmiaholla parin asuinrakennuksen kannalta vaikutukset saattavat lähennellä merkittävää lyhyestä välimatkasta johtuen. Hankkeen lähiympäristössä voimaloista näkyy useimmiten vain tuulivoimalan huippu ja lavat tai pelkästään lavan kärjet. Poikkeuksiakin löytyy. Esimerkiksi Törmän tilan kohdalla pari voimalaa näkyy lähes koko pituudessaan. Paikallisesti tarkasteltuna Hallakankaalla ja lähiympäristössä tapahtuu muutoksia tuulipuiston toteuttamisen myötä, sillä maastoa joudutaan muokkaamaan tuulivoimaloiden ja uusien tie- ja voimajohtoyhteyksien rakentamiseksi. Seuraavassa on käsitelty tuulipuiston vaikutuksia arvokkaisiin alueisiin ja kohteisiin etäisyysvyöhykkeittäin: Hankealueelle ei sijoitu maisemallisesti tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaita alueita tai kohteita. Lähialueella (<5km) riittävän suurissa tai tuulivoimapuistoa kohti suuntautuneissa avotiloissa tuulivoimalat muodostuvat usein hallitseviksi elementeiksi, muuttavat maiseman hierarkiaa ja voivat vaikuttaa maisemaarvoihin tai kulttuuriympäristöön. Lähialue -vyöhykkeellä sijaitsee kaksi maakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä: Saramäki ja Meriläinen. Näkymäanalyysin mukaan voimalat eivät näy kohteisiin ja näin ollen vaikutuksia ei aiheudu. Lähin muinaisjäännös sijoittuu noin kilometrin päähän voimaloista Syväjärven rannalle. Voimaloita ei näkymäanalyysin mukaan pitäisi näkyä muinaisjäännökseltä käsin. Välialueella (5-12km) riittävän suurissa tai tuulivoimapuistoa kohti suuntautuneissa avotiloissa tuulivoimalat erottuvat selvästi, mutta niiden kokoa tai etäisyyttä voi olla vaikea hahmottaa. Välialue- vyöhykkeellä sijaitsee kaksi maakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta: Lahdenperä ja Kiiminki-Oikari sekä kuusi maakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä: Laukanaho, Kassakka, Takkala, Ylämylly, Oikarin kylän vanha raitti ja Särkimäki. Edellä mainituista ainoastaan Kiiminki-Oikarin maisema-alueelta sekä Oikarin kylän vanhalta raitilta, joka kulkee maisema-alueen halki, aukeaa paikoin näkymiä tuulivoimaloille. Voimaloita näkyy lähinnä tuolta harjun reunaa kulkevalta vanhalta kylänraitilta sekä jossain määrin viljelyalueen yläosasta ja joistakin raitin varteen sijoittuvista pihapiireistä. Voimaloiden ilmaantuminen viljelymaiseman taustalle muuttaa jossain määrin alueen luonnetta. Etäisyyttä on kuitenkin varsin paljon, noin kymmenen kilometriä, eivätkä voimalat enää korostu maisemakuvassa vaan sulautuvat taustaansa. Vaikutus jää suhteellisen vähäiseksi. Lahdenperän maisema-alueen halki kulkevalta Perhontieltä saattaa myös muutamasta kohdasta peltoaukean yli näkyä osa tuulivoimaloista. Etäisyyttä on tässäkin tapauksessa lähes kymmenen kilometriä ja mahdollinen vaikutus jää vähäiseksi. Välialueelle sijoittuu myös yksi arvokas moreenialue. Kyseiseltä alueelta ei ole näkymäanalyysin mukaan näköyhteyttä voimaloille. Kaukoalueella (>12km) tuulivoimalat näkyvät laajoihin avotiloihin, mutta maiseman muut elementit vähentävät dominanssia etäisyyden kasvaessa. Kaukoalueelle sijoittuu useita arvokohteita, joista valtaosa on maakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Etäisyyttä on kuitenkin sen verran paljon, että vaikka voimalat näkyisivätkin osaan kohteista, tuulivoimapuiston rakenteet ovat osa kaukomaisemaa ja niistä kohteille aiheutuvat haittavaikutukset ovat hyvin vähäisiä. On myös syytä muistaa, että maiseman muutoksen kokeminen on aina subjektiivista. Siihen vaikuttaa muun muassa havainnoijan suhtautuminen ympäristöön ja tuulivoimaloihin.
8 (11) 6 Havainnekuvat Maisemavaikutuksia on myös havainnollistettu eri suunnista laadittujen havainnekuvien avulla. Havainnekuvat ovat arvioita tulevasta tilanteesta. Havainnekuvat on pääsääntöisesti tehty merkittävimmistä näkymäsuunnista, joista tuulivoimalat todennäköisimmin havaitaan ja alueilta, joilla liikkuu ihmisiä. Näkymäsektoreita muodostuu järvien ja peltojen ohella muun muassa kulkuväyliltä ja vesistöjen ääreltä käsin. Valokuvasovite nro 1 Tämä valokuvasovite on Lehmiahontieltä. Etäisyyttä lähimpään voimalaan on noin 2,6 kilometriä. Yhdeksästä voimaloista viisi jää täysin katveeseen metsänreunapuuston taakse. Lopuista voimaloista näkyy vain hieman roottorin lapaa. Vaikutus on hyvin vähäinen. Valokuvasovite nro 2 Valokuvasovite on Kumpulantie 890:n kohdalta. Etäisyyttä lähimpään voimalaan on noin 1,2 kilometriä. Voimala nro 6 näkyy todella kookkaana ja hallitsevana kuvassa. Myös peltoa rajaavan reunametsän takaa näkyvät kaksi voimalaa (nrot 4 ja 5) ovat melko hallitsevia. Muut voimalat jäävät osin katveeseen puuston taakse eikä niistä aiheudu erityisemmin häiriötä. Johtuen voimalasta nro 6 vaikutus on merkittävä. Poistamalla kyseinen voimala, voidaan vaikutuksia lieventää kohtalaisiksi. Valokuvasovite nro 3 Valokuvasovite on hankealueen itäpuoliselta Saunakylältä, noin Saunakyläntie 840:n paikkeilta. Etäisyyttä lähimpään voimalaan on noin 2,1 metriä. Yhdeksästä voimalasta seitsemän jää metsän taakse katveeseen, vain kaksi näkyy osittain. Kuvassa näkyvästä pihapiiristäkään käsin voimalat eivät todennäköisesti erottuisi kovin paljoa paremmin. Tieltä käsin vaikutus on hyvin vähäinen.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Näkymäanalyysi sekä havainnekuvien kuvauspisteet numeroituina 9 (11)
10 (11) Valokuvasovite nro 1 (yllä) ja nro 2 (alla).
11 (11) Valokuvasovite nro 3.
Liitekartta